Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2017 13:25Hallitus: Seksuaalinen häirintä on kitkettäväLue lisää »
  • 4.12.2017 14:52Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissaLue lisää »
  • 4.12.2017 14:50Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa Lue lisää »

Blogin arkisto

Puhe Suomi 100 - Vellamon maakuntajuhlassa Lahdessa

Jaa |

Sunnuntai 3.12.2017 klo 21:15


(muutosvarauksin)

Arvoisat päijäthämäläiset, hyvät kutsuvieraat, naiset ja herrat,

Mieluinen tehtäväni on tuoda maakuntajuhlaanne valtioneuvoston tervehdys. Tämä tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, joka on huipentumassa ensi viikon keskiviikkoon. On ollut suuri etuoikeus toimia pääministerinä juuri tänä erityisenä vuonna.

Suomi100-ohjelmaan liitettiin lopulta yli 5 000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja tulee vielä keskiviikkona näkymään. Uskon, että olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja Suomen kansainvälistä profiilia, kuten juhlavuoden tavoitteena oli. Uskallan ajatella, että meillä on ollut myös ikimuistoista ja mukavaa.

Erityisen iloinen olen siitä, että juhlavuosi on puhutellut nuoria. Tutkimusten mukaan he ovat kokonaisuuteen kaikkein tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa nyt koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Tämä vuosi on luonut uusia tapoja juhlia Suomea ja tuntea ylpeyttä Suomesta. Hyvä niin.

Hyvät kuulijat,

Elämme monella tapaa historiallisia päiviä. Huomenna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Sen kunniaksi nykyinen valtioneuvosto pitää maanantaina erityisen juhlaistunnon. Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta vuonna 1917 eduskunta hyväksyi kansanedustaja Santeri Alkion aloitteesta Svinhufvudin senaatin toimet itsenäisyyden toteuttamiseksi. Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen. Tämä kuvasti kansakunnan kahtiajakoa, joka johti vain muutamia viikkoja myöhemmin katkeraan sisällissotaan.

Näistä lähtökohdista katsoen itsenäisen Suomen sadan vuoden kaari on kiistaton menestystarina. Olemme nousseet köyhyydestä yhdeksi maailman kärkivaltioista. Olemme pitäneet kiinni kansanvallasta ja oikeusvaltiosta. Olemme uskoneet koulutuksen ja tiedon voimaan. Olemme pitäneet kiinni arvoistamme ja tarvittaessa puolustaneet niitä äärimmäisin uhrauksin.

Hyvät juhlavieraat,

Päijät-Hämeessä on osallistuttu juhlavuoden rakentamiseen suurella innolla. Täällä on järjestetty myös monia juhlavuoden tärkeimpiä tapahtumia.

Lahdessa järjestetyt hiihdon MM-kisat olivat yksi juhlavuoden kohokohdista. Hiihdolla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä. MM-kisoilla oli huomattava myönteinen vaikutus tälle seudulle niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Lahden ja Päijät-Hämeen maine osaavana kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä vahvistui entisestään. Toivon, että jatkossakin täällä on uskallusta tarttua suuriin haasteisiin.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin niin ikään täällä Lahdessa. Juhla palasi juurilleen, sillä ensimmäinen valtakunnallinen pääjuhla järjestettiin myös Lahdessa tasan 30 vuotta sitten. Lahteen saapui 2 500 vierasta eri puolilta Suomea. Itsenäisyytemme puolustajia juhlittiin heitä ja heidän työtään arvostaen.

Arvoisat juhlavieraat,

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Se nousi vahvasti mieleeni myös torstaina, kun olin mukana talvisodan kansallisen muistomerkin paljastustilaisuudessa Helsingin Kasarmitorilla. Silloin 78 vuotta sitten pystyimme mahdottomaan juuri yhtenäisyyden ansiosta.

Voimme täydellä syyllä puhua talvisodan ihmeestä. Suurin ihme oli, että kansakunta lähti yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan itsenäisyyttään vain kaksikymmentä vuotta sisällissodan jälkeen. Se oli kansallisen sovintopolitiikan ja eheytyksen ansiota. Kyösti Kallio sai tasavallan presidenttinä nähdä, että hänen heti sisällissodan jälkeen esittämänsä tavoite toteutui. Hän piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen, joka sopii ohjenuoraksi myös tämän päivän päättäjille:

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä."

Tämä eheytyspolitiikan ohjelmajulistus on ajankohtainen aina, kun uudet kahtiajaot uhkaavat repiä kansakuntaa. Tänään meidän erityinen haasteemme on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.

Sotien jäljet näkyvät täällä Lahdessa hyvin kaupungin suuren ja merkittävän viipurilaisväestön myötä.

On merkillepantavaa, että myös siinä henkilökohtaiset tragediat kodin menettämisestä ovat monissa tapauksissa voineet kääntyä elinvoiman ja tulevaisuuden rakentamiseksi uudessa kotikaupungissa.

Hyvä juhlayleisö!

Uskon, että myös jatkossa Suomen menestys perustuu kykyyn toimia yhdessä ja yhteisen hyvän puolesta. Siksi meidän tulee kuunnella ja yrittää ymmärtää toisiamme - myös niitä jotka eivät ole kaikesta samaa mieltä.

Toivon, että juhlavuoden mahtava yhdessä tekeminen jatkuu myös juhlavuoden jälkeen. Ja jatkuuhan se, kun suomalaiset niin tahtovat. Yhteisestä tahdosta itsenäisyys sai alkunsa sata vuotta sitten.

Otetaan seuraavat sata vuotta vastaan vähintään yhtä hyvällä tahdolla ja taidolla. Niin täällä Päijät-Hämeessä kuin koko Suomessa. Lahden erinomainen sijainti ja hyvä saavutettavuus, vahva cleantech-sektori ja ennakkoluuloton yhteistyö esimerkiksi koulutussektorilla ovat lahtelaisia vahvuuksia, joiden varassa tulevaisuuden menestystä voi hyvin rakentaa.

Hyvät ystävät,

toivotan Teille kaikille unohtumatonta itsenäisen Suomen satavuotispäivää. Juhlitaan sitä yhdessä!