Eheys ja kestävä talous kriittinen osa turvallisuuspolitiikkaamme
perjantaina 12.4.2019 | Arvioitu lukuaika: 3 min
Vaalikeskustelussa kotimaan politiikan pienet yksityiskohdat jättävät usein isot, kansakunnan turvallisuuden kannalta olennaiset asiat varjoon. Niin on käynyt tälläkin kertaa.
Suomen historia on opettanut kuinka tärkeä kansalaisten yhteenkuuluvaisuus ja toisaalta realismi ovat maan menestykselle ja pahimmissa tilanteissa jopa selviämiselle.
Brexit-prosessi käy esimerkiksi siitä, miten saattaa käydä, jos annamme tilaa vastakkainasettelulle, lähdemme mukaan populistisiin yksinkertaistuksiin ja puolueet ajattelevat enemmän omaa kuin kansakunnan etua. Prosessi on jakanut britit jyrkästi ja heikentänyt Britannian taloutta ja kansainvälistä vaikutusvaltaa. Yrityksiä siirtää konttoreitaan ja tuotantoa Britannian ulkopuolelle turvatakseen pysymisen EU:n sisämarkkinoilla.
Suomella erityisesti pienenä viennistä elävänä maana on tämäntapaiseen toimintaan kaikista vähiten varaa. Meidän on pidettävä kiinni yhteiskunnan eheydestä sekä yhtenäisyydestä ja toimittava tosiasioiden eikä nostalgisten muistojen varassa.
Kansallinen eheys ja yhtenäisyys ovat olennainen osa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja siten myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä pätee erityisesti näinä mielipide- ja hybridivaikuttamisten aikoina, jolloin yksinkertaistukset ja ”väärinymmärtämiset” leviävät kulovalkean tavoin. Eheys ja yhtenäisyys puolestaan perustuvat siihen, että jaamme kutakuinkin yhteisen tilannekuvan ja kunnioitamme toinen toisiamme.
Kansalaisten luottamus ja osallisuus ovat yhteiskunnan turvallisuuden kulmakiviä. Jokaiselle kuuluu oikeus olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen. Vahvistunut työllisyys tuo turvallisuutta, itsellisyyttä ja osallisuutta. Koko Suomessa. Viime vuosien hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa on myös osattomuutta ja vaaraa pudota yhteisestä kehityksestä ulos. Se, että kaikki suomalaiset kokevat olevansa samassa veneessä, on paitsi inhimillisesti oikein, myös edellytys kattavalle maanpuolustustahdolle ja osallisuudelle yhteiseen kotimaahan.
Mutta jos ei ole kakkua, mistä jakaa, ei ole hyvinvointiakaan. Nyt talous on laitettu kuntoon, mutta turvallisuudesta huolehtimisen edellytys on, että pidämme jatkossa talouden kunnossa. Suomea ei saa päästää enää siihen kuntoon, missä se hallitukseni aloittaessa oli. Katteettomat vaalilupaukset ovat paitsi harhaanjohtamista niin myös Suomen turvallisuutta syövä tekijä.
Kansainvälisen järjestelmän eri elementit sääntöperusteisuudesta monenkeskisyyteen ovat Suomen turvallisuuden ja talouden peruspilari. Pienille maille ennustettavuus, vakaus ja kansainvälisen järjestelmän ”tylsyys” on erittäin tärkeää. Niitä kannattaa puolustaa, vaikka niin Maailman kauppajärjestössä, YK:ssa kuin EU:ssa riittää petrattavaa.
EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Keskustan linja Euroopan unionissa on selvä: tuloksia pitää saada isoissa kysymyksissä vakauden, kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös Suomen erityispiirteet ja kansalliset intressit pitää näkyä päätöksissä, olipa kyse sitten puolustusyhteistyöstä, maaseutupolitiikasta, metsäpolitiikasta tai muista itselliseen talouteen ja huoltovarmuuteenkin liittyvistä kysymyksistä.
Talouskuri on oleellinen ja sanomme ehdottomasti ei yhteisvastuun lisäämiselle. Emme halua muuttaa unionin perusluonnetta. Muunlaisiakin näkemyksiä on kuultu viime aikoina esimerkiksi SDP:ltä. Ryhmäpuheessa eduskunnassa SDP on esittänyt, että euroalueella tarvitaan kykyä suhdanteiden tasaukseen ja Jutta Urpilainen on puhunut laajemmista tulonsiirroista sekä esimerkin ottamisesta Yhdysvalloista.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvuus on ollut sen pitkälti yhtenäinen tilannekuva ja johdonmukaisuus. Vaalitaisteluun kuuluu tiukkakin keskustelu ja pohdinta eri vaihtoehdoista. Harkitsemattomat heitot ovat kuitenkin asia erikseen. Sellaisilla saatetaan pahastikin vahingoittaa maan etua.
Emme saa antaa ympäristömme nopeiden muutoksen hämmentää itseämme. Suuri kuva ja omat tavoitteet on pidettävä aina kirkkaana mielessä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on turvata maamme itsenäisyys sekä alueellinen koskemattomuus. Keskeisenä tavoitteena on välttää sotilaalliseen konfliktiin joutuminen.
Keskustan linja on tässäkin kristallinkirkas. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä on meille toimiva ratkaisu tällä hetkellä. Itsenäisenä maana Suomen on pidettävä sotilaallisen turvallisuuden ratkaisut tiukasti omissa käsissään, eikä meidän pidä sulkea itse ovia tai edesauttaa muita sulkemaan niitä.
Turvallisuustilanne ympäristössämme jatkuu haastavana. Meidän on jatkettava aktiivista työskentelyä vakauden eteen ja pidettävä huolta koko maan kattavan uskottavan puolustuksen rinnalla kansallisesta eheydestä ja taloudesta. Kun maamme asiat ovat sisältä kunnossa, ei isompikaan puhuri meitä heiluta riippumatta siitä mistä suunnasta tuulee.
-Juha