Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 23.9.2017 9:24Avoin, visioiva ja tulevaan suuntaava tapaaminen presidentti Macronin kanssaLue lisää »
  • 13.9.2017 14:28Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaanLue lisää »
  • 31.8.2017 16:25Kasvu kuuluu kaikilleLue lisää »

Blogin arkisto

Politiikkaan uudenlaista tulosvastuullisuutta

Perjantai 6.3.2015 klo 17:03

(Kirjoitus on julkaistu alun perin MTVn nettikolumnina 6.3.2015)

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jappastiin ensin kolme vuotta lähtökuopissa. Kataisen hallitukselle parlamentaarinen valmistelu ei aluksi sopinut. Sitten umpisolmussa ollutta SOTE-uudistusta lähdettiin avaamaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin vähän vajaa vuosi sitten. Myös me oppositiopuolueet halusimme lähteä hallituksen avuksi, solmua avaamaan. Nyt vajaan vuoden juoksun jälkeen maali siirtyi eteenpäin.

Lähtökohtaisesti vuodessa pystytään tekemään paljon, myös suuria uudistuksia. Kysymys ei siis ole pelkästään kiireestä ja aikapulasta. Joukko sote-sotureita teki hurjan työmäärän ja ehdottomasti parhaansa noin kolmessa kuukaudessa. Työ ei ollut helppoa, oli jarrutusta ja omienkin arvostelua. Kiitokset teille, pidän tätä edelleenkin näyttönä sellaisesta poikkeuksellisesta yhteistyöstä, jota Suomi tarvitsee jatkossakin.

Pidän yhteisesti sovitun uudistuksen jäämistä tällä hallituskaudella kesken epäonnistumisena, josta on kyettävä myös oppimaan. Pystyivätkö keskeiset tekijät keskittymään prosessin eri vaiheissa oikeisiin asioihin, suuriin kysymyksiin? Kuultiinko suurissa kysymyksissä oikea-aikaisesti asiantuntijoita? Oliko tekijöillä 100 prosenttinen tuki työlle koko ajan?

Olen yllättynyt todellisten uudistuksien läpiviemisen vaikeudesta. Suomessa totuttiin pitkän nousukauden aikana siihen, että yhteiskuntaa pystyttiin rakentamaan jatkuvasti kasvavien taloudellisten resurssien avulla. Puhuttiin jakovarasta, mitä uutta kulloinkin pystytään kansalaisille lupaamaan. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet hurjasti. Eduskunta on myös normittanut hyvin tarkasti sen, miten tehtävät tulee käytännössä toteuttaa. Normeja ja byrokratiaa on liikaa. Ne vievät luovuuden ja liian pitkälle vietynä ovat jo ihmisten työssäjaksamisen suurimpia ongelmia.

Lähtökohtaisesti nousukaudella pitäisi pystyä vahvistamaan "tasetta" pahojen päivien varalle ja ennen kaikkea investoitava tulevaisuuteen. Sellaisiin hankkeisiin, mitkä uusilla toimintatavoilla tuovat kansalaisille parempia palveluja, mutta edullisemmin. Laskukaudella iskuja voidaan ottaa vastaan yhteiskunnan toimesta niin, että yksittäiset ihmiset ja yritykset eivät joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa muuttuneen ympäristön vuoksi. Kaikissa olosuhteissa huolehdimme yhdessä niistä, jotka eivät itse siihen pysty.

Tarvitsemme kipeästi uudistumista. Suomi ei selviä ilman selvää johtamisotteen muuttamista. Johtamisen muutoksen on lähdettävä hallituksesta ja sen ohjelmasta. Hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Strateginen ohjelma tarkoittaa sitä, että keskitytään muutamiin suuriin asioihin, jotka sitoudutaan viemään määrätietoisesti maaliin hallituskauden aikana. Hallituksen työtä ei voi mitata hallituksen esitysten määrällä, vaan suurten uudistusten läpiviennillä. Seuraavan hallituksen täytyy tasapainottaa taloutta, luoda edellytyksiä uusille työpaikoille, saada biotalouteen vauhtia, purkaa normeja ja byrokratiaa, pienentää hyvinvointieroja sekä uudistaa johtamista, kokeilemisen kulttuuria ja koulutusta. Rakennepoliittiset uudistukset on saatava maaliin.

Keskusta on tehnyt oman esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi ja sitoutunut myös työskentelytapojen muutokseen. Politiikkaan on saatava aivan uudenlaista tulosvastuullisuutta.

Avainsanat: sote, talous, johtaminen

SOTEkin siirtyy seuraavalle hallitukselle

Torstai 5.3.2015 klo 13:32

Umpisolmussa ollutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lähdettiin avaamaan kaikkien eduskuntapuolueiden voimin vähän vajaa vuosi sitten. Myös me oppositiopuolueet halusimme hakea ratkaisua hallituksen apuna.

Perustuslakivaliokunnan tämän päivän päätös on selvä. Uudistus ei valmistu tällä hallituskaudella. Aika loppuu kesken. Sekin on selvää, että uudistusta tarvitaan. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on tällä hetkellä erittäin epätasa-arvoinen, josta OECD on meitä moneen kertaan huomauttanut. Ihmisten on päästävä lääkäriin ajoissa ja heillä on oikeus asianmukaisiin sote-palveluihin oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Seuraavan hallituksen on vietävä kesken jäänyt työ loppuun ensitilassa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että "sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on perustuslakivaliokunnan mielestä olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi, vaikka esityksen taloudellisten vaikutusten luotettava arviointi onkin vaikeaa”. Valiokunta toteaa myös, että ”tehtävien siirtäminen kunnilta perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitetuille kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja joilla lisäksi olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto”. On siis selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jatkossa järjestettävä kuntaa suuremman järjestäjän toimesta. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi:

1. Seuraavalla vaalikaudella jatketaan yksitasoisen, kuntayhtymään perustuvan ratkaisun pohjalta siten, että sote-rahoitusuudistus ratkaistaan samalla kertaa sote-järjestämislain kanssa. Näyttää siltä, että tarpeen on myös valtionosuusjärjestelmän uudelleen arviointi. Keskusta on valmis jatkamaan valmistelua vaalien jälkeen tältä pohjalta.

2. Keskustan aiemmin esittämä kotikunta-maakuntamalli on ollut asiantuntijalausunnoissa esillä tihenevään tahtiin ratkaisuna, joka täyttää myös ratkaisun perustuslailliset vaatimukset. Keskusta on valmis jatkamaan valmistelua myös tältä pohjalta. Tämä ratkaisisi myös metropolihallintoon liittyvät kysymykset.

Keskusta on omalta osaltaan valmis tekemään uudistusta jatkossakin yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Uudistusta ei ole varaa jättää tekemättä, sillä ihmisille kaikkein tärkeimpien palveluiden tulevaisuus on turvattava. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut eivät saa rapautua.

Kysymys on historiallisen suuresta ja samalla vaativasta uudistuksesta. Hallitukselta meni kolme vuotta hukkaan ja kunnolliseen työhön päästiin vasta viime keväänä. Aika kuitenkin loppui kesken. Lähtökohtaisesti vuodessa pystytään tekemään paljon, myös suuria uudistuksia. Johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta tästä on otettava opiksi. Keskityttiinkö prosessin eri vaiheissa oikeisiin asioihin, suuriin kysymyksiin. Kuultiinko asiantuntijoita oikea-aikaisesti.

Pidän yhteisesti sovitun uudistuksen jäämistä tällä hallituskaudella kesken suurena epäonnistumisena koko poliittiselle järjestelmälle, josta on kyettävä myös oppimaan. Nyt on aika katsoa eteenpäin. Sen valmistelu- ja kehittämistyön, joka eri alueilla on ollut käynnissä, on syytä jatkua.

Avainsanat: sote, maakuntamalli, perustuslakivaliokunta, palvelut

Sotessa on vielä paljon tehtävää

Perjantai 9.1.2015 klo 17:12

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi joulukuussa. Puolueet pääsivät uudistuksesta historialliseen sopuun viime keväänä.

Esityksessä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella ja tuottamisvastuu on 19 tuotantovastuualueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Tavoitteena on katkeamaton hoitoketju ja raja-aitojen vähentäminen. Näin ihmisten pompottelun pitäisi loppua.

Olin tänään vihkimässä Puolangalla uuden terveyskeskuksen. Kainuun maakuntakokeilun päätyttyä Puolanka on järjestänyt sote-palvelunsa Attendon kautta. Yhtiö vastaa palveluiden laadusta ja toimivuudesta, mutta lopullinen päätös- ja valvontavalta sote-asioissa on säilynyt kunnalla.

Puolankalaisia kiinnostikin tänään eniten, voiko nykyinen palveluntuotantomalli jatkua tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää kerätä puolueetonta tietoa tämäntyyppisistä järjestelyistä. Mitkä ovat ulkoistamisen plussat ja miinukset? Tuottiko järjestely säästöjä ja paranivatko ruohonjuuritason palvelut kuntalaisille? Toivon, että Puolangan kokemuksista tehdään tutkimus jo tämän vuoden aikana tulevaisuuden päätöksentekoa varten.

Minun mielestäni nyt lainsäädäntövaiheessa oleva sote-uudistus ei estä tulevaisuudessakaan tällaisia palveluntuotantomalleja. Siitä ei vaan jatkossa päätetä Puolangan valtuustossa, vaan Kainuun tuotantovastuualueella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on vielä paljon tehtävää. Järjestämislain toimeenpanon lisäksi meidän on uudistettava sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus sekä saatava tietojärjestelmät yhteensopiviksi. Ilman näitä kahta palikkaa uudistus jää vajavaiseksi.

Rahoituksessa on pyrittävä yksikanavaisuuteen. Tässä asiassa on uskallettava ottaa jättiläisen loikka kissan askelien sijaan.

Toinen tärkeä asia on potilastiedon liikkuminen. Tämän edellytys on taas yhtenäiset tietojärjestelmät ja standardit. Kunnollisten ja yhteensopivien tietojärjestelmien avulla terveyspalveluissa on saavutettavissa satojen miljoonien säästöt. Kansallinen palveluväylä mahdollistaa tällaisen kehityksen. Siihen on vain tartuttava ripeästi. Nyt tietojärjestelmien hankkiminen on liian hajanaista ja tehotonta.

 

Avainsanat: sote, tietojärjestelmät, rahoitus

Vakava paikka Suomelle

Lauantai 11.10.2014 klo 12:55

Eilinen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’sin päätös laskea Suomen luokitus AAA:sta luokkaan AA+ on vakava signaali Suomelle. Luokituksen alentamista on jo spekuloitu pidempään ja nyt viesti on otettava tosissaan. Vaikeita päätöksiä ei voida enää siirtää.

Luottoluokituksen lasku vaikuttaa pidemmällä aikavälillä valtion lainanhoitokuluihin. Etenkin tulevat lainat voivat tulla kalliimmiksi, sillä monet rahoittajat haluavat lainoittaa vaan kolmen A:n maita.

Standard & Poor’sin mainitsemat syyt luottoluokituksen laskulla ovat olleet pitkään tiedossa tässä maassa. Ainoastaan viimeinen syy, uudistamisen vaikeus, oli uusi asia listassa ja voi olla, että sillä oli ratkaiseva merkitys luokituksen alentamiseen. Hallituksen rakennepaketin toimeenpano on levällään ja päätöksenteko on ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Sote-uudistuksen läpivienti on tärkeä signaali. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki puolueet pysyvät maaliskuussa sovituissa askelmerkeissä.

Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi.

Uutena asiana tulemme käymään läpi toimialoittain, mitkä estävät kasvua ja työpaikkojen luomista ja järjestämme Helsingissä Korjaamolla Työpäivän 3.11. Kutsulista on laaja, mutta erityisesti toivon, että hallituksen avainministerit pääsevät tilaisuuteen. Työpäivässä pyritään löytämään juhlapuheiden sijasta konkreettisia toimia ja ratkaisuja talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

 

 

Avainsanat: luottoluokitus, talouskasvu, työpaikat, työpäivä, uudistuminen, sote

Sote-sopu sopimuksen mukainen - seuraavaksi rahoitus kuntoon

Keskiviikko 25.6.2014 klo 18:08

Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aiemmin tänä vuonna tekemän sopimuksen mukainen. Päälinjoista on saatu sopu ja on hyvä, että asia nyt etenee. Keskusta on ollut aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisen ratkaisun synnyssä alusta lähtien.

Ratkaisun mittaluokka on riittävä. Se turvaa palvelut pitkällä tähtäimellä. Uskon, että puolueiden välinen sopu on politiikan uskottavuuden näkökulmasta tärkeä ja isänmaallinen teko.Suomen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus on myös ehdoton välttämättömyys.

Maaliskuisen sovun taustalla oli turvata suomalaisten palvelut ja helpottaa lääkäriin pääsyä. Tavoitteena oli kyetä purkamaan rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. On myös tärkeää, että palveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Ratkaisu jättää kunnille ja alueille paljon päätäntävaltaa. Neuvotteluissa Keskustalle oli olennaista, että lähipalveluiden turvaamisesta saadaan pykäliin tiukka maininta.

Kolmen kuukauden ajan eduskuntapuolueiden asettamat neuvottelijat ovat ruotineet läpi puheenjohtajien sopimusta ja hioneet sen pohjalta lakipykäliä. Ryhmän työ on ollut hidasta - eikä tietenkään erityisen helppoa. Haluan kiittää kollegoitani, muiden puolueiden puheenjohtajia, siitä, että sopu sai vihdoinkin puitelain muodon. Erityiskiitoksen haluan antaa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille ahkerasta japeriksiantamattomasta työstä.  

Nyt syntynyt ratkaisu on ensimmäinen merkittävä askel. Seuraava tärkeä kokonaisuus on sote-rahoituksen uudistus. Senkään kanssa ei sovi enää vitkastella - palvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen pitää kulkea käsi kädessä. Keskusta esitti jo viime syksynä oman mallinsa siitä, miten voisimme edetä kohti yksikanavaista rahoitusta.

Avainsanat: sote-sopu, rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, kunnat, lähipalvelut, rahoitus

Tiedote: Sote-ratkaisu vietävä loppuun asti

Keskiviikko 21.5.2014 klo 16:45

Maaliskuussa hallitus ja oppositio pääsivät historialliseen ratkaisuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen päälinjoista. Parlamentaarinen työryhmä perustettiin valmistelemaan yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Työryhmän työn pitäisi valmistua toukokuun loppuun mennessä. Työstä on tänään kantautunut huolestuttavia uutisia.

-Puolueiden välinen sote-ratkaisu ei saa jäädä isojen hallituspuolueiden henkilövaihdosten jalkoihin. Sopu oli arvokas asia isänmaalle ja sovitusta on pidettävä kiinni. Nyt kaikkien osapuolten on tehtävä töitä sen eteen, että asiassa päästään eteenpäin sovitussa aikataulussa, vaatii Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä.

Lisätietoja: puoluejohdon neuvonantaja Riina Nevamäki p. 040 705 2593

Avainsanat: sote-sopu, sote-uudistus, ratkaisu

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Sunnuntai 23.3.2014 klo 14:00

Olen tullut politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Kun minut valittiin tähän hommaan vajaat kaksi vuotta sitten, halusin tuoda politiikkaan uudenlaista keskustelun ja sopimisen kulttuuria. Olen vilpittömän iloinen siitä, että tänään oppositio ja hallitus ovat ajatelleet seuraavia vaaleja pidemmälle, koko maan etua. Uskon, että se voi osaltaan herättää uudenlaista luottamusta politiikkaa kohtaan. 

Asiantuntijoiden vahva näkemys on ollut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Sovitussa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla, mutta palvelut tuotetaan paikallisella ja alueellisella tasolla kuten tähänkin asti. Keskustalle on tärkeää, että rakenteissa vastaisuudessakin huomioidaan Suomen erilaisten alueiden erilaiset tarpeet.

Toinen asiantuntijoiden vaatima tavoite on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan poistaminen. Sen myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tämä on ollut myös Keskustan uudistustavoitteen tärkein osa.Aiemmin hallituksen piiristä esitetyissä malleissa nämä asiantuntijoiden vaatimat tavoitteet eivät olisi toteutuneet.

Lue lisää »

Avainsanat: Sote-uudistus, terveydenhuollon rahoitus, yksikanavaisuus, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto