Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 7.11.2017 9:34Puhe Suomen tie itsenäisyyteen -seminaarissaLue lisää »
  • 20.10.2017 0:35EMU-VAIKUTTAMINEN ON ALKANUTLue lisää »
  • 11.10.2017 9:57Puhe Planin tyttöjen päivän lehdistöaamiaisellaLue lisää »

Blogin arkisto

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:33

(muutosvarauksin)

Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen! Edessä on työntäyteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. Kääritään siis nytkin hihat ylös ja ryhdytään hommiin.

Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siitä noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Keskustan missio on selvä.

(Seuraavat ovat pääkohtia vapaasti puhutusta osuudesta)

Suomi kuntoon:

  • 200 000 uutta työpaikkaa on luotava yksityiselle sektorille.
  • Velaksi eläminen on lopetettava.
  • Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.
  • Emme halua elvyttää velalla, talous on jo muutenkin alijäämäinen. Sen sijaan olemme valmiita käyttämään valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien työpaikkojen) sekä tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekemään radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on käytettävä sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.
  • Menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kellään. Edessä on vaikeat talkoot, mutta tästäkin selvitään.
  • Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia työpaikkojen synnyttämisen ohella ovat sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edessä on vielä paljon tekemistä ja riskejäkin. Minulla on kolme viestiä jatkovalmisteluun:
    • Ensinnäkin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla säilyy kunnollinen kannustin tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
    • Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Aloittakaa työ omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen.
    • Kolmanneksi sote-alueiden sisälle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu määrätietoinen työ tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa tätä työtä, tehdään se siinä hengessä, että tästä tehdään nyt yhdessä hyvä.
  • Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja normeja. Meidän pitää virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupakäytäntöjämme.
  • Keskusta haluaa tehdä Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.
  • Vaadimme valtion talousarviokäytännön muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, että käsittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan välttämätön, jotta saamme selkeän kuvan taloudenpidosta.
  • Suomi ei tule kuntoon pelkästään talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelemämme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellyttämiä toimia. Suunnan muuttaminen on kyettävä tekemään niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen palaamme vielä huomenna.
  • Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on tärkeää pitää huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehdä tekoja heidän puolesta, joiden oma ääni ei valtavirtaan asti kuulu. 

Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edelläkävijä. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketterä toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi on jäykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yllättävän suurta.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa myös riskejä, sillä onnistuessaan ne voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai säästöihin.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme.

Parhaimmillaan saamme tehtyä Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: ”kokeiltu tai testattu Suomessa”. Meillä on nimittäin erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille myös käytännön hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia työpaikkoja pelkästään kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille brändeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia.

Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on purettava ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistäkin saadaan arvokasta oppia.

Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. Tänä viikonloppuna mietimme, mistä tässä on käytännön tasolla kysymys ja mitä aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kansainvälinen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, että kiristynyt tilanne jatkuu vielä pitkään.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Valtiot lisäävät määrärahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt niin maalla, merellä kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sisäisesti heikkoja valtioita.

Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa ei voida hyväksyä. Ne ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 päätösasiakirjan kanssa. Siinä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, että rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.

Kriisissä Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Neuvottelupöytiin olisi pystyttävä palaamaan ja keskustelemaan sekä Ukrainan kriisin ratkaisusta että Venäjän ja lännen suhteista.

Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan lähiympäristömme vakautta. Suomen intressi on pitää laaja Pohjola jännityksen ulkopuolella.

Näistä kehityskuluista on tehtävissä ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksikään näistä ei saa pettää. Ne luovat ennaltaehkäisevästi turvaa Suomelle.

Toiseksi Suomi on keskeisesti osa länttä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusympäristöämme. Meidän on pyrittävä säilyttämään liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät kahdenväliset suhteet niin Venäjään kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusympäristön mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. Myös sotilastiedustelua on kehitettävä.

Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.

Hyvät ystävät,

Toimimme Ukrainan kriisissä EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on myös tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niistä eniten kärsiville. Suomessa leikkaantuu merkittävästi yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pidän itsestään selvänä, että myös Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 senttiä litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mitä me jokainen kuluttaja tässä ja nyt voimme tehdä, on suosia kotimaista.

Hyvät keskustalaiset,

Kävimme eilen puoluehallituksessa hyvän keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksestä ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sekä syvennettävä käsitystä oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta.

Eilen puhuimme muun muassa siitä, että oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja työtä yhdistävän mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyitä toimintatapoja kaivataan nuorten työllistämisen helpottamiseksi.

Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkutyötä keräämällä ihmisiltä kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut sähköpostiini runsaasti ideoita. Niiden avulla myös kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme myöhemmin julkistamaan päivitetyn ja täydennetyn listan normien vähentämiseksi. Myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meidän kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.

Hyvä puoluevaltuusto,

Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - tämä on vaalien tunnuslauseemme.

Se kiteyttää äänestäjälle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mitä Keskusta aikoo asialle tehdä. Jos saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan, me lähdemme pistämään Suomea kuntoon.

Vaalilauseemme on lyhyt ja selkeä. Se sanoo ääneen näiden vaalien tärkeimmän asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on tehtävä ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä.

Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. Tämä leima lyödään kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siitä, mistä jokaisen yksittäisen asian kohdalla on perimmiltään kyse. Leima kertoo: tämänkin haluamme tehdä, jotta Suomi saataisiin kuntoon. 

Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvitään vain poikkeuksellisen yhteistyön kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, missä osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiirissä. Meidän suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava määrätietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. Lähdemme tekemään yhdessä niitä ratkaisuja, jotka vielä odottavat päätöksiä.

Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mitä luottamuksen rakentaminen meiltä jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekijöitä ja Suomen selviämisen suunnannäyttäjiä. Vallanjakopuheet ennen vaaleja ärsyttävät minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin äänet on laskettu.

Olemme poliittisten hyökkäysten keskipisteessä, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kestämme. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä. Me emme lähde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten väärinymmärtäjien emmekä tunkion tonkijoiden joukkoon. Tämä tilanne vaatii kylmäpäistä uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sekä luottamusta siihen, että voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme.

Minulla ei ole vielä monista vaaleista kokemusta, mutta henkilökohtaisesti olen pitänyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eikä tahallisesti ymmärretä väärin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mieltä poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niistä tiukasti. Keskustelut käydään asioista, mutta henkilöt jätämme rauhaan.

Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, että otamme edellä esittämäni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehdään omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon näköaloja luova. Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avainsanat: Suomi kuntoon, talous, työpaikat, tase, tuottavuus, kokeilut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustus, Ukraina, sanktiot

Vakava paikka Suomelle

Lauantai 11.10.2014 klo 12:55

Eilinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin päätös laskea Suomen luokitus AAA:sta luokkaan AA+ on vakava signaali Suomelle. Luokituksen alentamista on jo spekuloitu pidempään ja nyt viesti on otettava tosissaan. Vaikeita päätöksiä ei voida enää siirtää.

Luottoluokituksen lasku vaikuttaa pidemmällä aikavälillä valtion lainanhoitokuluihin. Etenkin tulevat lainat voivat tulla kalliimmiksi, sillä monet rahoittajat haluavat lainoittaa vaan kolmen A:n maita.

Standard & Poor’sin mainitsemat syyt luottoluokituksen laskulla ovat olleet pitkään tiedossa tässä maassa. Ainoastaan viimeinen syy, uudistamisen vaikeus, oli uusi asia listassa ja voi olla, että sillä oli ratkaiseva merkitys luokituksen alentamiseen. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on levällään ja päätöksenteko on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Sote-uudistuksen läpivienti on tärkeä signaali. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki puolueet pysyvät maaliskuussa sovituissa askelmerkeissä.

Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi.

Uutena asiana tulemme käymään läpi toimialoittain, mitkä estävät kasvua ja työpaikkojen luomista ja järjestämme Helsingissä Korjaamolla Työpäivän 3.11. Kutsulista on laaja, mutta erityisesti toivon, että hallituksen avainministerit pääsevät tilaisuuteen. Työpäivässä pyritään löytämään juhlapuheiden sijasta konkreettisia toimia ja ratkaisuja talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

 

 

Avainsanat: luottoluokitus, talouskasvu, työpaikat, työpäivä, uudistuminen, sote

Eläkepäätös tuli tarpeeseen

Perjantai 26.9.2014 klo 15:52

Eilen saimme hyviä uutisia. Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksesta. Ratkaisu oli tärkeä ja se tuli isänmaan näkökulmasta tarpeeseen. Suomi on ollut yksi viimeisimmistä EU-maista, joka ei ole vielä nostanut eläkeikää.  Kiitos ratkaisusta kuuluu työmarkkinajärjestöille. Valitettavaa oli vain se, että Akava jäi ratkaisun ulkopuolelle.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että uudistus vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta arviolta reilulla yhdellä prosentilla bruttokansantuotteesta. Vanhuuseläkeikä nousee porrastetusti 65 ikävuoteen. Samalla vanhuuseläkeikä sidottiin eliniän odotteeseen.  Kun elämme yhä pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pitempään. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja palveluiden varmistamiseksi eläkepäätös oli välttämätön.

Sopimuksen mukaan eläkemaksut eivät ole nousemassa lähivuosina.  Tässä vaikeassa taloustilanteessa se on myönteinen uutinen elinkeinoelämälle, yrityksille ja työntekijöille.

Tämä ratkaisu turvaa eläkkeiden tason tulevaisuudessa. Keskustalle on tärkeää, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu tulevassa eläkejärjestelmässä. Erityisen merkityksellistä se on nuorille.

 

Avainsanat: eläkeuudistus, vanhuuseläkeikä, työmarkkinajärjestöt

Esitys alueellisesta perustulokokeilusta

Keskiviikko 10.9.2014 klo 19:12

Suomessa on 450 000 työtöntä ja alhaisen toimeentulon piirissä arvioidaan olevan noin 800 000 kansalaista. Suomen sosiaaliturva on pirstaleinen ja se ei kannusta riittävällä tavalla työntekoon. Monimutkainen ja byrokraattinen sosiaalijärjestelmä ei edistä lyhytaikaisen työn vastaanottoa. Työtön jää helposti mieluummin kotiin, kun ryhtyy sovittelemaan pientä sosiaaliturvaa ja työtuloa yhteen. Pieni parannus oli suojaosan käyttö, mutta se ei tuo kokonaisratkaisua perusturvan ja työn yhteensovittamiseen.

Aika ajoin on esitetty ratkaisuksi perustulomalleja, mutta se on jäänyt puheen tasolle eikä Suomessa ole riittänyt poliittista tahtoa selvittää perustulon toimivuutta käytännössä.

Keskustan mielestä perustulon käyttöönotto pitää selvittää vakavasti ja on järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi. 

Konkreettisen ehdotuksen kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. Kokeilualueeksi sopisi 2 - 3 erityyppistä tarkkaan rajattua erilaista aluetta. Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.

Sitra voisi valmistella kokeilumallin tulevien kuukausien aikana ja kokeilun toimeenpano olisi seuraavan hallitusohjelman tekijöiden pöydällä. Suomen tilanne on niin vakava, että tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja. Toivon, että esitystäni ei tyrmätä suoralta kädeltä. Meidän pitää hakea yhdessä aitoja, uusia ratkaisumalleja.

 

Avainsanat: perustulo, kokeilu, työttömyys, sosiaaliturva

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannettava

Perjantai 5.9.2014 klo 16:08

Olen saanut useita yhteydenottoja yrittäjiltä koskien heidän perheenjäseniään ja heidän työttömyysturvaansa.

Käytännössä yrittäjän perheenjäsenen kohdalla työttömyysturvan piiriin pääseminen on erittäin vaikeaa. Yrittäjän perheenjäsenen katsotaan olevan yrittäjä siitäkin huolimatta, että hän on työskennellyt yrityksessä työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa ja kuulunut työttömyyskassaan, vaikka hän ei kanna yrittäjän riskiä eikä hänellä ole panosta tai määräysvaltaa yrityksessä. Useimmiten perheenjäsen on yrittäjän puoliso. Perheenjäsen voi tällöin joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaikka hän on maksanut työttömyyskassan jäsenyysmaksun palkansaajana.

On kohtuutonta, että yrittäjän perheenjäsen kantaa yrittäjäriskiä ollessaan työsuhteessa perheenjäsenen yritykseen.

Kysyinkin työministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi.

Ministerin vastauksesta käy ilmi, että olennaisilta osiltaan nykyisenkaltainen yrittäjämääritelmä on ollut voimassa vuodesta 1995. Stubbin hallituksen ohjelman mukaan hallitus parantaa itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Kyseinen sosiaaliturvaryhmä on esittänyt yrittäjän määritelmän mahdollisten kehittämistarpeiden selvittämistä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua syksyn 2014 aikana.

Vastauksesta ei käy ilmi, mitä hallitus aikoo tehdä perheenjäsenen työttömyysturvan parantamiseksi. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan selvitystyön tuloksia.

On selvää, että yrittäjän ja työntekijän ja omassa työssä työllistyvän välinen rajanveto ja oman työmarkkina-aseman merkityksen ymmärtäminen oman työttömyysturvan kannalta on joissakin tilanteissa ongelmallista. Käytännön elämä osoittaa tämän. Lähes kahdenkymmenen vuoden takaista yrittäjän määritelmää on syytä päivittää vastaamaan tämän päivän työelämää.

Avainsanat: yrittäjän päivä, kirjallinen kysymys, yrittäjä, perheenjäsen, työttömyysturva

Hallitus voi tehdä paljonkin

Keskiviikko 13.8.2014 klo 17:39

Pääministeri Alexander Stubb kertoo tänään arvostetussa brittilehdessä Financial Timesissa, että hallitus ei voi tehdä paljon mitään helpottaakseen Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Päinvastoin. Minun mielestäni hallitus voi tehdä paljonkin ja sen pitää myös tehdä kaikki voitava Suomen suunnan kääntämiseksi.

Esimerkiksi energiapolitiikkaan on synnytettävissä 50 - 80 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 - 20 vuoden aikana, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi metsähakkeen ja turpeen verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa. Budjettiriihessä tällainen päätös on helposti tehtävissä.

Keskusta julkisti tämän vuoden toukokuussa kunnianhimoisen energialinjauksen, jonka tavoitteena on 10 - 20 vuoden kuluessa lisätä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa ja ajaa suurelta osin alas fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tällä aikavälillä uusiutuvan energian osuus on nostettavissa yli 60 prosenttiin ja kivihiilen käyttö on kokonaan lopetettavissa. Tämä olisi myös osa Suomen vastuuta kansainvälisessä ilmastokysymyksessä.

Avainsanat: Stubb, Financial Times, energiapolitiikka, kivihiilen verotus, uusiutuva energia, työpaikat

Keskustan ryhmäpuheenvuoro hallituksen ohjelmasta

Tiistai 24.6.2014 klo 18:31

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomen suurin uhka on surkea talouden tilanne, kasvava työttömyys ja osin siitäkin johtuva eriarvoistumisen kehitys. Hallitusohjelman tulisi vastata kysymykseen, kääntyykö Suomen suunta tällä ohjelmalla?

Arvoisa pääministeri, Hallitusohjelmanne kolmas virke kuuluu näin: Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011 – 2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Talouspolitiikan päätavoitteenne ovat siis samat kuin Kataisen hallituksella.

Joudun kysymään, mitkä ovat ne päivitetyn hallitusohjelman toimet, joilla työttömyys puolitetaan reilusta 10 prosentista viiteen prosenttiin tai mitkä ovat ne keinot, joilla työllisyysaste nostetaan 72 prosenttiin. Millä hallitusohjelman toimilla alijäämä puristetaan ensi vuonna teidän tavoitteenne mukaisesti 8 miljardista 1,9 miljardiin euroon.

Onko hallitus tiedostanut itse itselleen asettamansa tavoitteet ja mitä niiden saavuttaminen vaatii? Hallitusohjelma ei anna eväitä tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan 10 kuukauden aikana, vaikka ohjelmassa kerrotaan alkuperäisten tavoitteiden olevan edelleen voimassa. Yrittäjänä totuin siihen, että asetetut tavoitteet ovat selkeitä, niitä kohti ponnistellaan ja niitä mitataan.

Talouden tasapainottamisessa rakenteellisilla uudistuksilla on tietysti suurin merkitys. Isot asiat eivät saa jäädä pienempien jalkoihin. Arvoisa pääministeri, teidän on joka aamu mietittävä, mitä voitte tehdä sen eteen, että

- teollisuuden kilpailukyky paranee ja suomalaisille saadaan työtä

- työurat jatkuvat

- työtuntien määrä kansantaloudessa kasvaa

- sote-uudistus saadaan maaliin

- julkisen talouden tuottavuus paranee

- turhasta byrokratiasta ja kansakunnan ketteryyttä haittaavasta normistosta luovutaan ja

- miten varmistatte, että ketään suomalaista ei jätetä.

Sote- ja eläkeuudistus hallitusohjelmassa mainitaan ja niitä Keskustakin haluaa edistää.Hallitusohjelmassa kukkaron nyörejä löysätään yli miljardilla eurolla ottamalla lisää velkaa. Velaksi elämisen pelko ja ongelmien siirtäminen seuraavien sukupolvien ratkottaviksi on yhtäkkiä tipotiessään. Miljardi jaettavaa syntyi nopeasti kohteisiin, joiden työllistävä vaikutus pitkällä tähtäimellä on olematon. Hallituksen toimintakulttuurissa palattiin ennen juhannusta vanhaan jakopolitiikan ja yhä kasvavan velanoton aikaan. Arvoisa pääministeri, tätäkö Suomi nyt kaipaa?

Miljardilla pitää saada enemmän muutosta ja pitkäaikaisia työpaikkoja aikaiseksi. Investointilistalla ei ollut esimerkiksi yhtään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa infrahanketta. Nyt päätettiin rakentaa yhteen kaupunkiin kalliit ja vanhanaikaiset kiskot, kun samalla rahalla voitaisiin saada kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin biokaasuun tai sähköön perustuva puhdas joukkoliikenne.

Pisararadan vaihtoehtona pitäisi harkita Helsingin raideliikenteen ruuhkan purkamista laajentamalla ratapihaa. Metsäteollisuuden ja koko Suomen toimintaedellytyksille on tärkeää, että perustienpidon määrärahoista ei tingitä. Nyt hallitus käyttää moninkertaisesti perustienpidon rahoja kolmeen hankkeeseen, joista kaikista ei ole edes ehditty tekemään vaikuttavuusanalyysejä. Kuriositeettina mainittakoon, että Pisararadan kustannusarvio on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Jäämeren radan Suomen osuus, mikäli norjalaiset osallistuvat hankkeeseen.

Vaalivuoteen ajoitetut veronkevennykset eivät ole itse asiassa kevennyksiä, vaan aiemmin tehtyjen veronkiristysten osittaisia perumisiaTällaisia paketteja on helppo tehdä: ensin leikataan, sitten palautetaan ja palautusta mainostetaan kasvupakettina. Hallituksen toiminnan ennustamattomuus ja lyhytjänteisyys on erityisen ongelmallista yritystoiminnalle ja työllisyydelle.

Keskusta esitti hallitusneuvotteluihin 12 työtä luovaa ehdotusta, jotka olivat seuraavat:

-yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

-miljardiluokan kasvurahaston perustaminen

-Valtion Infra Oy:n perustaminen

-ansiosidonnaisen päivärahan määräaikainen maksaminen yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälleja mahdollisuus maksaa työntekijän irtisanomiskorvaus alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen
-ensimmäisen työntekijän palkkatuki
-verkkopalvelutunnukset kaikille asioinnin helpottamiseksi
-metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle. Se käynnistäisi heti investointeja ja toisi työtä?
-väylämaksujen poistaminen teollisuuden kilpailukyvyn helpottamiseksi
-lapsilisäleikkauksien peruminen ja sen rahoittamiseksi kotihoidontuen kiintiöimisen peruminen ja oppivelvollisuusiän nostamisen peruminenTuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat, että panostukset esi- ja perusopetukseen maksavat itsensä moninkertaisesta takaisin. On laskettu, että lapsen varhainen tuki on jopa kuusi kertaa tehokkaampia kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Sukupolvenvaihdosongelman hallitus lupasi selvittää. Muita esityksiä ei noteerattu.

Nyt kun velaksi elämistä on päätetty jatkaa suunniteltua pidempään, valtion mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen pienenevät koko ajan. Valtion velan määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja omaisuutta on myyty syömävelan kasvun hillitsemiseksi. Pelivara pienenee koko ajan. Tämän vuoksi kaikkien lisätoimien uusien työpaikkojen synnyttämiseksi pitäisi olla erittäin tarkkaan mietittyjä ja rakenteita muuttavia.

Arvoisa puhemies!

Tällä hallitusohjelmalla Suomea ei uudisteta eikä suunta muutu. Hallituksen päivitetystä ohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma sisältää kauniita kirjauksia ja lupauksia erilaisista selvityksistä, kun olisi jo toimen aika. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, keskustan ryhmäpuheenvuoro, työllisyys, valtionvelka, joukkoliikenne, perustienpito, kasvurahasto

Juhlapuhe Turun puoluekokouksessa 15.6.2014

Sunnuntai 15.6.2014 klo 14:15

(muutosvarauksin)

Aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokousväki,

Kieltämättä joskus on käynyt mielessä, onko tässä politiikassa mitään järkeä? Eikö aikansa voisi käyttää paremminkin?

Kun katson teitä, jotka olette osa jo hyvinkin pitkään uhranneet aikaanne, voimianne ja varojanne yhteisten asioiden eteen, tuo kysymys on turha.

Tuo kysymys on turha - kun katson miniäni lähettämää kuvaa nuorimmasta lastenlapsesta, tuosta kahden viikon ikäisestä pikku-likasta, joka nukkuu tekemässäni kehdossa ja jota pääsen ensi kertaa katsomaan juhannuksena.

Tuo kysymys on turha – kun luin viikko sitten vammaisen nuoren miehen unelmasta saada joskus osapäivätyötä.

Tuo kysymys on turha – kun muistelen isoisäni kanssa tekemääni matkaa luovutettuun Karjalaan ja hänen sekä mummoni kertomuksia sota-ajasta ja evakkoon lähtemisestä.

Keskustalaiselta arvopohjalta tehtävää yhteisten asioiden hoitamista tarvitaan. Sitä on tarvittu jo yli sata vuotta ja sitä tarvitaan edelleenkin.

Lue lisää »

Avainsanat: juhlapuhe, Turku, puoluekokous, Santeri Alkio, edistyksen lippu, ylisukupolvisuus, välittäminen, vastuunotto, Nato, työ, nuoret

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Avauspuhe Turun puoluekokouksessa 13.6.2014

Perjantai 13.6.2014

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluekokousväki,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan puoluekokoukseen Turkuun.

Turku on legendaarinen paikka Keskustan puoluekokoukselle.Täällä 34 vuotta sitten pidetystä puoluekokouksesta jäi elämäänJohannes Virolaisen lausahdus, joka jokaisen luottamustehtävissä toimivan tulisi muistaa. ”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois.”

Puolue oli tuolloin 1980-luvun alussa pahasti jakaantunut. Selvisimme niistäkin ajoista. Yksi syy siihen on, että puheenjohtajakisan nuorelle Väyryselle hävinnyt, myöhemmin valtioneuvokseksi noussut Johannes Virolainen omaksui rakentavan ja aktiivisen roolin. Hänen merkityksensä 108 vuoden ikäisen puolueemme historiassa on vielä suureksi osaksi arvioimatta. Kun vuonna 2017 juhlimme Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, saamme silloin luettavaksemme Virolaisen elämäkerran, jota hänen syntymänsä satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on ryhdytty kirjoittamaan.

34 vuotta sitten presidenttinä oli Kekkonen ja SDP eduskunnan suurin puolue. Silloisen Keskustapuolueen eduskuntaryhmä oli yhtä edustajaa suurempi kuin nykyisin Keskustan. Teollinen Suomi oli voimissaan ja maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmän sodan aika. Silloin kokouksessa päätettiin haastaa pitkään poliittista hegemonia-asemaa Suomessa pitänyt SDP. Tavoitteenaoli keskittämispolitiikan vastustaminen ja puolueen nostaminen takaisin 20 prosentin puolueeksi.

Tänään Keskusta on yhtenäinen ja toimiva kansanliike. Nyt haastamme Kokoomuksen. Viestissämme välittyy välittäminen ja kohtuus, vastuunottaminen, itsensä kehittämisen tärkeys, yrittäjyys, työnteko ja biotalous. Uskomme edelleenkin hajautettuun yhteiskuntaan.

Puoluekokouksessa keskustalainen kansanvalta on parhaimmillaan. Me haemme yhteistä säveltä kohti eduskuntavaaleja. Yksi keskeinen tehtävämme on määrittää yhdessä linja tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisut tosiasioiden pohjalta.Haluamme näyttää suomalaisille, että olemme tosissamme. Suomi painii tällä hetkellä vaikeiden ongelmien kanssa eikä lähitulevaisuus näytä juuri valoisammalta. Tämä maa tarvitsee Keskustaa.

Lue lisää »

Avainsanat: Johannes Virolainen, uudistaminen, työ, yrittäminen, välittäminen, biotalous, vaihtoehto, Turku, puoluekokous

Voidaanko tili- ja vastuuvapaus myöntää sunnuntaina?

Perjantai 23.5.2014 klo 15:30

Suomen suurin uhka on kasvava suurtyöttömyys ja talouden huono kehitys. Meillä on ollut kahdeksan perättäistä vuosineljännestä ilman talouskasvua. Yhtä heikkoa talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksoa ei löydy Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, vuosi 1867, aikaansaivat vastaavan tai huonomman talouskasvun 7 vuoden ajanjaksolla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi torstaina, että valtiontalouden tämän vuoden rakenteellisesta jäämästä voi muodostua merkittävä poikkeama yhteisesti sovittuihin pelisääntöiin. Kun talouskasvu jää tällä menolla negatiiviseksi tänäkin vuonna, myös julkisen talouden velkasuhde on menossa EU:ssa yhteisesti sovitun, 60 %:n, kriteerin yli.

Myös brittiläinen laatulehti Financial Times ennusti eilen Suomen olevan Euroopan seuraava ongelmamaa. Euroopassa olemme koko ajan opettaneet muita, mutta nyt joudumme itse tarkkailuluokalle. Lisäksi tämä hallitus ei saavuta yhtään hallitusohjelman talouspoliittista tavoitetta.

Minusta tuntuu, että tätä talousongelmaa ei ole vieläkään tiedostettu kunnolla. Tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia ja myös valtiovallan toimia. Keskusta on esittänyt useita ratkaisuehdotuksia kuten kasvurahastoa paikkaamaan yritysten rahoitusten pullonkauloja. Myös biotalous, ruoka, matkailu ja teknologian soveltaminen tarjoavat meille mahdollisuuksia. Emme ole saaneet näille ehdotuksille vastakaikua. Suomi tarvitsee kipeästi 200 000 uutta työpaikkaa.

On selvää, että vahva ja asiansa hoitava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle. Keskusta ei halua jättää velkataakkaa maksettavaksi tuleville sukupolville. Kotiasioiden pitää olla kunnossa.

Tulevana viikonloppuna on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle tehdystä työstä. Oy Suomi Ab on konkurssin partaalla ja talouden pohja rapistuu. Voimmeko sunnuntain ”yhtiökokouksessa” tosiaankin myöntää tili- ja vastuuvapauden vastuussa olleille henkilöille.

Muista käydä äänestämässä!

Avainsanat: työttömyys, julkisen talouden velkasuhde, Financial Times, kasvurahasto, tili- ja vastuuvapaus

Tiedote: Sosiaaliturvajärjestelmän epäkohdat muutettava EU-lainsäädännössä

Lauantai 17.5.2014 klo 17:42

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä peräänkuuluttaa EU-mailta yhtenäisiä käytäntöjä siihen, miten ulkomaalaisten vierastyöläisten sosiaaliturvan käytön epäkohtiin puututaan.

-Suomalaisten oikeudentajua vastaan sotiiesimerkiksi se, että lyhyen työsuhteen perusteella syntyy lapsilisäoikeus toiseen maahan ilman, että perhe on täällä. Tällaisten sosiaaliturvaetuuksien pitää olla asumisperusteisia eli perustua siihen, missä maassa asutaanHallitukselta odotettiin selvitystä ja ratkaisuehdotuksia näistä sosiaaliturvaan liittyvistä epäkohdista toukokuun puoliväliin mennessä, mutta mitään ei ole kuulunut. Kansalaisten kuuluu tietää ennen EU-vaaleja, onko hallitus korjaamassa näitä asioita,Sipilä totesi Oulussa.

Eurooppalaisten vapaa mahdollisuus asettua asumaan toiseen EU-maahan on nostanut esiin oikeutetun keskustelun siitä, millaisia palveluita tai sosiaaliturvaa muuttaja tai hänen perheenjäsenensä voivat saada. Tätä keskustelua käydään myös muualla Euroopassa ja se on noussut pintaan EU:n laajentumisen myötä.

-Keskusta pitää tarpeellisena, että EU:n tulevan viisivuotiskauden aikana nämä sosiaaliturvasäädökset perataan ja lainsäädäntöä muutetaan. Monien maiden kansalaisten ongelmaksi kokemasta asiasta ei saa muodostua estettä työvoiman vapaalle liikkuvuudelle, joka on EU:n ydintä, toteaa Sipilä.

Suomessa kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää on rakennettu ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti varmistamaan perusturva jokaiselle maassa asuvalle tarpeen niin vaatiessa. Keskusta puolustaa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää myös EU:ssa.

 Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040 7052593

Avainsanat: EU, vierastyöläiset, sosiaaliturva, asumisperuste, vapaa liikkuvuus

Tiedote: Työttömyys voidaan nujertaa rohkeilla ratkaisuilla

Perjantai 2.5.2014

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Keskustan Vihreässä Vapussa Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla 1.5.2014


Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,5 prosenttia, se on jo melkein kaksi kertaa suurempi kuin hallitusohjelman tavoite, totesi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vappupuheessaan Helsingissä.

- Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. Työttömyys tuo aina mukanaan huolen ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Näin ei voi jatkua.

Sipilän mielestä Suomi tarvitsee nyt rohkean talousohjelman. Sen osana on etsittävä keinoja yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseksi ja kaikenlaisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Meidän on luotava rakenteita, jotka auttavat työttömiä jalostamaan omia yritysideoitaan ja toteuttamaan ideansa käytännössä. Työpaikat syntyvät jatkossakin erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

- Esitän pikaisesti selvitettäväksi kahta uutta asiaa. Ensinnäkin, voisiko työntekijän irtisanomiskorvauksen maksaa alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Toiseksi mikäli työtön päättää lähteä yrittäjäksi, voisiko ansiosidonnaisen maksamista jatkaa hänelle määräajan, tavallaan uudenmuotoisena starttirahana. Molemmat ratkaisut lisäisivät aktiivisuutta, eivät oikein toteutettuina lisäisi julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen, listasi Sipilä mahdollisia työttömyyden alentamiskeinoja.

Osana rohkeaa talousohjelmaa Keskusta on valmis hakemaan valtiolle rohkeaa vähemmistöomistajaroolia uuden kasvun synnyttämisessä yrittäjävetoisesti. Nyt on aika luopua jostakin, jotta saamme uutta aikaiseksi. Käytännön työkalumme on miljardiluokan kasvurahaston perustaminen. Kasvurahasto on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon. Myös byrokratian karsimiseen ja lupaprosessien nopeuttamiseen on tartuttava rivakasti, jotta saamme syntymään kaikkien kaipaamia uusia yrityksiä ja niihin työpaikkoja.

- Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Erittäin huonon taloudellisen tilanteen pitäisi ajaa päättäjät enemmän yhteen, hakemaan yhdessä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja työttömyyden nujertamiseksi. Suomalaiset ansaitsevat toivon näköaloja, kannusti Sipilä.

>> Lue koko puhe

Avainsanat: Työttömyysaste, talousohjelma, yrittäminen, kasvurahasto

Tiedote: Keskustan Sipilä huolissaan piilovelkaantumisesta ja kasvupaketin näköalattomuudesta

Tiistai 8.4.2014 klo 14:56

8.4.2014

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on huolissaan paitsi valtion velkaantumisesta myös piilovelkaantumisesta. Vuosien 2011 - 2013 aikana alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut.

-Todellinen alijäämä on siis ainakin 24 miljardia. Velka on kuitenkin kasvanut reilulla 14 miljardilla samana aikana. Todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Meille on syntynyt piilovelkaa. Halot ovat loppuneet ja huonekaluja jo poltetaan, Sipilä valotti keskustan ryhmäpuheenvuorossa keskusteltaessa kehysriihen päätöksistä vuosille 2015 - 2018.

Sipilä tarjosi keskustan vaihtoehtona talousohjelmaa, jolla velaksi eläminen lopetetaan kuudessa vuodessa. Jatkuva uusiutuminen on myös paras takuu eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi. Vain vahva talous ja korkea työllisyys turvaavat sosiaalisen hyvinvoinnin.

Kehysriihen kasvupakettia Sipilä piti näköalattomana ja heiveröisenä. Tavoitteena pitää olla 200 000 uutta työpaikkaa.

-Markkinavoimat eivät yksin pysty hoitamaan teollista rakennemuutosta, vaikka Suomella on edelleen suhteellista kilpailuetua lukuisilla aloilla, Sipilä painotti keskustelussa.

Uusia työpaikkoja on luotavissa erityisesti suhteellisen kilpailuedun aloille. Suhteellista kilpailuetua Suomella on ennen muuta energia-alalla, elintarviketeollisuudessa, matkailussa ja tietotekniikassa. Lisäksi on luotava edellytyksiä yrittäjyydelle.

-Kun tavoite on selvä, seuraava tehtävä on esteiden raivaaminen. Jos työpaikkojen syntymisen esteenä on rahoitus, keskusta on valmis käyttämään tämän muutoksen tekemiseen valtion tasetta eli omaisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi olen valmis muuttamaan valtion ei-strategista omistusta uuteen muotoon, siis uuteen muotoon, mutta vain, jos lopputuloksena on teollisen rakennemuutoksen vauhdittaminen ja 200 000 työpaikkaa. Muuten ei kannata myydä eurollakaan, Sipilä kiteytti.

Lisätietoja: Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä, puhelin 0400 284 774 ja puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

Avainsanat: kehys 2013 - 2018, piilovelkaantuminen, kasvupaketti, kilpailuetu, työpaikat, valtion omaisuus

Puhe Vero2014 -tapahtumassa 12.3.2014

Keskiviikko 12.3.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi tarvitsee yrittäjien kasvuintoa ja ihmisiltä halukkuutta tehdä työtä. Verotuksen suuressa linjassa kannattaa keskittyä näihin kahteen asiaan. Yritykset tarvitsevat omaa pääomaa sekä vakiintuneissa että kasvuyrityksissä ja omistajilla pitää olla terve kannuste tähän. Yleistä työnteon kannustavuutta taas lisää tuloverotuksen kannustavuus.

Alkuun muutama huomio taloustilanteesta. Suomen talouden tilanne on synkkä. Kansantaloutemme romahti ennätyspitkän kasvukauden jälkeen vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote putosi peräti 9 prosenttia. Vuosien 2010 ja 2011 pienen nousun jälkeen Suomessa tapahtui pelätty W-ilmiö: jouduimme taas laskun tielle emmekä ole sen jälkeen päässeet toipumaan samalla tavalla kuin esimerkiksi naapurimme Ruotsi. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.

Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta me emme ole omien ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Suomen tilannetta vaikeuttaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja samanaikainen julkisen talouden syvä kestävyysvaje. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008. Taloutemme surkea tila johtuu monista tekijöistä. Huolestuttavinta heikossa kehityksessä on se, että tuottavuus on lähtenyt alenemaan, mikä on ainutlaatuista sodanjälkeisessä historiassamme. Jos tätä kehitystä ei saada käännettyä, merkitsee tuottavuuden heikkeneminen pidempiaikaista elintason laskua Suomessa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan monia toimia. Ne liittyvät esimerkiksi johtamiseen, osaamisen kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen.

Ennen kuin menen tarkemmin verotukseen, vielä muutama ajatus kestävyysvajeestamme. Olemme tällä hetkellä ainakin Euroopan, ellemme jopa maailmanmestareita kahdessa erittäin kyseenalaisessa lajissa. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä 45,5 prosenttiin. Julkinen sektori on palkannut melkein yhtä paljon työntekijöitä kuin yksityiseltä sektorilta on poistunut. Pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta. Näin ei tietenkään voi jatkua.

 

Lue lisää »

Avainsanat: kestävyysvaje, verotusaste, yhteistöverokanta, veropohja, luovutustappiot, työurat, pk-yritykset, kasvupolitiikka

Keskustan ryhmäpuhe valtioneuvoston rakenneuudistustiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 11.12.2013

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Taloustilanteessamme alkaa olla kiusallisen paljon samoja piirteitä kuin Etelä-Euroopan kriisimaiden tilanteissa muutama vuosi sitten.  Kilpailukyky heikkenee. Vaihtotase on negatiivinen. Valtio ja kunnat velkaantuvat niin, että ylitämme jo ensi vuonna yhteisesti sovitun suhteellisen velkaantumisen rajan. Talouskasvu on korkeintaan nollan tuntumassa.

Suomi tarvitsee kauaskantoisia päätöksiä. Edessä on kova ja noin kymmenen vuotta kestävä urakka.  Hallituksen esitys on vielä kovin keskeneräinen ja sirpaleinen.  Ajan säästämiseksi käytän ryhmäpuheen ajan arvostelun sijaan omien ratkaisuesitystemme esittelyyn. Keskustan vaihtoehto koostuu kolmesta pääosasta:

Kolmannes kestävyysvajeesta pystytään kattamaan kunnollisella kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella.

  1. Toinen kolmannes katetaan parantamalla suomalaisen työn ja kasvun edellytyksiä. Kestävyysvajeesta kolmannes paikattaisiin 150 000 uudella työpaikalla.
  2. Viimeisen kolmanneksen paikkaamiseksi tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta sekä joukko muita pienempiä toimia eri sektoreilla.

Keskusta on eilen julkistetussa linjauksessaan kartoittanut kuntien menoissa jopa kolmen miljardin tehostamispotentiaalin vuoden 2020 loppuun mennessä. Suurin säästömahdollisuus syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisessa. Sote-solmun aukaisemiseksi Keskusta esittää, että uudistus toteutetaan kaksivaiheisesti: 

 

  1. Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan niille siirretään erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuolto ja vaativa sosiaalitoimi jo tällä vaalikaudella
  2. Seuraavalla vaalikaudella tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Siinä on ratkaistava rahoitus, tietojärjestelmien yhteensopivuus, johtaminen ja hallinto, joitain kipeitäkin kysymyksiä – kuten lääkäreiden kaksoisrooli julkisella ja yksityisellä puolella - sekä työnjako sairaanhoitopiirien välillä ja erityisvastuualueiden välillä.

 

Tällä etenemistavalla on saavutettavissa noin 900 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä.

Lisäksi seuraavilla kuntasektorin toimilla voidaan saada runsaan miljardin euron säästöt:

  • yksityiskohtaisesta sääntelystä osin luovutaan ja pätevyysnormeja väljennetään
  • prosesseja ja johtamista kehitetään muun muassa parantamalla tietojärjestelmiä
  • tehtäviä karsitaan noin 300 miljoonalla eurolla. Keskusta luopuisi mm. oppivelvollisuusiän nostamisesta ja kotihoidon tuen kiintiöittämisestä. 

Vuosina 2018 - 2020 toimintaa tehostetaan 800 miljoonalla eurolla omalla kehitystyöllä kunnissa ja maakunnallisten sote-järjestäjien toimesta.

Kasvuhakuisuudesta, uskosta suomalaiseen työhön ja uusien työpaikkojen luomisen tärkeydestä olen puhunut tässä salissa useaan otteeseen. Jos saamme vientiteollisuuteen palautettua 60 - 70000 työpaikkaa, niin loput syntyvät yksityisen sektorin palveluihin. Valtion on otettava merkittävämpi rooli teollisessa rakennemuutoksessa.

Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jonka avulla voidaan osaltaan varmistaa teollisuutemme uusiutuminen ilman lisävelanottoa. Edustaja Eero Lehti jatkojalosti rahastoideaa keskustelussamme. Hän esitti leasing-rahastoa, jolla voitaisiin järjestää laivojen rakennusaikainen rahoitus.  Tämä voisi hyvin olla osana miljardiluokan kasvurahastoa ja erittäin potentiaalinen sijoituskohde myös eläkeyhtiöillemme. Uskon, että jopa menetettyjä tilauksia olisi saatu pelastettua tämän ratkaisun avulla.

Toinen konkreettinen ehdotuksemme investointien liikkeelle saamiseksi on ollut Valtion Infra Oy:n. Huomasin, että SAK on ehdottanut sellaista pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoittamiseksi. Kannatamme ideaa, mutta ehdottomasti sen pitää kattaa koko maa.

Arvoisa puhemies,

Eläkerahoillamme on ollut merkittävä rooli aikanaan yritysten rahoittamisessa, suomalaisen työn tukemisessa sekä sitä kautta eläkemaksukertymän aikaansaamisessa.  Eläkerahastoista 2/3 on sijoitettu Suomen ulkopuolelle - siis rahoittamaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn kilpailijoita ja kilpailevia yhteiskuntia. Olisiko tässä uudelleen arvioinnin paikka?

Kolmas merkittävä rakenteellinen toimi on työurien jatkaminen. Keskusta tukee toimia, joilla pidennetään työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Haluamme paitsi kuroa umpeen kestävyysvajetta, ennen kaikkea haluamme turvata suomalaisten eläkkeiden tason tulevina vuosikymmeninä.

Eläkeuudistus vaatii useita samaan aikaan vaikuttavia toimia työelämässä. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi on tehtävä erillisohjelma. On otettava aidosti käyttöön ikäjohtaminen ja ikäohjelmat. Ikäsyrjinnästä on vihdoin päästävä eroon. Tässä ja työssä jaksamisessa avainasemassa ovat johtajat työpaikoilla.

Arvoisa puhemies,

Puutun lopuksi pariin yksityiskohtaan hallituksen rakennepaketissa. Ensinnäkin koulutuksen osuus herättää vielä paljon kysymyksiä. Yhä enemmän koulutuksessa heijastuu lapsen kotitausta. Erot ovat sekä sosiaaliryhmien että alueiden välisiä. Keskustan mielestä tämän korjaaminen tulisi nyt ottaa koulutuspolitiikan keskiöön. Mekaanisten rakenneratkaisujen sijaan tarvitaan selkeä ohjelma siitä, miten koteja ja kouluja voidaan tukea lapsen ensimmäisinä vuosina, jotta turvataan perusta, jolle myöhempi koulutus ja elämä voi rakentua.

Toinen asia on vanhusten hoito. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen ikääntymiseen. On tärkeää panostaa iäkkäiden avo- ja kotipalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen, hoiva- ja ryhmäkoteihin sekä omaishoitoon. Keskusta vetoaa vahvasti hallitukseen: tehkää vihdoin päätös omaishoidon tuen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Näin vaativaa ja raskasta hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään tasavertaiseen asemaan.

Arvoisa puhemies,

Kataisen hallituksen rakennepaketti on keskeneräinen ja sirpaleinen. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteissaan. Vaalikauden suurimmat uudistukset, kunta ja sote, ovat umpikujassa. Hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Tämän johdosta esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

Avainsanat: kestävyysvaje, kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, säästöt, työ, työurat,

Luottamusta ja kohtuutta

Perjantai 29.11.2013 klo 10:20

Julkaistu ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuudessa 29.11.2013

Kansalaisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on romahtanut. EVA:n tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti suomalaisista tuntee suurta luottamusta politiikkaan. Kansanedustaja on eri ammattien suosituimmuusmittauksissa aina viimeisten joukossa. Lääkäri, sairaanhoitaja ja lentäjä ovat useimmiten listalla kärjessä.

Politiikassa epäluottamusta lisää myös sanojen ja tekojen väistämätön ristiriita. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä, mutta väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Politiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa ja juurensa tuntevaa.

Suomalaisilla on selvästikin enemmän kriisitietoisuutta ja muutosvalmiutta kuin poliittiset päättäjät ymmärtävät. Suomalaiset odottavat nyt esimerkiksi hallituksen lupauksen mukaisesti marraskuun loppuun mennessä konkreettisia päätöksiä kestävyysvajeen paikkaamiseksi. 

Myös poliittiset paketoinnit virkanimityksissä syövät politiikan uskottavuutta. Sulle-mulle -politiikan aika on yksinkertaisesti ohi. Poliittinen kanta ei saa missään tapauksessa olla nimityksen este, mutta ei myöskään peruste. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että politiikka epäpätevöittäisi tehtäviin, mutta jäsenkirja ei voi olla enää jatkossa peruste huipputehtäviin pätevintä valittaessa.

Nimityspolitiikan lisäksi tarvitaan parempaa tarkkuutta yhteisten varojen käyttöön. Niistä pitää pystyä huolehtimaan paremmin kuin omista varoistaan. Myös kohtuuden viestin täytyy yleistyä niiden taholta, joiden tulevaisuus on turvattu. Edessämme on ennennäkemättömät talkoot, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista.

Kohtuuden viestejä on tultava esimerkiksi yritysjohtajilta, työeläkeyhtiöiltä ja valtionyhtiöiltä. Vasta sen jälkeen voimme saada kaikki suomalaiset mukaan muutokseen.

Myös johtamisjärjestelmään tarvitaan muutoksia. Hallitustyöskentelyn on oltava kollegiaalista. Lokeroitumisessa ja ministeriöiden työn eriytymisessä on menty liian pitkälle. En kuitenkaan usko, että yhden ministeriön malli ratkaisisi tätä. Sielläkin voidaan lokeroitua ja riidellä reviireistä. Suurten rakenteellisten muutosten läpivienti vaatii määrätietoista johtajuutta. Määrätietoisella johtajuudella pystytään myös välttämään poliittisen avustajakunnan paisuminen liian suureksi tai se väite, että avustajat käyttäisivät toimivaltaansa väärin.

Suomi on hankkeiden ja selvitysten luvattu maa. Niitä tarvitaan, mutta tekijät turhautuvat, jos työryhmien työ ei johda toimenpiteisiin. Kun ministeri on työssä mukana ja tekee asiantuntijoiden avulla selvityksestä omalle hallinnonalalleen toteuttamiskelpoista toimenpideohjelmaa, niin motivaatio työryhmissä toimimiseen paranee ja rahalle saadaan vastinetta. Erilaisia taustaselvityksiäkin tarvitaan ja niiden merkitystä en halua vähätellä.

Poliittisen päätöksenteon luottamuksen palauttaminen on edellytys Suomen suunnanmuutokselle. Muutosta täytyy johtaa ja siinä tulee näyttää esimerkkiä. Johtaminen tarkoittaa myös muutoksia johtamisjärjestelmään ja moniin totuttuihin käytäntöihin, toimintatapoihin ja poliittiseen toimintakulttuuriin.

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja

Avainsanat: luottamus, kohtuus, poliittiset nimitykset, johtaminen

Kiitos maltillisesta työmarkkinaratkaisusta!

Perjantai 25.10.2013 - Juha Sipilä

Työmarkkinajärjestöt ansaitsevat ison kiitoksen maltillisen keskitetyn tuloratkaisun syntymisestä. Se luo vakautta, työrauhaa ja omalta osaltaan parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä lähivuosina.

Valitettavasti keskitetty työmarkkinaratkaisukaan ei poista kaikkia Suomen ongelmia. Keskusta on tälläkin viikolla esittänyt välittömiä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia. Hallituksen kannattaisi tarttua esityksiimme.

Omaishoidon aseman parantaminen, työttömien parempi mahdollisuus ottaa vastaan työtä, esittämämme sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus ja pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksien parantaminen ovat välttämättömiä uudistuksia.

Meidän poliittisten päättäjien vastuulla on huolehtia myös heistä, joilla ei ole edustusta työmarkkinapöydissä. Kyse on esimerkiksi perheistä, viljelijöistä, työttömistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä. Tällaisena aikana vaatimus kaikki suomalaiset oikeudenmukaisella tavalla huomioivista päätöksistä korostuu.

Avainsanat: työmarkkinaratkaisu

Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä yhteisin ponnistuksin

Lauantai 19.10.2013 - Tiedote

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä meidän on yhteistuumin pysäytettävä yhteiskuntamme kasvava eriarvoistumiskehitys. Erityisen huolissaan Sipilä on syrjäytymisuhan alla olevista nuorista, erityisesti nuorista miehistä. Eri tutkimusten mukaan syrjäytymisvaarassa voi olla jopa joka viides ikäluokkansa nuori.

- Pelkät yhteiskuntapolitiikan tai talouspolitiikan toimet eivät pure näihin nuoriin. Tarvitaan täsmätoimia, huolenpitoa ja aitoa välittämistä. Kyse on ennen kaikkea arvoista ja asenteista, Sipilä muistuttaa.

Suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointi on rakennettu työnteolle. Siksi meidän on pidettävä kiinni kaikkien oikeudesta ja velvollisuudesta työhön. Globaalissa työnjaossa käsillä tekemiseen liittyvät työt ovat pitkälti siirtyneet halvemman työvoiman maihin. Tämä voi olla osaltaan syrjäytymiskehityksen taustalla.

- Meidän on löydettävä uusia keinoja käsillä tekemisen ammattien säilymiseksi Suomessa. Vihreä talous ja bioenergia voivat luoda uusia työmahdollisuuksia, Sipilä peräänkuuluttaa.

Sosiaaliturvassa on Sipilän mielestä kehittämistä. Yhtenä mahdollisena keinona syrjäytymisen ehkäisyssä Sipilä pitää KELA:n tutkimusjohtaja Heikki Hiilamon keväistä esitystä siitä, että alle 25-vuotiaan perheettömän ihmisen ei pitäisi saada vastikkeetonta toimeentulotukea, vaan ennemmin tuettua työtä. Toimeentulotukea myöntävät kunnat eivät saa päästää itseään liian helpolla - antaa nuorelle vain rahallista tukea, mutta ei osoittaa tälle paikkaa yhteiskunnassa ja työn tai koulutuksen tuomaa elämän merkityksellisyyttä.

- Toimeentulotukijärjestelmä luotiin alun perin viimesijaiseksi avuksi. Nyt siitä on tullut valitettavan monelle pysyväinen toimeentulon lähde. Jossain tapauksissa järjestelmämme voi siis jopa passivoida ihmisiä eikä kannusta tarttumaan uusiin asioihin. En voi uskoa, että rahallisen tuen saantiin kytketystä työnteon velvoitteesta voisi olla nuoren loppuelämälle mitään haittaa, Sipilä linjaa.

Sipilä puhui Keskustan sosiaalipolitiikan linjasta Hyvinvoinnin kantajat -seminaarissa Helsingissä.

- Keskustalainen politiikka ei vaadi ihmisiltä omavastuuta vaan se uskoo ihmisten omavastuuseen. Se kannustaa ihmistä omavoimaisuuteen. Emme nojaa vain valtioon, emmekä toisaalta yksilön pärjäämiseen. Me kunnioitamme ihmisten olemusta, jonka mukaan ihmiset perimmältään haluavat kantaa vastuuta itsestään ja muista. Tämähän oli jo Santeri Alkionkin johtoajatuksia.

Lisätietoja: poliittinen sihteeri Helena Pakarinen, 050 388 0011

Avainsanat: nuorten syrjäytyminen, eriarvoistumiskehitys, toimeentulotuki

Vanhemmat kirjoitukset »