Viisi tavoitetta Suomelle

lauantaina 13.4.2019 | Arvioitu lukuaika: 3 min

Tämän hallituksen viidestä isosta tavoitteesta neljä saatiin maaliin. Sotessa epäonnistuttiin, mutta talous- ja työllisyystavoitteissa ylitettiin jopa odotukset: 140 000 uutta työpaikkaa – keskimäärin noin 100 uutta työpaikkaa hallituskauden jokaisena päivänä, työllisyysaste yli 72%, velkaantuminen taittui jo pari vuotta sitten, velaksi elämisen loppu häämöttää ja kokonaisveroaste on laskenut. Mikä parasta, työpaikat ovat syntyneet koko maahan, jopa noin 115 000 työpaikkaa on syntynyt maakuntiin.

Tärkein tekijä, miksi olemme onnistuneet näissä asioissa, on strateginen hallitusohjelma. Yhteiset isot tavoitteet ovat olleet selkeitä ja olemme yhdessä ponnistelleet niiden eteen. Yksityiskohtaiset pilkkuohjelmat ovat aikansa eläneet, sillä maailman muutos on niin kova. Seuraavallekin vaalikaudelle tarvitsemme strategisen hallitusohjelman, jossa yhteiset tavoitteet on kiteytetty kirkkaasti.  

Keskusta on jäsentänyt viisi keskeisintä tavoitetta seuraavalle vaalikaudelle seuraavanlaisesti:

  • Kodeissa voidaan hyvin ja kaikista pidetään huolta

Tehdään Suomesta maailman lapsi- ja perheystävällisin maa. Parannetaan perusturvaa sekä vähennetään eriarvoisuutta ja nuorten syrjäytymistä. Lisätään resursseja ennaltaehkäisevään lapsi- ja perhetyöhön. Laitetaan ikäihmisten palvelut kuntoon ja nostetaan vanhuspalveluiden henkilöstömäärä 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohti. 

  • Tehdään Suomesta koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen kärkimaa

Lähikoulu on jokaiselle lapselle paras koulu. Pienten lasten koulussa varmistetaan, että kaikkien lasten perustaidot riittävät. Koulutuksen tasa-arvo vahvistuu ja sen alueellinen kattavuus turvataan. Keskustan mallissa oppioikeus on 18-ikävuoteen asti. Kaikki nuoret hankkivat vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi suorittaa myös korkeakoulututkinnon. TKI-toiminnan rahoitus vakautetaan ja sitoudutaan TKI-panostusten asteittaiseen nostoon 4%:iin BKT:sta. Varaudutaan työelämän nopeaan muutokseen parantamalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. 

  • Talous ja työllisyys kestävän kasvun uralle koko Suomessa

Määrätietoisia työllisyystoimia jatketaan ja työllisyysaste nostetaan 75%:iin. Paikallista sopimista edistetään, osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan ja lisätään 1000 opettajaa tai ohjaajaa ammatilliseen koulutukseen vastaamaan työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Infraan panostetaan ja korjausvelkaa vähennetään. Keskusta puolustaa koko Suomea. Sähkövero voidaan porrastaa alueellisesti ja kiinteistöverolle asettaa katto. Julkisen talouden on oltava tasapainossa vaalikauden lopussa. Talouskasvun myötä velan määrä suhteessa BKT:hen laskee edelleen.

  • Vihreää kasvua ilmastokamppailun eturintamassa

Suomi on ilmastopolitiikan etulinjassa ja Suomesta tehdään bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Kehitämme uusiutuvaan energiaan perustuvaa älykästä, varastoivaa ja hajautettua energiajärjestelmää. Hiilinieluja ylläpidetään ja vahvistetaan metsien hoidolla, metsityksellä ja maaperän hiilensidonnan kehittämisellä. Teollisuuden ja tuotannon sivuvirtoja ja jätteitä hyödynnetään. Suomalainen maa- ja metsätalous toimivat ratkaisijoina, ei ongelmana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maatalouden kannattavuutta parannetaan vahvistamalla viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään reiluja ja toimivia ruokamarkkinoita ja ruokavientiä. Säilytetään maailman puhtain ruoka. 

  • Rakenteellista uudistamista on jatkettava

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistus on vietävä maaliin vaalikauden alkupuolella nykyistä valmistelua hyödyntäen. Sosiaaliturvan uudistaminen aloitetaan parlamentaarisella valmistelulla.

Näiden tavoitteiden lisäksi vahvistamme yhteiskunnan kivijalkoja. Niitä ovat sisäisen turvallisuuden parantaminen, vakaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkaminen sekä aktiivinen EU-politiikka. 

Sisäisen turvallisuuden osalta tärkeintä on saada poliisi joka pitäjään ja pitää maahanmuutto hallittuna. Sotaa pakenevia ja hädässä olevia autetaan, mutta rikolliset käännytetään. Suomeen jäävien on opittava Suomen lait, normit ja tavat. Kielen osaaminen ja työpaikka nopeuttavat kotoutumista. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkamme aktiivista ulkopolitiikkaa ja puolustamme kansainvälistä järjestelmää ja vapaakauppaa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi pitää omasta puolustuskyvystä huolta. 

Euroopan unioni turvaa rau­haa, vakautta ja hyvinvointia. Käytännönläheisen yhteistyön on unionissa vahvistettava eheyttä, turvallisuutta, työllisyyttä, yritysten kilpailukykyä, osaamista, tasapainoista aluekehitystä sekä maatalouden kannattavuutta. Suomen on varmistettava, että erityisolosuhteemme ja kansalliset etumme näkyvät EU:n päätöksissä. Suomi toimii syksyn 2019 EU:n puheenjohtajamaana ja Suomen kaudelle on tulossa lukuisia tärkeitä asioita eteen, kuten EU:n seitsemän vuoden budjetista päättäminen, ilmastotavoitteiden tarkistaminen vuodelle 2030, koko EU:n viiden vuoden tärkeimpien tavoitteiden toimeenpanon käynnistäminen ja EU-vaalien jälkeen toimielinten järjestäytyminen.

Tässä lyhyesti Keskustan tavoitteita strategiseksi hallitusohjelmaksi. Huomenna ratkeaa Suomen suunta neljäksi vuodeksi. Jatkammeko vastuullista ja työllisyyttä edistävää talouspolitiikkaa ja teemmekö Suomen arvoisia tekoja. On kansanvallan juhlapäivä. Käytä ääntäsi.