Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.6.2018 15:05Puhe puoluekokouksen pääjuhlassaLue lisää »
  • 9.6.2018 10:59Poliittinen tilannekatsaus Sotkamon puoluekokouksessaLue lisää »
  • 8.6.2018 15:10Avauspuhe Keskustan puoluekokouksessa SotkamossaLue lisää »

Blogin arkisto

Puhe puoluekokouksen pääjuhlassa

Sunnuntai 10.6.2018 klo 15:05

Arvoisat keskustalaiset,
Hyvät aateystävät,

Puoluekokouksemme huipentui jälleen lippumarssiin, jonka kärjessä kulki siniristilippu. Sen jäljessä tulivat sadat vihreät lippumme.

Tämä järjestys perustuu ensinnäkin lainsäädäntöön. Suomen lippu on asetettava arvokkaimpaan asemaan, jos sitä käytetään muiden lippujen yhteydessä.

Lippujen järjestyksellä on myös syvällinen yhteiskunnallinen viesti. Keskustan arvojärjestyksessä Suomen etu on tärkein. Puolue palvelee yhteistä hyvää.

Tämä arvojärjestys näkyy aamulla hyväksytyssä periaateohjelmassa.

Siniristilippu täytti juuri 100 vuotta ja lippu kertoo vahvasti myös historiasta. Eduskunta vahvisti sen Suomen valtiolipuksi vain muutamia viikkoja sisällissodan päättymisen jälkeen.

Viime vuonna juhlimme Suomen itsenäistymistä iloisissa tunnelmissa. Sadat tuhannet suomalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen. Tänä vuonna tunnelma vaihtui kuin itsestään vakavaksi. Olemme muistelleet kansakuntaan syvät haavat jättänyttä sisällissotaa, mutta sen synkimpiäkin hetkiä on muistettu sovinnon hengessä kuten eilen Tammisaaressa punavankileirin suuressa muistotapahtumassa. Olen ylpeä siitä, että teimme tästä muistovuodesta sovinnon ja eheyden vuoden.

Hyvät keskustalaiset,

Sovinto ja eheys ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisia päämääriä. Eilisessä puheessani totesin, että unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Nämä päämäärät ohjaavat kaikkea toimintaamme paikallisessa, maakunnallisessa sekä valtakunnallisessa toiminnassa, eduskunnassa, mutta myös Euroopan unionissa ja kansainvälisessä politiikassa.

Palaan puheeni lopuksi vielä tulevaisuuden kysymyksiin ja sovinnon ja eheyden tärkeyteen yhteiskunnassa.

Ennen sitä pysähdyn hetkeksi pohtimaan oman kansanliikkeemme suhdetta itsenäisyyden alkuvaiheisiin.

Mieleeni nousee kaksi päivämäärää, kaksi puhujaa ja kaksi puhetta, joista voidaan vetää suora linja tähän päivään, tulevaisuuteen ja sitä luotaavaan periaateohjelmaamme.

Ensimmäinen päivämäärä on 15.11.1917. Suomi oli levottomuuden tilassa. Tsaari oli keväällä syösty vallasta Venäjällä. Valtaa piti sen jälkeen väliaikainen hallitus siihen saakka, kun Leninin johtamat joukot kaappasivat vallan Pietarissa 7. marraskuuta. He kehottivat suomalaisia aatetovereitaan seuraamaan esimerkkiä.

Suomessa oli satatuhatta venäläistä sotilasta. Yhteistä järjestysvaltaa ei ollut. Kesästä lähtien oli alettu perustaa työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhteiskunta oli hajoamassa ja ihmiset näkivät nälkää.

Suomessa oli juuri käyty eduskuntavaalit. Maalaisliitto oli noussut niiden suurimmaksi voittajaksi vaatimalla itsenäisyyttä ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Uusi eduskunta järjestäytyi riitaisena. Keskinäinen epäluottamus syveni päivä päivältä. Eduskunta keskusteli siitä, kenelle kuului korkein valta.

Maalaisliitto yritti sovitella sosialistien ja porvarien välillä ja sai siitä hyvästä yleensä haukut molemmilta puolilta. Marraskuun 15. päivä avautui kuitenkin hetkeksi sovittelun mahdollisuus maalaisliiton ja sosialistien välillä.

Ryhmien välillä käytyjen neuvottelujen jälkeen eduskunta päätti julistautua korkeimman vallan haltijaksi myöhään illalla. Itsenäisyysjulistuksesta ehdotuksen teki Santeri Alkio.

Ilta ei ollut vielä ohi. Sosialistit vaativat, että vielä samana yönä pidettäisiin uusi istunto, jossa pitäisi hyväksyä heidän Me vaadimme -ohjelma. He varoittivat, että jos eduskunnan porvarillinen enemmistö ei taivu uudistuksiin, niitä saattavat ryhtyä toteuttamaan toiset voimat.

Santeri Alkio nousi silloin puhujakorokkeelle ja sanoi:

”Minä en henkilökohtaisesti pelkää niitä uhkauksia, joita eduskuntaa vastaan on tehty. Mutta minun täytyy sanoa, että minä vakavasti pelkään kansalaissotaa. Jos täällä kansalaissota syttyy, olkoon se mistä syystä tahansa, niin minun käsitykseni mukaan on eduskunnan silloin valvottava yksi yö, jos voidaan se sillä estää. Voi tulla sellainenkin tilanne, että täytyy valvoa useampia öitä, ja jos me voimme yhdenkin ihmishengen pelastaa sillä, että valvomme tämän yön, on meidän se tehtävä.”

Vielä samana yönä pidettiinkin uusi istunto, jossa eduskunta hyväksyi demokraattiset kunnallislait ja lain kahdeksan tunnin työajasta.

Alkion ja Maalaisliiton sovittelu saattoi estää vallankumouksen hetkellä, jolloin sen onnistumiselle olivat paremmat edellytykset kuin pari kuukautta myöhemmin. Venäjän valtaa pitävät sättivät pitkään suomalaisia tovereita otollisimman tilaisuuden hukkaamisesta.

Valitettavasti Maalaisliiton 26 kansanedustajan voima ei vielä riittänyt sovun rakentamiseen. Maa ajautui sisällissotaan tammikuun lopulla 1918.

Tätä historiallista taustaa vasten ymmärrämme, miksi uuden ohjelmamme seitsemäs periaate on muotoiltu näin:

”Suomalaisuuteen kuuluu sovinnon tien hakeminen politiikassa ja työmarkkinoilla. Tätä vaalimme, erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen ja kohtuutta noudattaen.”

Arvoisat kuulijat!

Toinen tärkeä päivä ja puhe pidettiin viides toukokuuta 1918. Senaattori Kyösti Kallio puhui täpötäydessä Nivalan kirkossa. Hän oli piileskellyt henkensä kaupalla punaisessa Helsingissä sodan ajan. Kallion sanat olivat rohkeaa puhetta silloisessa ympäristössä. Punaisten teloitukset olivat menossa. Moni ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä näistä sanoista:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Nyt hyväksytyn periaateohjelmamme yhdestoista periaate kuuluu:

”Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki voivat olla mukana.”

Hyvät ystävät!

Kaksi puhujaa ja kaksi puhetta puolen vuoden välein. Nämä kaksi puhetta kiteyttivät kaikkein oleellisimman, mutta samalla niissä nähtiin kauemmas kuin mihin useimmat aikalaiset pystyivät näkemään.

Kumpikaan puhe ei syntynyt tyhjästä. Alkiolla ja Kalliolla oli vahva aatteellinen vakaumus. He halusivat rakentaa siltoja ja sovintoa. Heitä tuki kasvava puolue, Maalaisliitto. Me voimme olla ylpeitä Alkion ja Kallion perinnöstä. Alkion ja Kallion puheet ovat kestäneet aikaa.

Heidän työtään myöhemmin jatkoi esimerkillisellä tavalla Urho Kekkonen. Kekkosen elämäntyö ulkopoliittisen yhteisymmärryksen ja sisäisen eheytyspolitiikan rakentamisessa on ollut kansakuntamme rakentumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan jälkeen Kyösti Kallio oli ensimmäisiä, joka näki säröjen läpi valoa, joka uskalsi katsoa tulevaisuuteen ja puhua sovinnon puolesta.

Tarvitsemme säröjen läpi tulevaa valoa. Emme selviä yksin. Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme kovapintaisuuden ja nitistämishalun sijasta myötätuntoa, sekä politiikassa että inhimillisessä elämässä.

Eräs sairaalapappi sanoitti asian vuosien kokemuksella seuraavasti: Vain särön läpi pääsee valo. Särkyminen tuntuu kivuliaalta, mutta siihen kätkeytyy myös paljon viisautta, sillä vasta kun mielemme suojamuureihin syntyy särö, näistä säröstä paistaa valo.

Periaateohjelmamme 69. periaate kuuluu: ”Meille ei ole tärkeintä se, joka huutaa lujimmin. Vaatii erityistä herkkyyttä kuulla häntä, joka enää vain vaikenee. Heikoimpien osallisuudesta ja ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on kaikkien asia.”

Suomessa on pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni voisi kokea itsensä kokonaisvaltaisesti onnelliseksi. Ja elämä suo siihen mahdollisuuksia – onhan se suurenmoinen lahja. Se tihkuu hyvyyttä ja tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia onneen. Meidän on ponnisteltava lujasti sen puolesta, että elämän lahjat jakaantuisivat oikeudenmukaisesti ja että kaikki suomalaiset voisivat elää onnellisina.

Hyvä keskustaväki,

Keskusta on jatkuvasti uudistuva liike. Olemme vuosikymmenten aikana olleet rohkeita yhteiskunnan uudistajia. Peruskoululaki ja kansanterveyslaki kuluttivat paljon voimia ennen kuin niistä tuli koululaisten ja kansalaisten näkökulmasta todellisuutta. Keskiasteen kouluuudistustakin tehtiin koko 1970-luku. Olimme niiden tärkeydestä ja aikaansaamisesta täysin vakuuttuneita.

Suuret yhteiskunnalliset uudistukset vaativat aina kärsivällisyyttä, sitkeyttä. Sitä pyydän teiltä kaikilta – paikallisyhdistyksissä, kunnallisjärjestöissä, kunnanvaltuustoissa ja muissa luottamustehtävissä. Uudistusten läpivienti vaatii meiltä kaikilta paljon. Menestyksemme ydin voidaan tiivistää kolmeen asiaan: ihmisten kuuntelemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen.

Kevään puoluevaltuustossa päätimme yhdessä, että toteutamme yhteinen reissu -projektin. Haluamme kuulla, mitä asioita meidän pitää ottaa hoidettavaksi, jotta osallisuus ja hyvinvointi yhteiskunnassamme paranisivat. Meidän on uskallettava mennä myös niiden maan hiljaisten luokse, jotka liikkuvat yhteiskunnan reunamilla. Keskustalla on erityinen vastuu maamme yhtenäisyydestä.

Elämme monin osin suurta murrosta, yhteiskunnallista taitekohtaa. Tarve ihmisten kuulemiseen, ahkeruuteen ja yhtenäisyyteen ei ole loppumassa. Murrosvaihe jatkuu.

Seuraavalla vaalikaudella katseemme on tulevaisuudessa, yli sukupolvien. Luottamuksen apilan lehdille olemme tiivistäneet politiikkamme ytimen. Ne ovat osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto.

Keskusta rakentaa vaaliohjelman tältä pohjalta. Haluamme uudistaa muun muassa sosiaaliturvaa, torjua eriarvoistumista, vahvistaa taloutta, osaamista ja yrittäjyyttä, lisätä paikallista sopimista, huolehtia ikäihmisten hyvästä hoidosta ja perheiden jaksamisesta. Kantaa vastuuta heikommista niin kotimaassa kuin maailmalla. Ratkoa globaaleja ongelmia ja ottaa vahva rooli EU-politiikassa puheenjohtajamaana.

Periaateohjelmassamme todetaan: ”Ei voi saavuttaa upeita asioita, ellei tiedä mikä on olennaista ja hyvää. Jos haluamme asioiden muuttuvan, niitä pitää olla valmis myös itse muuttamaan.”

 

Hyvät keskustalaiset,

Uskon, että seuraavat eduskuntavaalit voittaa Suomen yhtenäisin puolue. Olen äärimmäisen vaikuttunut siitä tuesta, jota olette minulle ja koko uudelle puoluejohdolle täällä osoittaneet. Se velvoittaa meitä kaikkia.

Lähdemme täältä intoa ja taistelutahtoa puhkuen kohti eduskuntavaaleja.

Olemme Suomen yhtenäisin puolue.  

Poliittinen tilannekatsaus Sotkamon puoluekokouksessa

Lauantai 9.6.2018 klo 10:59

(muutosvarauksin)

 

Hyvä keskustaväki,

Hienoa olla tässä teidän edessänne kertomassa, että ne hommat, joihin yhdessä sitouduimme, etenevät hyvin. Keskustan politiikan keskeinen tavoite tällä vaalikaudella oli saada Suomi kuntoon.

Suomi on nostettu nyt kuilun partaalta ja talous kasvaa. Työllisyys paranee koko maassa ja näkymät ovat myönteiset. Velkaantuminen on kääntynyt laskuun ja velaksi eläminen loppuu ihan kohta.   

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut politiikasta, että tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulemme uudelleen valituksi, jos teemme sen, mitä pitää. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen talven gallupeista.

 

Hyvät aatesiskot ja -velipojat,

Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että suomalaiset arvostavat enemmän tekijöitä kuin vastuunpakoilijoita. Meillä on 10 kuukautta aikaa näyttää, että Junckerin laki ei päde suomalaisiin.

Politiikka on Keskustalle teon sana.

Meidän käsissä sanat muuttuvat teoiksi. Emme luiki tuulen suojaan tai sorru helppoihin jakolupauksiin ja mediatemppuihin. Emme ole luikki- tai jakopopulisteja.

Seuraavan puolen tunnin aikana avaan teille, mitä Keskustan mielestä Suomi tarvitsee seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä. Eriarvoisuuden torjunta, ylisukupolvisuus ja yrittäjähenkisyys ovat kaiken poliittisen toimintamme perusta. Jokaista päätöstä tehdessä voimme nojata näihin kolmeen periaatteeseen.

 

Hyvät ystävät,

Suomen kuntoon laittaminen toimii kaiken maaperänä. Sen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan uutta. Meidän lapsemme ansaitsevat Suomen, missä rakennetaan osaavaa kasvua, jokaisesta pidetään huolta, viljellään ja varjellaan maata luontoa kunnioittaen ja kannetaan vastuuta ratkomalla asioita aktiivisella otteella Euroopan unionissa ja maailmalla.

Kaikki toiminta perustuu luottamukseen. Seuraavien vaalien kakkara on luottamuksen apila.

Luottamuksen apila seisoo tukevasti kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa.

Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. Apilan lehdiltä löytyy Keskustan visio seuraavan vuosikymmenen suurista ratkaisuista.

 

Hyvät ystävät,

Luottamuksen apilan ensimmäinen lehti on osaava kasvu.  

Teknologian kehityksen vauhti ja siitä seuraava työelämän murros on hurja. Se haastaa kaikki kehittyneet yhteiskunnat ja suuren osan yrityksistä. Vain kovin harvat ovat suojassa murrokselta. Monet työt muuttuvat, jotkut jopa häviävät, mutta samalla syntyy uusia tilalle.

Meillä ei ole kuitenkaan mitään syitä pelätä murrosta. Miksi? Siksi, että Suomi on yksi maailman parhaiten muutokseen valmistautuneista maista. Osaaminen on syvää ja laaja-alaista ja otamme mielellämme käyttöön uutta teknologiaa. Olemme myös tutkimusmyönteistä, nopeasti oivaltavaa keksijäkansaa. Juuret tälle ovat omatoimisessa talonpoikaiskulttuurissa.

Keskustan suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn aiheuttaman murroksen yli.

On arvioitu, että Suomella on seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve. Tämän hallituksen aikana olemme panostaneet muuntokoulutukseen ja helpottaneet uudelleen kouluttautumista. Tämä työ jatkuu: elinikäinen oppiminen koskettaa kaikkia. 

Suomalainen peruskoulu on suuri menestystarina, jota käydään ihailemassa ympäri maailmaa. Peruskoulu on antanut lähtökohdista ja asuinpaikasta riippumattomat, yhtäläiset mahdollisuudet niin oppia kuin kasvaa ihmisenä.

Keskustan historiallinenkin tehtävä on vahvistaa peruskoulua juuri nyt, kun esimerkiksi osalla toiselle asteelle siirtyvistä pojista on ongelmia jopa lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä. Levottomuuden ja keskittymiskyvyn puutteen ongelmat ovat kouluissa arkipäivää. Keskustalla on ratkaisuja, tuore vaihtoehto.

Keskusta esittää pienten lasten koulua, jossa esikouluvuosi ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostaisivat joustavan kokonaisuuden. Jos asiat tarttuvat ja kotona on asiat kunnossa, sieltä voitaisiin edetä kolmea vuotta ripeämmin. Jos taas lapsi ja perhe tarvitsevat pidempää tukea, he sitä myös saisivat ilman pelkoa minkäänlaisesta leimautumisesta. Toiselta luokalta mentäisiin eteenpäin vaiheittain, kun perustaidot on saatu riittävään hallintaan. Kakkosluokalla olisi tätä varten oma tsekkauspisteensä.

Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että varhainen tuki on valtavan tärkeää. Ensimmäisiin vuosiin olisi panostettava enemmän ja kouluun voitaisiin integroida vahvasti erilaisia perheiden tukipalveluita. Kun pohja ovat kunnossa, kaikkien valmiudet toisen asteen koulutukseen paranevat.

Keskustalla on ratkaisu myös oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun. On tärkeää puhua syrjäytymisen ehkäisystä, mutta vielä tärkeämpää on tehdä tekoja, joilla syrjäytymistä ehkäistään. Olemme nostaneet päämme poteroista, jonne useampi puolue tuntuu edelleen hautautuneen.

Esitämme oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Näin alle 18-vuotias koulunsa keskeyttänyt ohjattaisiin uudelleen esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön, pajakouluun, kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen ja niin edespäin. Nuoresta otettaisiin koppi. Se on meidän vastuullamme.

Oppioikeusmallimme sisältää myös ajatuksen seiskaluokan tsekkauspisteestä, jossa jatko-opintovalmiuksia alettaisiin jo suunnitelmallisesti kartoittamaan.

Koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Rakennamme nuorille sukupolville uusia mahdollisuuksia tieteisiin, mahdollisuuden olla maailman parhaita huippututkijoita.

Suomen pitää olla maailman ykkönen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Suomalaisille huippututkijoille pitää olla tähän parhaat välineet ja työkalut. Henkilökohtaisia supertietokoneita on hankittava sadalle tutkijalle Suomessa. Se vahvistaisi johtajuuttamme Euroopassa.

Haluamme olla alan huippua myös lääketieteessä, erilaisten teknologioiden kehittämisessä vastaamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja monessa muussa. Emme ole vain seurailijoita, meillä on kaikki edellytykset olla edelläkävijöitä usealla eri alalla.

 

Hyvät keskustalaiset,

Merkittävä tämän ja tulevien hallituskausien haaste liittyy liikenneverkon riittävän rahoituksen turvaamiseen. Liikenne- ja viestintäverkot ovat yhteiskunnan kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden verisuonisto. Liikenneväylien korjausvelan paikkaaminen aloitettiin tällä vaalikaudella ja siihen on suunnattava lisärahoitusta myös tulevaisuudessa.

Liikennehankkeet on nähtävä jatkossa rohkeasti talouskasvun ja hyvinvoinnin lähteinä, eikä pelkkinä menoerinä. Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys. 

Tavoitteeksi on otettava esimerkiksi pääasiassa yksityisellä rahoituksella toimivat hankeyhtiöt, jotka mahdollistavat uusien ja useampien kehittämishankkeiden toteuttamisen nopeammin. Keskustalla on tähän selvä malli, Keskusta on tähän valmis vaikka heti.

Tasapainoinen aluekehitys on meille keskustalaisille tärkeä arvo. Meidät tunnetaan koko Suomen puolustajina. Emme ymmärrä lainkaan kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Valtaosa suomalaisista, myös kaupunkilaisista, ovat koko Suomen kannattajia. Vapaavuorelaisesta repivästä ja vastakkainasettelua ruokkivasta politiikasta sanoudumme selkeästi irti.

Sen sijaan olemme ylpeitä siitä, että työpaikkoja syntyy nyt kaikkiin maakuntiin, Lapista pääkaupunkiseudulle. Kehitys on huikeaa monilla alueilla.

Voin vakuuttaa, että koko Suomen pärjääminen on minulle tärkeintä. Digitaalisuus ja sähköiset palvelut auttavat ihmisiä elämään koko maassa. Olenkin varma, että hajautetun yhteiskunnan malli luo parhaimmat osaavan kasvun edellytykset Suomelle myös tulevaisuudessa.

Hyvä keskustaväki,

Luottamuksen apilan toinen lehti on huolenpito.

Eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Väitteistä ja pelottelusta huolimatta eriarvoisuus ei ole tällä vaalikaudella lisääntynyt. Myös sote-uudistuksen ydin on yhdenvertaisuudessa: haluamme turvata kaikille suomalaisille, myös työttömille ja eläkeläisille, paremman pääsyn perusterveydenhuoltoon.

Miksi tätä niin rajulla voimalla vastustetaan? Sote-uudistus on peruskouluun verrattava suuri suomalainen yhdenvertaisuusuudistus.

Käynnissä oleva yhteiskunnan murros vaatii edelleenkin erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon turvaamiseksi. Keskusta on aina ollut perusturvapuolue. Sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistus ja viime päivien kokemuksen valossa siitäkään ei taida tulla helppoa. 

Järjestelmämme on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää.

Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi. Osana uudistusta on tarkasteltava myös toimeentulotuen ja sosiaalityön suhdetta. On myös tartuttava asumisen jatkuvasti kasvaviin menoihin, sillä ne ovat monelle suomalaiselle taloudellisen pärjäämisen suurin ongelma. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa uudistukselle hyvän lähtölaukauksen.

Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saada elämänhallinnasta kiinni.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää. Tämän vuoksi olen ollut niin iloinen työllisyyslukujen paranemisesta.

Meidän on erityisesti pyrittävä löytämään keinoja osatyökykyisten työllistämisen helpottamiseksi. Yksi ratkaisu voisi olla erilliset työvoimatoimistot, jotka keskittyvät pelkästään osa-työkykyisten työllistämiseksi.

Keskusta esittelee omat linjauksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi myöhemmin syksyllä.

Suomeen syntyy lapsia historiallisen vähän. Asiaa havainnollistaa tänä vuonna seitsemänkymppisiään juhlistavien joukko verrattuna viime vuoden vauvakerhoon. Vuonna 1948 syntyi 108 000 lasta, viime vuonna 50 000 lasta.

Suomi muuttuu. Elämänkaaren päät kohtaavat toisensa poikkeuksellisella tavalla. Samalla nimittäin vanhenemme kansakuntana huimalla vauhdilla.

Näiden kahden asian äärelle Keskustan on syytä pysähtyä.

Tämä hallitus on aloittanut kansallisen lapsistrategian valmistelun. Ja seuraavan hallituksen on määrätietoisesti toteuttava se. Harmaantuvassa Suomessa kaikki satsaukset tulevaan sukupolveen kannattavat. Tämä sopii Keskustalle. Ylisukupolvisuus on meidän puolueen kantava arvo.

Lapsen tasolta maailman tarkastelu palauttaa meidät olennaisuuksien äärelle. Onnen kokemukset syntyvät lopulta pienistä asioista, kun isot asiat taustalla ovat kunnossa. Turvallinen lähiympäristö, mahdollisuus harrastaa, kaveri tai naapuri, joka välittää. Isä tai äiti tai ylipäätään läheinen, joka silittää. Tästä kaikesta ovat vastuussa aikuiset. Koko Suomi.

Meidän on tuettava jokaisen perheen toivetta omasta lapsiluvustaan. 2020-luvulla perheet ja tilanteet ovat moninaisia. Yhä useampi syntyy ainoaksi lapseksi ja entistä useampi toisaalta suurperheeseen. Jokaisen perheen oikeutta valita omalle elämäntilanteelle parhaiten sopivat ratkaisut on mahdollistettava.

Keskustalaisen perhepolitiikan ytimessä on tuki vanhemmuudelle. Jokainen koti on maailman keskipiste. Kodin kasvatusvastuuta ei voi väistää - sen sijaan sitä pitää tukea.

Perhemyönteistä Suomea ei rakenneta vain vanhempainvapaan kuukausikiintiöitä siirtelemällä. Tarvitaan joustoja työelämään. Perhevapaauudistukseen olemme valmiita. Mutta: emme lähde tietoisesti heikentämään pienituloisten perheiden toimeentuloa vauvavuosina. Satsaisimme isien läsnäolon vahvistamiseen - sitä valintaa harva mies on koskaan katunut. Lapsella on oikeus läsnäoloon molempien vanhempiensa kanssa. Perheen on edelleen itse saatava valita elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto.

Varhaiskasvatuksessa satsaisimme ennen muuta laatuun: henkilökunnan jaksamiseen ja lapsen kasvun tukemisen kumppanuuteen päiväkodin ja perheen välillä.

Keskustan mielestä jokaiselle perheelle kuuluu oikeus saada apua ilman ilmoitusta lastensuojeluun. Maakunnat ovat tästä jatkossa vastuussa. On kunnia-asia Keskustalle, että lapsiperheiden kotipalvelut vihdoin palaavat.

Haluamme antaa myös tuen ja huomion kaikille niille tuhansille ja taas tuhansille suomalaisille, jotka antavat aikaansa ja osaamistansa vapaaehtoisuuden hyväksi. Jalkapalloseuroissa, harrastajateattereissa, vapaapalokunnassa, vammaisjärjestöjen vertaisperhetyössä tai partiossa vahvistetaan yhä uuden ja uuden sukupolven kasvualustaa. Tämä työ pitää saada näkyväksi ja arvoonsa.

 

Hyvät ystävät,

Suomi on turvallinen maa. Paitsi liian monissa kodeissa. 

Havahduin sisäministeriön tuoreeseen selvitykseen turvallisuuden toteutumisesta. Meillä on kansakunnan kokoinen, syvälle pesiytynyt ongelma, joka pitää ratkaista. Vaikenemisen aika on ohi. 

Parisuhteessa olleista naisista lähes kolmannes on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa. Moni elää pelon varjossa. 

Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten kaikista EU-maista. 

Yläkouluikäisistä tytöistä joka kolmas on kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää. 

Mikä meitä vaivaa? 

Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ei tarvitse sietää. Seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan tapauksista poliisille ilmoitetaan vain noin 20 prosenttia. Sen on muututtava. 

Hallitus on viimeisten vuosien aikana määrätietoisesti kasvattanut turvakotipaikkojen määrää. Olemme avanneet surullisen suosituksi tulleen puhelinlinjan lähisuhdeväkivallan uhreille.

Teimme merkittävän muutoksen kieltämällä lasten kuritusväkivallan 80-luvulla. Se toi mukanaan valtavan asennemuutoksen. Nyt tarvitaan samaa. Turvallisessa maassa koti ei voi olla vaarallinen paikka. 

Moni ikäihminen kokee yhteiskunnallisen keskustelun vanhenevasta Suomesta lamauttavana. Väsyttää kuulla heikkenevästä huoltosuhteesta ja vanhushoivan henkilömitoituksen desimaaleista riitelevistä politiikoista.

Entä jos käännettäisiin ajatus ihan uuteen asentoon?

Entä jos ennätyksellistä vauhtia harmaantuva maamme olisikin vahvuus? Maailmanlaajuisestikin kiinnostava pienen maan pilotti siitä, miten voi selvitä huoltosuhdekuilusta kunnialla. Ottaisimme käyttöön kaiken uuden teknologian harvaan asutun Suomen mökin mummojen tueksi, rakentaisimme järjestelmällisesti kaupunkeihin seniorikortteleita yhteisöllisyyden tueksi.

Tarjoaisimme isovanhemmuuden iloja vapaaehtoistyön kautta heillekin, joille se muuten ei ole mahdollista. Näkisimme, että olemme jo kauan sitten lakanneet olemasta kolmen sukupolven Suomi, olemme neljän sukupolven Suomi. Nyt yhä pitenevään elämänkaareemme mahtuu työelämän ja vanhuuden väliin monta vuosikymmentä aktiivista eläkeläisyyttä. Se, jos mikä, on voimavara koko Suomelle.

Kun soten rakenteet saadaan nyt vain ensiksi maaliin, minusta Suomen on panostettava vanhustyöhön ja kunnialliseen ikääntymiseen.

 

Hyvät keskustalaiset,

Luottamuksen apilan kolmannessa lehdessä lukee realistinen vihreys. Meidän keskustalaisten tehtävämme on viljellä ja varjella, ylisukupolvisesti. Täällä hyväksyttävässä periaateohjelmassa todetaan, että kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä välttämätön lähtökohta. Kasvatamme toinen toisiamme elämään tasapainossa luonnon kanssa.

Nämä ovat hyvin keskustalaisia arvoja. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle.

Olemme myös tekijöitä, käytännönläheisiä ongelman ratkaisijoita. Kun on ongelma, käymme sen kimppuun tavoitteena löytää ratkaisu, joka korjaa viallisen koneen. Tämä kuvaa myös suhtautumistamme ilmastonmuutokseen. Kutsumme sitä realistiseksi vihreydeksi. Sen sijaan, että olemme kettingeillä kiinni metsäkoneissa, haemme ratkaisuja ja toteutamme ne.

Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, jos emme tee nopeasti korjausliikettä. Tarvitsemme toimia sen yli, mitä Pariisissa sovittiin. Vielä nyt, kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtaantuvansa sopimuksesta, ollen ainoa maa, joka ei ole sopimuksessa mukana, meillä on kiire.

Metsät ovat tässä asiassa keskiössä. Meillä on ainutlaatuinen kestävä metsänhoito, mikä on taannut jatkuvasti enemmän kasvavat metsävarat. Tiesitkö, että Suomessa istutetaan kaikessa hiljaisuudessa 150 miljoonaa puuta vuodessa. Maailmassa käytetään kuitenkin 100 miljoonaa barrelia öljyä päivässä.

Yhden barrelin (159 litraa) polttamisesta syntyneiden hiilidioksidipäästöjen korvaamiseen tarvitaan 1,5 puun istutus ja 20 vuoden kasvu. Eli joka päivä maailmassa pitäisi istuttaa 150 000 000 puuta ja antaa niiden kasvaa 20 vuotta. Teemme väkilukuun suhteutettuna osuutemme, mutta taitaa olla mahdottomuus istuttaa maailmanlaajuisesti 54 miljardia uutta puuta vuodessa. Täytyy siis tehdä muutakin. Keinoja kyllä löytyy.

Olemme keskustelleet yhteisistä toimista muun muassa Pohjoismaiden kollegoiden kanssa. Teetimme selvityksen, miten pohjoismaisella osaamisella ja teknologialla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tulos oli yllättävä, mutta samalla myös rohkaiseva: jos skaalaamme 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa muihin maihin, vähentäisi se vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä neljällä gigatonnilla vuoteen 2030 mennessä. Tonnit eivät kerro mitään, mutta se on – hyvät ystävät – lähes saman verran kuin koko EU-alueen päästöt yhteensä.

Nämä valitut 15 Pohjoismaissa käytettyä keinoa ovat laajasti käytössä ja ovat helposti sovellettavissa muihin maihin. Tältä listalta löytyy tuttuja asioita, esimerkiksi lämmön ja energian tuotannon yhdistäminen, sähköautoilun, biopolttoaineiden ja pyöräilyn lisääminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, lämpöpumppujen ja biolämmön käyttöönotto, metsän istutusta sekä lannan hyötykäyttöä maataloudessa.

Selvityksessä todetaan, että näiden keinojen käyttöönotto maailmanlaajuisesti maksaisi nettona noin 12 miljardia euroa. Se on vain noin prosentti EU:n seitsemän vuoden budjetista. Pohjoismaiden kannattaisikin tehdä näiden 15 keinon maailmanlaajuisesta käyttöönotosta yhteinen hanke ja toteuttaa se.

 

Hyvät keskustalaiset,

Maatiloilla on eletty vaikeita vuosia. Vaikka Keskusta on hallituksessa onnistunut saavuttamaan useimmat tavoitteensa, on kuitenkin tunnustettava, että maatalouden kannattavuuden osalta emme ole onnistuneet.

Meidän keskustalaisten tehtävä on uudistaa maataloutta siten, että nuoret viljelijäpolvet uskaltavat työhön tarttua. Kuka muukaan sen tässä maassa tekisi. Tarvitsemme kiireesti lisätoimia kannattavuuden parantamiseksi.

Olemmekin sopineet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa, että kutsumme johdollani elintarvikealan toimijat koolle keskustelemaan keinoista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi vielä ennen juhannusta. Ja ennakkoviesti kaikille on selvä: On löydettävä myös täysin uusia toimia maatalousyrittäjien vaikean tilanteen helpottamiseksi. Suomalainen ruokaketju pärjää paremmin vain, jos pystymme synnyttämään uutta lisäarvoa suomalaisen ruuan ympärille ja niin, että se lisäarvo näkyy myös viljelijän taloudessa.

Hyvät ystävät!

Että kantaisin vastuun. Näin todetaan periaateohjelmassamme.

Luottamuksen apilan neljännessä lehdessä lukee vastuunkanto. Se tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Saksan liittokansleri Angela Merkel otti tällä viikolla esille minuakin askarruttaneen kysymyksen. Nimittäin huolen globaalien instituutioiden ja sääntöjen sekä sopimusten noudattamisen kulttuurin heikkenemisestä. Ne ovat olleet länsimaisen keskinäisen luottamuksen kulmakiviä.

Yhdysvallat irtaantui tärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, sitten se rikkoi WTO:n sääntöjä asettamalla tulleja eurooppalaiselle teräs- ja alumiiniteollisuudelle ja viimeksi se irtaantui yksipuolisesti Iranin ydinsopimuksesta.

Esimerkkejä löytyy lähempääkin. Minun on vaikea päästä yli siitä, että sovimme yhdessä vapaaehtoisesta taakanjaosta EU-maiden kesken pakolaiskriisin keskellä. Suomi piti sopimuksista kiinni, mutta läheskään kaikki eivät. Tai Krimin liittäminen Venäjään. Se oli täysin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi.

Myös Brexitin voi katsoa olevan heikentämässä omalta osaltaan sopimuksiin luottavaa toimintatapaa.

Maailmaa, kansainvälistä yhteisöä ollaan nyt tietyllä tavalla uudelleen organisoimassa. Kehitys ei ole hyvä, koska arvaamattomuus on lisääntynyt. Suomelle on tärkeää, että palaamme pian toisiaan kunnioittavaan sääntömääräiseen yhteistyöhön ja monenväliseen kauppaan, jossa noudatetaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Neuvotellaan ja ratkotaan yhdessä ongelmia.

Näinä päivinä vastuunkanto tarkoittaa erityisesti huolta kansainvälisestä yhteisöstä ja sen instituutioista. Suomen paikka ja etu on kansainvälisten sopimusten rakentamisessa, kiinnipitämisessä ja vahvistamisessa.

Keskustan pitkä linja perustuu malttiin, pragmaattisuuteen ja objektiivisuuteen. Se toimii hyvin tässäkin tilanteessa. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat kunnossa, olemme yhteiskuntana eheä, meillä on uskottava puolustus ja harjoitamme viisasta, harkitsevaa ulkopolitiikkaa.

Euroopan unionissa meidän on oltava aktiivisesti ratkomassa niitä kysymyksiä, joihin meillä on annettavaa ja osaamista. Unionissa käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen linja on ohjenuoramme. Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä korostuu ensi vuonna, kun Suomi on unionin puheenjohtajamaa. Pyrimme vahvaan johtajuuteen, katsomme koko Euroopan etua.

Todennäköisesti puheenjohtajakaudellemme ajoittuvat tärkeimmät neuvottelut niin EU:n monivuotisesta budjetista kuin siihen liittyvästä lainsäädäntökokonaisuudesta. Keskustan linja tähän on selvä. Meidän on kyettävä neuvottelemaan kokonaisuus, joka turvaa kohtuullisen nettomaksumme sekä varmistaa maatalouden ja aluekehitysrahoituksen säilyttämisen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Keskusta ei pelkää uusia yhteisiä EU-tason investointeja ja vastuuta, mutta sen ehdoton edellytys on kaikkien EU-maiden sitoutuminen yhteisten arvojen ohella yhteisten sääntöjen noudattamiseen.

Hyvä keskustaväki,  

Keskusta on avarakatseinen puolue. Politiikkamme ei perustu ihmisten erilaisuuden korostamiseen. Luottamuksen apilan vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niistä maailman ihmistä, jotka tarvitsevat apua ja ovat hädässä. Arvioimme niin pakolaiskiintiötämme kuin kehitysyhteistyötä maailman tilanteen valossa. Keskusta kannattaa kehitysavun nostoa asteittain kohti 0,7% BKT:stä. Mitä paremmassa kunnossa ja mitä eheämpi Suomi on, sitä nopeammin voimme tason saavuttaa.

Kannatamme niin ikään vahvaa yhteistä eurooppalaista järjestelmää maahanmuuton hillitsemiseksi, jossa on huomioitu rajojen parempi toimivuus, tehokkaammat palautukset, toimiva Schengen järjestelmä, hätätilanteiden varalle taakanjaon mekanismi sekä suuremmat panostukset pakolaisuutta aiheuttavien ongelmien hoitoon. Ihmisiä on autettava lähempänä heidän kotiseutujaan. Tämän teemme erityisesti YK:n ja sen instituutioiden kanssa.

Haluamme luoda paremmat olosuhteet pakolaisleireille ja työskennellä rauhan eteen, jotta ihmisillä on mahdollisuus palata kotiseuduilleen. Ihmisten hallitsematon kansainvälinen liikehdintä voidaan estää, jos heillä on toivo oman elämän, tulevaisuuden rakentamisesta. Näin voidaan estää myös ihmisten lähtö vaarallisille pakolaisreiteille.

On tärkeä korostaa, että avarakatseisuus on myös oma etumme. Avaamme rajoja lailliselle maahanmuutolle, koska kasvu- ja huippuyritykset, palvelumme, mansikkamaat ja kasvihuoneet eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Olemme valmiita keventämään työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa.

Hyvät ystävät!

Viimeiset kolme vuotta eivät ole olleet helppoja Keskustalle. Vuonna 2015 oli selvää, että Suomi ajautuu vakavaan umpikujaan ilman laaja-alaista talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistusohjelmaa. Ja kuten jo puheeni alussa totesin, olen omalta osaltani tehnyt sen minkä lupasin.

Olenko menettänyt yöuniani? Olen, useastikin. Palaan kuitenkin niin päivän kuin yönkin yksinäisissä ajatuksissani aina isoon kuvaan. Olemme nostaneet Suomen kuilun partaalta poikkeuksellisen nopeasti. Strateginen hallitusohjelma on toiminut ja saavuttanut tavoitteensa paljon nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaa.

Tekemistä riittää jatkossakin. Edellä kuvasin Keskustan uuden kakkaran luottamuksen apilan. Jokaiselle apilan lehdelle Keskustan on löydettävä ratkaisuja. Samoin Keskustan on turvattava, että talouden positiivinen kehitys voi jatkua. Uskon, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä ne, jotka saivat sen sekaisin.

Tavoitteenamme on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä pienennetään. Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. 

Toimimalla edellä kuvatusti meillä on kaikki edellytykset nostaa työllisyysaste seuraavalla vaalikaudella 75 prosenttiin. Tavoite on vaativa, mutta ei epärealistinen. Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa.

Ja mikä tärkeintä edellä kuvattujen tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa sen, että voimme huolehtia entistä paremmin kaikista niistä Suomessa asuvista ihmisistä, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa ja tukea. Toisaalta voimme investoida entistä suuremman määrän rahaa asioihin, jotka vahvistavat Suomen menestystä, osaavaa kasvua, pitkällä tähtäimellä. Kun tartumme samalla tarmolla eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen kuin talouden kuntoon saamiseen, sekin tulee parempaan kuntoon. Ylisukupolvisuus on seuraavan hallitusohjelman punainen lanka. Emme elä tulevien sukupolvien piikkiin.

Seuraavaksi kerron teille minulle hieman epätyypillisesti negaation kautta asioita, mihin Keskustan ei pidä olla valmis seuraavalla vaalikaudella. Asioita, joita emme ole valmiita tukemaan seuraavassa hallituksessa.

Keskusta ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka romuttaa tämän hallituksen perinnön. Saimme edelliseltä hallitukselta perinnöksi lahoavan kansantalouden. Nyt se on peruskorjattu. Perustus, rakenteet ja julkisivukin ovat nyt loistavassa kunnossa.

Varsinkin pääoppositiopuolueen osalta on esitetty toimia, jotka riskeeraisivat talouden perustukset. Tähän emme ole valmiita – emme missään oloissa. Kannattaa muistaa, että vahva talous ja korkea työllisyys ovat parasta köyhän asiaa. Luottamuksen apilan jokainen kulma, osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto, nojaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen.

Emme myöskään ole valmiita hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole vastausta eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Se on seuraava suuri tehtävämme, perusturvan vahvistaminen. Kannustaminen yrittäjyyteen ja riskinottoon ei ole ristiriidassa sen kanssa, että huolehdimme nykyistä paremmin niistä, jotka apua tarvitsevat.

Emme ole myöskään valmiita hallitukseen, joka ei ota yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan entistä vaikuttavampaa koulutus-, tutkimus- ja tiedepolitiikkaa. Rahalla ja taloudellisilla panostuksilla on merkitystä, mutta tätäkin tärkeämpää on se, miten ja minne resurssimme kohdennamme.

Emme ole valmiita sellaiseen hallitukseen, joka ajaa alas suomalaisen ruoantuotannon. Seuraavan hallituksen on jatkettava niitä toimia, joilla turvataan maatalouselinkeinon edellytykset pysyä kannattavana koko Suomessa.

Jos vedätte yhteen ne edellä kertomani asiat, joihin emme ole valmiita, niin voimme tiivistää sen yhteen lauseeseen: emme ole valmiita politiikkaan, mikä ei ole ylisukupolvista.

 

Hyvät ystävät,

Haluan teille rehellisesti kertoa, että olen myös joutunut itseni kanssa käymään aikamoisen painin. Olen miettinyt sitä, jaksanko vielä innostua, jaksanko neuvotella, olla sitkeä ja pystynkö olemaan hyvä innostaja ja tulevaisuuteen katsova ja uskova johtaja. Pystynkö toimimaan Keskustan ja keskustalaisten luottamuksen arvoisesti? Pystynkö laittamaan itseni likoon vuoden jokaisena päivänä, jotta Suomi voisi olla tulevaisuudessakin maailman onnellisin maa.

Asia ei ole minulle yksinkertainen. Kuten tiedätte, takana on vaikea aika hallituksen vetäjänä ja harteilla on ollut myös henkilökohtaista lastia.

Olen aina ollut luonteeltani enemmän uudistaja ja kehittäjä kuin saneeraaja. Ikävät työt on tehty, ne oli pakko hoitaa. Nyt edessä on paljon mieluisampi kehittämisen aika – tiedän kokemuksesta, että seuraava vaihekaan ei tapahdu itsestään. Siinä pitää olla määrätietoinen, sitoutunut ja innostunut, kaikki pitää saada mukaan.

Pystyn teille kirkkain silmin vakuuttamaan, että olen tähän kaikkeen valmis. Ja niin on Suomen Keskustakin.

Olen tänään ylpeä tehdystä, mutta vielä enemmän olen innostunut tulevasta, edessämme olevasta neljästä vuodesta. Unelmani on eheämpi ja sovinnollisempi Suomi, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Se on tehtävissä.

Edessä olevan suuren tehtävän edessä olen nöyränä, mutta tarmokkaana.

Tehdään taas yhdessä Keskustasta Suomen suurin puolue. Me olemme tehneet sen ennenkin.

Avauspuhe Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa

Perjantai 8.6.2018 klo 15:10

Arvoisa puoluekokousväki,

Tervetuloa legendaariseen Kainuuseen, tämä oli ensimmäiset 20 vuotta minunkin kotimaakuntani. Vaaramaisemat ovat syöpyneet jonnekin syvälle sisuksiin. Jos keskustalaiset saavat valita yhden maakuntalaulun omansa rinnalle, se olisi ilman muuta tuo äsken kuulemamme Nälkämaan laulu. Tämä kuvaa jotenkin syvästi keskustalaista sielun maisemaa, sitä mitä me kaikki olemme.

Me keskustalaiset olemme tekijöitä. Me olemme valmiit käärimään hihat silloin, kun kurssia tulee kääntää tai tarvitaan vastuunkantoa. Me haluamme tehdä isänmaastamme paremman ja oikeudenmukaisemman paikan jokaiselle. Siksi me keskustalaiset olemme jostain syystä vastuussa aina silloin, kun muutos täytyy oikeasti saada myös aikaan – kun pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan tekoja ja tekijöitä.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Kaksi vuotta sitten totesin teille Seinäjoen puoluekokouksen avauspuheessa: ”Omalta osaltani olen päättänyt joka tapauksessa tarkastella puheenjohtajuutta kahden vuoden päästä tulos tai ulos -periaatteella. Siinä olennaista on se, miten päätehtäväni, Suomen kuntoon laittaminen, on edennyt.” Nyt on sen aika.

Edellinen vaalikausi päättyi katastrofiin. Mitään tavoitteita ei saavutettu. Siksi meille keskustalaisille sanottiin toreilla, että tehkää nyt jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa, miten aiomme suunnan kääntää.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Se on muuten kova juttu.

Mikä parasta työllisyys parantuu kohisten koko Suomessa. Kovin työvoimapula on Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Olisitteko tekään uskoneet tätä todeksi vielä Seinäjoella?

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna. Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen on loppumassa.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion yhtiöomaisuuden arvo on kasvanut yli seitsemällä miljardilla eurolla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme edistää uusiutuvan energian käyttöä. Suomi on jo nyt ylittänyt EU-tavoitteensa vuodelle 2020 ja päättänyt luopua kokonaan kivihiilestä.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Nämä kaksi vuotta osoittavat, että politiikassa syntyy tuloksia, kun tavoitteet asetetaan riittävän kunnianhimoiseksi ja tehdään töitä niiden saavuttamiseksi. Tämä rohkaisee minua olemaan puoluekokouksen käytettävissä. Näläkää siis minulla riittää. Muistakaa, kun päätätte huomenna puheenjohtajasta.

 

Hyvä puoluekokousväki,

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut keskustalle tärkeänä tavoite. Tällä vaalikaudella alueellista tasa-arvoa on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen syntyminen kaikissa maakunnissa.

Uskon, että valtaosa suomalaista on ”Koko Suomen ihmisiä”. Uskon, että suomalaiset haluavat tasa-arvoista alueellista kehitystä, johon kuuluu kaupungistuminen, seutukaupunkien kehitys, kuntien ja kylien elinvoima.

Otan esimerkin täältä Sotkamosta, millä asenteella olemme taistelleet työpaikkojen puolesta. Se on kaivosyhtiö Terrafame.

Oppositio vaati eduskunnassa kaivoksen alasajamista. Hallitus päätti toimia toisin. Päätimme luottaa alueen ihmisiin ja antaa vielä mahdollisuuden laittaa yhtiön kannattavuus ja ympäristöasiat kuntoon siten, että toiminta voisi jatkua. Aloitimme alusta, Terrafame perustettiin ja pääomitettiin. Myönnän, että riski oli suuri, mutta kainuulaisiin kannatti luottaa.

Nyt kaivos työllistää alueella 1500 osaajaa, sen ympäristöasiat ja vesitase ovat kunnossa ja yhtiöön on saatu yksityistä pääomaa. Yhtiön kannattavuus paranee koko ajan ja jo nyt voi sanoa, että sijoittamamme pääoma ei ole pelkästään turvattu, vaan yhtiöön sijoitetun veronmaksajien raha on kasvanut jo merkittävästi korkoa.

Maaperästämme louhitut metallit ja mineraalit lähtevät raakamalmina, jalostamatta, meiltä maailmalle. Olemme tässä asiassa kehitysmaa. Keskusta haluaa, että tämä muuttuu. Luonnonvarojen kestävä käyttö, hallinta ja jatkojalostus pitää olla jatkossa enemmän kotimaisissa käsissä.

Liikenne sähköistyy. Autot, junat, veneet, mopot ja jopa lentokoneet kulkevat jatkossa sähköllä. Suomessa on kaikki keskeiset akkuteollisuuden tarvitsemat metallit ja jatkojalostusosaaminen. Tuohon haasteeseen vastaa nyt uusi valtionyhtiö Malminjalostus Oy, joka omistaa jo Terrafamen kaivosyhtiön.

Keskusta on valmis pääomittamaan tuota yhtiötä merkittävästi myös ensi vaalikaudella. Tässäkin tapauksessa suuri kriisi tulee olemaankin jonkin suuremman alku. Tämä on aluepolitiikkaa, joka toimii tässä ajassakin.

 

Hyvä puoluekokousväki, keskustalaiset,

Keskusta on puolue, joka luo toivoa pelottelun sijaan. Olemme käytännönläheinen ongelman ratkaisija, kuten tuokin esimerkki kertoo. Suomen talous on nyt merkittävästi paremmalla tolalla kuin kolme vuotta sitten. Kaikissa maakunnissa tulevaisuus näyttää paremmalta. Meillä on vahvat näytöt lähteä ratkomaan Suomen seuraavia suuria haasteita.

Näihin haasteisiin ja moniin muihin politiikan ajankohtaisiin kysymyksiin paneudumme huomenna. Mutta tässä yhteydessä muutama sana sotesta.

On tullut täysin selväksi, että lakien eduskuntakäsittely kestää odotettua kauemmin. Hallituksesta ja hallituspuolueiden eduskunnassa tämä ei jää kiinni, meillä on valmius antaa vastineemme valiokunnalle tarvittaessa jo ensi viikolla. Hallitus on myös yhtenäinen ja viemme tämän maaliin. Valitettavasti en voi kertoa teille tänä viikonloppuna edes maakuntavaalien päivää, muuta kuin sen, että vaalit pidetään noin puolen vuoden päässä siitä, kun eduskunta saa lait käsiteltyä ja ne saadaan voimaan. Kuten ennustin - vastustus on kova ja näemme vielä monta näytelmää asiassa. Nyt on tärkeintä muistaa se, että Suomelle tärkeintä on uudistuksen aikaansaaminen – viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin.

Keskustan valmistautuminen vaaleihin on hyvällä mallilla, nyt voidaan pitää vaalivalmisteluissa pieni kesälomakin ja odottaa eduskunnalta tuloksia.

 

Arvoisat kuulijat!

Työmme on kesken. Kaikilla suomalaisilla ei edelleenkään mene hyvin.

Muistimme 5. toukokuuta Nivalassa Kyösti Kalliota ja sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa sata vuotta sitten.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös maailmalla suuri ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä keskustalaisia. Tärkein tehtävämme on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

 

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut keskustalaisuuden yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi ja toimii perintönä meille 2020-luvun keskustalaisille.

Tänä viikonloppuna keskitymme paitsi ajankohtaiseen politiikkaan, myös puolueemme periaateohjelmaan. Se on tehty huolella, kansanliikkeen toimintaan kuuluvalla tavalla, siten että kaikki ovat saaneet osallistua sen valmisteluun. Sen yhdestoista periaate kuuluu: Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki ovat mukana.

Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää kokousta.

Keskusta Rp:n 77. Sääntömääräinen puoluekokous on avattu.

Vaaditut korjaukset tehdään

Perjantai 1.6.2018 klo 18:44

Perustuslakivaliokunta on antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntonsa sote-uudistuksen valinnanvapauslaista. Perustuslakivaliokunta on tehnyt huolellista ja riippumatonta työtä.

Hallitus tutustuu lähipäivien aikana huolellisesti perutuslakivaliokunnan lausuntoon. Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena.

Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä - toisin kuin vuosi sitten. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa.

Soten maakunnallinen järjestämispohja läpäisi perustuslakivaliokunnan jo viime kesänä. Valiokunta korosti lausunnossaan maakuntien kansanvaltaista perustaa ja siihen nojautuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Hallitus on erittäin sitoutunut viemään uudistuksen maaliin.

Suomi ei voi hyväksyä komission esitystä maataloustukien leikkauksesta

Perjantai 1.6.2018 klo 16:11

Komissio antoi tänään asetusesityksensä uuden EU:n rahoituskauden maatalouspolitiikasta. Sisällöllisesti lainsäädännössä oli myönteisiä elementtejä, kuten pohjoisten erityisolosuhteiden huomioinen, tuotantoon sidottujen tukien jatko sekä luonnonhaittakorvaukset, samalla kuitenkin Suomelle elintärkeää maaseudun kehittämisen rahoitusta oltaisiin leikkaamassa noin 14 prosenttia. Tämä tarkoittaisi tulevalla kehyskaudella runsaan 330 miljoonan euron menetystä nykykauteen verrattuna. Keskimäärin EU:ssa maaseuturahoja leikataan noin 15 %. Vaikka Suomen leikkaus on hieman keskimääräistä pienempi, ovat maaseuturahojen leikkaukset silti kestämättömän suuret.

Voin yksiselitteisesti todeta, ettemme tule tätä hyväksymään. Maanviljelijät elävät tällä hetkellä hyvin tiukkoja aikoja, heidän toimeentulonsa on turvattava ja sen eteen tulemme taistelemaan. Leikkaukset heikentäisivät huomattavasti maatalouden kilpailukykyä, samoin kuin ympäristötoimien toteuttamista maataloudessa. Yhtälö, jossa rahoitus pienenee, mutta vaatimukset kasvavat, ei ole missään suhteessa oikeudenmukainen.

Suurista maista Ranska on kanssamme samoilla linjoilla. Olemme sopineet presidentti Macronin kanssa, että teemme yhteistyötä, jotta tilanne saadaan käännettyä paremmaksi. Tämä on vasta alku vähintäänkin vuoden kestävälle kovalle väännölle.

Avauspuheenvuoro kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa

Keskiviikko 30.5.2018 klo 9:54

(muutosvarauksin)

Arvoisa presidentti Halonen,

Hyvät kestävän kehityksen ystävät!

Lämpimästi tervetuloa kaikille. Tämä vuosittainen Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtuma on osa kokonaisuutta, jolla hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta seuraavat kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä Suomessa. Uskon että me kaikki lähdemme täältä tänään vähän viisaampina, sekä uusilla näkökulmilla ja ajatuksilla varustettuina.

Vuosi 2018 on merkkipaalu Suomen kestävän kehityksen työssä. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa kesäkuussa vuonna 1993, heti Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Taivalta on nyt siis neljännesvuosisata takana. Toimikunta on toiminut keskeytyksettä 10 hallituksen johdolla. Se on onnistunut vuosien varrella kytkemään kestävän kehityksen ajattelua laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä on yhden lajin maailmanennätys. Toimikunnassa tehty pitkäjänteinen työ on pohjustanut monia niitä hienoja saavutuksia, joista meidät tänä päivänä maailmalla tunnetaan.

Hyvät kuulijat!

Suomen haasteet ja vahvuudet Agenda2030:n toimeenpanossa selvitettiin vuonna 2016 toteutetussa tutkimushankkeessa, joka antoi hyvää pohjaa hallituksen toimeenpanosuunnitelmalle. Toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi otettiin kestävän kehityksen toimikunnan laatima kansallinen strategia, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Toimeenpanon painopistealueiksi hallitus valitsi ”hiilineutraalin ja resurssiviisaan Suomen”, sekä ”yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen”.

Nyt hallitus on reilun vuoden ajan toimeenpannut tätä suunnitelmaa, ja myös ensimmäisen kerran raportoinut laajasti tuloksista eduskunnalle osana hallituksen vuosikertomusta. Hallituksen vuosikertomus on parhaillaan eduskunnan arvioitavana. Kiitän eduskuntaa ja tulevaisuusvaliokuntaa, jonka aktiivinen osallistuminen on vaikuttanut siihen, että työ eri puolilla hallintoa on edennyt rivakasti ja määrätietoisesti.

Raportoinnin lisäksi nostan esille kaksi muuta uutta avausta, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia:

Toinen näistä on kestävän kehityksen integroiminen budjettisuunnitteluun. Vuoden 2019 talousarviossa kaikki ministeriöt kertovat kestävän kehityksen toimeenpanosta. Lisäksi talousarvioesitykseen liitetään erillinen analyysi ”Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi” -painopisteen edistämiseksi suunnatuista määrärahoista ja veroista. Jos tämä malli toimii, otetaan seuraavana vuonna tarkasteluun myös toinen painopistealue.

Toisena asiana muutama sana hyvinvoinnin mittaamisesta. Eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto kehittää bkt:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi ja arvioi hyvinvointivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa. Päätimme maaliskuussa hallituksen strategistunnossa ottaa bkt:lle rinnakkaisten mittareiden tarkastelun osaksi hallituksen strategisten työkalujen kehittämishanketta. Tämä työ on nyt siis käynnissä.

Hyvät ystävät!

Kuten te hyvin tiedätte, kestävän kehityksen kokonaiskuva on kaleidoskooppimainen: kun putkea hiukan kääntää, jyvät muodostavat aina uudenlaisia kuvioita. Yksiselitteistä ”oikeaa” kuvaa kestävän kehityksen tilasta on mahdotonta muodostaa.

Yhden kuvan Suomen tilanteesta antavat kansainväliset tutkimukset ja vertailut. Niiden valossa meillä menee varsin hyvin, olemme usein muiden Pohjoismaiden kansa vertailujen kärkijoukoissa. Kuva täsmentyy, kun aletaan tarkastella eri osa-alueita. Tällöin Suomen haasteiksi paljastuu muun muassa ilmastotyö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen. Vahvuuksiamme ovat vastaavasti muun muassa peruskoulutuksen korkea taso, yleinen terveys ja hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Kansainvälisten tutkimusten lisäksi meillä on uusi kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Moni teistä on käynytkin tutustumassa siihen kestävän kehityksen verkkosivuilla ja esittänyt omia näkemyksiään. Kannustan osallistumaan keskusteluun myös jatkossa!

Kansallinen seurantajärjestelmä nostaa globaalien vertailujen tapaan yhdeksi Suomen suureksi haasteeksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn. Vaikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 18 prosenttia vuodesta 1990, on nykyinen taso – (59 miljoonaa tonnia vuonna 2016) - edelleen liian suuri. Tähän haasteeseen hallitus on vastannut laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Tavoitteena on saavuttaa 39 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon sektoreilla (verrattuna vuoteen 2005). Tulevaisuuden haaste on kuitenkin suuri, sillä Suomi tavoittelee kokonaisuudessaan 80 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennys­tä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Toinen seurannasta esille nouseva huoli on nuorten lukutaidon ja yhteiskuntataitojen kehitys. Se on esimerkki sellaisesta kysymyksestä, jossa meillä tällä hetkellä menee vielä hyvin, mutta jossa viimeaikainen kehitys on ollut huolestuttavaa. Tämä haaste on tunnistettu, ja siihen on pyritty vastaamaan muun muassa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa ja ministeriön muissa kohdennetuissa toimissa kuten Kansallisen Lukutaitofoorumin avulla.

Nuoriin liittyen huolta herättää myös nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään sekä nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Näissä molemmissa asioissa trendi on viimeisissä nuorisobarometreissa ollut laskeva. Tämä on asia, johon suhtaudun suurella vakavuudella.

Työelämään liittyen seurannassa kiinnittää huomiota työllisyyden ja työn tuottavuuden paraneminen. Tämä on ollut yksi hallituksen päätavoitteista, ja on mukava huomata, että se nousee esille myös tässä seurannassa. Työllisyystilanteen merkittävästä paranemisesta huolimatta osa on edelleen työtä vailla tai haluaisi tehdä sitä enemmän. Sukupuolten välinen palkkaero kapenee Suomessa turhan hitaasti. Tässä asiassa olemme muita Pohjoismaita jäljessä. 

Seurannassa nousee esille myös Suomen nykyisen turvapaikkakiintiön koko suhteessa siihen väestömäärään, joka globaalisti olisi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomi nosti turvapaikkakiintiötä Syyrian sodan vuoksi vuosina 2014 ja 2015, mutta Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi se palautettiin vuonna 2016 vuoden 2013 tasolle.  

Myös kehitysyhteistyörahoituksen nykyinen määrä on seurannassa saanut osakseen kritiikkiä. Tämä osa kipeää säästöpakettia. Se täytyisi saada jatkossa nostettua takaisin ylös. Eilen lisätalousarvioneuvotteluissa teimme yhden päätöksen oikeaan suuntaan lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja Irakin ja Syyrian tukemiseksi.

Hyvät kuulijat!

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa maatasolla kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut miten kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen.

Minäkin lupasin kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa syksyllä laatia oman toimenpidesitoumukseni. Se on nyt valmis:

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää.

Hyvät kuulijat!

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksen valmistelu on viime metreillä. Katsauksessa aiotaan ehdottaa, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä. Tällöin Agenda2030 määrittäisi pitkän aikajänteen globaalit tavoitteet, ja hallitusohjelma näihin liittyvät lyhyemmän aikajänteen kansalliset tavoitteet sekä toimenpiteet.

Kesän aikana käynnistyy kansallisen kestävän kehityksen politiikan riippumaton arviointi, jonka tulokset valmistuvat helmikuussa 2019. Tällä tavalla hallitus haluaa varmistaa, että seuraavalla hallituksella on tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa, jonka pohjalta se voi tarkastella kestävän kehityksen työn painopisteitä. Näin nykyinen hallitus haluaa osaltaan tukea pitkäjänteistä kansallista kestävän kehityksen työtä.

Toivotan kaikille inspiroivaa kestävän kehityksen päivää!    

Suomen erityisolosuhteet huomioitiin komissiossa

Tiistai 29.5.2018 klo 18:52

Euroopan komissio julkaisi tänään esityksensä unionin alue- ja rakennerahojen uudeksi jaoksi ja lainsäädännöksi. Esitykset sisältävät jaettavan potin euromääräisesti, kriteerit ja lainsäädännön. Asetuksessa on myös laskennallinen jako jäsenmaiden välillä.

Suomelle komission esitys on varsin myönteinen. Maamme erityisolosuhteet on ymmärretty.

Alue- ja rakennepolitiikan kansallisen saannon kasvattaminen on yksi kärkitavoitteistamme vaikuttaessamme EU:n budjettiin. Esityksen mukaan Suomen saanto edeltävään kauteen kasvaa noin 5,1 %. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa koheesiovarat tippuvat EU:n budjetista kokonaisuudessaan noin 9,9 %.

Olemme onnistuneet vaikuttamistyössämme. Viime kaudella Suomi sai alue- ja rakennekehitysrahaa noin 1,5 miljardia euroa. Komission esityksessä Suomen saanto olisi 100 miljoona euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella. Suomen lisäksi ainoastaan Kreikka kasvattaisi saantoaan vanhoista jäsenmaista.

Pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri ja rahoituksen lisäosa ovat Suomelle keskeisiä asioita. Ne ovat osana komission esitystä. Tämä on meille kansallisesti elintärkeä asia. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomelle tämä rahoitus on merkittävä useiden kasvua tukevien hankkeiden ja ammattikorkeakoulujen toiminnan osalta.

Olen tyytyväinen myös siihen, että Suomen voimalla ajama ehdollisuuden periaate on linkitetty osaksi koheesiorahoitusta. Tällä tavoin voimme entistä paremmin huolehtia siitä, että jäsenvaltiot pitävät kiinni kaikkein perusteellisimmista oikeusvaltion periaatteista ja arvoista.

Komission esitys on neuvotteluprosessin lähtölaukaus. Seuraavaksi lainsäädäntöasetukset menevät neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi. Lopullinen tulos ratkaistaan komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa.


Tie on vielä pitkä, mutta Suomen lähtökohta on erinomainen. Esitys on eri tahojen kovan työn ja vaikuttamisen tulos. Hallituksen linjaa on pitkin matkaa kritisoitu epärealistiseksi. Olen sanonut usein, että vaikka koheesiorahat budjetista tippuisivat, sen ei tarvitse tarkoittaa, että näin käy Suomen osalta. Kaikki riippuu siitä, millaiset kriteerit saamme lainsäädäntöön. Nyt näyttäisi siltä, että linjamme on ollut vaikuttava ja oikeanlainen.

Puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n rahoituskehyksistä 9.5.2018

Keskiviikko 9.5.2018 klo 14:42

Arvoisa puhemies,

Toivotan kaikille hyvää Eurooppa-päivää. Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle poliittinen valinta, joka kytkee meidät läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppa-päivänä onkin hyvä pohtia unionin yhteisiä arvoja, ja mitä unionin jäsenyys meille tarkoittaa.

Euroopan unioni on yhteisö, johon kuuluvien maiden kanssa jaamme yhteiset arvot demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien, sananvapauden, oikeusvaltion sekä vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisesta. Yhteisenä tavoitteenamme on eurooppalaisten ihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä kokonaisuus turvaa Euroopan vakaan kehityksen ja rauhan säilyttämisen.

Eurooppa-päivänä on hyvä muistaa, että rauha ei ole koskaan itsestäänselvyys. Euroopan yhteisö perustettiin sodan runtelemien yhteiskuntien keskellä. Vielä 1980-luvulla toimiva demokratia oli monille tämän päivän EU-kansalaisille hauras tulevaisuuden toive – jopa utopiaa. Demokratiamme ovat vielä monissa maissa nuoria ja siksi myös hauraita.

Eurooppalainen päätöksentekokyky ei ratkea huutoäänestyksillä, gallup- tai twitter-demokratialla vaan kyvyllämme tehdä päätöksiä ja kehittää eurooppalaista päätöksentekojärjestelmää. Se perustuu edustuksellisuuteen, jota meidän on jaksettava puolustaa. On myös jaksettava kertoa, mitä unioni tekee ja miksi unioni on kansalaisten kannalta tärkeä yhteisö.

Euroopan unionin johtajien tehtävänä on katsoa pitkällä tulevaisuuteen ja haettava kansalaista tuki niin Euroopan unionissa kuin jäsenmaissa uudistusten läpivientiin. Euroopan unionin on oltavat suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Yksi EU:n tärkeimmistä instrumenteista on EU:n budjetti, rahoituskehykset, jonka avulla linjataan unionin toimintaa ja tavoitteita. Budjetti on pahimmillaan surkea kompromissi, pienin yhteinen nimittäjä. Parhaimmillaan se toteuttaa yhteisiä eurooppalaisia päämääriä. Nyt unionin on aika olla suuri.

On luonnollista, että jokainen EU-jäsenmaa tarkastelee rahoituskehyksiä omasta kansallisesta näkökulmastaan. Mitä budjetti tuo meille, Suomelle? Mutta EU:n budjettia on katsottava myös Euroopan näkökulmasta. Miksi? Koska olen varma, että vahva ja menestyvä Eurooppa on meille kaikille parasta. 

Arvoisa puhemies,

Rahoituskehysneuvottelut ovat pitkät ja perusteelliset. Komission viime viikolla julkaisema esitys on vasta alkua. Tähän olemme hallituksena valmistautuneet. Olemme tehneet pohjatyön perusteellisesti ja linjanneet sektoreittain selkeät budjettikannat. Kyse on ennen kaikkea kokonaisuudesta, jolla voimme saavuttaa Suomen ja myös Euroopan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen.

Kantojamme on työstetty pitkään ja huolella. Prosessi on ollut samalla tapaa perusteellinen, kun loimme EMU-kantamme tai muuttoliikelinjauksemme. Yhdessä Ranskan kanssa rakensimme pohjaa EU:n puolustusyhteistyölle. Malli on sama myös rahoituskehysnevotteluissa: perehdymme asiaan, pohdimme kannat huolellisesti ja sen jälkeen haemme liittolaisia eri Euroopan maista.

Iso-Britannian lähtö Euroopan unionista jättää merkittävän aukon EU:n budjettiin. Lähtökohtamme on, että Britannian jättämää aukkoa ei täytetä ja nettomaksuosuutemme pysyy kohtuullisena. Emme ole kuitenkaan asemoineet itseämme tiukimpaan nettomaksajien prosenttiryhmään. Suomi on valmis investoimaan EU:n kautta, jos politiikan painopisteet ovat tasapainoisia ja hyväksyttäviä sekä päätöksillä ja EU:n toiminnalla saadaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta.  

Keskusteluissa maksuista on hyvä erottaa puhdas jäsenmaksuosuus ja toisaalta nettomaksu. Jäsenmaksumme kasvaa hyvin todennäköisesti, koska BKT:mme onneksi nyt kasvaa. Se, mitä nettomaksumme on tulevaisuudessa, ratkeaa vasta, kun kaikki neuvottelut asetusten ja rahanjaon kriteerien osalta on käyty.

Päätavoitteemme kansallisista lähtökohdista on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena. Budjetin avulla tavoittelemme myös Euroopalle johtajuutta monissa asioissa: rauhanrakentaja, ilmastopolitiikan edelläkävijä, tieteen ja innovaatioiden edistäjä ja hyödyntäjä sekä kestävän ja puhtaan ruoan tuottaja.

Komission viime viikon esityksessä kokonaistaso asettuu suhteessa kantoihimme vielä liian korkealle tasolle. Positiivista komission esityksessä ovat panostukset turvallisuuteen, puolustukseen, muuttoliikkeeseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä opiskelijoiden vaihto-ohjelmaan. Hallintoa kevennetään, ohjelmia vähennetään sekä eräiden maiden maksuhelpotuksista luovutaan asteittain. Tätä Suomikin on vahvasti ajanut.

Oikeusvaltioperiaatteeseen sidottu ehdollisuus on niin ikään erittäin tärkeä esitys. Eurooppalaisen arvopohjan puolustaminen konkreettisin toimin on jokaisen eurooppalaisen tehtävä. Menestyvää Euroopan unionia voidaan rakentaa ainoastaan vahvojen oikeusvaltioperiaatteiden pohjalle.

Eurooppalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä rakennetaan satsaamalla osaamiseen, innovaatioihin ja tutkimukseen. Komission esityksessä tähän on tartuttu. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on komission esittämä InvestEU-rahasto. Tämä uudenlainen rahoitusväline voisi mahdollistaa tehokkaan investointien tukemisen vähäisemmällä EU-rahoituksella, kun tuki olisi avustusmuotoisen rahoituksen sijaan laina- ja takausmuotoista.

Panostukset strategisiin hankkeisiin, kuten tekoäly, kyberturvallisuus sekä digitaaliset tiedot ja taidot, tukevat EU:n kasvua ja kilpailukykyä.

Suomen näkökulmasta maatalous- ja aluepolitiikka ovat perinteisesti olleet keskeisessä asemassa budjettineuvotteluissa, kun katsomme meidän saamisia EU-budjetista. Niin nytkin.

Maatalouden osalta myönteistä komission esityksessä oli nykyisen kahden pilarin rakenteen säilyttäminen. Tämän pohjalle voimme rakentaa toimenpiteitä, joilla tuemme suoraan viljelijöiden tuloa ja toisaalta voimme huomioida erityisolosuhteemme sekä ympäristöystävälliset toimenpiteet. Komissio haluaa myös lisätä kansallista toimivaltaa toimenpiteiden suunnittelussa ja niistä päättämisessä. Komission esittämä rahoituksen taso kokonaisuutena osoittaa, että ruoantuotanto on tärkeä osa EU:n yhteistä politiikkaa.

Rahoituksen tasoon sisältyy kuitenkin Suomen kannalta hyvin hankaliakin painotuksia. Komissio esittää maatalousbudjettiin leikkauksia. Näitä meidän on erittäin vaikea hyväksyä. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja neuvotteluja komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kanssa. Teemme lujasti työtä, jotta pystymme saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen suomalaisen kestävän ja puhtaan ruoantuotannon sekä maaseudun kannalta.

Aluepolitiikkaan esitetään niin ikään noin viiden prosentin leikkausta. Osittain tämä on selitettävissä sillä, että absoluuttinen rahantarve on pienentynyt köyhimpien alueiden vaurastuessa. Komissio esittää myös rahoituksen jakomekanismien uudistamista. Perinteisestä BKT:hen perustuvasta jaosta siirryttäisiin laajemmin muihin jakoperusteihin. Suomi on ajanut tätä muutosta.

Näiden lisäksi meille on keskeistä, että pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri huomioidaan myös tulevalla kaudella. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että koheesiorahoitusta hyödynnetään jatkossa entistä enemmän kilpailukykyä ja osaamista tukevaksi.

Kuten puheeni alussa totesin, työ tulevien EU:n rahoituskehysten linjaamiseksi on vasta alkumetreillä. Hallitus on käärinyt hihat ja on valmis neuvottelemaan Suomelle oikeudenmukaista budjettia. Oma näkemykseni on, että rahoituskehys valmistuu aikaisintaan Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Arvoisa puhemies,

Ideologisista näkemyseroistamme huolimatta uskon, että meidän kaikkien päämääränä on huolehtia eurooppalaisten yhteiskuntien tasapainoisesta kehityksestä sekä sosiaalisesta tasa-arvosta. Toimimme näin, jotta välttäisimme vastakkainasettelun niin jäsenmaiden sisällä kuin niiden kesken. Toimimme näin, jotta Eurooppa olisi mahdollisimman yhtenäinen ja vahva vastaamaan muun maailman meillä asettamaan haasteeseen.

Sovinnon puheen juhla Nivalassa

Lauantai 5.5.2018 klo 14:09

(muutosvarauksin)

Herra tasavallan presidentti,
Hyvät juhlavieraat,

Juhlimme viime vuonna Suomen satavuotisjuhlia. Tämä vuosi on muisteltu sisällissotaa, mihin Suomi ajautui vain muutamia viikkoja eduskunnan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Tässä tarkoituksessa järjestimme eduskunnassa tammikuussa tilaisuuden, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheen. Korostimme sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Nämä ihanteet tiivistyvät Kyösti Kallion elämäntyössä.

Arvoisat kuulijat!

Olemme kuluneina kuukausina käyneet läpi alkuvuoden 1918 kivuliaita tapahtumia hakematta syyllisiä. Olemme tarpeeksi vahvoja käsittelemään tapahtumia toista osapuolta loukkaamatta ja tosiasioita salaamatta. Suvuissa on omat tarinansa, omat kipeät ja ehkä vaietut kokemukset. Niistä meidän pitää oppia. Niistä on siirtynyt aineksia myös suomalaisuutemme.

Tänään muistamme sovintopolitiikan syntysanoja. Senaattori Kyösti Kallio lausui ne Nivalan kirkossa tasan sata vuotta sitten, 5. toukokuuta 1918. Kallio oli piileskellyt koko sisällissodan ajan Helsingissä. Hän oli päässyt matkustamaan kotiinsa vasta vappuaattona. Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Kaikki halusivat kuulla, mitä omalla senaattorilla oli sanottavaa maan tilanteesta.

Kokonaista kirjoitettua puhetekstiä ei ole säilynyt, liekö senaattorilla sellaista ollutkaan. Nämä sanat ovat silti jääneet historiaan:

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

On hyvä yrittää ymmärtää sitä toimintaympäristöä, missä Kallio nämä sanat sanoi. Sisällissota oli jo ratkennut valkoisten hyväksi. Viipuri oli vallattu 28.4. ja Lahti vapunpäivänä. Viimeiset punaisten joukot antautuivat Ahvenkoskella saksalaisille samana päivänä, kun Kallio puhui Nivalassa.

Professori Kari Hokkanen kiteyttää Kallion elämäkerrassa senaattorin viestin kotikirkossaan:

”Sota oli sodittu, kapinaan nousseet johtajiensa harhauttamat sosialistit lyöty. Ei ollut koston aika, vaan päinvastoin oli ryhdyttävä rakentamaan uutta itsenäisyyttä, missä tarvittaisiin sekä punaisia että valkoisia, kaikkia suomalaisia.”

Tuo vaativa aika tarvitsi juuri Kyösti Kallion tapaisia politiikkoja. Poliittisesta keskustasta, Maalaisliitosta tuleva Kallio toimi sillarakentajana. Hän katsoi aina pitkälle tulevaisuuteen yli päiväkohtaisuuden. Kallion vakaumuksen tärkein perusta oli laillisuuden ohella voimakas tasa-arvon ihanne. Nämä leimasivat hänen koko elämäntyötään niin suuren maatilan isäntänä kuin kansanedustajana, ministerinä ja tasavallan presidenttinä.

Kallio oli miettinyt tulevaisuutta piilopaikassaan Helsingissä sisällissodan aikana. Hän piti näkemyksistään johdonmukaisesti kiinni. Kallio tiesi etukäteen, että kaikki kuulijat eivät olisi samaa mieltä hänen kanssaan - eivät kaikki Nivalassa eivätkä hallitustoverit Helsingissä. Kallion puhe oli hallitustasolta ensimmäinen, jossa vaadittiin sovintoa koston ja rangaistusten sijaan

Katkeruus ja kosto pääsivätkin valloilleen varsinaisten sotatoimien päättyä. Punaisiin kohdistuneet kostotoimet riehuivat pahimmillaan 5.-11. toukokuuta. Sodan jälkiselvittelyissä ja vankileireillä kuoli vielä tuhansia ihmisiä ennen kuin sovintopolitiikkaa päästiin käytännössä toteuttamaan. Kallio ei hyväksynyt kostotoimia. Mieluummin armo kuin kosto. Se oli hänen linjansa. Näissä oloissa Nivalan kirkossa kuultiin rohkeaa puhetta.

Arvoisa juhlaväki!

Sovintopuhe loi henkisen pohjan kansalliselle eheytyspolitiikalle. Ajatus oli, että sovinto ja eheys rakentuvat vain tarttumalla uudistusotteella yhteiskunnan kipeisiin epäkohtiin ja vääryyksiin, kuten maanomistusoloihin. Kuta useampi omisti maata, sitä kestävämmällä pohjalla oli yhteiskuntarauha ja sitoutuminen yhteiseen isänmaahan; toteutettiin maareformi. "Tämä on myös minun maani." Kallio oli monessa mielessä uudistushaluinen: torpparien vapautus, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen verotus olivat hänelle ensimmäisiä itsenäisen Suomen suuria uudistuksia.

Sovintopolitiikan yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin parlamentarismin tielle palanneet sosiaalidemokraatit pääsivät osallistumaan. He saivat vahvan kannatuksen. Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti maaliskuussa 1937 hallituksen, jossa sisällissodan voittajat ja voitetut istuivat yhdessä.

Niinpä talvisodan syttyessä suomalaiset lähtivät yhtenäisinä, isänmaataan rakastavina suomalaisina, puolustamaan itsenäisyyttä ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää. Kallio johti talvisodan ihmettä tasavallan presidenttinä.

Missä Kyösti Kallio kulloinkin oli, hän sovitteli ja rakensi, kuunteli ja myötäeli. Vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat häneen koko loppuelämän. Voin vain kuvitella, miten hän ponnisteli voimiensa äärirajoilla niin 1930-luvun alun demokratian kriisissä samoin kuin talvisodan lopettamiseksi, joka sitten lopulta mursi hänen sydämensä.


Arvoisat kuulijat!

Kyösti Kallion elämäntarina on suuri suomalainen kertomus siitä, miten aatteet ja ihanteet voivat muuttua todellisuudeksi.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Kyösti Kallion perintö velvoittaa meitä päättäjiä. Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Nyt vuonna 2018 voi sanoa: meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.

Työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että suvaitsemme erilaisuutta. Kunnioitamme toinen toisiamme.

Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani, oma tehtäväni tässä maassa. Kansalaisten osallisuuden tunne syntyy yhteiskuntaolojen oikeudenmukaisuudesta ja kansanvaltaisuudesta, mahdollisuudesta sivistää itseään, vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön koko Suomessa.

Suomalaisilla on oikeus odottaa, että kun täyttää tunnollisesti yhteiskunnalliset velvollisuutensa, hänellä on oikeus saada yhteiskunnalta oikeudenmukaista kohtelua, myös turvaa etenkin hädän ja voimattomuuden hetkellä.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja kärjistäminen eivät ole tyystin kadonneet. Sitä näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen vuoksi meidän päättäjien on taisteltava sen puolesta, että erilaisista arvopohjista huolimatta voimme säilyttää yhdessä päättämiskyvyn kaikissa tilanteissa.

Hyvät ystävät!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

Tämän suomalaisen talonpojan, senaattorin, moninkertaisen pääministerin, puoluejohtajan ja lopulta presidentin perintö meille 2020-luvun suomalaisille on eheyden ja osallisuuden turvaaminen ja jatkaminen seuraavat sata vuotta.

Suomen keskeisiä prioriteetteja huomioitu EU:n rahoituskehyksessä

Keskiviikko 2.5.2018 klo 17:45

Komissio julkisti tänään esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi eli rahoituskehykseksi. Tässä muutama ensikommenttini.

  1. Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu.
  2. Budjetin taso asettui hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla.
  3. Esityksessä ovat hyvää esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanostukset. Nuorten koulutusmahdollisuudet tuplaantuvat Erasmus-ohjelmien myötä. Esitys sisältää Suomelle tärkeän puolustusyhteistyörahoituksen. Suomelle tärkeä harvaanasutus on huomioitu komission esityksessä koheesion osalta. Suomi on myös kannattanut esityksen sisältämää jäsenmaksuhelpotusten poistoa. Suomessa on hyviä kokemuksia lainamuotoisista rahoitusinstrumenteista ja niille on luvassa jatkoa.
  4. Komissio on selkeästi valmis panostamaan ruuantuotantoon kaikkialla unionissa. Myös täällä pohjoisessa. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille viljelijöille. Suomen saama osuus maatalous- ja koheesiorahoissa riippuu, miten onnistumme saamaan tavoitteemme läpi asetusneuvotteluissa. Komissio julkaisee asetusesitykset toukokuun lopussa.

Budjettiesitykseen paneudutaan nyt huolella. Lopulliset päätökset todennäköisesti siirtyvät Suomen puheenjohtajuuskaudelle syksylle 2019.

Kansallinen eheytyminen alkoi 100 vuotta sitten

Perjantai 27.4.2018 klo 9:58

Julkaistu alunperin Kainuun Sanomissa 27.4.2018

Tänään on myös tärkeää muistaa, että sata vuotta sitten Suomi ei ollut yhtenäinen. Suomalaiset eivät taistelleet samassa rintamassa. Maa oli jakautunut kahtia. Ideologiset ja aatteelliset erot johtivat epäinhimilliseen, raakaan ja veriseen sisällissotaan.

Sodan jälkeen tarvittiin kansakuntaa eheyttäviä tekoja ja niiden tekijöitä.

Osallistun viikon päästä Nivalassa suureen Sovinnon juhlaan. Silloin tulee tasan sata vuotta siitä, kun Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa seuraavasti:

Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Tätä Kallion puhetta ja sen henkeä voidaan pitää yhtenä maamme historian tärkeimmistä puheista. Siitä kansallisen eheytymisen katsotaan alkaneeksi. Rutiköyhästä ja kahtiajakautuneesta kansasta kasvoi maailman hyvinvoivin ja tasa-arvoisin maa. Kallion puheesta ehti kulua noin kaksikymmentä vuotta, kun syntyi talvisodan henki. Suomi puolusti maataan yhtenäisenä, samassa rintamassa ja samoja arvoja puolustaen, ylivoimaisen vihollisen edessä.

Suomi on aina pärjännyt työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Työn tekeminen on kestävin keino yhteiskunnan eheyden säilyttämiseksi.

Keskustan puolueväki kokoontuu kesäkuun alussa Sotkamoon. Runsaat 3 000 henkeä pohtii Kainuussa Suomen suuntaa maamme itsenäisyyden seuraavalle vuosisadalle. Meillä on paljon murros- ja taitekohtia edessämme: työn tekemisen tavat muuttuvat. Tekoäly ja digitalisaatio laajenevat alalta alalle. Sosiaaliturvajärjestelmämme on pysyttävä aikaansa edellä, modernina ja vastattava nykypäivän tarpeisiin.

Ylpeys omista juurista, kotiseudusta ja maakunnasta on myös meille keskustalaisille aina ollut tärkeää. Siksikin juuri Kainuu sopii meille hyvin kokouspaikaksi.

EU:n budjettia ei ole vielä päätetty - neuvottelut vasta käynnistyvät

Torstai 26.4.2018 klo 15:22

EU:n budjetin laatiminen on pitkä neuvotteluprosessi, eräänlainen maratoni. Alkuvaiheissa määritellään budjetin kokonaistaso ja sitten siirrytään vääntämään rahanjaon kriteereistä. Kansallisesti kiinnostava lopputulos on selvillä kuitenkin vasta maaliviivan jälkeen; se paljonko maksamme ja paljonko saamme EU:sta rahaa. Vielä tätä ei tiedetä. 

Komissio antaa esityksensä budjetin kokonaisuudeksi ensi viikon keskiviikkona ja sektorikohtaiset lainsäädäntöesitykset julkaistaan toukokuun lopussa. Tästä alkaa vähintäänkin vuoden mittainen prosessi, jossa käydään runsaasti neuvotteluja usealla eri tasolla. 

Näitä keskusteluja olen käynyt jo pitkään päämiestasolla. Tänään tapasin myös budjetista vastaavan komissaari Oettingerin. Kävimme erinomaisen keskustelun ja toin esille vahvasti Suomen kipupisteet. Suomen erityisolosuhteet niin alue-ja rakennepolitiikassa kuin maataloudessa on huomioitava. Ei ole hyväksyttävää, että maksuosuutemme kasvaisi, mutta keskeisiä prioriteettejamme ei huomioitaisi. Tämän lisäksi kaiken EU-rahoituksen on tuettava yhä vahvemmin tämän päivän haasteita, kuten eurooppalaisen talouden kasvua, työllisyyttä, turvallisuutta ja osaamista. 

EU:n budjetti kaipaa myös kovasti normien purkamista. Normin purusta meillä Suomessa on hyviä kokemuksia, toivottavasti saisimme laajennettua tätä urakkaa myös EU:n käytäntöihin.  

Euroopan unionin monivuotinen budjetti eli rahoituskehykset tehdään seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Käytännössä tässä määritellään, kuinka paljon jäsenvaltiot maksavat bruttokansantuotteestaan yhteiseen pottiin ja toisaalta mihin tuo rahasumma käytetään. Tällä 7 –vuotiskaudella budjetin koko on ollut reilut 1000 miljardia euroa, josta noin 2/3 on käytetty maatalouteen sekä alue-ja rakennepolitiikkaan. Tulevalla kaudella rahoitusta tullaan varmasti entistä enemmän suuntaamaan myös puolustukseen, maahanmuuttoon sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on ollut myös Suomen kanta.

Britannian jättää lähtiessään aukon EU-budjettiin. Olemme linjanneet, että pienempi EU tarkoittaa myös pienempää budjettia. Liian tiukkaa ylärajaa emme ole kuitenkaan halunneet budjetin koolle asettaa. Olemme katsoneet viisaaksi toimintatavaksi sen, että meillä on joustonvaraa neuvotteluissa.

Päätavoitteemme neuvotteluihin on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena.

Olemme onnistuneet Suomessa talouskasvun vahvistamisessa niin hyvin, että muutokset bruttokansantuotteessamme ovat merkittäviä. Koska EU:n jäsenmaksu perustuu kunkin maan bruttokansantuotteeseen, kasvaa jäsenmaksuosuutemme ikään kuin automaattisesti jonkin verran. Tätä emme voi, emmekä tahdo muuttaa. 

Nettomaksuosuudestamme on sen sijaan aivan liian aikaista puhua. Se riippuu siitä, kuinka paljon tulemme EU-rahaa saamaan eri sektoreilta.  Tämä ratkeaa vasta seuraavan vuoden tai kahden vuoden aikana, jolloin käydään yksityiskohtaiset neuvottelut EU-rahoituksen jakokriteereistä. Onnistuminen näissä neuvotteluissa ratkaisee sen, miten paljon saamme jatkossa EU-rahoitusta Suomeen. Erityisesti maatalous-, koheesio- sekä tutkimuspuolen neuvotteluissa menestyminen ratkaisee paljolti sen, mitä Suomelle jää viivan alle.

 

 

Puhe Keskustan puoluevaltuustossa Lahdessa

Lauantai 21.4.2018 klo 10:50

(muutosvarauksin)

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Vuoden päästä tähän aikaan tiedämme, mikä puolue lähtee muodostamaan hallitusta. Se on pitkälti meistä kiinni, onko se Suomen Keskusta.

Meillä on nyt vajaa vuosi aikaa kertoa suomalaisille, mitä me haluamme tehdä seuraavalla vaalikaudella. Meidän on myös päätettävä, mitä me itse tahdomme ja tavoittelemme vaaleissa.

Palautan nyt mieliin, missä tilanteessa olimme samaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskusta oli noussut gallupien kärkipaikalle vaalikauden puolivälissä keväällä 2013. Vuosi ennen eduskuntavaaleja kävimme kokoomuksen kanssa tiukan kisan paalupaikasta. Syksyllä 2014 nousimme jälleen selvästi gallupien kärkeen ja pidimme ykköstilan vaaleihin saakka.

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin minä en ehtinyt juuri galluppeja katsella. Keskityimme täysillä eduskuntavaalien ohjelman valmisteluun. Kymmenet työryhmät tekivät pohjatyötä. Meillä oli pieni ja pippurinen eduskuntaryhmä, joka haastoi oppositiosta hallitusta joka päivä ja osallistui aktiivisesti vaalitavoitteiden valmisteluun.

Tuon valmistelun pohjalta syntyi vaaliohjelma ”Suomi kuntoon”.

Gallupien lisäksi haluan palauttaa mieliin myös sen palautteen, jota saimme vaalikampanjan aikana. Keskustan ehdokkaat saivat kuulla monenlaisia toiveita niin kuin kaikissa vaaleissa, mutta yksi toive nousi ylitse muiden. Se kuului: Tehkää jotakin!

Tuon toiveen taustalla oli kansalaisten pettymys silloiseen hallitukseen. Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt jo aikoja sitten selvään kasvuun finanssikriisin jälkeen.

Silloisen hallitusrintaman kyvyttömyyttä kuvaavat hyvin kesäkuun 2014 tapahtumat. Pääministerin vaihtuessa ohjelmaan kirjattiin samat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen kuin hallituksen alkuperäisessä ohjelmassa kesäkuussa 2011. Sokea Reettakin näki, että hallituksella ei olisi ollutmitään mahdollisuuksia päästä noihin tavoitteisiin. 

Lopputuloksen tunnemme. Suomi ajautui kriisiin, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

Hyvät ystävät!

Siksi meille keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa tarkasti, mitä aiomme tehdä.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. 

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen saattaa loppua jo kaksi vuotta ennen vaaliohjelmamme tavoitetta.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion omaisuuden arvo on kasvanut viidellä miljardilla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä. 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Tässä vain muutama esimerkki kakkaran muotoisesta vaaliohjelmastamme. Sen voi lukea punastumatta tänäkin päivänä. Melkein jokaisen lauseen perään voisi kirjoittaa sanan ”tehty”.Joissakin osiossa riittää vielä tekemistä ensi vaalikaudeksi, kuten yksinelävien aseman parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

 

Hyvät ystävät!

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut, että kaikki tietävät mitäpitäisi tehdämutta kukaan ei tiedämiten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen viime aikojen gallupeista. Kaikki tiesivät neljä vuotta sitten, mitä pitäisi tehdä. Äänestäjät antoivat meille valtakirjan tehdä se, mitä piti tehdä. Olemme sen tehneet. 

Mutta hyvät aatesiskot- ja veljet, tämä ei näy kannatusmittauksissa.

Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

Helpompi tie olisi lähteä hakemaan kannatusta näyttävillä profiilin nostoilla ja mediaoperaatioilla. Voisimme rakennella julkisia riitoja hallituksen sisälle samaan tapaan kuin silloiset hallituspuolueet tekivät ennen viime vaaleja.

Minä en tähän vaihtoehtoon usko. Sen sijaan ottaisin oppia siitä, mitä itse teimme neljä vuotta sitten. Nytkin meidän täytyy keskittyä siihen, mitä Suomessa on tehtävä seuraavalla vaalikaudella.

On sattuvasti sanottu, että vaaleja ei voiteta jo rakennetuilla teillä ja silloilla vaan lupauksilla uusien teiden ja siltojen rakentamisesta. Huutokauppoja saattaa vaalihuumassa syntyä ja houkutus epärealistisiin tarjousten korotuksiin iskeä. Siihen emme voi ryhtyä. Lupausten on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia. 

Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta sen murroksen yli, jonka tekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly aiheuttavat. Monet työt häviävät, mutta uusia syntyy tilalle. Meillä on miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve, siksi koulutusta on uudistettava. Siksi meidän on sovitettava työ ja sosiaaliturva yhteen aivan uudella tavalla. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa hyvän lähtölaukauksen.

Murros vaatii erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimiseen.

Työn tekeminen on tutkitusti kestävin keino eriarvoisuuden torjumiseksi. Työllisyyden edistämistä jatketaan, vaikka joka ikinen työtä luova ratkaisu aiheuttaa myös vastustusta, pelottelua ja epäluuloa. Hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan tällä kaudella lisääntynyt.

Olemme aina olleet perusturvapuolue. Sitä olemme tänään ja tulevaisuudessakin. 

Sosiaaliturvaa pitää rohkeasti uudistaa ensi kaudellaJärjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saadaelämänhallinnasta kiinni. Alkio olisi kannustanut meitä aktivoimaan työttömiä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.

Uusi aika on tuonut onneksi uusia työkaluja perusturvan uudistamiseen. Jo hyvässä kehitysvauhdissa oleva tulorekisteri tulee mahdollistamaan työtulon ja sosiaaliturvaetuuksien paremman yhteensovittamisen. Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksussa. Tällä vuosikymmenellä yhteiskunnan on jo kyettävä parempaan.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi. 

Tällaisia peruskysymyksiä ovat muun muassa se, onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen. Malliesimerkki universaaleista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Universaaleilla etuuksilla on ajateltu saavutettavan myös keskiluokan hyväksyttävyys – veronmaksaja on tyytyväinen, kun kokee itsekin saavansa vastinetta rahoilleen. 

Toinen perusvalinta liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin? Pientä esimakua tästä keskustelusta on saatu, kun aktiivimallin yhteydessä täsmennettiin, mitä toimia työttömältä itseltään odotetaan.

Kolmas keskeinen perusvalinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli voidaan rakentaa sen perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei pitäisi sivuuttaa liian nopeasti. Meille keskustalaisille periaateohjelmamme uudistustyö tarjoaa muuten mitä parhaimman peilauspinnan myös sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Periaateohjelmamme kertoo keskustalaisen ihmiskäsityksen.

Keskustalle kehysriihessä oli erityisen tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen tason nostaminen. Haluamme puolustaa niitä todella pienillä tuloilla eläviä, joilla ei ole palkkatuloja tai niihin sidottuja etuja. Pienimpiä päivärahoja nostettiin jo tälle vuodelle. Nyt päätimme vielä tuntuvammasta korotuksesta. Näiden päätösten jälkeen esimerkiksi pienituloinen lasta hoitava vanhempi saa noin 100 euroa kuussa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Enää pienituloisimmatäidit, isät ja sairauspäivärahan saajat eivät ole huonommassa asemassa kuin työmarkkinatuen saajat, kuten edellisen hallituksen päätöksillä tapahtui.

Kolmannen kerran korotamme kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Nyt se on noin 37 euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Indeksien jäädyttämisestä on puhuttu paljon, mutta esimerkinomaisesti lasketin, että näillä tasokorotuksilla takuueläke on nyt 20 euroa kuukaudessa suurempi kuin indeksien jäädyttäminen on sitä vähentänyt. 

Pienituloisten joukossa on paljon myös lääkkeitä paljon käyttäviä. Laskimme lääkekaton alarajaa, joten se tuo helpotusta pienituloisten toimeentuloon

Tuemme pienituloisten perheiden nuorten oppimateriaalihankintoja toisella asteella

Yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannetaan.

Asunnottomien ensisuojia korvataan asunnoilla. Mahdollistamme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamisen. 

Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on tärkein onnistumisen mittari myös seuraavalla kaudella. Matti Vanhasen ykköshallitus oli ensimmäinen hallitus kymmeniin vuosiin, joka saavutti työllisyystavoitteensa. Nykyisestä hallituksesta tulee toinen. 

Seuraavan kauden tavoitteeksi on asetettava työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Luomme seuraavan vuoden aikana ja kirjoitamme vaaliohjelmaan näkyviin ne keinot, joilla tuo tavoite saavutetaan. Jotta tuohon tavoitteeseen voidaan päästä, työmarkkinauudistuksia on jatkettava. Samoin paikallisen sopimisen on mentävä aimo loikka eteenpäin.

Osaamisen monipuolinen kehittäminen on työntekijän parasta muutosturvaa. Pitäisikö esimerkiksi harkita, että yritys voisi vähentää verotuksessaan koulutuksen, joka ei täysin vastaa hänen työtehtäväänsä, mutta laajentaa työntekijän osaamista. Pitäisikö olla esimerkiksi työkkäreitä,vaikkapa yksityisiä tai kolmannen sektorin ylläpitämiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään osatyökykyisten työllistämiseen.

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut ja pysyy myös tulevaisuudessa keskustan tärkeänä tavoitteena. Tällä kaudella tätä tavoitetta on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen synty kaikissa maakunnissa. Työvoimapulaa podetaan nyt niissäkin maakunnissa, missä on perinteisesti kärsitty muita korkeammasta työttömyydestä. Hyvästä työllisyyskehityksestä on myös jatkossa huolehdittava. Näin hillitsemme myös muuttopainetta ja sen aiheuttamia ongelmia suurimmissa keskuksissa.

Seuraavan kauden suuriin tehtäviin kuuluu myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano. Keskustan on johdettava sitä. Ei ole mikään sattuma, että uudistuksen valmistelu on nyt parhaalla tolalla niissä maakunnissa, joissa keskusta johtaa työtä. Uskon, että tämä työ palkitaan syksyn maakuntavaaleissa. 

Hyvät ystävät,

Siitä olen todella surullinen, että hallituskauden aikana maatalouden kannattavuus on entisestään heikentynyt. Erityisesti Venäjän viennin tyrehtyminen ja maidontuotannon lisääntyminen muualla EU:ssa painavat hintoja alas. Viime vuoden vaikea satokausi on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tähän päälle tullut tieto Valion maidon tuottajahinnan tippumisesta jälleen 2,5 sentillä litraa kohtion raskas uutinen. Toki tiedossa on ollut, että monessa jäsenmaassa tuotanto kasvaa voimakkaasti kiintiöiden poistuttua. Keskimääräisellä maitotilalla maatalousyrittäjän palkasta lähtee yli 500 euroa kuussa.   

Se on hyvät ystävät niin, että tämän porukan on löydettävä tähänkin ratkaisu. Toinen asia, mikä ei ratkea ilman Keskustaa, on tiestön huono kunto. Olemme poikkeuksellisen paljon laittaneet tiestöä kuntoon tällä vaalikaudella. Asia on niin suuri, että asia ei ratkea ilman Keskustan pitkään ajamaa rahoitusrakenteen remonttia. Toivottavasti lopulta saamme muut puolueet tähän mukaan.

Kuten teistä moni huomasi, kehysriihessä käsiteltiin myös Suomen kannalta hiljaa hiipinyttä suurta ongelmaa – syntyvyyden jatkuvaa alenemista. Se tiedetään jo, että nuorten miesten syrjäytyminen vaikuttaa syntyvyyteen. Asia on hyvin monitahoinen. Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin ja perheisiin vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen perustaa perhe. Seuraavissa vaaleissa meillä pitää olla uusia ratkaisuja tähänkin ongelmaan. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Ajattelemme helposti, että kotimaiset haasteet ovat ylivertaisen suuria. On kuitenkin hyvä muistaaettä ne suurimmat haasteet ja suoranaiset uhat liittyvät kansainvälisiin kysymyksiin. Globaalintoimintaympäristön muutoksen tahti tuntuu vaan kiihtyvän ja suunta muuttuu vähemmän ennustettavaksi. Tässä rinnalla Suomen omat ongelmat ovat sittenkin ihmisen kokoisia ja ratkaisutkin täysin omissa käsissä. 

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen. Suomen tie on pitää näissä muutoksissa pää kylmänä ja oma prosessikaavio kirkkaana. Pidämme kiinni yhdessä sovitusta sääntöpohjaisesta monenkeskisestä järjestelmästäolipa sitten kyse ”kovan” turvallisuuden kysymyksistä tai vapaan kaupan edistämisestä. 

Syyrian tilanne haastaa kansainvälistä järjestelmää oikein kunnolla. Kriisi jatkuu silmiemme alla yli seitsemättä vuotta.  Tilanne on turhauttava vuodesta toiseen. Siviilit kärsivät: jo arviolta 

yli 5,4 miljoonaa on joutunut pakenemaan Syyriasta ja maan sisällä paossa on 6,1 miljoonaa syyrialaista. Kriisin uhrit lasketaan sadoissa tuhansissa. Syyrian sisällä rintamalinjat monimutkaistuvat eikä mitään realistista näkymää kriisin loppumiseen tunnu löytyvän. 

Syyriassa käytetään myös kemiallisia aseita, vaikka niiden käyttö on kansainvälisellä sopimuksella kielletty. Tätä kansainvälinen yhteisö ei voi hyväksyä. Kemiallisten aseiden käyttö on kauhea sotarikos.

Syyrian sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua. Assadin hallinto ei tunnu sitä ymmärtävän. Rauhaa pitäisi rakentaa ja siihen on vain yksi tie ja se kulkee YK:n kautta. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö kulkee päättäväisesti tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät,

Uskon, että tässä turbulentissa maailmassa turvallisuuspolitiikka ja kansainvälinen tilanne ovat yksi seuraavien vaalien suuria kysymyksiä. Geopolitiikan ongelmat ovat pysyviä. Haastan meidät keskustalaiset laajemmalla joukolla miettimään kansainvälistä politiikkaa ja ratkaisuja niihin ongelmiin. Meidän on pyrittävä löytämään yhteistä hyvää tuottavia ratkaisuja yksittäisten etujen ajamisen sijasta

Sama koskee Eurooppa-politiikkaa. Toivon, että entistä suurempi osa meistä olisi luomassa aktiivista ja rakentavaa EU-politiikkaa. On tärkeä korostaa, että keskitien linja monissa uudistuksissa ei tarkoita passiivisuutta. Toisaalta kannattajiemme ja Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä koskee monia asioita unionissa, kuten sisämarkkinoita, kauppapolitiikkaa, EU:n budjettia ja koheesiopolitiikkaa, oikeusvaltiokysymyksiä sekä talous- ja rajaliiton syventämistä. Euroopan etu on pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu.

Otan esimerkin Euroopan kokonaisedusta. On selvää, että unioni ja sen niin sanotut vanhat jäsenmaat eivät ole onnistuneet kaikilta osin vuoden 2004 alkaneen laajentumisen suhteen. Tästä esimerkkinä on monissa Itä-Euroopan maissa voimistunut tyytymättömyys EU:n toimintaa kohtaan. Mutta miten unionin pitää nyt toimia? Helppo vastaus on tiiviimpi dialogi, yhteydet kaikilla yhteiskunnan tasoilla – myös kahdenvälisesti. On kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että työ maiden integroimiseksi myös taloudelliseksi osaksi unionia on vielä kesken.

Vastineeksi edellytämme oikeusvaltion puolueettoman toiminnan sekä ihmisten demokraattisten oikeuksien kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien täysimääräistä turvaamista. Näistä eurooppalaisista arvoista emme tingi, emme missään oloissa.

Oikeusvaltiokehityksen puolustamisen lisäksi Euroopan unionilla on ainakin viisi isoa asiaa, jotka vaikuttavat keskeisesti unionin tulevien vuosien pärjäämiseen. 

Ensimmäinen on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö. EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme kesällä 2016. Suomen tahtotila ja tavoite on selvä. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä. 

Toinen on maahanmuuttopolitiikka. Globaaleja kriisejä on vaan enemmän ja ihmiset vaeltavat vaarallisiakin reittejä pitkin parempien elionolojen toivossa. Keskustan tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista.

Kolmas iso asia on talous- ja rahaliiton kehittäminen. Tarvitsemme sekä sääntöjä että markkinakuria. 

Neljänneksi Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vahvistui. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Tässä kohtaa EU ei voi ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Viidenneksi unionin on puolustettava avointa ja vapaaseen kauppaan perustuvaa kauppapolitiikkaa.Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli. 

Vapaan kaupan haasteiden edessä meidän on jatkuvasti etsittävä ja vahvistettava ”uusia” kumppanuuksia muun muassa Intian, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisten maiden sekä eteläamerikkalaisten MERCOSUR-maiden kanssa. EU neuvottelee puolestamme varsinaiset vapaakauppasopimukset, mutta me itse voimme tehdä paljon sen eteen, miten houkutteleva maa olemme kansainvälisille yrityksille. Tällä rintamalla olemme saaneet erinomaisia uutisia viime päivinä: viime vuonna rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Erityisen aktiivisesti ovat liikkeellä olleet muuten rakkaat länsinaapurimme.  

Laaja-alaisen talouskasvun ja hallituksen uudistuspolitiikan ansiosta Suomesta on tullut mielenkiintoinen maa. Miksi tämä on sitten tärkeää? Siksi että kansainvälisten yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on valtava. Suomessa toimivat n. 4 600 kansainvälistä yritystä maksoivat toissa vuonna yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Lähes 240 000 työntekijää oli suoraan kansainvälisten yritysten palveluksessa ja tämän päälle tulevat vielä muun muassaalihankintaketjut.

Isojen asioiden lisäksi hallituksen on myös valmistauduttava seuraavaan EU:n puheenjohtajuuskauteen, joka on heti ensi vaalikauden alussa, syksyllä 2019. Työlistalla ovat Brexit, rahoituskehykset sekä Euroopan parlamentin vaalien jälkeinen komission ja Euroopan parlamentin järjestäytyminen vain muutamia tässä mainitakseni. 

Näissä kaikissa asioissa meillä on myös kansallisia intressejä puolustettavana. Keskustalaisuuteen on kuitenkin aina kuulunut se, että katsomme oman edun lisäksi myös koko Euroopan etua. Näin on myös jatkossa. 

Hyvät ystävät!

Seuraavatkin eduskuntavaalit voittaa se joukkue, joka eniten tahtoo voittaa. Tämä on nähty lukemattomia kertoja aiemmissa vaaleissa.

Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin kirjoittamaan kaikkein parhaimman vaaliohjelman. Edellisessäkin vaaleissa muut puolueet seurasivat Keskustan esimerkkiä strategisesta hallitusohjelmavaihtoehdosta.

Keskusta on ollut kansanvallan puolue 112 vuotta ja aiomme olla sitä jatkossakin. Täällä ei sanella, kaikki saavat vaikuttaa ja ulkopuoliset eivät asialistaa tee. Täällä asialistasta päättävät eivät mahdu transitiin, vaan pitkään pitkään junaan. Niin pitkää junaa ei ole vielä Suomen rautateillä nähty. 

Emme myöskään suostu siihen, että muut käsikirjoittavat vaalien lopputuloksen, jonka mukaan ykköstilasta kilpailevat kokoomus ja SDP. Me aiomme voittaa vaalit. Kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua. Viime kausi oli sinipunan opinnäytetyö. Arvosana: hylätty. Lopputuloksena 100 000 työtöntä.

Kevään piirikokouskierros on vahvistanut minun uskoani siihen, että tästä porukasta löytyy seuraavan vuoden aikana myös tarpeeksi voittamisen tahtoa.

Lokakuussa meillä on edessä maakuntavaalit. Sote- ja maakuntauudistus on rauhan ajan suurin uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, osa valtiontehtävistä siirtyy Helsingistä maakuntiin. Se on muuten kova juttu. 

Keskusta on maakuntien äiti ja te muutoksentekijöitä. Olette paljon vartijoita, että uudistus toimeenpannaan rivakasti. Ja uudistuksen lopullinen onnistuminen on pitkälti toimeenpanosta kiinni. 

Sote-maku -uudistuksen vastustamiseen käytetään tällä hetkellä hurjan paljon energiaa. Me olemme taas oman energiamme suunnanneet muutokseen ja sen vuoksi keskustajohtoisilla alueilla ollaan valmiita muutokseen. Kun tämä vastustamisen energia saadaan käännettyä joka paikassa toimeenpanoon, uudistus menee vauhdilla maaliin.  

Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen vastustamiseen. Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina. Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa. 

Tulevan vuoden tärkein tavoitteeni on ykköstilan uusiminen huhtikuun 14. päivänä 2019. Siihen tarvitsen teidän kaikkien ja koko keskustaliikkeen tukea. Tehtävä on yhteinen. Sotkamon puoluekokouksesta lähtee vahva ja yhtenäinen voittajajoukkue. 

 

Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puitu

Tiistai 17.4.2018 klo 15:35

Hallituksen kehysriihineuvottelut pidettiin viime viikolla tilanteessa, jossa Suomen talous kasvaa ripeästi. Kasvu on laaja-alaista ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Yhä useampi suomalainen on saanut töitä. Työllisyyslukemat ovat korkeimmat vuosikymmeniin. Työllisyys kehittyy koko maassa ja investointeja tehdään runsaasti.

Vahva työllisyys on kestävin keino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys perustuu siihen, että omasta toimentulostaan voivat huolehtia kaikki ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, jossa on pienet tuloerot. Olemme hallituksessa kiinnittäneet erityisen paljon huomioita siihen, että kaikki pysyvät mukana. Teetimme ulkopuolisen tutkimuksen saadaksemme tietoa siitä, miten hallituksen politiikka on vaikuttanut tuloeroihin. Tutkimuksen mukaan tuloerot eivät ole tällä kaudella nousseet ja poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys on toiminut tulppana eriarvoisuuskehitykselle.

Silti kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Esimerkiksi perustusturvan varassa elävät eivät ole päässeet riittävästi osallisiksi talouskasvun tuomasta hyvästä.

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän erittelemään suomalaista eriarvoisuutta. Työryhmä esitti maaliskuussa hallitukselle monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja nosti erikseen esille 12 sellaista esitystä, jotka olisivat toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella. Kehysriihessä paneuduimme näihin esityksiin huolella ja valtaosaan niistä pystyimme vastaamaan hyvin konkreettisilla panostuksilla.

Keskustalla oli kehysriihessä kaksi avainkysymystä, joiden mukaan tarkastelimme kaikkia arvovalintoja: miten tämä ratkaisu tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja miten tämä vahvistaa työllisyyttä.  Saimme mielestäni molempia tavoitteita edistettyä hyvin, ottaen huomioon tiukan taloudellisen raamin.

Kaikkein pienimpiä sairaus-, äitiys-, vanhempain -ja kuntoutusrahoja nostetaan työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Korotus on kuukausitasolla noin 80 euroa. Takuueläkettä nostetaan jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella. Nämä ovat merkittäviä oikeudenmukaisuustekoja ja selkeä keskustalainen linjaus: pidämme aina heikompiosaisten puolta.

Teimme monia muitakin oikeudenmukaisuustekoja. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja varhaiskasvatukseen luodaan määräraha, jolla tuetaan erityisen haasteellisella alueella olevien päiväkotien laatua. Vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille luodaan opintotukeen oppimateriaalilisä. 

Hallitus kiinnitti Saaren työryhmän tavoin paljon huomiota myös ylivelkaantuneisiin. Velkaantuneita ihmisiä olisi pystyttävä auttamaan ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan kohtuuttomaksi.  Asunnottomien tilannetta parannetaan lisäämällä resursseja ensisuojien korjaamiseen ja asuntojen hankkimiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan lisää.

Riihessä päätimme myös merkittävistä panostuksesta osaamiseen ja koulutukseen. Satsaamme työikäisten osaamisen uudistamiseen, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden vahvassa kasvutilanteessa.

Kehysriihessä hallitus myös totesi, että sen kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jo täyttyneet tai täyttymässä. Vaalikauden alussa tuntui, että hallitus oli ainut, joka uskoi näiden menevän maaliin. Teimme yhdessä ”mahdottomasta” mahdollisen.

Hyvin kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 87 000:lla.

Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina. Velaksi elämisen loppuminen on uskottavasti näköpiirissä.

Hallituskauden alussa hallitus paini sen kanssa, että Suomessa ei ollut avoimia työpaikkoja työttömille. Nyt ongelma on toisenlainen. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta osaajia niihin ei tahdo löytyä. Hallitus tarttui tähän parantamalla työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti sekä vahvistamalla täydennys- ja muuntokoulutusta. Myös työvoimapalvelut saavat lisärahaa, jotta ne voivat parantaa palveluitaan työnhakijoille ja yrityksille.

Teimme mitä lupasimme, laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Yhtenäisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset voivat jatkossakin tuntea olevansa samassa veneessä, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Siksi tämä riihi oli meille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden riihi.

Hallituksen politiikka vähentää eriarvoisuutta

Torstai 29.3.2018 klo 10:15

Olemme koko vaalikauden ajan väitelleet opposition kanssa siitä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa tuloeroihin ja eriarvoisuuteen Suomessa.

Hallitus on lähtenyt siitä, että työllisyyden vahvistaminen on paras keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hallituksen lähtökohtana on ollut suuresti kunnioittamani Vasemmistoliiton jo edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan hyvä kiteytys: kunnossa oleva valtion talous on köyhän paras ystävä. Talouden kuntoon saamiseksi on tehty huolella mietittyjä, kipeitäkin toimia juuri siitä syystä, että kaikista suomalaisista voidaan huolehtia jatkossakin.

Oppositio on keskittynyt puolestaan tulonjakotilastojen desimaaleihin ja syyttänyt niiden perusteella hallitusta tuloerojen kasvattamisesta ja kansalaisten eriarvoisuuden syventämisestä.

Talouden kuntoon saaminen, työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden pienentäminen samanaikaisesti on vaikeaa. Pidempään jatkuneen eriarvoisuuskehityksen pysäyttäminen on meille sen verran tärkeääettä päätimme pyytää asiasta kunnon selvityksen eturivin tutkimuslaitoksilta. THL:n ja VATT:in selvityksen ensimmäinen osa julkistettiin tänään. Siinä tutkittiin hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia.

Selvitys tärkein johtopäätös on, että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on tässä keskeinen rooli. Työllisyys on vahvistunut näiden päätösten ansiosta tutkijoiden arvion mukaan noin 33 000 – 42 000 hengellä.

Arviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksia. Kiky-sopimus on ollut kuitenkin yksi keskeinen tekijä siinä, että työssäkäyvien osuus työikäisistä on ylittänyt 71 prosenttia ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen.

Työllisyyden paraneminen kumoaa selvityksen mukaan käytännössä täysin hallituksen talouden kuntoon saamiseksi tehtyjen välttämättömien päätösten kielteiset vaikutukset tulonjakoon. Lopputulemaksi jää, että hallituksen politiikka ei ole lisännyt eriarvoisuutta.

Työllisyyden vahvistuminen parantaa muutoinkin yhteiskunnallista tasa-arvoa. Pitkittyvä työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Yksi pahimmista eriarvoisuuden aiheuttajista on juuri pitkäaikaistyöttömyys. Siksi on syytä olla erityisen iloinen yli vuoden työttömänä olleiden määrän nopeasta vähenemisestä. Helmikuussa heitä oli vielä 86 500. Vuoden 2016 helmikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 122 000, joten heidän määränsä on vähentynyt kahdessa vuodessa 35 500 hengellä.

Korkea työllisyysaste antaa mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvaa kattavaa sosiaaliturvaa ja palveluverkkoa. Siksi rohkenen kannustaa myös oppositiota katsomaan työllisyyslukuja tulonjakotilastojen desimaalipilkkujen sijasta. Eikö se, että jo melkein joka kolmannen pitkäaikaistyöttömän työttömyys on loppunut, pitäisi olla yhteinen ilon aiheemme?

Suomi osallistuu Salisburyn myrkkyiskun vastatoimiin

Maanantai 26.3.2018 klo 16:49

Britannian maaperällä Salisburyssä tehtiin 4. maaliskuuta myrkkyisku, jossa käytettiin kemiallista asetta. Tapaus on erittäin vakava ja samalla uhka koko Euroopan turvallisuudelle.

Salisburyn myrkkyiskua käsiteltiin perusteellisesti viime viikolla Eurooppa-neuvostossa. Iso-Britannia esitti kokouksen yhteydessä lisätodisteita, että myrkky on peräisin Venäjältä.

Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä keskusteltiin siitä, mikä voisi olla EU:n yhteinen toimintalinja. Päätettyjen yhteisten toimien lisäksi kokouksen yhteydessä alkoi keskustelu myös diplomaattien karkoituksista. Puhuin paikan päällä kahdenvälisesti jo suuren osa kollegoista kanssa ja tilannekuva alkoi hahmottua. Keskustelu jatkui tiiviisti yli viikonlopun.

Vähitellen alkoi vahvistua, että yli puolet EU-maista on mukana toimissa. Olen tänään keskustellut useaan otteeseen Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa. Suomi ja Ruotsi tekivät loppuun asti töitä yhdessä, jotta unioni voisi soveltaa laajempaa keinovalikoimaa ja löytäisi yhtenäisen linjan.

Päädyimme tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa karkottamaan yhden venäläisdiplomaatin. Toimi on huolellisesti harkittu ja mitoitettu.

Huolimatta erimielisyyksistä Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyö ja kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa jatkuu.

Eurooppa-neuvostossa painava agenda

Perjantai 23.3.2018 klo 13:02

Eurooppa-neuvoston kokous jatkui eilen myöhään yöhön ja jatkuu tänään.  Asialistalla on paljon keskustelua herättäviä ja mittaluokaltaan merkittäviä asioita.

Eilinen päivä alkoi perinteisesti käymällä kokousagendaa läpi seitsemän muun Alde-pääministerin kanssa.

Tapasin kokouspaikalla ennen varsinaisen Eurooppa-neuvoston istunnon alkua Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit. Käymme perinteisesti keskustelut Eurooppa-neuvosto asialistasta ja yritämme löytää yhtenäistä linjaa aina kun mahdollista. Eilisen tapaamisen pääaiheiksi muodostuivat Salisbury, digiverotukseen liittyvät kysymykset, sisämarkkinat sekä kauppapolitiikka.  Johtamani kokouksen päätteeksi saimme vieraaksi myös Britannian pääministeri Theresa Mayn. Hän kävi päivittämässä Salisbury -tapauksen tutkinnan tilanteen, jonka pohjalta kävimme tiiviin keskustelun näkemyksistämme. Osoitimme kaikki hyvin vahvan tuen Britannialle.

Keskustelu aiheesta jatkui myös päämiesten illallisella. Suomi ja muut jäsenmaat toistivat vahvan solidaarisuutensa ja tukensa Britannialle. Hyväksymissämme päätelmissä tuomitaan Salisburyn hyökkäys jyrkästi sekä todetaan EU:n olevan yhtä mieltä Britannian hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjä on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole. Lisäksi päätettiin kutsua EU:n Moskovan suurlähettiläs kotiin konsultaatioita varten.

Kokouksessa keskusteltiin myös yksittäisten jäsenvaltioiden tuen osoituksista Britannialle. Suomen osalta esillä on ollut erityisesti meidän aktiivinen toimintamme Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridikeskuksen kehittämisessä. Myös päätelmissä viitataan siihen, että EU:n ja sen jäsenmaiden olisi edelleen vahvistettava valmiuksiaan vastata hybridiuhkiin. Pääministeri May kiitti Suomea aktiivisuudesta tällä alalla. Esitin itse, että nekin jäsenmaat, jotka eivät vielä kuulu hybridikeskukseen, liittyisivät siihen. Keskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja sen toimintaa arvostetaan laajasti. Aiomme jatkaa panostamme tämän alan yhteistyön vahvistamiseen.  

Kokouksessa käsiteltiin myös sisämarkkinakysymyksiä. Olen pettynyt siihen, kuinka vähän sisämarkkinoilla on viime vuosina EU-tasolla edetty. Vaadimme ja tulemme saamaan komissiolta selkeää analyysia tilanteesta ja siitä mitä toimia tulevina vuosina tarvitaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Sisämarkkinoiden kehittymisellä on selkeä yhteys kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kehittymiselle koko alueella. Tämä tulee olemaan meille tärkeää myös puheenjohtajakaudellamme 2019.

Digiverotuksen osalta esitin konkreettisten verotuksellisten toimenpiteiden ohessa myös uudenlaista lähestymistapaa. EU:n tulisi keskittyä löytämään ratkaisu pikemminkin datan omistajuuteen. Tämä tulee olemaan tulevien vuosien iso kysymys, jossa EU:n tulisi olla keskeisesti mukana. Erillistä EU:n sisäistä digiverotusta emme kannata. Meidän tulee tältä osin löytää globaali ratkaisu.

Globaali kauppapoliittinen tilanne on ollut viime päivien kuuma puheenaihe. Erityisesti esillä on ollut kysymys USA:n yksipuolisesti asettamista teräs- ja alumiinitulleista. Asiasta piti keskustella jo eilisiltana, mutta halusimme ensiksi varmistuksen Yhdysvaltain lopullisesta päätöksestä. Se saatiin varhain tänä aamuna. EU saa poikkeuksen USA:n asettamista tulleista, mutta vain toukokuun alkuun saakka. Siltä osin tilanne jatkuu epävarmana, ja meidän tulee edelleen jatkaa työtämme avoimen, sääntöpohjaisen globaalin kauppajärjestelmän tukemiseksi.

Kokous jatkui kauppa-asioiden käsittelyn jälkeen Brexit -neuvottelujen tilannekatsauksella. Irlannin kysymys on keskeisin auki olevista asioista tässä vaiheessa. Suomelle tärkeä lentoliikenteen kysymys on tässä vaiheessa ratkaistu meitä tyydyttävällä tavalla. Tämän keskustelun jälkeen käymme 19 maan kesken euroalueen tulevaisuuteen liittyvän keskustelun.

Viisaskin voi erehtyä

Perjantai 23.3.2018 klo 8:10

Julkaistu Suomenmaassa 23.3.2018

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tunnetaan nasevista aforismeistaan. Niistä tunnetuin kuvaa poliittisen päättäjän ongelmaa:

Tiedämmemitä pitäisi tehdämutta emme tiedämiten tulisimme uudelleenvalituksijos teemme sen.”

Tämä aforismi on saattanut tulla myös monen keskustalaisen mieleen viime kuukausien mielipidetutkimusten vuoksi. Keskustan kannatuskäyrät laahaavat alamaissa samaan aikaan kun kaikki talouskäyrät menevät ylöspäin.

Uskon kuitenkin, että Junckerin yhtälöön löytyy ratkaisu. Voimme tehdä sen, mitä pitää tehdä ja silti voittaa seuraavat vaalit.

Me tiesimme vuonna 2015, mitä pitää tehdä ja kerroimme sen vaaliohjelmassa

Lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Se tarkoitti ennen muuta uusien työpaikkojen luomista, ja valtion velkaantumisen katkaisemista. Lupasimme viedä sote-uudistuksen maaliin.

Olemme tehneet, mitä lupasimme

Talous on kääntynyt selvään kasvuun jopa odotettua nopeammin. 

Talouskasvu ja hallituksen toimet työllisyyden edistämiseksi ovat tuoneet uusia työpaikkoja. Hallitusohjelman tavoitteena olityöllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se tarkoitti 110 000 uuden työpaikan luomista vaalikauden aikana. 

Olemme saavuttamassa tavoitteemme toisin kuin oppositio ja monet muut väittivät ja epäilivät. Helmikuun työllisyysaste oli 71,1 prosenttia, korkein luku 27 vuoteen.

Näillä näkymin nykyinen hallitus on ensimmäinen työllisyystavoitteensa saavuttava hallitus sitten Matti Vanhasen ykköshallituksen.

Myös valtion velkaantuminen on taittumassa. Viime vuonna valtion alijäämä oli enää kolme miljardia. Se on vain puolet siitä summasta minkä kirjasimme vuoden 2017 talousarvioon.

Velkamiljardit eivät yleensä herätä suuria otsikoita. Nuorille nämä luvut ovat kuitenkin tärkeitä. Huolehdimme siitä, että heille ei jää kohtuutonta velkataakkaa hoidettavaksi.

Sote-uudistuksen työstäminen ei ole sujunut aivan kuin Strömsössä, mutta kyllä me tämänkin vaalilupauksen toteutamme. 

Näitä saavutuksia kelpaa esitellä, kun valmistaudumme seuraaviin vaaleihin. Mutta ymmärrän hyvin, että ne eivät vie meitä vaalivoittoon.

Uskon, että pärjäämme seuraavissa vaaleissa aivan samalla reseptillä kuin vuonna 2015. Meidän on kerrottava äänestäjille, mitä aiomme tehdä. Keskustalla on oltava uskottavin vaihtoehto ja iloinen tekemisen meininki.

Olemmekin jo aloittaneet seuraavan vaalikauden ohjelman suunnittelun. Tällä kaudella tehty työ antaa sille uskottavuutta. 

Tärkeimmäksi tavoitteeksi nostan jo nyt uudet työpaikat. Seuraavaksi tavoitteeksi sopii työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin.

Uusi tavoite vaatii rakeentellisten uudistusten jatkamista. Esimerkiksi sopii paikallisen sopimisen edistäminen työmarkkinoilla.t

Työpaikka on edelleen paras lääke syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen. 

Vahva talous antaa mahdollisuuden myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukeviin uudistuksiin. 

Seuraava urakka on sovittaa sosiaaliturva ja työ yhteen nykyistä paremmin. Tämä on haastava tehtävä, kun tiedämme, miten radikaalisti tekoäly ja robottien tulo muuttavat työelämää.

Uskon vahvasti, että seuraavien vaalien jälkeen voin todeta Junckerille, että hän oli väärässä.

 

 

Eriarvoistumista on mahdollista ehkäistä ja vähentää

Keskiviikko 21.3.2018 klo 17:15

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren vetämään työryhmää, jonka tehtävä oli pohtia millä keinoin varmistetaan kaikille suomalaisille edellytykset pärjäämiselle ja osallistumiselle. Olen iloinen siitä, että Juho Saaren työryhmä on nyt valmistellut tälle ja seuraavalle hallitukselle käyttökelpoisen toimenpiteiden paletin.

OECD:n raportin mukaan Suomessa on Euroopan unionin pienin köyhyysriski ja tuloeromme ovat pienet. Tämä ei kuitenkaan poista velvoitetta tehdä työtä sen puolesta, että Suomi olisi vieläkin parempi maa asua ja elää.

Eriarvoisuus liittyy Suomessa erityisesti siihen, että vaikka yleisesti ottaen tilanne paranee, osa ihmisistä ei pysty tarttumaan etenemisen mahdollisuuksiin.

Työryhmän raportissa todetaankin mm., että julkisen vallan tulee tukea ihmisten itsensä pyrkimyksiä hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen aikaisempaa voimakkaammin, ja vähentää näin tulonsiirtojen ja palvelujen pitkäaikaista käyttöä. Työttömyysturvan aktiivimalli ja osallistavan sosiaaliturvan kokeilu vievät jo nyt tähän suuntaan ja tukevat ihmisten aktiivisuutta.  

Ihmisten vastuuta ja omistajuutta omasta hyvinvoinnistaan on vahvistettava. Vahvistuva työllisyys on tässä avainasemassa. Erityishuomiomme kohteena ovat nyt ne yli 600 000 suomalaista, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja joiden työllisyysaste on vain 43%. Valmistelemme tälle ryhmälle suunnattuja erityistoimenpiteitä kehysriiheen.

Saaren työryhmän raportissa tehdään näkyväksi se, että suomalainen sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Keskustelussa eriarvoisuudesta keskitytään helposti vain etuuksien tasoon. Liian usein unohdetaan se, että palveluilla on erityisen suuri merkitys juuri silloin, kun elämä koettelee kovimmin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja tasaisempi laatu kaikkialla Suomessa on hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen ydintavoitteita, kuten ovat myös Saaren raportissakin esiin nostetut terveyserot. Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano ehkäisee eriarvoistumista.

Silloin kun yhteiskunnassa menee hyvin, on oikea aika tehdä uudistuksia. Ensi vaalikauden keskeisimpiä isoja uudistuksia on perusturvan ja työn yhteensovittaminen. Tällä vaalikaudella asiaa työstetään parlamentaarisen valmistelun kautta siten, että uusi hallitus pääsee uudistustyössään heti kunnolla liikkeelle.

Juho Saaren työryhmä on tehnyt työnsä itsenäisesti, ilman poliittista ohjausta. Osaltaan tämä työskentelytapa on johtanut siihen, että työryhmä esittää monia sellaisiakin kehittämiskohteita, joita tällä vaalikaudella on jo viety eteenpäin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja STM:n Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeessa on jo tehty niitä toimenpiteitä, joita Juho Saaren työryhmä nostaa raportissaan esille. Suunnitelmat asunnottomuuden puolittamiseksi ovat puolestaan jo pitkällä ympäristöministeriössä.

Suomi on monilla mittareilla maailman paras maa asukkailleen. Viime ajat olemme paistatelleet kansainvälisessä valokeilassa, kun Suomi rankattiin maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n julkaisemassa The World Happiness Report – tutkimuksessa. Meille suomalaisille on tyypillistä vaatimattomuus ja sen mukainen vaikeus ottaa vastaan tällaisia ykkössijoja – mitään kovin suurta hehkutusta tämäkään kärkisija ei meissä suomalaisissa saanut aikaan.

Onnellisessakin maassa, jossa on tasainen tulonjako ja vahva hyvinvointiyhteiskunta, tarvitaan jatkuvaa itsekriittisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Hallitus on ottanut ja ottaa kysymyksen tuloeroista ja eriarvoisuudesta tosissaan. Tähän työhön meillä on nyt pian kaksi uutta työvälinettä; Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän esitykset ja myöhemmin ensi viikolla julkistettava selvitys hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista työllisyyteen ja tuloeroihin. Maailman onnellisimman maan mahdollisuudet on tuotava entistä vahvemmin sen kaikkien asukkaiden saataville.

Valtion uuden velan tarve oli noin puolet ennakoidusta

Keskiviikko 21.3.2018 klo 12:50

Strateginen hallitusohjelma ja -johtamistapa tuottavat tulosta. Näin on myös valtiontaloudessa, kun päätöksenteossa keskitytään suuriin asioihin ja tehdään ne kunnolla. Tämä näkyy velanoton tarpeen pienentymisenä.

Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin olevan lähes 6 miljardia euroa, kun eduskunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvion.[1]

Tänään julkistetun valtion vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan alijäämä olikin noin 3 miljardia euroa. Lisävelkaa otettiin siis noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016.  Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt päivittäin töitä. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista.

Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutosten ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään kolmen miljardin euron velanoton tarpeeseen.

Tulokset eivät vielä aiheuta ylimääräisiä tuuletuksia, mutta ovat ne yhden blogin arvoisia.

Hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät ennen kaikkea verotulojen kasvuna. Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin, mutta tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli viime vuonna jo yli 43 miljardia. Työllisyyden paraneminen näkyy myös lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa.

Tyollisyysaste.png

Julkisen talouden tasapainottamista kovempi haaste on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoite on nyt näköpiirissä, kun työllisyysaste nousi viime kuussa jo 71,1 prosenttiin.

Edellisissä hallitusohjelmissa työllisyystavoite on ollut numero numeroiden joukossa. Sama tavoite oli jo edellisellä vaalikaudella. Silloin työllisyysaste peräti laski 68,7 prosentista 67,9 prosenttiin. 

Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.

Lupasimme myös, että emme laita talouttamme kuntoon verotusta kiristämällä. Tämäkin tavoite on jo saavutettu. Veroasteemme on yksi maailman kovimpia, sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimmistä syistä, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu.

Veroaste.png

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon julkista taloutta tulisi nykytilaan verrattuna sopeuttaa, jotta tulevaisuudessa verotusta ei tarvitsisi kiristää, palveluita heikentää tai velanottoa lisätä. Kun hallitus aloitti hyvin hankalassa tilanteessa noin kolme vuotta sitten, kestävyysvajeeksi arvioitiin noin 10 miljardia euroa. Se on hurjan suuri luku. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuisimme ottamaan velkaa 10 miljardia euroa vuodessa, että pystyisimme pitämään edes nykyisen tasoiset palvelut ja sosiaaliturvan. Tästäkin on puhuttu vuosikausia, mutta tekoja on ollut kovin vähän. Tähän tartuttiin ja tuo tavoite on hyvällä mallilla, kunhan saamme sote- maakuntauudistuksen vietyä eduskunnan päätöksenteosta läpi kevään aikana.

Politiikka on ollut minulle koko ajan yhteisten asioiden hoitamista. Siihen pitäisi päteä samat säännöt kuin muuallakin työelämässä. Tuloksia pitää tulla. Isoa kuvaa rikkovat pienet yksityiskohdat.  Poliittista keskustelua taas hallitsee kaiken vastustaminen. Haastaminen on kuitenkin saanut meidät tekemään tosissaan töitä ja Suomi on saatu paljon parempaan kuntoon.


[1] Eduskunnan hyväksymä valtion budjetti oli 5,6 miljardia alijäämäinen ja lisäksi lisätalousarviomenoihin oli varattu 300 miljoonaa euroa. 

Vanhemmat kirjoitukset »