Suurtyöttömyys torjuttava

torstaina 19.3.2020 | Arvioitu lukuaika: 4 min

Hallitus on nyt tehnyt tarvittavat ja oikeat toimenpiteet epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Elämme poikkeusoloissa. Annan kaiken tukeni hallituksen toimille.

Ihmisten terveys on aina ykkösasia, se edellä päätöksiä pitää tehdä. Eduskunnassa käsittelyssä oleva valmiuslaki antaa hallitukselle työkalut toimia nopeasti ja tilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Myös talouden varautumiseen ja inhimillisten kärsimysten lieventämiseen tarvitaan nopeita toimia. Pitää tehdä pikemminkin enemmän kuin liian vähän. Ihmisten toimeentulon ja työpaikkojen turvaamiseksi tarvitaan nyt järeitä toimia. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että tästä on tulossa pahempi kriisi kuin mitä öljykriisi, 90-luvun lama tai finanssikriisi kaikkine seurauksineen olivat.

Terveitä yrityksiä ei saa päästää konkurssiin, muuten meitä uhkaa suurtyöttömyys. Sen välttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Ja tällä todella tarkoitan ”whatever it takes” asennetta. Juuri tällaisten tilanteiden varalta olemme tehneet töitä matalan velkaisuusasteen eteen, tällaisten tilanteiden vuoksi maan talous piti saada kuntoon. Kun on kriisi, valtion velalla pystytään tarvittaessa joustamaan.

Talouden varautumisen mittaluokka täytyy olla jopa 10-20 miljardia. Lyhyt tähtäin ei saa nyt muodostua ongelmaksi. Valtiokonttorin pitää varautua nopeasti väliaikaiseen lainantarpeen kasvuun ja kehysriihessä täytyy vastaavasti tehdä vahvat rakenteelliset toimet talouden ja työllisyyden kuntoon saamiseksi kriisin jälkeen. Turhat menolisäykset pitäisi saada kuriin, osa jo tehdyistä menolisäyksistä on peruttava ja keskityttävä nyt välttämättömiin kriisitoimiin.

Valitettavasti BKT voi laskea vielä paljon enemmän, kuin mitä Suomen Pankki ja ETLA ovat ennustaneet, jopa 5-15 prosenttia tänä vuonna. Työttömyys kasvaa myös sen mukaisesti. Valitettavasti synkkä arvioni on, että lomautuksia on jo nyt tehty kuusinumeroinen määrä. Ilman määrätietoisia toimia otamme valtavan riskin, että inhimilliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraamukset tulevat olemaan paljon rajumpia.

Toimien tärkeysjärjestyksen tulee olla tämä:

1. Epidemia kuriin

2. Kriisiapua ihmisille, kunnille ja yrityksille

3. Talous uudelleen kuntoon rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä

Epidemian eteen toimet ovat hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi vuorossa on kriisiapu suurtyöttömyyden torjumiseksi. Mielestäni Finnveran suhdannelainavaltuutusta pitää nostaa jopa kymmenellä miljardilla eurolla ja takauksiin enimmäismäärä on nostettava 70 prosenttiin. Laina ei kuitenkaan saa olla ainoa keino, vaan tarvitaan myös suoria avustuksia miljardiluokassa työpaikkojen pelastamiseksi. Akuuttia kassakriisiä voidaan helpottaa eläkemaksujen ja arvonlisäveron korottomilla maksuajoilla. Myös jo maksettujen arvonlisäverojen palauttamista perustellusta hakemuksesta olisi harkittava. Lomautuksia tehdään tällä hetkellä myös turhaan, sen vuoksi lomautusten ilmoitusaikaa pitäisi lyhentää niin, että vältytään turhilta lomautuksilta. Myös suoran palkkatuen mahdollisuutta pitäisi harkita lomautusuhan alaisille ihmisille ja yrityksille.

Lyhyellä tähtäimellä meidän on unohdettava hallitusohjelman taloustavoitteet, velkaa tulee nyt lisää, mutta samaan aikaan kriisitoimien ohella on löydettävä riittävät rakenteelliset muutokset työllisyyden nostamiseksi muiden pohjoismaiden tasolle, tosin nyt vähän pidennetyllä aikataululla.

Maailma ei tule olemaan entisensä tämän epidemian jälkeen. Omavaraisuus- ja huoltovarmuusajattelu unohtuu helposti, kun kansainväliset tuotantoketjut toimivat ja tavara liikkuu vaivatta rajojen yli. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa varastoja ei tarvita. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kuitenkin muistuttanut meitä siitä, kuinka haavoittuva herkille globaaleille alihankintaketjuille rakentuva yhteiskuntamme todellisuudessa on.

Kriisin vielä keskittyessä lähinnä muutamaan Kiinan provinssiin, oli moni suomalaisyritys jo ongelmissa esimerkiksi teollisuuden komponenttien saatavuuden kanssa. Nyt huomaamme saman myös terveydenhuollon osalta: moni asia hengityssuojaimista aina käytetyimpiin lääkkeisiimme tehdään Aasian markkinoilla. Kysymys on järjestelmätason ongelmasta ja meidän tuleekin tukea suomalaisia yrityksiä alihankintaketjujen saamiseksi takaisin Suomeen. Huoltovarmuussuunnittelusta tulee tehdä normi myös vakauden aikana.

Kriisi muistuttaa meitä myös hajautetun yhteiskunnan tärkeydestä. Ihmisten keskittyessä väkirikkaille kaupunkialueilla, myös epidemiat leviävät helpommin. Suomessa tartuntatapausten selkeä keskittymä on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, samoin Italiassa ongelmat keskittyvät etenkin suuriin kaupunkeihin. Palveluiden ja taloudellisen toiminnan hajauttaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisikestävyyttä.

Huoltovarmuuden näkökulmasta on kuitenkin todettava, että ruokaturvamme on edelleen hyvällä mallilla. Ruuan omavaraisuusasteemme on 80 prosentin luokkaa, kun Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin. Tästä saamme kiittää ensisijaisesti tuottajiamme – muistammehan arvostaa suomalaista ruokaa myös normaalioloissa.

Lopuksi haluan todeta, että annan kaiken tuen sille työlle, mitä hallitus tekee epidemian ehkäisemiseksi ja siitä seuraavan vakavan taloustilanteen seurausten patoamiseksi. Lisäksi haluan jo tässä kohtaa kiittää niitä kriittisten alojen työntekijöitä ja muuttuviin olosuhteisiin parhaansa mukaan sopeutuvia yrittäjiä, jotka pitävät tätä maata pystyssä. Yhdessä selviämme tästäkin.

-Juha