Susipolitiikka vahvemmin kansallisiin käsiin

maanantaina 1.4.2019 | Arvioitu lukuaika: 1 min

Pedoilla on paikkansa luonnossa, mutta ei ihmisten pihapiireissä. Mielestäni suurpetopolitiikassa tarvitaan nykyistä enemmän paikallista harkintaa ja kansallista päätösvaltaa. Olen kiertänyt viime viikkoina todella paljon ympäri Suomea ja sudet ovat puhututtaneet huomattavan monella torilla. Ihmisten huolet on otettava vakavasti.

Suurpetojen, kuten susien metsästystä sääntelee EU:n luontodirektiivi. Keskustan eräpoliittinen linjaus ajaa suden, ilveksen ja karhun siirtämistä EU-tasolla kevyemmän suojelun piiriin, joka lisäisi käytännössä paikallista harkintaa ongelmatilanteissa. Suurpetopolitiikan on oltava ensisijaisesti Suomen oma asia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on ansiokkaasti vienyt tätä kantaa eteenpäin EU:n pöydissä.

Keskusta edistää suurpetojemme kannanhoidollista metsästystä ja suurpetokantojen pitämistä kohtuullisella tasolla vahinkojen minimoimiseksi. Metsästys ei ole suojelun vastakohta, vaan tärkeä osa petokantojen hoitoa ja ihmisarkuuden ylläpitoa. Häiriötä tai välitöntä vaaraa aiheuttavat pedot on voitava poistaa joustavasti turvallisuuden takaamiseksi. Ahman vahinkoperusteista metsästystä on myös jatkettava porovahinkojen ehkäisemiseksi.

Meillä on oltava nykyistä tehokkaampia tapoja hallita susikantaa. Kanta on pidettävä tasolla, jolla se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai koti- ja tuotantoeläimille. Jaan metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien huolen susien aiheuttamista vahingoista esimerkiksi koirille. Suurpetoja tavataan lähes koko Suomessa. Meillä on oltava työkaluja vastata ihmisten huoliin ja siksi Suomen on ajettava päättäväisesti lisää kansallista päätösvaltaa petopolitiikkaan.

– Juha

(Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 29.3.2019)