Päin puuta – Suomi elää metsästä ja maasta

maanantaina 4.3.2019 | Arvioitu lukuaika: 5 min

Metsät ovat nousseet monella tavoin poliittisen keskustelun keskiöön. Metsät ovat talouden ja hyvinvoinnin lähde. Metsä on hiilinielu. Ja metsä on virkistyksen ja voiman lähde meille suomalaisille. Suomalaiset ovat maailman sivistyneintä metsäkansaa.

Suomi on elänyt pitkään metsästä ja maasta. Näin jatkuu tulevaisuudessakin. Luonnon merkitys tulee vain korostumaan ilmastomuutoksen, huoltovarmuuden ja elintarvikkeiden puhtauden merkityksen kasvaessa. Santeri Alkio peräänkuulutti uutta suhdetta luontoon, uutta suhdetta maahan. Nyt on sen aika. Keskustan pitkä linja on ollut realistista, arkijärkistä vihreyttä. Olemme myös puhuneet luonnonmukaisesta sivistys- ja tietoyhteiskunnasta. Maaseudun on nyt astuttava eturintamaan luomaan uutta aikakautta. Maa- ja metsätalous eivät ole osa ongelmaa, vaan osa ongelman ratkaisua.


Metsät keskustelun keskiössä

Me keskustalaiset suhtaudumme metsien hyödyntämiseen käytännönläheisesti. Emme vempuile, kuten sosiaalidemokraatit. Sosiaalidemokraatit ovat ehtineet olla lyhyessä ajassa metsien käytöstä ja hoidosta kolmea eri mieltä. Vieläkään emme voi olla varmoja siitä, että mitä mieltä he lopulta ovat.

Minun kantani metsien käyttöön ja hoitamiseen on selvä. Metsien käyttöä voidaan lisätä kestävällä tavalla. Arvostan metsiä hyvin hoitavia metsänomistajia, puunkorjuuta ja -kuljetusta tekeviä ammattilaisia, metsäteollisuuden työntekijöitä ja niitä huippuosaajia, jotka kehittävät puupohjaisista raaka-aineista uusia huipputuotteita. Metsien käytöllä pelastetaan maailmaa, ei suinkaan tuhota sitä!

Metsäteollisuuden maailmanlaajuisten markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla seuraavan reilun kymmenen vuoden kuluessa. Ennustettu kasvuvauhti on huima nykyisestä noin 600 miljardin euron markkinasta. Kasvua arvioidaan tulevan muun muassa muovipakkausten korvaamisesta, ympäristötietoisuuden lisääntymisestä ja kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Meillä Suomessa on kaikki mahdollisuudet saada oma osamme metsäteollisuuden kasvusta ja olla osaltamme ohjaamassa maailmaa kestävämpään suuntaan.

Suomen etuja ovat hyvin hoidetut metsämme, siihen liittyvä monipuolinen osaamisemme sekä kansainvälisesti vertaillen merkittävät panostuksemme alan tutkimukseen. Metsäteollisuuden menestys heijastuu laajemminkin yhteiskuntaamme. Elintarviketeollisuuden lisäksi juuri metsäteollisuus hyödyntää kestävällä tavalla kotimaisia raaka-aineita.


Suomi tarvitsee metsäohjelman

Uudet puusta ja muista uusiutuvista luonnonvaroista valmistettavat biotuotteet voivat korvata öljypohjaisia polttoaineita, kemikaaleja ja muoveja. Samoin puupohjaiset tekstiilit tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia puuvillan tai öljyn korvaamiseen. Siksi tuleva vaalikausi tarvitsee oman suomalaisen metsäohjelman.

Aivan ensiksi meidän tulee pitää huolta suomalaisista hyvistä ja ammattitaitoisista metsänomistajista. Suomessa on noin 650 000 yksityistä metsänomistajaa. He ovat avainasemassa biotalouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsänomistajille pitää tuottaa tietoa ja välineitä, joilla he voivat tehdä omien tavoitteidensa ja ympäristön hyvinvoinnin mukaisia valintoja.

Suomesta voidaan tehdä paras esimerkki metsien taloudellisen hyödyntämisen, virkistyskäytön, luontoarvojen ja ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneessa yhdistämisestä.

Kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Hiilinieluja pitää kasvattaa istuttamalla metsää muun muassa käytöstä poistetuille turvesoille ja heikkotuottoisille viljelystä poistetuille pelloille. Metsien rästiin jääneet ensiharvennukset pitää purkaa niin sanotuilla ilmastoharvennuksilla. Olen myös henkilökohtaisesti innostunut metsäpinta-alan kasvattamisesta. Olen hankkinut pari sataa hehtaaria aukoksi hakattua metsää ja käytöstä poistettuja turvesoita. Tarkoitukseni on aloittaa ensi kesänä metsänistutus. Siinä on myös tarjolla muutama kesätyöpaikka metsänhoitoyhdistyksessä. Taimet varataan, kun olen saanut suunnitelman metsittämisestä. Kun routa sulaa ja lainhuudot on saatu, niin työt voivat alkaa. Ajatukseni on hoitaa taimikoita harrastuksena: alueilla kokeillaan tuhkalannoitusta ja toivon alueen sopivan myös hiilensidonnan mittaamisen koealueeksi.


Metsien käyttöä voidaan lisätä

Suomen metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se edellyttää satsauksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja metsänhoitoon. Metsien käyttöä voidaan lisätä kestävällä tavalla, mikä tarkoittaa, että esitetty noin 80 miljoonan kuution suuruinen metsien hakkuumäärä on sopiva.

Samanaikaisesti on huolehdittava metsien monimuotoisuudesta ja suojelusta. Metsien monimuotoisuus on tärkeä arvo. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi pitää jatkaa ja laajentaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa metsiensuojelun Metso-ohjelmaa. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan Metso-ohjelman rinnalle vapaaehtoisuuteen perustuva toimintaohjelma.

Metsien verotusta on kehitettävä. Sillä tavoin voimme saada tehoa markkinoihin. Puumarkkinoiden toimivuutta ja maatalouden kilpailukykyä ei voi heikentää liian kireällä pääomatuloverolla. Kiinteistöverotuksen laajentaminen maa- ja metsätalousmaahan en hyväksy.

Yritystoiminnallisen pääomatulon, kuten elinkeinotoiminnasta ja maa- ja metsätaloudesta saadun pääomatulon verotusta voidaan keventää yrittäjävähennystä korottamalla. Kevyempi verotus kannustaa puun myyntiin ja investointeihin.


Puu on betonia kestävämpää

Minun mielestäni puu on betonia kestävämpää. Siksi kannatan vahvasti puurakentamisen lisäämistä. Haluan edistää puun käyttöä ja puurakentamista. Ilmastoystävällinen puurakentaminen on asetettava etusijalle julkisissa hankinnoissa. Kaavoituksen ja rakennusmääräysten avulla voidaan myös edistää puurakentamista.

Puukerrostalorakentaminen pitää saada vauhtiin Suomessa. Toimialalla on suuret vientimahdollisuudet, joita voimme edistää määrätietoisesti. Vierailin elokuussa Joensuussa Rakennustoimisto Eero Reijosen rakentamassa 14-kerroksisessa puukerrostalossa. Se jäi kyllä mieleen. Kerrostalotyömailla en ole tottunut vahvaan suomalaisen havupuun tuoksuun. Se tuoksui myös suurelle vientimahdollisuudelle. Kuuntelin tarkasti rakentajien ja kaupungin edustajien huomiot. Tutkimusta, kehitystä ja määräyksien selkiyttämistä pitää edelleenkin jatkaa. Olemme jo pitkällä, kun tällainen kohde on nyt Suomessa mahdollinen. Upeaa.

Puurakentamisen lisäämisen hyödyt ovat kiistattomat. Lisääntyvästä puurakentamisesta hyötyvät ihmisten terveys, ilmasto, kotimainen yrittäjyys sekä työllisyys. Kaikki tämä konkretisoitui Joensuun työmaalla.


Liikenneinfra ja digitalisaatio edistävät menestystä

Liikenneinfralla ja toimivalla logistiikalla on iso merkitys biotalouden menestyksen edistämisessä. Liikenneväylien kuntoon ja määrään tulee kiinnittää laajasti huomiota. Se tarkoittaa satsauksia teihin, terminaaleihin, satamiin, ratoihin ja tietoliikenteeseen. Biotalouden investoinnit ja puuhuollon varmuus vaativat myös jatkuvaa huolenpitoa alemman tieverkon kunnosta ja hoidosta. Yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon tarvitaan resursseja ja kannusteita.

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus. Maaseudulla tulee olla riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet. Digitalisaatio palvelee myös metsien kartoittamista, tutkimusta, hiilinielujen mittaamista sekä on apuna metsäpalojen ehkäisyssä. Olin todella ylpeä suomalaisesta osaamisesta vieraillessani Portugalin pääministerin, António Costan luona lokakuussa. Portugalilaisia kiinnosti erityisesti metsien kuvantamisen teknologia metsäpalojen ennaltaehkäisyssä ja ihmisten asuntojen suojaamisessa. Vierailu poiki heti asiantuntijaryhmän vastavierailun Suomeen.

Metsävaratiedon käytössä ja keruussa sekä muissa metsiin liittyvissä hallinnollisissa kysymyksissä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän digitalisaatiota. Metsävaratiedon tulee olla laadukasta, ajantasaista ja avointa.


Satsauksia luontomatkailuun tarvitaan

Luontomatkailussa on iso potentiaali. Puhdas suomalainen luonto ja ruoka ovat suuri mahdollisuus matkailualalle. Satsauksia luontomatkailun kehittämiseen tulee vahvistaa tulevalla vaalikaudella.

Keskusta on eräihmisten ja luontoliikkujien puolue. Meille keskustalaisille eräharrastuksen ja sen edellytysten puolustaminen on arvovalinta. Jokaisella pitää olla mahdollisuus metsästää, kalastaa, marjastaa ja sienestää.

Luonto kuuluu meille kaikille suomalaisille. Jokamiehen oikeuksien lisäksi on turvattava oikeus lähiluontoon. Kaikkien on päästävä kävellen liikkumaan lähimetsään. Se tarkoittaa puistoja luontoalueiden turvaamista tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä.