Pääministeri Juha Sipilän uudenvuoden tervehdys

maanantaina 31.12.2018 | Arvioitu lukuaika: 3 min

Kuluvaa vuotta on vietetty vuoden 1918 sisällissodan muistovuotena. Se alkoi eduskuntapuolueiden yhteisellä julistuksella, jossa sitouduimme demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin ja torjuimme kaikenlaisen väkivallan käytön politiikassa. Yhteinen toiveemme oli, että sisällissodan muistovuotta vietettäisiin sovinnon hengessä.

Toiveemme on toteutunut. Muistovuosi on yhdistänyt kansakuntaa. Sadan vuoden jälkeen on vihdoin ollut mahdollista surra yhdessä ilman koston ja katkeruuden henkeä. Tutkimus on tuonut arvokasta uutta tietoa vuoden 1918 tapahtumista.

Puoluejohtajien yhteisessä kannanotossa lupasimme myös pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta, joka perustuu lakien kunnioitukseen ja riippumattomaan oikeuslaitokseen. Korostimme, että kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.

Oikeusvaltion periaatteet ovat tarpeen palauttaa mieliin Oulun viime viikkojen uutisten johdosta. Epäillyt teot alaikäisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa järkytystä ja suuttumusta.

Ensinnäkin jokaisen tänne tulevan on noudatettava Suomen lakeja ja kunnioitettava jokaisen ihmisen koskemattomuutta. Tästä emme tingi tippaakaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen.

Toiseksi on syytä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin ovat tässäkin tapauksessa syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät. Poliisi tutkii ja riippumaton oikeuslaitos tuomitsee. Vetoan, että tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen.

Taloudessa päättyvä vuosi on ollut kolmas peräkkäinen vahvan kasvun vuosi. Kasvun ansiosta työllisyys on parantanut niin, että vaalikauden aikana on syntynyt melkein 130 000 uutta työpaikkaa. Tämä on ollut omiaan estämään tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvua.

Työllisyysaste on noussut tänä vuonna 72 prosenttiin. Hallituksen tavoite on nyt saavutettu. Erityisen iloinen olen pitkäaikaistyöttömyyden puolittumisesta. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii, että kehitys jatkuu hyvänä. Seuraavalla vaalikaudella työssäkäyvien määrä on nostettava 75 prosenttiin. Se vaatii määrätietoisen uudistuspolitiikan jatkamista. Esimerkiksi osatyökykyisten pääsyä töihin on helpotettava.

Kansainvälisen talouden imu on vauhdittanut kasvua. Kasvun aikaansaaminen on vaatinut myös määrätietoista otetta ja yhteistyötä kotimaan taloudenhoidossa. Vuoden 2016 kilpailukykysopimus oli ratkaiseva. Työmarkkinajärjestöt kantoivat siinä vastuuta kilpailukykymme palauttamiseksi. Nyt voimme nauttia sopimuksen hedelmistä eli uusista työpaikoista.

Suomen vahvuuksiin kuuluu kyky tehdä yhteistyötä yli ideologisten rajojen. Tätä perinnettä meidän kannattaa vaalia jatkossakin.

Viime aikoina olemme nähneet esimerkkejä siitä, miten yhteistyökyvyn puute voi horjuttaa jopa vakaita demokratioita.

Ideologioiden aika ei ole ohi, kuten taannoin vielä ennustettiin. Päinvastoin, demokratia edellyttää vahvoja aatteellisia kansanliikkeitä, jotka järjestäytyvät puolueiksi.

Puolueiden on kyettävä säilyttämään elävä kosketus kansalaisten tuntoihin ja toiveisiin. Jos tämä yhteys pääsee katkeamaan, puolueiden paikan ottavat jotkut muut voimat. Pahimmillaan voimme joutua kohtaamaan kumpujen yöstä nousevia ääriliikkeitä, jotka halveksivat avoimesti demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita. Historian opetukset tällaisten voimien tuhoisasta vaikutuksesta eivät saa unohtua.

Ensi heinäkuussa tulee tasan sata vuotta tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Suomi valitsi kansanvaltaisen tasavallan monarkian sijasta. Tasavalta merkitsee sitä, että suomalaiset ovat tasavertaisia, samanarvoisia yhteiskunnan edessä. Tasavalta oli sata vuotta sitten luottamuksenosoitus sille, että valta kuuluu kansalle ja kansa pystyy tekemään yhteisiä päätöksiä vastuullisesti.

Ensi huhtikuussa vietämme demokratian juhlaa, kun maassa järjestetään eduskuntavaalit. Edessämme on mittavia haasteita sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toivon rehtiä vaalitaistelua, jossa keskitytään ratkaisujen etsimiseen pelkojen lietsomisen ja keskinäisen syyttelyn sijasta. Uskon, että äänestäjätkin yhtyvät tähän toiveeseen.

Saimme joulun alla rohkaisevan esimerkin yhteistyöstä, kun kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuunottamatta sopivat yhteisistä tavoitteista ilmastopolitiikassa. Tämä antaa meille vahvan selkänojan toimia ensi vuoden loppupuoliskolla EU:n puheenjohtajamaana.