Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 23.9.2018 16:55Keskinäisestä kunnioituksesta Lue lisää »
  • 22.9.2018 10:29Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin Lue lisää »
  • 18.9.2018 14:55Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestäLue lisää »

Blogin arkisto

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tarvitsee ennen kaikkea malttia

Jaa |

Maanantai 3.9.2018 klo 16:06


Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Erilaisiin töihin tarvitaan entistä enemmän tekijöitä myös ulkomailta. Moni-ilmeisyys itse kunkin lähiyhteisössä rikastaa kulttuuriamme ja laventaa käsitystämme maailmasta. Se kuitenkin edellyttää, että kykenemme maltilliseen keskusteluun maahanmuuton eri ulottuvuuksista.

Suomella on myös vastuu ja velvollisuus auttaa hädänalaisia. Kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös meidät aivan uuden tilanteen eteen. Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. 

Suuressa joukossa eri ihmisillä on varmasti erilaisia syitä lähtöön. Sodan ja vainon lisäksi sellainen voi olla myös toive paremmista elämän edellytyksistä jossain muualla, joka on hyvin ymmärrettävää. Mutta turvapaikkajärjestelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa.

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen. Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Toiseksi aivan uudenlainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. YK:n pakolaisjärjestön mukaan asuinalueiltaan lähteneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Jotta useampi voisi luottaa elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan, tarvitaan paljon keinoja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.

On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.

Kolmanneksi meidän on löydettävä muita keinoja ja kanavia hallittuun tulemiseen niin Eurooppaan kuin Suomeen. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

On selvää, että Suomessa pitää vahvistaa eheyttä ja moni-ilmeisyyden hyväksyntää. Rasismille ei saa antaa tilaa. Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on jaksettava väsymättä puolustaa. Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin.