Kasvu, turvallisuus, ilmasto, arktinen politiikka – Kohti vaikuttavaa EU-puheenjohtajuuskautta

perjantaina 5.4.2019 | Arvioitu lukuaika: 4 min

Suomesta tulee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja heinäkuussa. Ajankohta on vaikea jo siksi, että se osuu institutionaaliseen taitekohtaan, jolloin aloittaa uusi Euroopan parlamentti sekä komissio muodostetaan. Eikä vaikeuskerrointa laske pöydällemme tulevat asiat: todennäköisesti edelleen keskeneräinen brexit, ratkaisut eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan saati ilmastotoimien vauhdittaminen.

Suomen pj-kaudelle ajoittuu myös monivuotisista rahoituskehyksistä sopiminen. Neuvotteluissa meidän on löydettävä kompromissi perinteisten politiikka-alojen ja uusien haasteiden välille. Oman saantimmekin näkökulmasta on tärkeää, että muun muassa maaseudun kehittämisrahoitukseen kohdennetaan budjetin sisältä lisää rahaa. Uskon, että kompromissi on löydettävissä Suomen johdolla.

Periytyvien asiakokonaisuuksien lisäksi puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden painottaa Suomen näkökulmasta EU:lle kaikista merkityksellisimpiä asioita. Seuraavan hallituksen virallisesti päättämän puheenjohtajuusohjelman valmistelutyötä on tehty eduskunnassa kaikkien eduskuntaryhmien voimin.

Omat prioriteettini Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle ovat kestävä kasvu, turvallisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Näitä painopisteitä olemme hallituksen yhteisellä päätöksellä edistäneet jo EU:n tulevaan 5-vuotisstrategiaan. Ne ovat myös hyvin yhtenevät eduskuntaryhmien paperin kanssa.

Sisämarkkinoiden syventäminen ja vapaakaupan edistäminen ovat EU:n puitteissa parasta lääkettä kasvun ja uusien työpaikkojen synnyttämiselle. Tässä olemme ottaneet jo etunojaa, kun Suomen johdolla laaditun sisämarkkinoiden kehittämiskirjeen allekirjoitti lisäksemme 16 maata. Tuon työn pohjalta laadittiin viimeisimmän Eurooppa-neuvoston päätelmät sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Toiseksi EU:n tulee edistää turvallisuutta. Tällä hallituskaudella Suomen pitkäaikainen tavoite toteutui, kun allekirjoitimme Ranskan presidentti Macronin kanssa yhteisen aloitteen EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseksi. Sen pohjalta EU:ssa on edetty nopeassa tahdissa muun muassa pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä ja puolustusrahastossa. Tämä työ tähtää siihen, että olemme entistä uskottavampi turvallisuusyhteisö ja kannamme entistä suuremman vastuun omasta turvallisuudestamme ja kykenemme suojelemaan kansalaisia erinäisiltä uhilta. EU:n puitteissa pitää panostaa myös entistä enemmän laajan turvallisuuskäsitteen uhkiin, kuten terrorismiin, kyberuhkiin ja tarttuviin tauteihin. EU voi olla uskottava toimija vain, jos EU-kansalaisten turvallisuudesta kyetään huolehtimaan.

Kolmanneksi on selvää, että EU tarvitsee kunniainhimoisemmat ilmastotavoitteet, jotta se pystyy myötävaikuttamaan lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Suomen tulee ajaa EU:ssa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja 55 %:n päästövähennystä verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2030 mennessä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi meidän kannattaa edistää päästökaupan vahvistamista – päästöoikeuksien määrän vähentämistä ja uusia sektoreita päästökauppaan. Lisäksi olen puhunut sen puolesta, että EU:ssa tulee kehittää kannustin hiilinielujen lisäämiselle.

Olen osana pj-kauden valmisteluja tavannut 24 päämieskollegaani kahdenvälisesti ja tiedän tarkalleen, mitä kukin maa ajattelee ilmastokysymyksestä. Vaikuttamistyötä olen tehnyt viime kuukaudet keskustan johdolla laaditun kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisen linjauksen pohjalta. Vaikuttaminen ei ole helppoa, sillä useammalla EU-maalla on vaikeuksia sitoutua hiilineutraaliuteen 2050 mennessä. Uskottavuuttamme vaikuttamisessa lisää entisestään, kun otamme käyttöön päästöjä vähentäviä ja nieluja lisääviä teknologioita eturintamassa ja osoitamme kansallisesti, että päästöjä on mahdollista pienentää samaan aikaan kun talous kasvaa.

Kasvua, turvallisuutta ja ilmastoa yhdistää neljäs teema, arktinen politiikka. Suomen arktinen politiikka on kestävää kehitystä ja vakautta tukevaa ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että Suomi on täydellä voimallaan mukana arktista koskevassa työssä ja tuo arktiset asiat myös EU-pöytiin. Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella käynnistettiin EU:n Pohjoinen ulottuvuus, eli käytännön yhteistyö Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä, joka tukee niin alueen vakautta, hyvinvointia kuin kestävää kehitystä. Yhteistyö on sittemmin laajentunut hallitusten välisestä yhteistyöstä myös yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin sekä liike-elämään. Ilman Suomen aktiivisuutta EU:lla tuskin olisi omaa arktista politiikkaansakaan.

Suomen meneillään oleva puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa luo luonnollisen jatkumon pitää esillä arktisia kysymyksiä myös EU-puheenjohtajakaudellamme. Olemme pitäneet aktiivisesti esillä arktista rahoituskehysneuvotteluissa muun muassa tutkimuksen osalta. Suomi järjestää myös Pohjoista ulottuvuutta koskevan korkean tason virkamieskokouksen puheenjohtajakaudella. Meillä on lisäksi pohjoisten alueiden sekä Pohjoiskalotin infraan liittyviä intressejä, joita voimme toteuttaa EU:n puitteissa muun muassa jatkamalla eurooppalaisen liikenteen TEN-T-verkostojen rakentamista.

Puheenjohtajuuskaudella haluan myös, että Suomi pitää ääntä oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon edistämiseksi. Monissa EU-maissa otetut takapakit näissä asioissa eivät saa jäädä meiltä noteeraamatta. Kannatan esimerkiksi budjettirahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Suomi koetaan näissä asioissa uskottavana puolestapuhujana. Päätimme tavatessamme syksyllä Espanjan pääministeri Sanchezin kanssa, että maamme nostaisivat tasa-arvokysymyksiä ja erityisesti lähisuhdeväkivallan kitkennän esille puheenjohtajuuskaudella.

Suomi on mielestäni löytänyt hyvän roolin EU-vaikuttamisessa. Käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen tapamme hoitaa asioita on saanut kasvavassa määrin arvostusta, ja siksi puheenjohtajuudeltammekin odotetaan paljon. Itse olen valmis näihin odotuksiin vastaamaan: Tekemään työtä sen eteen, että EU:ssa saadaan tuloksia mainitsemissani isoissa asioissa sekä varmistamaan, että Suomen erityisolosuhteet ja kansalliset edut näkyvät EU:n päätöksissä.

-Juha