Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 7.11.2017 9:34Puhe Suomen tie itsenäisyyteen -seminaarissaLue lisää »
  • 20.10.2017 0:35EMU-VAIKUTTAMINEN ON ALKANUTLue lisää »
  • 11.10.2017 9:57Puhe Planin tyttöjen päivän lehdistöaamiaisellaLue lisää »

Blogin arkisto

Yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät

Keskiviikko 6.5.2015 klo 21:01

Viimeisen reilun viikon aikana käytiin tiiviitä neuvotteluita yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimuksen tavoitteena oli Suomen kilpailukyvyn merkittävä parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, lisätä talouskasvua ja investointeja, nostaa työllisyysastetta, alentaa työllistämis- ja työllistymiskynnystä sekä vahvistaa muutosturvaa. Käytyjen neuvottelujen perusteella minulla ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi yhteiskuntasopimukselle asettamani vaatimukset.

Yhteiskuntasopimus olisi toteutuessaan pienentänyt arvioitua julkisen talouden sopeuttamistarvetta huomattavasti. Näin ollen tulevan hallituksen talousohjelman on perustuttava valtiovarainministeriön tekemään arvioon säästöistä valtion menoihin. Hallituksen muodostaminen jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaan ja tuleva hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmille huomenna torstaina 7.5. klo 17.  

Avainsanat: yhteiskuntasopimus, tuottavuus, kilpailukyky, talouskasvu, muutosturva

Pitkäjänteisellä työllä kohti uusiutuvan energian Suomea

Perjantai 10.4.2015 klo 18:00

(Kerroin Keskustan energialinjauksista Kalajoella Tapion Tuvalla 10.4.2015. Tässä tiivistelmä.)

Puhdas kotimainen energia on Suomelle tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen torjumisessa. Korvaamalla esimerkiksi kivihiilen ja öljyn kotimaisella uusiutuvalla energialla voimme luoda kaikkialle Suomeen työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Toteuttamalla Keskustan energialinjauksen voimme parantaa kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Energialinjaustemme mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä mahdollista luopua kivihiilen käytöstä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n energiaomavaraisuus. Linjaustemme mukaan vuonna 2034 joka toinen auto Suomessa ajaa joko kotimaisilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla tai uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Fossiilisen öljyn käyttö on mahdollista pudottaa samassa ajassa nykyisestä kolmannekseen. Myös piensähköntuotantoa auringosta, tuulesta tai bio- ja puukaasusta on mahdollista lisätä merkittävästi. Näin mahdollisimman moni suomalainen voi osallistua hajautettuun sähköntuotantoon.

Tämä kaikki on mahdollista päättäjien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä. Tässäkin asiassa tarvitsemme puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteisymmärrystä. Yritykset ja yksityishenkilöt investoivat uusiutuvaan energiaan vain, jos päättäjiin ja esimerkiksi uusiutuvan energian verokohteluun voidaan luottaa. Uusiutuvan energian edistäminen tarkoittaa myös sitä, että tieverkosta on huolehdittava ja älykkäät sähköverkot on otettava käyttöön.

Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa, sillä EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus.

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden rinnalla sähköntuotannossa ydinvoimaa ja yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa puuhakkeen ohella turvetta. Kotimaisen turpeen käytön tulee olla etusijalla tuontikivihiileen nähden. Edullinen perusvoima teollisuudelle on turvattava.  

Keskustan arviot lähtevät siitä, että voimme saavuttaa uusiutuvan energian osuudessa yli 80 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tiede ja tekninen kehitys tuovat tullessaan.

Uskon, että ala kehittyy lähivuosikymmeninä merkittävästi sekä energiatehokkuudessa että uusissa tuotantomenetelmissä. Täsmällistä vauhtia on mahdoton ennakoida. Tärkeintä on selkeä suunta kohti kestävää, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa taloutta ja ilmastomuutoksen torjuntaa.

Tärkeintä on nyt, kun perusenergiantuotannon ratkaisut on pitkälle tehty, pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan uusiutuvan energian lisäämistä aluksi 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Avainsanat: uusiutuva energia, biotalous, ilmastonmuutos

Politiikkaan uudenlaista tulosvastuullisuutta

Perjantai 6.3.2015 klo 17:03

(Kirjoitus on julkaistu alun perin MTVn nettikolumnina 6.3.2015)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jappastiin ensin kolme vuotta lähtökuopissa. Kataisen hallitukselle parlamentaarinen valmistelu ei aluksi sopinut. Sitten umpisolmussa ollutta SOTE-uudistusta lähdettiin avaamaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin vähän vajaa vuosi sitten. Myös me oppositiopuolueet halusimme lähteä hallituksen avuksi, solmua avaamaan. Nyt vajaan vuoden juoksun jälkeen maali siirtyi eteenpäin.

Lähtökohtaisesti vuodessa pystytään tekemään paljon, myös suuria uudistuksia. Kysymys ei siis ole pelkästään kiireestä ja aikapulasta. Joukko sote-sotureita teki hurjan työmäärän ja ehdottomasti parhaansa noin kolmessa kuukaudessa. Työ ei ollut helppoa, oli jarrutusta ja omienkin arvostelua. Kiitokset teille, pidän tätä edelleenkin näyttönä sellaisesta poikkeuksellisesta yhteistyöstä, jota Suomi tarvitsee jatkossakin.

Pidän yhteisesti sovitun uudistuksen jäämistä tällä hallituskaudella kesken epäonnistumisena, josta on kyettävä myös oppimaan. Pystyivätkö keskeiset tekijät keskittymään prosessin eri vaiheissa oikeisiin asioihin, suuriin kysymyksiin? Kuultiinko suurissa kysymyksissä oikea-aikaisesti asiantuntijoita? Oliko tekijöillä 100 prosenttinen tuki työlle koko ajan?

Olen yllättynyt todellisten uudistuksien läpiviemisen vaikeudesta. Suomessa totuttiin pitkän nousukauden aikana siihen, että yhteiskuntaa pystyttiin rakentamaan jatkuvasti kasvavien taloudellisten resurssien avulla. Puhuttiin jakovarasta, mitä uutta kulloinkin pystytään kansalaisille lupaamaan. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet hurjasti. Eduskunta on myös normittanut hyvin tarkasti sen, miten tehtävät tulee käytännössä toteuttaa. Normeja ja byrokratiaa on liikaa. Ne vievät luovuuden ja liian pitkälle vietynä ovat jo ihmisten työssäjaksamisen suurimpia ongelmia.

Lähtökohtaisesti nousukaudella pitäisi pystyä vahvistamaan "tasetta" pahojen päivien varalle ja ennen kaikkea investoitava tulevaisuuteen. Sellaisiin hankkeisiin, mitkä uusilla toimintatavoilla tuovat kansalaisille parempia palveluja, mutta edullisemmin. Laskukaudella iskuja voidaan ottaa vastaan yhteiskunnan toimesta niin, että yksittäiset ihmiset ja yritykset eivät joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muuttuneen ympäristön vuoksi. Kaikissa olosuhteissa huolehdimme yhdessä niistä, jotka eivät itse siihen pysty.

Tarvitsemme kipeästi uudistumista. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista. Johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Strateginen ohjelma tarkoittaa sitä, että keskitytään muutamiin suuriin asioihin, jotka sitoudutaan viemään määrätietoisesti maaliin hallituskauden aikana. Hallituksen työtä ei voi mitata hallituksen esitysten määrällä, vaan suurten uudistusten läpiviennillä. Seuraavan hallituksen täytyy tasapainottaa taloutta, luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, saada biotalouteen vauhtia, purkaa normeja ja byrokratiaa, pienentää hyvinvointieroja sekä uudistaa johtamista, kokeilemisen kulttuuria ja koulutusta. Rakennepoliittiset uudistukset on saatava maaliin.

Keskusta on tehnyt oman esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi ja sitoutunut myös työskentelytapojen muutokseen. Politiikkaan on saatava aivan uudenlaista tulosvastuullisuutta.

Avainsanat: sote, talous, johtaminen

Keskustan viisi tavoitetta Suomelle

Keskiviikko 28.1.2015 klo 19:27

Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta K.J. Ståhlbergin syntymästä. Hän oli vankkumaton sananvapauden ja tasavaltalaisen perustuslain kannattaja. Perustuslakimme ja poliittinen järjestelmämme on kestänyt tyrskyt, mutta johtaminen kaipaa uudistusta. Hallituskautta on vaivannut aikaansaamattomuuden ja toimeenpanokyvyttömyyden ongelma. Siksi Keskusta halusi tänään esitellä ehdotuksen strategiseksi hallitusohjelmaksi ja kuinka Suomea pitäisi johtaa.

Suomi on saatava kuntoon. Maamme tilanne on niin vakava, että sen oikaisemiseksi tarvitaan kymmenen vuotta. Keskustan viisi tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi tähtää tähän. Nämä strategiset tavoitteet on Keskustan mielestä sisällytettävä hallitusohjelman lähtökohdiksi.

Viiden strategisen tavoitteen alle on määritelty hallituskauden kärkihankkeet, joiden kautta strategiaa toteutetaan.

Keskustan viisi tavoitetta vuodelle 2025 ovat:

  • Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat
  • Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
  • Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi
  • Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi
  • Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous 2 prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla ja velaksi eläminen loppuu

Keskustan mielestä hallitusohjelmaan on myös kirjattava linjaukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan kulmakivistä. Olemme laatineet nämä linjaukset ehdotukseemme.

Ensi vaalikaudella tarvitsemme päätöksiä ja johtamista. Haluamme modernisoida Suomen johtamisen. Tämän saavuttamiseksi olemme kirjoittaneet ehdotukset valtioneuvoston johtamisesta ja työtavasta.

Loimme myös valtioneuvoston päätöksenteolle ohjenuorat, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa. Esimerkiksi teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä, kokonaisveroastetta ei saa nostaa tai julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen ei saa nousta.

Tämän kaiken yläpuolella on visio Suomesta, johon luotamme pääsevän näiden strategisten tavoitteiden toteutuessa.

Nyt toivonkin, että muut puolueet tekevät samoin ja esittelevät 5-7 tärkeintä strategista tavoitettaan Suomen kuntoon laittamiseksi. Näin pääsisimme mahdollisimman pian keskustelemaan kunkin puolueen ehdotuksista.  Nykyisten kaltaisten hallitusohjelmien aika on yksinkertaisesti ohi.

Strategisen hallitusohjelman toteuttaminen vaatii vahvaa luottamusta poliittisten toimijoiden välillä. Luottamuksen pohjaa on rakennettava joka ikinen päivä.

Voit tutustua Keskustan ehdotukseen strategiseksi hallitusohjelmaksi:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Keskustan-viisi-tavoitetta

Avainsanat: strategiset tavoitteet, hallitusohjelma, talous, johtaminen, kokeilut

Kasvurahastolla vauhtia talouteen

Perjantai 23.1.2015 klo 15:03

(Julkaistu Suomenmaassa 23.1.2015)

Keskusta on esittänyt jo parin vuoden ajan kasvurahastoa yhdeksi keinoksi vauhdittaa talouskasvua. Kuulen usein väitteen, että rahaa on riittävästi maailmalla. Se pitää paikkansa, mutta vakuuksista ja riskiä ottavasta rahasta on pulaa. 

Juttelin viime viikolla erään metallialan yrittäjän kanssa. Hänen tilanteensa on aika tyypillinen. Yritys on saamassa merkittävän tilauksen. Käyttöpääomarahoitus entiseen malliin pankin ja Finnveran kautta ei onnistu, vaan tarvitaan jotain uutta. Tässä tapauksessa tarvittaisiin nk. välirahaa osalle kokonaistarpeesta ja loput pankki ja Finnvera hoitaisi nykyiseen tapaan. Väliraha on oman pääoman ja pankkilainan välimuoto, jonka tarjoaja voisi olla rahastoideamme mukaisesti Finnvera. Näin tämänkin yrityksen kasvun rahoitus olisi turvattu.

Alkuviikosta juttelin ICT-alan yrittäjän kanssa. Hänen yrityksensä on yli 30 prosentin kasvuvauhdissa. Hän olisi lisäämässä henkilökuntaa Suomessa, mutta asiakkaiden maksuajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Yrityksen käyttöpääoma voitaisiin järjestää edellisen esimerkin mukaisesti.

Nämä ongelmatilanteet ovat elävästä elämästä ja kertovat sen, minkälaisiin rahoituskapeikkoihin Keskustan kasvurahasto yrittää hakea ratkaisuja. Ilman työllistäviä ja menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tiensä päähän.

Valtion ensisijainen tehtävä yritysten rahoituksessa on luoda edellytyksiä yksityiselle rahalle.  Riskinottoon pitää kannustaa verotuksen keinoin. Esimerkiksi luovutustappioiden vähennysoikeus muista pääomatuloista kannustaisi riskinottoon. Tällä muutoksella yksityinen raha siirtyisi helpommin passiivisista sijoituksista vahvistamaan yritysten taseita. Yritysmuotoista sijoitustoimintaa helpottaisi taas keinotekoisesta tulolähdejaosta luopuminen. Myös turhan normituksen purkaminen toimialalta luo edellytyksiä rahoitukselle.

Julkinen raha ei saa olla voittajan valitsijan roolissa eikä markkinoille saa tyrkyttää enempää kuin se vetää. Usean arvion mukaan julkisen rahan tarve seuraavan 7 - 10 vuoden aikana voisi olla noin 1,5 miljardia euroa. Julkinen raha ei saa missään tapauksessa kilpailla yksityisen kanssa, joten tarvetta ja instrumentteja on arvioitava ja päätökset on tehtävä vuosittain. Rahoituksen niukkuus luo aina omalta osaltaan innovatiivisuutta.

Julkista rahaa ei pidä myöskään tyrkyttää sinne, missä yksityinen raha toimii hyvin. Esimerkiksi Slush-tapahtuma on osoitus siitä, että kansainvälistä pääomaa on saatavissa parhaille start-up -yrityksille myös Suomessa.

Keskustan kasvurahasto ei siis tarvitse yhtään uutta toimijaa markkinoille, vaan kysymys on olemassa olevien resurssien vahvistamisesta ja uusien instrumenttien luomisesta. Laittaisimme valtion taseen töihin kasvun aikaansaamiseksi.

Lopuksi muutama sana tulevasta vaalikeväästä.  Tästä tulee tiukka ja vaativa kevät meille kaikille. Keskustalaisia kannustan asialliseen ja toisia kunnioittavaan vaalikampanjaan. Meidän osalta on tärkeintä, että tuomme oman vaihtoehtomme selkeästi esiin miten Suomi saadaan kuntoon. Tämän lisäksi julkistamme omat tavoitteemme strategiseksi hallitusohjelmaksi. Tähän olen kannustanut myös muita puoluejohtajia. Uskon, että tämä tuo lisäväriä kevään keskusteluihin.

Tsemppiä ja iloa vaalikentille!

Avainsanat: talous, kasvurahasto, yrittäjyys, työllisyys

Puhe Porin puoluevaltuustossa 22.11.2014

Tiistai 2.12.2014 klo 6:33

(muutosvarauksin)

Tervetuloa Turun puoluekokouksessa valitun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen! Edessä on työntäyteinen kokous ja takuulla mielenkiintoinen kaksivuotiskausi. Kääritään siis nytkin hihat ylös ja ryhdytään hommiin.

Suomi on saatava kuntoon. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomi on apatian tilassa ja siitä noustaksemme tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Keskustan missio on selvä.

(Seuraavat ovat pääkohtia vapaasti puhutusta osuudesta)

Suomi kuntoon:

  • 200 000 uutta työpaikkaa on luotava yksityiselle sektorille.
  • Velaksi eläminen on lopetettava.
  • Tarvitsemme tiukan menokurin ja julkisten palvelujen tuottavuuden jatkuvan parantamisen.
  • Emme halua elvyttää velalla, talous on jo muutenkin alijäämäinen. Sen sijaan olemme valmiita käyttämään valtion tasetta, eli omaisuutta, kasvun (eli uusien työpaikkojen) sekä tuottavuuden aikaansaamiseen. Olemme valmiita tekemään radikaalejakin muutoksia taseessa, jotta tarvittava suunnanmuutos kasvussa ja tuottavuudessa saadaan aikaiseksi. Investointivara on käytettävä sellaisiin hankkeisiin, jotka luovat pysyviä työpaikkoja pitkällä aikavälillä ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.
  • Menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole. Sellaisia odotuksia ei saa olla kellään. Edessä on vaikeat talkoot, mutta tästäkin selvitään.
  • Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia työpaikkojen synnyttämisen ohella ovat sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus. Sotessa on onneksi taas edetty, vaikka edessä on vielä paljon tekemistä ja riskejäkin. Minulla on kolme viestiä jatkovalmisteluun:
    • Ensinnäkin tulevissa rahoitusmalleissa on haettava sellaisia ratkaisuja, joissa kunnilla säilyy kunnollinen kannustin tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
    • Toiseksi kuntien rooli muuttuu merkittävästi. Aloittakaa työ omissa kunnissanne sopeutumisessa suureen muutokseen.
    • Kolmanneksi sote-alueiden sisälle tulevista tuottamisalueista on nyt sovittu. Monissa maakunnissa on aloitettu määrätietoinen työ tuotantoalueiden organisoitumiseksi ja tulevan suunnittelemiseksi. Jatkakaa tätä työtä, tehdään se siinä hengessä, että tästä tehdään nyt yhdessä hyvä.
  • Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja normeja. Meidän pitää virtaviivaistaa prosesseja ja nopeuttaa lupakäytäntöjämme.
  • Keskusta haluaa tehdä Suomesta joustavan ja kokeilevan yhteiskunnan.
  • Vaadimme valtion talousarviokäytännön muuttamista seuraavalla hallituskaudella niin, että käsittelemme tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman eli nykyisen talousarvion. Muutos on aivan välttämätön, jotta saamme selkeän kuvan taloudenpidosta.
  • Suomi ei tule kuntoon pelkästään talouspolitiikan toimilla. Tarvitsemme edelleen pari vuotta sitten esittelemämme politiikan kakkaran vastuunottamisen ja huolenpidon kulmien edellyttämiä toimia. Suunnan muuttaminen on kyettävä tekemään niin, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen palaamme vielä huomenna.
  • Kun ajat ovat vaikeita, Keskustalle on tärkeää pitää huolta kaikkein heikoimmista. Puhua ja tehdä tekoja heidän puolesta, joiden oma ääni ei valtavirtaan asti kuulu. 

Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa olla yhteiskunnan muutoksen airue ja edelläkävijä. Kokonsa perusteella Suomi voisi olla ketterä toimija, joka pystyy mukautumaan nopeasti maailman muutoksiin. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi on jäykistynyt, monimutkaistunut. Muutosvastarinta yhteiskunnallisiin uudistuksiin on yllättävän suurta.

Vanhan insinööriviisauden mukaan kokeilut kannattaa tehdä sopivan pienessä mittakaavassa. Oikeassa mittakaavassa tehtyjen kokeilujen myötä saadaan konkreettista kokemusta, tietoa ja oppia. Jos kokeilu osoittautuu virheelliseksi, vahingotkaan eivät ole suuria. Kokeiluissa kannattaa ottaa myös riskejä, sillä onnistuessaan ne voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin, palvelujen modernisointiin tai säästöihin.

Strategisissa kokeiluissa on kyse konkreettisista hankkeista, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Ne voivat olla kaupallisia, hallinnollisia, yhteisöllisiä tai näiden sekoituksia. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Sitran terveyskioski-kokeilu.

Kokeiluja voidaan käyttää muutoksen vauhdittamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen, kun perinteiset keinot eivät riitä. Ne voivat olla kiistanalaisia tai kalliita toteutettavaksi yhdellä kerralla koko Suomessa. Kokeilujen avulla voimme helpommin ja nopeammin löytää ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiimme.

Parhaimmillaan saamme tehtyä Suomesta koko maailmalla tunnetun kokeilevan yhteiskunnan. Voisiko uusien tuotteiden myyntivalttina olla joskus: ”kokeiltu tai testattu Suomessa”. Meillä on nimittäin erinomaista testaamisen ja mittaamisen osaamista useilla eri toimialoilla. Jos onnistumme luomaan kokeiluille myös käytännön hallinnollisen joustavuuden, voimme luoda maahan tuhansia työpaikkoja pelkästään kokeilu- ja testaamisteeman alle. Suomi on maailman suurille brändeille sopivan kokoinen alue testata vaikkapa uutta tietoverkkosovellusta tai palvelukonseptia.

Meillä on täydet mahdollisuudet edistää rohkean kokeilukulttuurin tuloa Suomeen. Sääntelyä on purettava ja lainsäädäntöä muutettava tarvittaessa. Suomessa on uskallettava kokeilla uutta ja epäonnistua. Epäonnistumisia ei pidä pelätä, koska niistäkin saadaan arvokasta oppia.

Keskusta on sitoutunut hakemaan yhteiskunnan uudistamiseksi uusia innovatiivisia ratkaisuja kokeilujen avulla. Tänä viikonloppuna mietimme, mistä tässä on käytännön tasolla kysymys ja mitä aiomme saada aikaan kokeilujen rintamalla.

Hyvä puoluevaltuusto,

Kansainvälinen ilmapiiri on vakavalla tavalla kiristynyt. Ukrainan tapahtumista kiihtynyt Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu näkyy ja tuntuu. Monet asiantuntijat uskovat, että kiristynyt tilanne jatkuu vielä pitkään.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Valtiot lisäävät määrärahoja sotilaalliseen puolustukseen ja harjoitustoiminta on aktivoitunut. Sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt niin maalla, merellä kuin ilmassa. Puhutaan jopa uudenlaisen kylmän sodan kehityskulusta. Voimapolitiikka ei ole poistunutkaan. Vanhojen sotilaallisten keinojen rinnalle ovat tulleet uudet painostuksen ja vaikuttamisen keinot, joilla horjutetaan sisäisesti heikkoja valtioita.

Venäjän toimia Krimillä ja Ukrainassa ei voida hyväksyä. Ne ovat yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samoin ne ovat ristiriidassa ETYK:n vuoden 1975 päätösasiakirjan kanssa. Siinä asiakirjassa allekirjoittajat sitoutuivat siihen, että rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisesti ja sopimalla.

Kriisissä Suomi on toiminut osana Euroopan unionia. EU:n asettamat pakotteet olivat vääjäämättömiä. Diplomatian tarpeellisuus konfliktien ratkaisemiseksi ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Neuvottelupöytiin olisi pystyttävä palaamaan ja keskustelemaan sekä Ukrainan kriisin ratkaisusta että Venäjän ja lännen suhteista.

Suomen ja Ruotsin johdonmukainen turvallisuuspoliittinen linjaus on ollut ja on omiaan vahvistamaan lähiympäristömme vakautta. Suomen intressi on pitää laaja Pohjola jännityksen ulkopuolella.

Näistä kehityskuluista on tehtävissä ainakin seuraavia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin Suomen turvallisuus edellyttää viisasta ulkopolitiikkaa, pitävää puolustusta sekä vahvaa, ehyttä ja toimivaa yhteiskuntaa. Yksikään näistä ei saa pettää. Ne luovat ennaltaehkäisevästi turvaa Suomelle.

Toiseksi Suomi on keskeisesti osa länttä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on osa turvallisuusympäristöämme. Meidän on pyrittävä säilyttämään liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Samoin meillä on oltava suorat ja hyvät kahdenväliset suhteet niin Venäjään kuin muihin maihin. Suomen on osana EU:ta toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi sotilaallinen puolustus on mitoitettava turvallisuusympäristön mukaisesti. Tarvitsemme koko maan puolustamiseen pystyvää, yleiseen asevelvollisuuteen ja säännönmukaisiin kertausharjoituksiin perustuvaa ja ajanmukaisesti varustettua armeijaa, joka nauttii kansan luottamusta ja tukea. Puolustusvalmiuttamme ja resursseja on jatkossa vahvistettava. Myös sotilastiedustelua on kehitettävä.

Neljänneksi nykyaikaiseen puolustautumiseen kuuluu yhteiskunnan sisäinen vahvuus, eheys ja päätöksenteon nopeus sekä luotettavuus. Mitä ehyempi yhteiskunta on, sitä mahdottomampi sitä on ulkoapäin horjuttaa ja harjoittaa. Taloudellisesti vahvaa valtiota ei pystytä horjuttamaan. Turvallisuus ja talous liittyvät toisiinsa monin sitein.

Lainaan tämän päivän Helsingin Sanomien yliökirjoitusta, jossa entiset suurlähettiläät Mats Bergquist ja René Nyberg kirjoittavasti osuvasti.

Lainaus: ”Pienet valtiot eivät hevin muuta turvallisuuspoliittista peruslinjaansa. Niiden tavoitteena on rakentaa luottamusta pitkällä aikavälillä.

Monien mielestä sota Ukrainassa on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ajankohtaisen. Nato-keskustelu lähtee usein toteamuksesta, ettei pienillä valtioilla ole enää varaa yksin puolustaa itseään.

Nato-kysymykseen liittyy kuitenkin laajempi geopoliittinen ulottuvuus. Jos pinta-alaltaan Euroopan suurimpiin valtioihin kuuluvat Suomi ja Ruotsi muuttaisivat suurstrategista suuntaustaan, Naton ja Venäjän välille syntyisi Pohjolassa hyvin pitkä raja. Itämerestä tulisi käytännössä Naton sisämeri. Sekä me että suurvallat halusimme välttää tätä kylmän sodan aikana.”

Keskustan Nato-linja on selkeä. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja Keskusta ei pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. Nato-kumppanuuden tiellä jatkaminen on tärkeää ja ylläpidämme mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi kuitenkin kansanäänestyksen. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen on perusteltua. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Suomeen ei kohdistu uhkaa emmekä salli itsemääräämisoikeuttamme kyseenalaistamista millään muotoa. Millään ilmansuunnalla ei saa syntyä epäilyjä Suomen kyvyistä hallita omaa aluettaan. Aluettamme ei voi käyttää alustana muita vastaan.

Hyvät ystävät,

Toimimme Ukrainan kriisissä EU-rintamassa. Kun olemme pakotteissa samassa rintamassa, EU:n on myös tasattava pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia niistä eniten kärsiville. Suomessa leikkaantuu merkittävästi yli 8 000 maitotilan tili pakotepolitiikan takia. Baltian maat saivat jo asiasta kompensaatiota ja pidän itsestään selvänä, että myös Suomen hallitus hoitaa suomalaisten maitotilojen asiat kuntoon.

Suomessa tuotetaan noin 2 miljardia litraa maitoa vuodessa. Jos tuottajahinta tippuu julkisuudessa puhutun 6 senttiä litralta, vaikutus vuositasolla voi olla jopa 120 miljoonaa euroa. Kompensoitavaa syntyy noin kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. 

Kompensaatiota joudutaan odottamaan, mutta se, mitä me jokainen kuluttaja tässä ja nyt voimme tehdä, on suosia kotimaista.

Hyvät keskustalaiset,

Kävimme eilen puoluehallituksessa hyvän keskustelun koulutuspolitiikasta, sivistyksestä ja osaamisesta. On uskallettava muuttaa olemassa olevia rakenteita sekä syvennettävä käsitystä oppimisesta. Esittelemme omat koulutuspoliittiset linjauksemme alkuvuodesta.

Eilen puhuimme muun muassa siitä, että oppisopimuskoulutuksen on vastattava nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Tarvitsemme joustavan koulutusta ja työtä yhdistävän mallin, koulutussopimuksen. Uudenlaisia ja kevyitä toimintatapoja kaivataan nuorten työllistämisen helpottamiseksi.

Keskusta julkaisi elokuussa 101 konkreettista ehdotusta byrokratian ja normien purkamiseksi. Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa. Olemme jatkaneet purkutyötä keräämällä ihmisiltä kommentteja ja uusia ehdotuksia. Olen saanut sähköpostiini runsaasti ideoita. Niiden avulla myös kokonaisuus hahmottuu paremmin. Iso kiitos yhteydenotoista. Palautteen pohjalta tulemme myöhemmin julkistamaan päivitetyn ja täydennetyn listan normien vähentämiseksi. Myös julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi olen saanut lukuisia ehdotuksia. Meidän kaikkien suurin vastustaja on Suomen surkea tilanne ja ihmiset haluavat aidosti vaikuttaa siihen, miten Suomi saataisiin kuntoon.

Hyvä puoluevaltuusto,

Suomi on saatava kuntoon. Suomi kuntoon - tämä on vaalien tunnuslauseemme.

Se kiteyttää äänestäjälle kahdessa sanassa kaksi asiaa. Se kertoo, missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa, monissa kohdin puutteellisesti toimiva ja jopa rikki. Ja samalla se kertoo, mitä Keskusta aikoo asialle tehdä. Jos saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan, me lähdemme pistämään Suomea kuntoon.

Vaalilauseemme on lyhyt ja selkeä. Se sanoo ääneen näiden vaalien tärkeimmän asian: Suomi on saatava kuntoon. Nyt on tehtävä ne asiat, jotka ovat jääneet tekemättä.

Vaalitunnuksemme ulkoasu toimii kuin leima. Tämä leima lyödään kaikkien Keskustan vaaliteemojen yhteyteen muistuttamaan siitä, mistä jokaisen yksittäisen asian kohdalla on perimmiltään kyse. Leima kertoo: tämänkin haluamme tehdä, jotta Suomi saataisiin kuntoon. 

Suomi on nyt apatian tilassa. Apatiasta selvitään vain poikkeuksellisen yhteistyön kautta. Jotta Suomi saadaan oikeasti kuntoon, tarvitsemme kaikki mukaan.

Tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, missä osapuolina ovat kaikki yhteiskunnan toimijat. Tuo sopimus syntyy vain poikkeuksellisen luottamuksen ilmapiirissä. Meidän suomalaisten on nyt luotettava toisiimme ja noustava määrätietoisesti apatian tilasta kohti luovuuden tilaa. Lähdemme tekemään yhdessä niitä ratkaisuja, jotka vielä odottavat päätöksiä.

Keskustalta odotetaan nyt paljon. Me olemme siihen valmiita. Mitä luottamuksen rakentaminen meiltä jokaiselta vaatii? Tarvitsemme muutoksentekijöitä ja Suomen selviämisen suunnannäyttäjiä. Vallanjakopuheet ennen vaaleja ärsyttävät minua suunnattomasti. Minusta ette kaveria vallanjakoon saa ennen kuin äänet on laskettu.

Olemme poliittisten hyökkäysten keskipisteessä, tikun nokassa ja loanheitonkin maalitauluna. Sen me kestämme. Meidän missiomme Suomen suunnasta on kirkas ja selkeä. Me emme lähde mukaan tuohon peliin. Emme tahallisten väärinymmärtäjien emmekä tunkion tonkijoiden joukkoon. Tämä tilanne vaatii kylmäpäistä uskoa yhteiskuntamme uudistustarpeeseen sekä luottamusta siihen, että voitamme toisten luottamuksen vain kunnioittamalla toinen toisiamme ja kilpakumppaneitamme.

Minulla ei ole vielä monista vaaleista kokemusta, mutta henkilökohtaisesti olen pitänyt seuraavaa ohjenuoraa eduskuntavaalikampanjastani alkaen: Toisia ei mollata, eikä tahallisesti ymmärretä väärin. Voimme olla monista asioista tiukasti eri mieltä poliittisten kilpakumppaneiden kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan niistä tiukasti. Keskustelut käydään asioista, mutta henkilöt jätämme rauhaan.

Vetoan koko ehdokasjoukkoomme, että otamme edellä esittämäni vaalikamppailun ohjenuoraksi. Kohta 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa. Tehdään omasta vaalikampanjastamme sen mukainen: iloinen, positiivinen ja toivon näköaloja luova. Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avainsanat: Suomi kuntoon, talous, työpaikat, tase, tuottavuus, kokeilut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustus, Ukraina, sanktiot

Vakava paikka Suomelle

Lauantai 11.10.2014 klo 12:55

Eilinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin päätös laskea Suomen luokitus AAA:sta luokkaan AA+ on vakava signaali Suomelle. Luokituksen alentamista on jo spekuloitu pidempään ja nyt viesti on otettava tosissaan. Vaikeita päätöksiä ei voida enää siirtää.

Luottoluokituksen lasku vaikuttaa pidemmällä aikavälillä valtion lainanhoitokuluihin. Etenkin tulevat lainat voivat tulla kalliimmiksi, sillä monet rahoittajat haluavat lainoittaa vaan kolmen A:n maita.

Standard & Poor’sin mainitsemat syyt luottoluokituksen laskulla ovat olleet pitkään tiedossa tässä maassa. Ainoastaan viimeinen syy, uudistamisen vaikeus, oli uusi asia listassa ja voi olla, että sillä oli ratkaiseva merkitys luokituksen alentamiseen. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on levällään ja päätöksenteko on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Sote-uudistuksen läpivienti on tärkeä signaali. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki puolueet pysyvät maaliskuussa sovituissa askelmerkeissä.

Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi.

Uutena asiana tulemme käymään läpi toimialoittain, mitkä estävät kasvua ja työpaikkojen luomista ja järjestämme Helsingissä Korjaamolla Työpäivän 3.11. Kutsulista on laaja, mutta erityisesti toivon, että hallituksen avainministerit pääsevät tilaisuuteen. Työpäivässä pyritään löytämään juhlapuheiden sijasta konkreettisia toimia ja ratkaisuja talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

 

 

Avainsanat: luottoluokitus, talouskasvu, työpaikat, työpäivä, uudistuminen, sote

Verotetaan tuottoa eikä tuotanto-omaisuutta

Sunnuntai 14.9.2014 klo 18:38

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos esitti tänään sunnuntaina Helsingin Sanomissa maatalous- ja metsämaalle kiinteistöveroa. Hän laski, että 25 euron hehtaariverolla kilahtaisi valtion tai kuntien kassaan vuosittain 500 miljoonaa euroa. Laskelma siis perustuu 200 000 neliökilometrin alaan, jolloin joukossa on paljon vain reilun tuhannen euron arvoisia maa-aloja. Tuolloin kiinteistöveron suuruus olisi 2 - 2,5 prosenttia arvosta.

Olen luvannut, että omalta osaltani pohdin kaikkia avauksia avoimesti. Teen sen nytkin.

Kiinteistöveroa asunnoista maksetaan niin maalla kuin kaupungissa, samoin maatalouden tuotantorakennuksista. Maatalousyrittäjälle ja metsätilan omistajalle maa on kuitenkin tuotanto-omaisuutta, siis se metalliyrityksen sorvi tai metsäteollisuusyrityksen paperikone. Ei kai me olla sitä mieltä, että sorvin tai paperikoneen olemassaolosta tai vaikkapa Sammon osakkeen arvosta ryhdytään perimään omistajilta 2 - 2,5 prosentin veroa?

Eiköhän veroteta edelleenkin tuotanto-omaisuutta sen tuotosta eikä arvosta kuten on tähänkin asti tehty.

 

Avainsanat: kiinteistövero, maatalous, metsätalous, verotus

Keskusta kannattaa MMM:n ja YM:n yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi

Maanantai 25.8.2014 klo 13:24

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon esitys ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön mahdollisesta yhdistämisestä on kannatettava. Ministeriöiden yhdistäminen on ollut Keskustan agendalla jo pitkään osana ministereiden määrän vähentämistä. Ministereiden määrä ei vähene, jos mahdollisesti perustettavaan ministeriöön jää kaksi ministeriä. Toivon, että hallitus tarttuu Orpon aloitteeseen ja selvittää asian ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Lupaprosessit ovat viime vuosina hidastuneet ja viivyttäneet näin tarpeettomasti investointeja. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta hallinnon sujuvoittaminen ja yksinkertaistaminen on keskeinen asia.

Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaativat joustavaa ja tehokasta lähestymistapaa yli hallinnollisten rajojen.  Ministeriöiden yhdistämisellä saatetaan esimerkiksi Itämeren suojelun näkökulmasta kaikki tärkeimmät toimijat saman katon alle. Meidän päättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että luonto jää paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle kuin olemme itse sen saaneet.

 

Avainsanat: hallinto, ministereiden määrä, lupaprosessit, luonnonvaraministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristoministeriö, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, ylisukupolvinen

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Torstai 21.8.2014 klo 13:37

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Hyvinkää 21.8.2014

 (muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat, hyvät edustajakollegat,

 

Lainsäädäntö ja normit on tarkoitettu suojaamaan ihmisiä, mutta jäykkinä ja liiallisina ne ovat usein muuttuneet järkevän toiminnan esteeksi. Olemme menneet liian pitkälle sääntelyssä: normeja ja byrokratiaa on purettava ja käytäntöjä tehtävä joustavammiksi. Tässä olemme kansalaisten kanssa täysin samaa mieltä.

 

Haastoin heinäkuussa kaikki puolueet byrokratiatalkoisiin. Keskusta on itse tarttunut toimeen. Kesän aikana olemme keränneet 101 konkreettista ehdotusta tarvittavista toimenpiteistä ja esimerkeistä. Tämä on vasta alkua normien purkamisessa ja hallinnon järkevöittämisessä.

 

Nostan tässä esiin muutamia työmme tuloksia. Monet ehdotuksista voivat tuntua pieniltä, mutta yksittäisen ihmisen tai yrityksen elämässä ne saattavat tuottaa kohtuutonta vaivaa ja myös kustannuksia. Ehdotukset eivät myöskään ole keskenään yhteismitallisia. Joidenkin kohdalla kyse on melko periaatteellisesta kannasta, jotkut taas ovat lähes valmiita toimeenpantaviksi.

 

Ihan ensimmäiseksi tulee luopua sellaisista uusista hankkeista, jotka lisäävät byrokratiaa. Lasten kotihoidontuen kiintiöittäminen ja lapsilisäleikkaus yhdistettynä monimutkaiseen verovähennykseen ovat enemmän hallintoa lisääviä kuin keventäviä.

 

Tarvitsemme Suomeen uutta työtä ja uusia yrityksiä. Siksi yrittäminen ja työllistäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 

 

Aloittavan yrittäjän pitää saada netistä Y-tunnus sekä pääsy ennakonperintä- ja alv-rekisteriin ilmoitusmenettelyllä. Mikroyrittäjien kirjanpito on mahdollistettava tiliotepohjaisesti. Irtisanomiskorvauksen pitää voida toimia yrityksen alkupääomana ja ansioon sidottu työttömyyspäiväraha määräaikaisena starttirahana.

 

Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa järkevä rakentaminen ja yhteiskuntasuunnittelu. Jäykät menettelytavat ja laajat valitusmahdollisuudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että kaavoitus on monesti muodostunut kehityksen jarruksi. Olemme tehneet monia ehdotuksia kaavoituksen järkeistämiseksi.  

 

Ehdotamme esimerkiksi, että viranomaisen valittamista toisen viranomaisen päätöksistä pitää rajoittaa. Pääviranomaisen pitää jo asian valmistelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon muiden viranomaisten lausunnot.

 

Asuntorakentaminen on tehty harvaan asutussa maassamme kalliiksi ja joustamattomaksi. Sekä kaupungeissa että maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua. Pääkaupunkiseudulla on kysyntää pienistä asunnoista, mutta niitä ei saa rakentaa tarpeeksi asuntojen keskikokovaatimuksen vuoksi. Myös kaavamaiset autopaikkavaatimukset lisäävät kustannuksia. Maaseutuasumisen helpottamiseksi on luotava kevyesti toteutettava kyläkaava, jolla kylään haettaisiin 20 - 30 hyvää rakennuspaikkaa. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on tehtävä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi.

 

Kotimaisen energian tuottamista voidaan vauhdittaa säädöksiä muuttamalla. Piensähkön tuottamisen esteet on poistettava ottamalla käyttöön pientuottajan nettomittarointi. Tuottamalla verkkoon sähköä voidaan tuotetun sähkön määrä vähentää ostetusta sähköstä osittain tai kokonaan.

 

Paljon puhuttuun energiatodistukseen on saatava järkeä. Uusilta ja uudehkoilta omakotitaloilta vaaditaan myytäessä ja vuokrattaessa todelliseen energiankulutukseen perustumaton, teoreettinen energiatodistus, jonka hankkiminen maksaa kohtuuttomasti ja aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa. Näyttö toteutuneesta energiankulutuksesta on hyväksyttävä samanarvoiseksi energiatodistukseksi.

 

Maatalouden kohtaama paperisota ja valvonta on ihan oma lukunsa. Kaikki ei ole pelkästään EU:n vika, vaan olemme ihan itse kansallisilla päätöksillä lisänneet viljelijöiden taakkaa. Kotimaisin keinoin pystymme kohtuullistamaan valvontaseuraamuksia. Nykyisin täydentävien ehtojen valvonnassa sanktiot ulotetaan kaikkiin viljelijätukiin, jolloin yksittäisestä, pienestä ja tahattomasta virheestä voi tulla kohtuuton seuraamus viljelijälle. Takaisinperittävä summa voi olla suurempi kuin kyseisen vuoden tuki.

 

Monissa tapauksissa lupamenettely voidaan korvata viranomaisohjeistuksella. Esimerkkejä ovat sesonkiaikoina tapahtuva marjojen ja juuresten myynti maanteiden levähdyspaikoilla sekä häiden ja yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet.  Aurinkopaneeleiden asentamista ja öljylämmityksestä maalämpöön vaihtamista ei pidä vaikeuttaa lupamenettelyllä.

 

Viranomaisia varten on usein toimitettava erilaisia lausuntoja ja todistuksia. Samaa sairautta tai vammaa koskevista päällekkäisistä lääkärintodistuksista on luovuttava. Nykyisin vakuutusyhtiöt ja viranomaiset vaativat erilaisia todistuksia, joiden kirjoittamiseen lääkärin aikaa kuluu kohtuuttomasti. Työnantaja joutuu antamaan erillisiä palkkatodistuksia, vaikka tarvittavat tiedot selviävät palkkalaskelmasta.

 

Olemme myös normittamassa toisten ihmisten auttamisen olemattomiin. Erityisesti näin kesällä talkootyö on monelle tuttua. Nykyisin talkootyön tekemisestä pitää ilmoittaa verohallinnolle ja verohallinnon tulkinnan mukaisesti myös talkoilla tarjotusta ateriasta pitää talkoolaisen ilmoittaa verotuksessaan ja maksaa aterioista vero. Tähänkin on saatava maalaisjärkeä. Talkooväelle tarjotut ateriat on oltava aina verottomia.

 

Myös vapaaehtoistyön tulkintaan on saatava tolkkua, mikäli ei ole kyse toistuvasta työstä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimisto katkaisi työttömältä työttömyystuen maksamisen, koska hän oli auttanut yrittäjäystäväänsä firman avajaisissa kahvinkeitossa. Viranomainen ei katsonut tällaista toimintaa vapaaehtoistyöksi.

 

Kaikki edellä kerrotut ovat esimerkkejä todellisesta elämästä. Juuri päättyneen pyöräilytapahtuman aikana tapasin tuhansia ihmisiä, joiden kertomuksista näitä on poimittu. Jatketaan työtä. Kertokaa meille innostavista esimerkeistä. Antakaa palautetta tai kommentteja, se vie asiaa aina eteenpäin.

 

Haastoin muut puolueet byrokratiatalkoisiin. Tarjous on edelleen voimassa. Tässä kohtaa meillä kaikilla politiikassa mukana olevilla on mahdollisuus muuttaa poliittista kulttuuria. Ehdotan, että myös muut puolueet esittävät omia ehdotuksiaan. Ei ammuta toisten tekemiä avauksia saman tien alas. Purkamalla byrokratiaa helpotamme ihmisten ja yritysten arkea ja usein myös säästämme kustannuksia. Normeja voi tulkita tiukasti ja joustamattomasti, mutta myös kansalais- ja yrittäjäystävällisesti. Tehdään tämä työ yhdessä.

 

Hyvät ystävät,

 

Ensi huhtikuussa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Ne ovat minulle ensimmäiset eduskuntavaalit puoluejohtajana.

 

Lähden vaaleihin samoilla motiiveilla kuin neljä vuotta sitten, kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan. Lähdin politiikkaan hakemaan ratkaisuja Suomen ongelmiin. Sitä ennen olin seurannut politiikkaa aivan samalla tavalla kuin enemmistö suomalaisista, kotisohvalta katsomalla televisiouutisia tai lukemalla sanomalehtiä.

 

Kotisohvan näkökulmasta poliitikot käyttävät aivan liian paljon aikaa keskinäiseen pistelyyn ja nokitteluun, kilpailijoiden tahalliseen väärinymmärtämiseen ja muiden ideoiden alasampumiseen sen sijaan, että he keskittyisivät yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.  Tästä toimintatavasta en politiikassa pitänyt neljä vuotta sitten. Jos mahdollista, pidän siitä nyt vielä vähemmän.

 

Eräs tutkija pohti vuosi sitten minua koskeneessa jutussa, muuttaako politiikka miestä vai mies politiikkaa. Itselleni asia on edelleen täysin selvä. Pyrin omalta osaltani tuomaan politiikkaan uusia toiminta- ja käytöstapoja.

 

Haluan pitää myös nämä lähtökohdat kirkkaana mielessä, kun keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin. Lähdemme haastamaan Suomen ongelmien ratkaisemista, emme muita puolueita. Usko ja luottamus politiikkaan voi palautua vain ratkaisukeskeisyydellä ja konkreettisilla teoilla. Esitämme äänestäjille omat ehdotuksemme siitä, miten Suomi saadaan nousuun.  

 

Olen viime viikkojen aikana tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että suomalaiset ymmärtävät, miten vakavassa tilanteessa olemme. Olemme keskellä suurta murrosta monessakin mielessä. Silti väistämättömiä päätöksiä lykätään koko ajan eteenpäin. Meiltä poliitikoilta odotetaan nyt rohkeutta tehdä tilanteen vaatimat johtopäätökset.  Kansalaisten muutosvalmiudesta tämä ei ole kiinni.

 

Alkuvuonna totesin Helsingin Sanomien haastattelussa, että meidän on uudistettava politiikan johtamista. Esitin ministerien ja avustajien määrän vähentämistä sekä tiiviin, vain strategiset tavoitteet sisältävän hallitusohjelman kirjoittamista. Pitkän ja yksityiskohtaisen hallitusohjelman sijasta seuraavan hallituksen on laadittava napakka luettelo strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Tavoitteita voi olla ehkä viisi, korkeintaan kymmenen. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti etukäteen sovituilla mittareilla. Tarpeen vaatiessa päätetään uusista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Uskon, että tällainen johtamisjärjestelmä helpottaa ja selkiyttää myös ministeriöiden virkamiesten työtä. Oli kyse mistä tahansa ihmisten organisaatiosta, sen teho kasvaa jopa moninkertaiseksi, jos organisaatiolle on määritelty selkeät tavoitteet.

 

Hallituksen pitää joukkueena sitoutua yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Tehokkaan joukkueen optimikoko on lähempänä jalkapallo- kuin jääkiekkojoukkuetta. Olen toisin sanoen valmis vähentämään tuntuvasti ministereiden määrää, jotta hallituksessa päästään aidosti kollegiaaliseen työskentelytapaan.

 

Uuteen johtamiskulttuuriin kuuluu myös ministereiden esikuntien kriittinen arviointi. Minulla on se käsitys, että ne ovat paisuneet viime vuosina liian suuriksi.

 

Edellä hahmottelemani työtapa vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta hallituspuolueilta, niiden eduskuntaryhmiltä ja ministereiltä avustajakuntaa unohtamatta. Luottamuksen rakentamista vaalien jälkeen helpottaa, jos vaalitaistelu käydään niin, että siinä riitelevät asiat eivätkä ihmiset. Tähän olen omalta osaltani sitoutunut.

 

Tällä viikolla kokoomus näyttää ainakin joltain osin tulleen samoille linjoille. Toivon, että myös muut puolueet arvioivat hyvissä ajoin ennen vaaleja hallitusohjelman luonnetta ja hallituksen työskentelytapoja.

 

Hyvät ystävät,

 

Lopuksi vielä vakavasta taloustilanteesta ja budjetista. Johtamisen keskeinen perusta on tosiasioiden tunnustaminen.

 

Syksyllä 2011 hallitus ennusti, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2012. Todellisuudessa BKT aleni tuona vuonna 0,8 prosenttia. Vuodelle 2013 ennustettiin yhden prosentin BKT:n kasvua. Toteuma oli -1,4 prosenttia.

 

Molempina vuosina ennusteen ero toteutuneeseen kehitykseen on ollut 2,5 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa määrältään noin 5 miljardia euroa bruttokansantuotteesta. Suomen bruttoveroasteella kerrottuna se tarkoittaa reilun 2 miljardin euron saamatta jääviä vero ym. muita tuloja koko julkiselle sektorille. Hallitusohjelmaa tehtäessä hallitus arvioi kestävyysvajeen puolet todellisesta.

 

Viime vuonna tämän vuoden kasvuksi arvioitiin 1,2 prosenttia, mutta kesäkuun kasvulukema oli 0,2 prosenttiyksikköä. Suuri vaara on se, että tämänkin vuoden kasvu jää negatiiviseksi. Ennustaminen näissä oloissa on vaikeaa, mutta kun kaikki ennustemerkit viittaavat siihen, että ensi vuoden kasvuennuste on jo nyt epärealistinen, niin budjetti pitäisi laatia uudelle pohjalle.

 

Suhdannepoliittiset toimet eivät auta rakenteellisiin ongelmiin. Niukkuuden aikana kaikki liikenevä tulisi käyttää investointeihin, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä. Keskusta on esimerkiksi toistuvasti esittänyt valtion taseen eli omaisuuden muuttamista uutta työtä ja yrittäjyyttä synnyttävään muotoon eli kasvurahastoksi.

 

Toinen asia, jota olemme pitäneet esillä, on energiapolitiikan suunnanmuutos. Keskusta esitteli oman vaihtoehtonsa toukokuun lopussa. Jos tätä tiekarttaa noudatetaan, meillä on kymmenen, viimeistään 20 vuoden kuluttua, 50- 80 000 uutta työpaikkaa. Uusiutuvan energian osuus on noussut 32 prosentista 60 prosenttiin, kivihiilen käyttö on loppunut kokonaan ja energiaomavaraisuutemme on parantunut. Ensimmäinen konkreettinen päätös suunnanmuuttamiseksi on tehtävissä budjettiriihessä. Metsähakkeen ja turpeen verotus pitää palauttaa vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa.

 

Pidemmällä aikavälillä näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta. Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkeinoelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopimukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se luo työtä ja tuontihiilen – ja öljyn sijasta meillä on lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa.

 

 

Avainsanat: byrokratia, normit, talkoot, johtaminen, ratkaisukeskeisyys, talous, bruttokansantuote

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän poliittinen katsaus 14.6.2014 Turun puoluekokouksessa

Lauantai 14.6.2014 klo 10:30

(muutosvarauksin)

Hyvät aatesiskot ja –veljet, hyvä puoluekokous,

Kataisen hallitus jättää ankean perinnön. Kokoomuksen johdolla teollisuustuotantomme laskee kolmatta vuotta peräkkäin. Taloutemme on ennusteiden mukaan ensi vuoden lopussa noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna 2008. Suomen sotien jälkeisestä taloushistoriasta ei löydy yhtä heikkoa talouskasvun ajanjaksoa. Pidemmässä tarkastelussa ainoastaan sisällissota ja yksi suurista nälkävuosista, 1867, saivat aikaan vastaavan tai huonomman talouskasvun seitsemän vuoden ajanjaksolla.

Hallitus lupasi painaa työttömyyden viiteen prosenttiin. Huhtikuussa työttömyysprosentti oli 9 prosenttia. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin hallituksen itse itselleen asettama tavoite sallisi. Työttömyys on omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. He kaikki odottavat oikeita toimia, jotta tähän maahan saataisiin lisää työpaikkoja.

Yrittäjät ovat tottuneet arvioimaan tuloksia faktoihin perustuen ja asetettuihin tavoitteisiin peilaten. Hallituksen lista tavoitteista ja saavutuksista ei mairittele:

  • Kansantuote on laskenut koko ajan
  • Teollisuustuotanto on laskenut
  • Vientimme on laskenut
  • Työllisten määrä on laskenut
  • Työttömyys on pahentunut
  • Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana reilusti yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.
  • Bruttoveroaste on noussut yli 46 prosenttiin
  • Julkinen talous on jo ennätykselliset 58 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen
  • Työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt ja ongelmia on siirretty kunnille
  • Kunnat ovat joutuneet nostamaan verojaan, sillä tehtäviä ei ole lupauksista huolimatta kyetty vähentämään. Päinvastoin, tehtäviä ja kustannuksia on lisätty. Tässä tilanteessa ei ollut mitään järkeä nostaa oppivelvollisuusikää. Mitään järkeäei ollut myöskään kotihoidontuen muutoksessa. Suomalaiset perheet osaavat kyllä itse päättää kumpi vanhemmista hoitaa lapsia ja kuinka kauan lapset hoidetaan kotona.
  • Suomalainen kasvollinen yrittäjyys on ajettu ahtaalle. Esimerkiksi kipeästi kaivattuja sukupolvenvaihdoksia on vaikeutettu kiristämällä sukupolvenvaihdoksen verotusta yli 50 prosentilla tämän hallituksen aikana.

Kataisen johtama hallitus on näyttönsä antanut. Sen kaikki keskeiset tavoitteet ovat valuneet hiekkaan tai kaatuneet omaan mahdottomuuteensa: niin suurkuntahanke ja siihen aluksi sidottu sote-uudistus kuin kaikki talouspolitiikan keskeiset tavoitteet. Liuta ministereitä on poistunut tai poistumassa rivistä, mukaan lukien pääministeri ja valtiovarainministeri.

Lue lisää »

Avainsanat: Turku, puoluekokous, poliittinen katsaus, hallitus, eduskuntavaalit, rakenneuudistus, yrittäjyys, energiapolitiikka, kasvurahasto, peruskoulu, nato, eriarvoistumiskehitys, omaishoito, biotalous, kotimainen ruoka, vaihtoehto,

Avauspuhe Turun puoluekokouksessa 13.6.2014

Perjantai 13.6.2014

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluekokousväki,

Lämpimästi tervetuloa Keskustan puoluekokoukseen Turkuun.

Turku on legendaarinen paikka Keskustan puoluekokoukselle.Täällä 34 vuotta sitten pidetystä puoluekokouksesta jäi elämäänJohannes Virolaisen lausahdus, joka jokaisen luottamustehtävissä toimivan tulisi muistaa. ”Kansanvalta on puhunut, pulinat pois.”

Puolue oli tuolloin 1980-luvun alussa pahasti jakaantunut. Selvisimme niistäkin ajoista. Yksi syy siihen on, että puheenjohtajakisan nuorelle Väyryselle hävinnyt, myöhemmin valtioneuvokseksi noussut Johannes Virolainen omaksui rakentavan ja aktiivisen roolin. Hänen merkityksensä 108 vuoden ikäisen puolueemme historiassa on vielä suureksi osaksi arvioimatta. Kun vuonna 2017 juhlimme Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, saamme silloin luettavaksemme Virolaisen elämäkerran, jota hänen syntymänsä satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on ryhdytty kirjoittamaan.

34 vuotta sitten presidenttinä oli Kekkonen ja SDP eduskunnan suurin puolue. Silloisen Keskustapuolueen eduskuntaryhmä oli yhtä edustajaa suurempi kuin nykyisin Keskustan. Teollinen Suomi oli voimissaan ja maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmän sodan aika. Silloin kokouksessa päätettiin haastaa pitkään poliittista hegemonia-asemaa Suomessa pitänyt SDP. Tavoitteenaoli keskittämispolitiikan vastustaminen ja puolueen nostaminen takaisin 20 prosentin puolueeksi.

Tänään Keskusta on yhtenäinen ja toimiva kansanliike. Nyt haastamme Kokoomuksen. Viestissämme välittyy välittäminen ja kohtuus, vastuunottaminen, itsensä kehittämisen tärkeys, yrittäjyys, työnteko ja biotalous. Uskomme edelleenkin hajautettuun yhteiskuntaan.

Puoluekokouksessa keskustalainen kansanvalta on parhaimmillaan. Me haemme yhteistä säveltä kohti eduskuntavaaleja. Yksi keskeinen tehtävämme on määrittää yhdessä linja tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisut tosiasioiden pohjalta.Haluamme näyttää suomalaisille, että olemme tosissamme. Suomi painii tällä hetkellä vaikeiden ongelmien kanssa eikä lähitulevaisuus näytä juuri valoisammalta. Tämä maa tarvitsee Keskustaa.

Lue lisää »

Avainsanat: Johannes Virolainen, uudistaminen, työ, yrittäminen, välittäminen, biotalous, vaihtoehto, Turku, puoluekokous

Tiedote: EU-byrokratiaa purettava

Lauantai 10.5.2014 klo 9:50

Keskustan mielestä Euroopan unionissa on käynnistettävä byrokratian purkutalkoot. Byrokratia ja turhat normit ärsyttävät ihmisiä.

 - Direktiiveillä ei tarvitse säännellä kaikkea, eikä Suomen pidä tulkita unionin lainsäädäntöä liioitellun tiukasti. Byrokratiaa pitää purkaa niin Euroopan unionissa kuin kotimaassa.  Tässä asiassa tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Nämä talkoot on otettava tosissaan, sanoi Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Mäntsälässä.

Keskusta on nostanut käytännönläheisen yhteistyön ja byrokratian vähentämisen keskeisiksi tavoitteiksi Euroopan parlamentin vaaliohjelmassaan. Hyväksyttävyytensä lisäämiseksi EU:n on vähennettävä byrokratiaa ja lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin. Näiden asioiden pitää olla myös tulevien europarlamentaarikkojen edunvalvontalistan kärkipäässä.

Erityisesti maatalousyrittäjälle byrokratia on tuskastuttava kuormittaja. Puuttuminen kohtuuttomaan byrokratiaan on maanviljelijän jaksamisen näkökulmasta kannattavuusongelman ratkaisemisen ohella tärkeintä.

 - Viljelijän kirjanpitovelvoite on laaja. Se ulottuu talousasioiden lisäksi muun muassa eläimiin, rehuihin ja viljelytoimenpiteisiin. En usko, että mitään muuta toimialaa velvoitetaan dokumentoimaan tekemisensä yhtä tarkasti. Mikäli kirjauksissa tapahtuu tahaton virhe tai eläinten poistoilmoituspäivämäärä on väärä, niin seuraamukset voivat olla todella kovat maksettaviin tukiin nähden. Viljelijän oikeusturvaa on parannettava. Maatalouteen kohdistuvaa hallinnollista taakkaa pitää keventää ja suomalaisten europarlamentaarikkojen pitää olla tässä työssä aktiivisesti mukana, vaati Sipilä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tutustui lauantaina osana Keskustan kansanedustajien jalkautumista lypsykarjatilan arkeen Mäntsälässä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki, puhelin 040 705 2593

 

Avainsanat: EU-byrokratia, maanviljelijä, maatalousyrittäjä, kirjanpitovelvoite, oikeusturva

Tiedote: Työttömyys voidaan nujertaa rohkeilla ratkaisuilla

Perjantai 2.5.2014

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä Keskustan Vihreässä Vapussa Helsingissä Kyösti Kallion patsaalla 1.5.2014


Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,5 prosenttia, se on jo melkein kaksi kertaa suurempi kuin hallitusohjelman tavoite, totesi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vappupuheessaan Helsingissä.

- Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. Työttömyys tuo aina mukanaan huolen ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Näin ei voi jatkua.

Sipilän mielestä Suomi tarvitsee nyt rohkean talousohjelman. Sen osana on etsittävä keinoja yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseksi ja kaikenlaisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Meidän on luotava rakenteita, jotka auttavat työttömiä jalostamaan omia yritysideoitaan ja toteuttamaan ideansa käytännössä. Työpaikat syntyvät jatkossakin erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

- Esitän pikaisesti selvitettäväksi kahta uutta asiaa. Ensinnäkin, voisiko työntekijän irtisanomiskorvauksen maksaa alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Toiseksi mikäli työtön päättää lähteä yrittäjäksi, voisiko ansiosidonnaisen maksamista jatkaa hänelle määräajan, tavallaan uudenmuotoisena starttirahana. Molemmat ratkaisut lisäisivät aktiivisuutta, eivät oikein toteutettuina lisäisi julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen, listasi Sipilä mahdollisia työttömyyden alentamiskeinoja.

Osana rohkeaa talousohjelmaa Keskusta on valmis hakemaan valtiolle rohkeaa vähemmistöomistajaroolia uuden kasvun synnyttämisessä yrittäjävetoisesti. Nyt on aika luopua jostakin, jotta saamme uutta aikaiseksi. Käytännön työkalumme on miljardiluokan kasvurahaston perustaminen. Kasvurahasto on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon. Myös byrokratian karsimiseen ja lupaprosessien nopeuttamiseen on tartuttava rivakasti, jotta saamme syntymään kaikkien kaipaamia uusia yrityksiä ja niihin työpaikkoja.

- Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Erittäin huonon taloudellisen tilanteen pitäisi ajaa päättäjät enemmän yhteen, hakemaan yhdessä uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja työttömyyden nujertamiseksi. Suomalaiset ansaitsevat toivon näköaloja, kannusti Sipilä.

>> Lue koko puhe

Avainsanat: Työttömyysaste, talousohjelma, yrittäminen, kasvurahasto

Puhe puoluevaltuustossa Vantaalla 26.4.2014

Lauantai 26.4.2014

”Äiti, tarkoittaako tämä nyt sitä, että Suomen koko hallitus muuttaa ulkomaille”. Tämän aidon sitaatin kuulin Pirkanmaan piirikokouksessa kaksi viikkoa sitten. Kyllä pienen lapsen ihmetykseen on aihettakin.

Suomen tilanne on pahassa jamassa ja pako hallituksesta jatkuu. Kuusi ministeriä on jo lähtenyt, Euroopan kentille tähyää tästä hallituksesta pääministeri mukaan lukien peräti neljä ministeriä ja kaksi entistä. Mitä oikein tapahtuu?

Katsotaan hallituksen jättämää perintöä. Hallituksen tavoitteena oli painaa työttömyys viiteen prosenttiin. Maaliskuussa työttömyysprosentti oli 9,5 prosenttiyksikköä. Meillä on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä kuin tavoite sallisi. Työttömyys on nyt omakohtainen kokemus yhä useammalle perheelle. Ei heitä kiinnosta ministereiden urakehitys, vaan he odottavat toimia ja hihojen käärimistä työttömyyden hillitsemiseksi.

Valtiontalouden alijäämän piti pysähtyä yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 1,9 miljardiin euroon. Viime vuonna se oli yli yhdeksän miljardia, tänä vuonnakin todennäköisesti yli 8 miljardia. Edes suhteellinen velkaantuminen ei käänny tavoitteen mukaisesti laskuun, vaikka velkaa yritetään hillitä jopa omaisuuden myynnillä. Alijäämää syntyy tämän hallituksen aikana yli kolmekymmentä miljardia euroa. Velkaantumisen vauhti on ollut melkein miljoona euroa tunnissa, yötä päivää ja pyhää arkea.

Lue lisää »

Avainsanat: puoluevaltuusto, hallitus, EU-vaalit, biotalous, norminpurkutalkoot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, uudistaminen

Talouspolitiikkaan tarvitaan uudistavaa ja kauaskantoista otetta

Sunnuntai 13.4.2014 - Juha Sipilä

Suomen taloudellinen tilanne on synkkä. Emme ole toipuneet vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta. Tuottavuuden kasvu on tyssännyt täysin, mikä tekee tästä kriisistä jopa vaikeamman kuin 1990-luvun lamasta. Finanssikriisin aiheuttamien ongelmien lisäksi meneillään on vaikea rakennemuutos, mistä kertovat irtisanomiset ja tuotantolaitosten sulkemiset. Kasvun resepti on hukassa.

Elämme koko ajan velaksi. Syömävelkaa syntyy melkein miljoona euroa tunnissa. Kolmen viime vuoden aikana valtion alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut. Samana aikana valtion velka on kasvanut reilulla 14 miljardilla, mutta todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Nettovelkamme on siis kasvanut noin 24 miljardilla eurolla. Meille on syntynyt piilovelkaa, joka on erittäin huolestuttava kehitys.

Hallitus ei ole myöskään pystynyt kääntämään julkisen talouden suuntaa eivätkä sen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet toteudu: velkasuhde ei käänny laskuun eivätkä suhteellisen alijäämän, työttömyyden tai työllisyysasteen tavoitteet toteudu. Lisäksi työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt.

Julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme nousee tällä hallituskaudella ainakin kolme prosenttiyksikköä yli 46 prosenttiin. Nämä ovat maailmanennätystason lukuja, joilla ei voi ylpeillä.

Helmikuun lopussa hallitukselle luovutetussa taloustieteen professorien talouskriisipaperissa varoitettiin juuri verojen kiristämisen seurauksista. Muualla Euroopassa näkyy jo kasvua, mutta Suomi ole pääsemässä tähän kyytiin. Holmströmin, Korkmanin ja Pohjolan mukaan "Suomen veroaste on kuitenkin siinä määrin korkea, että nojautuminen verotuksen kiristämiseen ei ole keino kestävyysvajeen kutistamiseen."

Miten me sitten selviämme? Suomi tarvitsee uskottavan ja rohkean talousohjelman, jolla velaksi eläminen lopetetaan kuudessa vuodessa. Meidän on pystyttävä jatkuvasti uusiutumaan. Uusiutuminen on myös paras takuu eriarvoistumiskehityksen hillitsemiseksi. Vanha viisaus toteaa, että yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. Vain vahva talous ja korkea työllisyys turvaavat sosiaalisen hyvinvoinnin.

Keskustan vaihtoehto Suomen selviytymiseksi koostuu kolmesta peruspalikasta. Tavoitteeksi on asetettava 200 000 uutta työpaikkaa kymmenessä vuodessa. Valtion tase on laitettava kunnolla töihin työttömyyden nujertamiseksi.

Suomella on edelleen suhteellista kilpailuetua lukuisilla aloilla. Esimerkiksi energia-alalla, biotaloudessa, elintarviketeollisuudessa, matkailussa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä ja soveltamisessa on mahdollisuuksia luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Meidän on vaan osattava esittää itsellemme oikeat kysymykset, mikä estää kehityksen ja sen jälkeen tehtävä kaikki voitava esteiden poistamiseksi.

Jos työpaikkojen syntymisen esteenä on rahoitus, Keskusta on valmis käyttämään tämän muutoksen tekemiseen valtion tasetta eli omaisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi valtion ei-strategista omistusta voidaan muuttaa uuteen muotoon, mutta vain, jos lopputuloksena on teollisen rakennemuutoksen vauhdittaminen ja 200 000 työpaikkaa.

Toiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä kunnianhimoisesti maaliin. Kirkkaana tavoitteena pitää olla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen ja lääkäriin pääsyn helpottaminen. Hallituksen ja opposition sote-sovussa toteutuu uudistuksen kaksi tärkeintä tavoitetta: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tulee leveämmät hartiat.

Kolmanneksi työuria pitää pidentää joka vaiheesta: alusta, keskeltä ja lopusta. Ihmiset elävät entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää. Ymmärrän niitä vaatimuksia, että mekaaninen päätös eläkeiän nostamisesta ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan näkymä myös työpaikkojen riittävyydestä.

Karkein virhe hallituksen kehyspäätöksessä oli mielestäni lapsilisien leikkaaminen. Viime laman opetukset on pidettävä mielessä, kun mietimme leikkauksia. Keskusta on esittänyt lukuisia vaihtoehtoja 110 miljoonan euron lapsilisäleikkauksen korvaamiseksi: oppivelvollisuusiän nostamisen peruminen, kotihoidon tuen muutoksen peruminen, tupakkaveron lisäkorottaminen 45 sentillä per aski tai yritystukien leikkaaminen vastaavalla summalla.

Valtion talouden tasapainottaminen on kova urakka. Rakenteelliset uudistukset ja kestävän kasvun ruokkiminen eivät tapahdu itsestään. Suomi tarvitsee ennen kaikkea toivon näköaloja ja kauaskantoisia päätöksiä.

Julkaistu Aamulehdessä 13.4.2014

Avainsanat: talous, talouspolitiikka, finanssikriisi, rakennemuutos

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013 klo 14:15

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Puhereferaatti Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä 2.-3.2.

Lauantai 2.2.2013 klo 12:30

Hyvä keskustaväki, arvoisat kuulijat

Tausta

Keskusta on vastuullisena oppositiopuolueena ryhtynyt laatimaan omaa ehdotustaan Suomen monien ongelmien ratkaisuksi. Olemme viimeisen kahden kuukauden aikana pyrkineet päivittämään tilannekuvaa ja hakemaan osaltamme ratkaisuja tai pikemminkin niiden suuntaviivoja.

Sanottakoon heti aluksi, ettei nopeaa ja helppoa ratkaisua ole. Tyhjillä iskulauseilla tästä ei selvitä. Sumussa ajelehtiminenkaan ei ole ratkaisu. Mutta se on varmaa, että tästäkin selvitään.

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanteen tekee erityisen monimutkaiseksi se, että kohtaamme yhtä aikaa viisi haastetta, jotka on myös ratkaistava yhtä aikaa:

  1. Suomen teollisuuden rakennemuutos; esimerkkinä telakkateollisuus,
  2. huoltosuhteemme muuttuminen muuta Eurooppaa nopeammin; työssä käyvien määrä pienenee maanosan nopeinta vauhtia suhteessa niihin, jotka eivät vielä tai enää käy työssä,
  3. julkisen talouden kestävyysvaje; valtio ja kunnat tienaavat pitkälle tulevaisuuteen vähemmän kuin kuluttavat
  4. työttömyyden kasvaminen; aivan liian moni työikäinen, -haluinen ja -kykyinen kansalainen joutuu kiertämään työvoimatoimiston, Kelan ja kunnan sosiaalitoimiston Bermudan kolmiossa. Mitä kauemmin tuossa kolmiossa joutuu kiertämään, sitä varmemmin työhalu ja -kyky katoavat.
  5. kasvava eriarvoistuminen ja pahoinvointi; esimerkkeinä lasten huostaanotot ja leipäjonot.

On huomattava, että nämä ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa. Jos emme kykene ratkaisemaan niitä, meitä uhkaa alaspäin vievä kierre: talous lamaantuu, työttömyys kasvaa, verotus kiristyy, eriarvoisuus pahenee – ja tämä jatkuu kierros toisensa perään.

Meidän on asetettava kysymyksiä:

  • Haluammeko säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan?
  • Pidämmekö kiinni palvelulupauksistamme?
  • Haluammeko edelleen pitää huolen niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan?

Keskusta vastaa KYLLÄ.

Realistinen suunnitelma tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi vaatii huolellista valmistelua, yksituumaisesti hyväksyttyjä tavoitteita ja toimenpiteitä sekä määrätietoista johtajuutta.

Suomen pahin ongelma on, että kansalaisten muutosvalmiutta on jo olemassa, mutta tarvittavaa johtajuutta päätöksentekijöiltä ei ole löytynyt.

Muutosta ei tehdä ylhäältä käskyttämällä. Edessä oleva tie ei tule olemaan helppo. Se vaatii poliittista ratkaisuhakuisuutta, laajaa kansallista yksituumaisuutta, selviytymishalua, kansallisten vahvuuksiemme hyödyntämistä, vastuunottoa ja huolenpidon ilmapiiriä. Muutos ei tapahdu ilman, että kaikki saadaan mukaan. Muutos ei myöskään tapahdu ilman, että ihmisten henkilökohtaiset asenteet ja arvot muuttuvat. Muutos ei tapahdu ilman, että koveneva yhteiskunta vetää piirun verran takaisin huolenpidon ja välittämisen suuntaan.

On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ongelmien vaikeus. Vielä tärkeämpää on kuitenkin luoda uskoa siihen, että kykenemme ratkaisemaan nämä ongelmat yhdessä. Minunkin tärkein viestini on: kyllä tästä selvitään.

Aloitan muutamalla kovalla talouden faktalla. Tässä on esitettynä tuotannon suhdannekuvaaja, kansantuotteemme kehitys. Julkinen talous oli tasapainossa, jopa hieman ylijäämäinen vuonna 2007. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi pudotti kansantuotettamme peräti 8,5 prosenttia. Se aiheutti noin 10 miljardin vajeen valtion talouteen. BKT on noussut hieman tuosta montusta, mutta ”tupla v” -riski on ilmeinen. Se tarkoittaisi sitä, että kokisimme lähitulevaisuudessa toisen samanlaisen pudotuksen.

Valtiontalous on tällä hetkellä valmiiksi noin 7-8 miljardia alijäämäinen. Uusi pudotus heti perään ajaisi taloutemme tilaan, jonka seuraukset olisivat 1990-luvun lamaakin suuremmat. Tämän välttämiseksi tärkeintä on suunnata kaikki voimavaramme siihen, että omilla toimillamme varmistamme vähintäänkin matalan kasvun uralla pysymisen.

Hyvät ystävät!

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet alijäämästä, velkasuhteen taittumisesta ja työttömyyden vähentämisestä eivät toteudu. Lisäksi rakennemuutokset jäävät kesken ja ovat tehottomia. Hallituksen menosäännöt on kirjoitettu vaalikauden loppuun perälautamuotoon. Se tarkoittaa ongelmien siirtämistä eteenpäin. Toisaalta hallituksen talouskasvuennusteet ovat olleet ylioptimistisia ja tavoitteet epärealistisia.

Toisin kuin hallitus Keskusta esittää realistista vaihtoehtoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja valtionvelan kääntämiseksi laskuun. Keskustan menosäännössä velkasuhde taittuu ja tulot ja menot ovat tasapainossa vajaassa kymmenessä vuodessa maltillisenkin talouskasvun oloissa. Mitä tämä menosääntö sitten tarkoittaa? Menosäännön perusperiaate on yksinkertaisesti se, että valtion menot voivat lisääntyä korkeintaan 60 % talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen reaalikasvusta. Tulojen kasvusta 40 % käytetään alijäämän paikkaamiseen.

Menosäännössä pysyminen edellyttää julkisen talouden tuottavuuden parantamista yhdellä prosentilla vuosittain. Mikäli tässä pysytään, leikkauksia ei tarvita. Keskustan menosääntö ei myöskään leikkaa kuntien valtionosuuksia eli ihmisten lähellä olevia palveluja. Jos tuottavuus ei nouse tavoitteen mukaisesti, ajaudumme leikkauksiin tai veronkorotuksiin. Tätä kehitystä on seurattava vuosittain ja tehtävä tarvittavia muutoksia.

Keskustan ajattelumalli asettaa raamin pitkäjänteiselle asioiden kuntoon saattamiselle. Näin toimien ehdimme saada julkisen talouden hyvään iskuun ennen kuin ikääntymismenot vyöryvät täydellä voimalla päällemme ensi vuosikymmenen alussa.

Ehdottamamme menosääntö saattaa kuulostaa jopa liian yksinkertaiselta, liian helpolta ratkaisulta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Historiallisten kokemusten valossa on erittäin haastava tavoite rajoittaa valtion menojen kasvu vain 60 prosenttiin verotulojen reaalikasvusta. Yhtä haastavaa on pysyä teollisuuden rakennemuutostilanteessa matalallakaan kasvu-uralla. Kasvu tänä ja ensi vuonna jäävät vaatimattomiksi. Realismia on odottaa korkeintaan kahden prosentin kasvua tulevina vuosina. Jos pystymme parempaan, muutoksen hallinta on tietysti helpompaa. Uskomme, että ehdottamillamme keinoilla se on kuitenkin mahdollista.

Talouskasvun turvaaminen tarkoittaa julkisen talouden näkökulmasta useitakin asioita. Ensinnäkin menosäännöllä luodaan pitkäaikainen luottamus talouteemme. Toiseksi valtionomistajuutta arvioidaan uudelleen palvelemaan paremmin edessämme olevaa muutosta. Palaan tähän talouskasvun osiossa.

Hyvät ystävät,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työn tekemiseen. Työ luo hyvinvointia ja mahdollistaa huolenpidon kaikista yhteiskunnan jäsenistä. Keskusta haluaa luoda myönteisen, terveen kehityksen kierteen vaihtoehdoksi uhkaavalle kuihtumisen kierteelle. Keskustan tavoitteena on luoda kasvua uusille toimialoille. Tavoitteemme on luoda 200 000 uutta työpaikkaa. Panemme julkisen talouden kuntoon ja pidämme palvelulupauksemme eli muun muassa hoidamme vanhukset ja takaamme tulevaisuudessakin nuorillemme ilmaisen koulutuksen.

Huolehdimme siitä, että kaikki ovat mukana yhteiskuntamme kehittämisessä. Nostamme henkilökohtaisen vastuun ja vapauden arvoonsa. Tarvitsemme asennemuutosta suhteessa vastuunottamiseen, yhteisvastuuseen, toimeliaisuuteen ja yrittäjyyteen. Haluamme muuttaa yhteiskunnan enemmän mahdollistajaksi, pois jarrumiehen roolista. Tavoittelemme jatkuvan parantamisen kierrettä.

Ratkaisu ei tule olemaan nopea eikä helppo. Siihen vaaditaan vaalikausien yli ulottuva pitkäjänteinen ohjelma. Tämä puolestaan edellyttää poliittisen kulttuurin muutosta, ratkaisukeskeisyyttä. Kasvavan huolen keskellä tarvitaan selkeä suunnitelma tilanteesta selviämiseksi ja toivon näköalojen luomiseksi erityisesti nuorille sukupolville.

Rakenteiden, asenteiden ja arvojen muuttaminen vie aikaa. Kun puhutaan esimerkiksi julkisen sektorin tuottavuuden kasvusta, muutokseen tarvitaan ainakin kymmenen vuotta. Myös teollisuuden rakennemuutos kestää kymmenen vuotta, eivätkä asenteetkaan muutu hetkessä.

Korostan vielä kerran, että tästäkin selvitään, mutta vain työtä tekemällä ja pitämällä huolta toisistamme.

Edellinen saattoi kuulostaa turhan teoreettiselta. Havainnollistan ideaamme kakkaralla, lentäjän tietokoneella. Se on pyöreä, laskutikkumainen apparaatti, joka kertoo matkanteon syy- ja seuraussuhteista: tuulen vaikutuksen ohjaussuuntaan ja polttoaineen kulutukseen, lastin vaikutuksen pisimpään mahdolliseen matkaan ja niin edelleen.

Kun valmistelimme puolueessa Suomen selviytymissuunnitelmaa, mietimme pitkään politiikan syy- ja seuraussuhteita. Huomasin, että niitä voi havainnollistaa politiikan kakkaralla tai neliapilalla. Halusin joulun välipäivinä tehdä jotain käsilläni. Niinpä vetäydyin autotalliini ja tein oman versioni politiikan kakkarasta. Se versio on puinen, mutta tämä tässä on modernimpi, power point -versio, joka ei ole valitettavasti yhtä havainnollinen.

Lähestymme politiikan kenttää neljästä näkökulmasta: julkinen talous, talouskasvu, huolenpito sekä vastuunotto. (Kakkaran periaate)

Käyn lyhyesti läpi nuo kakkaran neljä kulmaa:

1. Julkinen talous

Prosessin aikana olemme tehneet erilaisia skenaarioita julkisen talouden haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän työn pohjalta hahmottuu kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto on nopea leikkausten ja veronkorotusten tie, koska lähivuosina tilanne ei tule korjautumaan talouskasvun avulla. Meidän vaihtoehtomme perustuu pidemmän aikavälin jäntevään politiikkaan, Keskustan menosääntöön, josta aiemmin puhuin. Tavoitteen pitää olla realistinen, mitattava ja parhaiten haluttuun lopputulokseen vievä.

Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on tasapainotettava. Vain näin voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan. Meidän mielestämme jokaiselle kansalaiselle kuuluu jatkossakin julkinen terveydenhuolto, lähikoulu, kirjasto, uimahalli ja oikeus opiskella vaikka tohtoriksi asti vanhempien varallisuudesta riippumatta. Me haluamme myös, että suomalaiset saavat jatkossakin lähiruokaa ja että heillä on todellinen vapaus valita asuinpaikkansa Helsingistä Utsjoelle.

Mitä julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen ja talouden tasapainottaminen vaativat? Ne vaativat:

  1. Talouskasvun turvaamista pitkälläkin aikavälillä
  2. Rakenteiden uudistamista
  3. Normien purkamista
  4. Tehtävien uudelleen arviointia
  5. Julkisen hallinnon sujuvuutta
  6. Koulutuksen kilpailukyvyn varmistamista
  7. Uutta menosääntöä

Valtio vaikuttaa kilpailukykyymme myös koulutuksen kautta. Pitkän aikavälin teollisuutemme kilpailukyky perustuu osaamiseen. Sen laadusta ja tehokkuudesta ei saa tinkiä. Opiskelijoiden valmistumista ja siirtymistä työelämään on myös tehostettava. Tavoitteemme on saada yksi vuosi lisää työurien alkupäähän.

Rakenteiden uudistamiseen tarjoamme omaa kotikunta-maakuntamalliamme. Se tarjoaa asiantuntijoiden ja kokemusten mukaan tehokkaimman tavan tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Siinä terveydenhuollon järjestämisvastuu ja vaativa sosiaalitoimi kuuluvat maakunnalle. Se antaa myös mahdollisuuden jakaa tehtäviä kunnan ja laajemman asukaspohjan tarjoavan maakunnan välillä.

Mallimme tarjoaa myös toimivimman alustan terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamiselle. Se merkitsee lääkärin ja hoitajan työajan käyttämistä enemmän potilaan hoitamiseen tietojärjestelmästä toiseen siirtymisen sijaan.

Kotikunta-maakuntamallin säästöpotentiaali on vuosittain yhdeksännumeroinen luku. Kyse on siis sadoista miljoonista euroista. Mallin avulla voidaan tasapainottaa kuntien taloutta. Samalla pystymme varautumaan ikääntymismenojen piikkiin, joka alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tarvitsemme normien purkamista ja yhteiskunnan tehtävien uudelleen arviointia. Ylinormittamisella ei pystytä keskittymään palvelujen perustehtäviin. Tämä viesti on tuttu monilta julkishallinnon toimialoilta.

Uskokaa tai älkää – julkisen hallinnon sujuvuudesta on tehtävissä koko Suomelle kilpailuetu. Tämä asenne- ja ajattelutapa tulee ottaa julkishallinnon uudistamisen ohjenuoraksi. Tietojärjestelmien tulee hoitaa itsenäisesti epäolennaiset tehtävät, kuten vaikkapa tilastoaineistojen kerääminen. Jos onnistumme tässä, Suomesta voidaan rakentaa kokeileva yhteiskunta jarruyhteiskunnan sijaan. Kokeileva ja joustava, nopealiikkeinen yhteiskunta taas houkuttelee maahan yrityksiä investointeineen ja uusine työpaikkoineen.

Verohallinto toimii hyvänä esimerkkinä normien purkamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Sielläkin muutos vei kymmenen vuotta. Tuottavuushyppy oli noin 20 %. Henkilöstön työtyytyväisyys parani. Tehtävät muuttuivat mielekkäämmiksi. 3,5 miljoonan veronmaksajan verotus on jo täysin automaattista. Väen vähentyminen tapahtui eläköitymisen kautta, ei irtisanomalla. Kaikki ovat tyytyväisiä. Normeja eli lainsäädäntöä muutettiin matkan varrella vastaamaan järkevää työn organisointia. Verohallinto on jo nyt peräänkuuluttamassani jatkuvan parantamisen kierteessä.

2. Talouskasvu

Meneillään olevaan teollisuuden rakennemuutokseen ei kyetä vastaamaan nykyisillä välineillä. Rakennemuutos on aina myös suuri mahdollisuus. Kansantuote tarkoittaa työtuntien ja tuottavuuden tuloa. Tilanne on juuri nyt aika vaikea, mutta onneksi voimme vaikuttaa molempiin. Työtunteja saamme lisää:

  • luomalla uusia työpaikkoja
  • pidentämällä työuria: meidän on tunnustettava kipeätkin tosiasiat. Työuria on pakko jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Tämä on luontevaa, sillä suomalaiset elävät entistä pitempään ja entistä terveempinä. Tärkeintä on, että nuoret pääsevät työelämään nykyiseen verrattuna noin vuotta aikaisemmin. Tähän tarvitaan esimerkiksi oppisopimusjärjestelmän remontoimista.
  • hyvällä johtamisella voidaan parhaiten vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työurapäätöksillä on myös pitkän aikavälin merkitystä Suomen uskottavuuteen luottoluokittajien silmissä. Työpaikkojen säilymisen kannalta tarvitsemme maltillisia ja vakautta lisääviä palkkaratkaisuja. Palkanalennusuho aiheuttaa vain epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Tarvitsemme ennen kaikkea uutta työtä luovia toimia.

Uutta työtä syntyy luomalla kilpailukyvylle ja yritystoiminnalle parempia edellytyksiä. Erityisen tärkeää on säilyttää teollinen pohjamme. Se on ehdoton edellytys korkean osaamisen tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan säilymiselle maassamme.

Valtion tehtävä ei ole valita voittajia. Ei kuitenkaan tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa, että tulevat kasvuyritykset ratkovat tuotteillaan ja palveluillaan ilmastonmuutoksen, ruokapulan, puhtaan veden ja energian haasteita. Puhutaan siis vihreästä taloudesta, teknologian soveltamisesta ja kotimaisesta ruuasta.

Tilanteen vauhdittamiseksi Keskusta esittää uudentyyppisen rahaston perustamista. Esitämme valtion omistuksen painopisteen muuttamista siten, että 1,5 miljardia euroa eli noin 10 prosenttia nykyisestä pörssiomistuksesta vapautetaan uuteen rahastoon. Rahaston kokoa kasvatetaan samansuuruisella eläkerahastojen sijoituksella. Lisäksi mukaan haetaan yksityistä pääomaa. 3-5 miljardin euron rahastolla varmistetaan osaltaan teollisuutemme uusiutuminen. Sillä on merkittävä rooli 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Rahaston avulla vauhditetaan työpaikkojen syntyä uusiin ja jo olemassa oleviin kasvuyrityksiin.

On turha odottaa uutta Nokiaa. Paljon realistisempaa on saada aikaan tuhat uutta pk-yritystä, jotka korvaavat Nokian. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Metsäteollisuudessa tarvitaan muutos kohti puun uusia käyttömahdollisuuksia. Sekin vaatii aikaa. Suurimmat vihreän talouden mahdollisuudet ovat puun uusissa käyttömuodoissa. Ne luovat uusia työpaikkoja metsänkorjuuseen, konepajoille, automaatioalalle, autonkuljettajille, huolto- ja laitosmiehille, lääketeollisuuteen sekä vaateteollisuuden, kemianteollisuuden ja jopa elektroniikan tuotantoon. Tähänkin 10 vuotta on sopiva tarkastelujakso. Joka päivä pitää tälläkin rintamalla tapahtua edistymistä.

Teknologian soveltamisesta on tehtävissä uusi tukijalka, joka paikkaa Nokia-klusterin aukkoa. Pekka Ala-Pietilän raportin suosituksia kannattaa noudattaa. Siinäkin on kymmenen vuoden aikaperspektiivi. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta Suomesta saadaan paremmin kokeiluja salliva yhteiskunta.

Yrittäjyyden edistäminen vaatii oman pakettinsa. Erityinen huomio on kiinnitettävä oman pääoman aseman turvaamiseen. Yrityksiin sijoittaminen täytyy tehdä vähintään yhtä houkuttelevaksi kuin asuntosijoittaminen. Tähän nopeana toimenpiteenä esitämme luovutustappioiden vähennysoikeutta muista pääomatuloista. Sosiaaliturvan parantamisen tarve yrittäjillä liittyy lähinnä yksinyrittävien kasvavan joukon aseman parantamiseen sekä pienten, erityisesti naisvaltaisten yritysten vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen.

Tuotekehityksen BKT-osuuden pitämisestä neljässä prosentissa täytyy pitää huolta. Tekesin merkitys varsinkin pk-yrityksille on huomattava.

Eräs merkittävä talouden vakauteen ja kasvuun liittyvä tekijä on asuntopolitiikka. Asuntopolitiikkaa on perinteisesti käytetty suhdannepolitiikan välineenä. Siihen se soveltuu edelleen erinomaisesti. Rakennusalan työttömyys on kasvussa. Alan yrityksillä on todella kovat ajat selvitä pahimman kauden yli menemättä nurin. Hallituksen yksisilmäisen ja suorastaan saamattoman asuntopolitiikan kärsijöitä ovat erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla asuvat tavalliset ihmiset. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti ole. Se heijastuu jo alueen kilpailukykyyn.

Keskustalla on tarjota muutamia rakennusalaa ja vuoka-asujia nopeasti palvelevia ratkaisuja. Asuntomarkkinoille voitaisiin autokaupan tapaan luoda leasing-malli. Siinä asukas pääsisi pienellä alkupääomalla oman asunnon kynnyksen yli. Vähän kerrallaan hän voisi lunastaa asuntoa itselleen.

Määräykset, jotka koskevat niin sanottuja yleishyödyllisiä vuokra-asuntojen rakennuttajia, estävät osaltaan uusien asuntojen rakentamista. Mikäli edes osa tästä asuntokannasta vapautettaisiin lyhyemmän kuin 40 vuoden ikeestä, voitaisiin markkinoille saada jopa pari miljardia euroa lisäpääomaa uusien vuokra-asuntojen rakennuttamiseen. Tarjonnan lisääminen ja pääoman liikkeelle saaminen näkyisi nopeasti vuokratasossa.

Myös erittäin tiukkojen kaavamääräysten keventäminen laskisi hintoja. Esimerkiksi Helsingissä asuntojen keskikokoa vaaditaan koko ajan suuremmaksi, vaikka kaupungin asukkaista yhä useammat asuvat yhden hengen talouksissa. Eivätkä kaikki tarvitse tai halua autopaikkaa. Asuntoja he kaipaavat.  Asukkaiden arkiset tarpeet ja päättäjien näkemykset ovat kaukana toisistaan.

3. Huolenpito

Keskusta uskoo, että miljardiluokan säästöjä on saatavissa panostamalla ennalta ehkäisevään työhön eri elämänalueilla. Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Keskustan vaihtoehto rakentaa Suomea oikeudenmukaisempaan ja eheämpään suuntaan.

On äärimmäisen tärkeää, että sosiaalinen rikkinäisyys ja eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä. Käsillä tekemisen työ on siirtynyt globaalissa työnjaossa halvemman työvoiman maihin. Suomi on kilpailukykyinen korkeamman teknologian osaamisessa. Tämä on osaltaan syrjäytymiskehityksen taustalla. Meidän on löydettävä uusia keinoja käsillä tekemisen ammattien säilymiseksi Suomessa. Vihreä talous ja bioenergia luovat uusia työmahdollisuuksia myös näihin ammatteihin koko Suomessa. Se mahdollistaa myös hajautetun yhteiskunnan näkemisen kilpailuetuna.

Huolenpito ja välittäminen ovat arvo- ja asennekysymyksiä. Meidän tulee kääntää kapeaa ajatteluamme uuteen asentoon. Miksi ylipäätään puhumme ikääntyvistä kustannuseränä? Ajatelkaa, mikä mahdollisuus ikääntyvässä väestössä on vaikkapa näissä huolenpidon ja vastuunoton lohkoissa. Ikääntyminen tulee kääntää voitoksi. Neljän sukupolven Suomestakin on tehtävissä kilpailuetu.

Meillä on myös huolenpidon alueella hienoja esimerkkejä, kuten omaishoitajat. He tekevät raskasta työtä rakkaimpiensa parissa, siirtävät laitoshoidon tarvetta eteenpäin ja mahdollistavat turvallisen hoidon kotona. Tämä on esimerkki huolenpidosta, joka pienentää myös yhteiskunnan kuluja. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Sama ennaltaehkäisevä vaikutus on perheiden tukemisella ja varhaisella puuttumisella. Kuulin vastikään kokemuksia kunnasta, jossa on säilytetty lapsiperheiden kunnallinen kotiapu. Se näkyy lasten ja perheiden hyvinvointina ja naapurikuntia selvästi pienempinä kustannuksina.

Eräs melkein käyttämätön voimavara Suomessa ovat osatyökykyiset. Esimerkiksi Japanissa yritykset kantavat yhteiskuntavastuutaan palkkaamalla osatyökykyisiä. Itselläni on tästä yrittäjäajalta erittäin positiivisia kokemuksia.

Meidän tulee poistaa käytännön esteitä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalta. Olemme sitoutuneet kuuntelemaan järjestöjä ja aktivoimaan myös omaa toimintaamme huolenpitotalkoisiin.

4. Vastuunotto

Suomen tilanne vaatii ratkaisukseen todella suurta muutosta. Pelkät talouspolitiikan toimet eivät riitä. Tarvitsemme mukaan kaikki. Ilman omien asenteidemme ja arvojemme merkittävää muutosta emme tule onnistumaan. Ilman tätä muutosta yhteiskunta tulee edelleen eriarvoistumaan ja kovenemaan.

Edellä esittämäni asiat eivät ole mahdottomia. On muistutettava, että yhteiskuntamme on rakennettu työnteolle. Työ on jatkossakin pidettävä arvossaan. On myös pidettävä kiinni kaikkien oikeudesta sekä velvollisuudesta työhön. Meidän on pystyttävä käymään rohkeaa keskustelua siitä, mitkä ovat oikeutemme ja mitkä velvollisuutemme. Santeri Alkion ihmiskäsityksen keskiössä on oma vastuu: vastuu itsestä, läheisistä sekä lähiyhteisöstämme. Tämän lisäksi vastuu koskee huolenpitoa niistä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, vaikka he eivät kuuluisikaan lähipiiriimme. Emme voi hyväksyä lusmuilua, mutta emme myöskään eliitin etuilua.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi meidän tulee kasvattaa vastuuta omasta työstä ja opiskelusta, perheestä ja läheisistä, omasta terveydestä ja elämäntavoista. Vastuumme tulee kasvaa myös ympäristöstä. Voimme omilla toimillamme ja valinnoillamme vaikuttaa vihreän talouden työpaikkojen syntymiseen ja siirtymiseen kohti kestävää, kohtuuden taloutta.

Vastuunoton lisäämistä voidaan edistää myös valtiovallan toimin. Tämäkin on hyvin alkiolainen periaate. Yhteiskunnan tulee olla meille jokaiselle mahdollistaja, ei kehityksen jarru. Toimeliaisuuspaketti voisi sisältää ainakin seuraavia elementtejä:

  • Työttömän mahdollisuus tienata ainakin 300 euroa kuukaudessa lyhytaikaisilla töillä ilman, että työttömyysturva heikkenee.
  • Opintotuesta on kehitettävissä kannustavampi
  • Kotitalousvähennyksellä on ollut positiivinen merkitys, Ruotsikin on kopioinut sen meiltä
  • Aktiivisella alkoholipolitiikalla on saatu tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä pienennetty alkoholin aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Sitä tulee edelleen jatkaa.

Hyvät keskustalaiset, hyvät ystävät,

Haluan kannustaa meitä kaikkia positiivisen jatkuvan parantamisen kierteeseen. Tiedän kokemuksesta, että muutoksen tekeminen on paitsi haastavaa myös hauskaa. Jokaisella osa-alueella on edettävä määrätietoisesti Curt Lindströmin opeilla - lite bättre - pienen parantamisen askelilla. Suomi tarvitsee kaikki mukaan. Muutos ei tapahdu hetkessä, siihen menee aikaa.

Kun tavoitetila on yhteinen ja selkeä - hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, eri toimijoiden on helppo sitoutua työhön. Puolessa tunnissa ehtii vain raapaista pintaa ja hahmotella tarvittavia toimia. Siksi haastan suomalaiset tekemään yhdessä Suomen selviytymissuunnitelmaa. Tulkaa mukaan jatkamaan keskustelua, osallistumaan ja tuomaan omat ideanne peliin. Se on mahdollista Keskustan maakunnallisissa tilaisuuksissa ja netissä. Tästä alkaa aivan uudenlainen osallistava prosessi, johon kaikki ovat tervetulleita.

Avainsanat: julkinen talous, talouskasvu, vastuuntotto, huolenpito, Keskustan menosääntö, vihreä talous, asennemuutos

Arvovalinnoilla veroparatiiseja ja harmaata taloutta vastaan

Sunnuntai 14.10.2012 klo 13:02

Suomessa on aika käydä perusteellista arvokeskustelua. Arvot ohjaavat politiikkaa, yritysten toimintaa ja meidän itse kunkin valintoja. 

Yritin alkusyksystä etsiä kohun keskellä olleiden yritysten sivuilta yhteisön arvoja. En niitä löytänyt - hakusanalla ”arvot” löytyi vain talouden tunnuslukuja. 

Johtamissani yrityksissä arvot määriteltiin. Ne olivat myös johtajan tärkein työkalu käytännön työssä.

Muistan esimerkkejä. Myyntimies ilmoitti, että Aasiassa on hyväksytty tarjous, mutta ehtona on lahjuksen maksaminen. Se olisi ollut yrityksen arvojen vastaista, ja kauppa jäi syntymättä. Arvot eivät olleet kaupan.

Prosessistamme jäi arvokkaita kuparilevyn hukkapaloja myytäväksi. Eräs kauppias tarjosi hyvän hinnan, jos kauppa voidaan tehdä ilman kuittia. Osaston vetäjä näytti miehelle ovea ja ilmoitti, ettei yhteistyölle ole edellytyksiä jatkossakaan. Olin ylpeä työntekijästäni. Hän oli sisäistänyt yhteisömme arvot.

Arvojen pitäisi ohjata yritysten päätöksentekoa nykyistä vahvemmin. Yritys menestyy vain, jos ympäröivä yhteiskuntakin menestyy. Yhteiskuntavastuun kirjaaminen yrityksen arvoihin vaatii rohkeutta. Minulle yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että verot maksetaan sinne, missä toiminta tuottaa tuloksen.

Yrityksen tehtävänä on myös tuottaa taloudellista hyvinvointia alueelle, jossa se toimii ja työllistää ihmisiä. Näin se turvaa myös omaa tulevaisuuttaan ja toiminnan jatkuvuutta.

Veroparatiisit ja harmaa talous ovat hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia uhkia. Harmaan talouden suuruudeksi arvioidaan Euroopassa noin 1850 miljardia euroa. Jos se olisi normaalin verotuksen piirissä, Euroopan maissa ei olisi julkisen talouden alijäämäongelmaa eikä koko talouskriisiä.

Veroparatiisien hyväksyminen osoittaa huonoa harkintaa, itsekkyyttä, lyhytnäköisyyttä ja yhteiskuntavastuun välttelyä. Esimerkiksi eläkeyhtiöidemme linkit veroparatiiseihin eivät ole hyväksyttäviä. Tuottavuus ja eettisyys eivät sulje pois toisiaan - arvioinnin kestäviä sijoituskohteita on kyllä löydettävissä.

Meistä jokainen voi valita tuotteita ja palveluita, joiden arvot vastaavat omiamme. Arvot ovat takana myös kuntien hankintapäätöksissä. Me voimme kuluttajina ja kansalaisina myös muuttaa yritysten ja muiden yhteisöjen käyttäytymistä.

Arvoista on kyse myös kuntavaaleissa parin viikon päästä. Äänestäjä näyttää suuntaa Suomelle.

Avainsanat: arvot, veroparatiisi, harmaa talous

Vanhemmat kirjoitukset »