Puheenvuoro Nato-jäsenyyttä koskevassa lähetekeskustelussa 16.5.2022

tiistaina 17.5.2022 | Arvioitu lukuaika: 2 min

Edessämme on historiallinen päätös, nyt on sen aika. Haluan kiittää erityisesti puhemies Vanhasta siitä, että eduskunnassa on viety läpi aito prosessi, missä jokainen edustaja on saanut käyttöönsä kaiken käytettävissä oleva tiedon tämän ison asian punnitsemiseksi. Asian käsittely on edennyt johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on meidän tärkein tehtävämme. Nyt turvamme oli uhattuna ja asian korjaamiseksi on tarvittu päättäväisyyttä. Prosessissa myös kielteiseen NATO-kantaan päätyneiden mielipidettä on kunnioitettu.

Olen ollut edellisten selontekojen linjan kannattaja siten, että se sisältää aidon mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti, jos turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu.

Tuosta mahdollisuudesta Suomen on kannattanut pitää kiinni. Myös läheinen kumppanuus ja yhteinen harjoittelu NATOn kanssa on ollut perusteltua. Olemme rakentaneet vuosikymmenien kuluessa valmiutta tehdä tämä päätös.

Monesti on kysytty sitä, että mikä sitten olisi sellainen muutos turvallisuuspoliittisessa ympäristössä, että Suomi muuttaisi sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaansa. Jos viime kaudella joku olisi osannut kuvata nyt syntyneen tilanteen, moni olisi varmasti vastannut: kyllä, tuo on se tilanne, mihin mahdollisuudella viitataan. Niin olisin vastannut minäkin.

Mikä sitten muuttui? Ensimmäisen vaarallisen signaalin kuulimme jo syksyllä, kun Venäjä puhui NATO-laajentumisen pysäyttämisestä, Suomi mainittiin nimeltä tuossa yhteydessä. He yrittivät päättää isompien kanssa Suomen ohi ja yli meidän asemastamme. Etupiiriajattelu oli tullut ryminällä takaisin. Viimeinen niitti meidän suomalaisten ajattelussa oli tietysti Venäjän raaka hyökkäys suvereeniin naapuriinsa, Ukrainaan. Hyökkäys on osoittautunut paitsi raa’aksi, myös raukkamaiseksi siviilien, naisten ja lasten surmaamiseksi.

Naapurimme on paljastanut todelliset kasvonsa, mekään emme voi luottaa heidän sanaansa tai sopimuksiinsa. Vain muutama päivä ennen hyökkäystä Putin valehteli niin Suomen kuin muidenkin valtioiden päämiehille.

Suomen tulee mielestäni korostaa sitä, että maksimoimme ratkaisulla oman turvallisuutemme. Se ei ole ketään vastaan, eikä se ole kenenkään turvallisuudesta pois. Naton jäsenenä Suomi luonnollisesti kantaa osuutensa koko yhteisön turvallisuudesta.

Venäjä säilyy edelleenkin Suomen naapurina. Tarve hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämiseen ja monien käytännön asioiden hoitamiseen ei ole kadonnut minnekään, vaikka juuri nyt Venäjä-suhteen vaaliminen on mahdotonta.

Suomen tulee myöskin valmistautua huolella Natoon liittymisen jälkeiseen aikaan. Olemme sen jälkeen luomassa turvaa muillekin. Suomi voi toimia rauhan lisääjänä myös liittokunnan jäsenenä.

Täysi tuki nyt tehtävälle päätökselle liittyä Natoon.