Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 7.11.2017 9:34Puhe Suomen tie itsenäisyyteen -seminaarissaLue lisää »
  • 20.10.2017 0:35EMU-VAIKUTTAMINEN ON ALKANUTLue lisää »
  • 11.10.2017 9:57Puhe Planin tyttöjen päivän lehdistöaamiaisellaLue lisää »

Blogin arkisto

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Keskustan ryhmäpuheenvuoro hallituksen ohjelmasta

Tiistai 24.6.2014 klo 18:31

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla?

Arvoisa pääministeri, Hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011 – 2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella.

Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista viiteen prosenttiin tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti 8 miljardista 1,9 miljardiin euroon.

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan.

Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin. Arvoisa pääministeri, teidän on joka aamu mietittävä, mitä voitte tehdä sen eteen, että

- teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä

- työurat jatkuvat

- työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa

- sote-uudistus saadaan maaliin

- julkisen talouden tuottavuus paranee

- turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan ja

- miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä.

Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan ja niitä Keskustakin haluaa edistää.Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien ratkottaviksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne.

Pisararadan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisararadan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osuus, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät ole itse asiassa kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaisia perumisiaTällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat:

-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

-miljardiluokan kasvurahaston perustaminen

-Valtion Infra Oy:n perustaminen

-ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälleja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
-ensimmäisen työntekijän palkkatuki
-verkkopalvelutunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi
-metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä?
-väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi
-lapsilisäleikkauksien peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidontuen kiintiöimisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminenTuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää. Muita esityksiä ei noteerattu.

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtion velan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies!

Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, keskustan ryhmäpuheenvuoro, työllisyys, valtionvelka, joukkoliikenne, perustienpito, kasvurahasto

Keskustan ryhmäpuhe hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta

Torstai 12.9.2013 - Juha Sipilä

Arvoisa puhemies! Työttömiä on yli 300 000. Valtionvelka lähenee 100 miljardia ja kansantuote supistuu. Kierre on saatava poikki. Viime viikolla hallitus tunnusti tilanteen vakavuuden. Se on hyvä, mutta suunnan muutokseen tarvitaan enemmän.

Keskusta esitteli oman selviytymissuunnitelmansa helmikuussa. Tarjosimme muun muassa yhteistyön kättä suurten asioiden valmistelussa. Siihen ei koskaan tartuttu. Otsikkotasolla monista suurista kysymyksistä olemme samaa mieltä kuin hallitus. Monissa kysymyksissä arvovalintamme kuitenkin poikkeaa hallituksen valitsemasta linjasta.

Keskusta uskoo työhön ja uuteen kasvuun. Nokian uutiset havahduttivat suomalaiset. Suomi selviää vain, jos maahamme saadaan kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Olen äärimmäisen huolissani myös suomalaisten yritysten tuloksentekokyvystä. Tällä hetkellä tuotekehityksestä tingitään. Siemenperunoita syödään laajasti koko yhteiskunnassa. Tärkeimmissä kilpailijamaissa kasvu on jo alkanut, mutta Suomessa ei ole siitä merkkejä.

Lue lisää »

Avainsanat: rakennepolitiikka, kasvurahasto, kodinhoidon tuki, työllisyys, yrittäminen

Suomi tarvitsee puuyliopiston

Tiistai 5.6.2012 klo 8:00

Maailman ympäristöpäivänä on hyvä nostaa esille vihreän talouden mahdollisuudet oman teollisuutemme rakennemuutoksessa sekä uusien työpaikkojen syntymisessä.

Puu on uusiutuvista luonnonvaroistamme merkittävin, kasvaahan suomalainen metsä yli satamiljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Suomella on pitkät perinteet puun hyodyntämisessä sellun, paperin, bioenergian, puutuoteteollisuuden sekä puurakentamisen alueilla. Näitä toimialoja voidaan edelleen kehittää ja vahvistaa.

Puusta voidaan tehdä paljon muutakin. Puun uusia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi biohajoavat muovit, nestemäiset polttoaineet, lääkeaineet, maalit, hartsit, palonsuoja-aineet, kankaiden raaka-aineet jne. Suomessa puualan osaaminen on korkeaa, mutta varsinainen huippuosaamisen keskus puuttuu.

Ruotsissa, Kanadassa ja jopa Brasiliassa sekä Portugalissa on tehty lukuisia uusia innovaatioita puupohjaisten uusin tuotteiden alueilla. Esimerkkinä tästä on hiilikuitu, jota ruotsalaiset ovat kehittäneet puupohjaisista raaka-aineista.

Tämä suomalaisille niin luonnollinen uusi teollisuuden ala tarvitsee kipeästi osaamiskeskittymän, joka lähtee määrätietoisesti viemään eteenpäin alan tutkimusta sekä uusia tuoteinnovaatioita.

Tarvitsemme puuyliopiston, johon kootaan alan huippuosaamista. Toivottavasti olemassa olevista yliopistoista joku ottaa kopin asiasta ja ryhtyy pikaisesti toimeen.

Uusien tuoteinnovaatioiden hyödyntäjiksi tarvitaan nykyistä enemmän pieniä- ja keskisuuria yrityksiä. Alan suurille toimijoille useimpien tuotteiden maailmanmarkkinat eivät ole tarpeeksi suuria ja houkuttelevia.

PK-yrityksille markkina on sen sijaan ovat heti alkumetreiltä houkutteleva ja tarjoaa huikeita kasvumahdollisuuksia. Kun raaka-ainetta riittää kotimaassa, myös työllistämisvaikutukset jäävät tänne.

 

Avainsanat: puuyliopisto, ympäristöpäivä, uusiutuvat luonnonvarat, teollisuus, pk-yritykset, työllisyys