Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.12.2018 9:33Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeenLue lisää »
  • 12.12.2018 15:38Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestäLue lisää »
  • 10.12.2018 11:17Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissaLue lisää »

Blogin arkisto

Suomi lyhentää velkaa kymmenen vuoden jälkeen

Sunnuntai 16.12.2018 klo 9:33

Saimme kuluneella viikolla hyvän tiedon. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 Suomi maksaa velkaa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota. 
 
Edellisen hallituksen perintönä valtiontalouden alijäämä oli suuri ja talous supistui. Tämän hallituksen aloittaessa työnsä vuonna 2015 komission väliintulon riski oli todellinen. Suomi oli lipeämässä tekemistään sitoumuksista velkaantumisen rajoittamiseksi. Suomen talouden luvut olivat huolestuttavia tilanteessa, jossa Saksassa ja Ruotsissa kasvu oli jo hyvää ja alijäämät hallinnassa. Tarvittiin nopeita ja päämäärätietoisesti toimia Suomen kurssin kääntämiseksi.

Seuraava hallitus pääsee aloittamaan aivan erilaisesta tilanteesta kuin nykyinen hallitus aikanaan aloitti. Oppositiolle tilanne on herkullinen. Se haukkuu hallituksen kipeät talouspäätökset, mutta jakaa samalla sujuvasti menemään hallituksen politiikan ansiosta syntyneen työn ja kasvun hedelmät.
 
Keskustan viesti on selvä. Vastuullisen talouspolitiikan ansiosta meillä on tulevalla vaalikaudella mahdollisuus parantaa perusturvaa, pitää huolta koko maan tieverkosta, satsata koulutukseen ja tutkimukseen, puuttua lapsiköyhyyteen sekä tehdä perhevapaauudistus, joka on perheille parannus – ei leikkaus.
 
Samalla vaalilupauksissa on pidettävä maltti mielessä. Maailmantalouden taivaalle on kertymässä vähintäänkin harmaita pilviä. Tulevallakin vaalikaudella kaiken hyvän pohjana on vastuullinen talouspolitiikka. Miljardien jakaminen ilman näkymää Suomen uudistamisesta johtaa vain uuteen velkaantumisen kierteeseen. 
 
Suomi otti aiemmin velkaa melkein miljoona euroa tunnissa. Siihen ei ole paluuta. Seuraavankin hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen paremmassa kunnossa kuin on sen itse saanut

Pääministeri Sipilän puhe eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n tulevasta kehityksestä

Keskiviikko 12.12.2018 klo 15:38

Arvoisa puhemies,

Olemme viimeisen kahden vuoden aikana saaneet Euroopassa populismin lyhyen oppimäärän. Kuinka vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin etsitään vastauksia asioita yksinkertaistamalla. Iso-Britanniassa näin toimittiin ja lopputulos on kaikkien nähtävillä. Nyt meidän tulisi ottaa oppia tapahtuneesta. Euroopan unioni ei ole täydellinen. Siinä riittää paljon kehitettävää. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin, kuten brittien exit-puolen näkyvimmät hahmot tekivät. EU-tason haasteisiin on löydettävä konkreettisia vastauksia ja niitä on kyettävä käsittelemään niin, että kansalaiset voivat kokea vaikuttavansa.

Brexitin osalta ratkaisun avaimet ovat Britannialla. Sopimus on neuvoteltu ja siinä pysytään. Kaikki toivomme, että Britannia löytää myös sisäisen konsensuksen, jonka avulla hallittu ero toteutuu.

Huomenna alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa asialista on painava. Tulemme keskustelemaan rahoituskehyksistä, EMU:sta, muuttoliikkeestä, sisämarkkinoista, Brexitistä ja ulkosuhteista. Nämä ovat keskeiset asiat, jotka ylipäätään tällä hetkellä Euroopassa puhuttavat. Nämä kaikki linkittyvät vahvasti myös kasvun ja turvallisuuden teemoihin, joita olemme pitäneet esillä.

Kasvu ja turvallisuus ovat keskeiset aihealueet, kun olemme vaikuttaneet keväällä päätettävään neuvoston 5-vuotisstrategiaan sekä kesällä koittavaan puheenjohtajakauteemme. Erityisesti suomalainen kädenjälki tulee näkymään kasvun osalta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, vapaakaupan puolustamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Turvallisuuden osalta haluan nostaa esille EU:n puolustusyhteistyön sekä hybridivaikuttamisen torjunnan. Olemme olleet kummankin osalta yhteisen kehittämisen edelläkävijöitä. Tästä konkreettisena esimerkkinä Helsinkiin perustettu hybridikeskus. Ympäristöasioissa olemme etsineet niin ikään konkretiaa, esimerkkeinä metsittämisohjelma Afrikkaan ja avaus hiilipörssistä, jonne päästöjen aiheuttajat maksavat ja josta ilmakehästä hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille maksetaan korvausta.

Myös marraskuun lopulla Yhdysvaltojen vierailullani ympäristö ja vapaakauppa olivat vahvasti esillä. Valitettavan selväksi näissäkin tapaamisissa kävi, että Yhdysvalloista Eurooppa ei saa kumppania ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. Vapaakaupan suhteen maan johdon ajatukset ovat jakautuneempia. Viestini oli – ja koko EU:n viesti Yhdysvaltojen suuntaan on oltava – että vapaakauppaa on puolustettava, eikä tullien lisääminen ole kumpaakaan osapuolta hyödyttävä tie.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista sekä edistää yhtenäisyyttä ja siten yhteisten päätösten syntymistä. Olennaista Suomelle on myös suojella unionin perusoikeuksia ja -arvoja: ihmisarvon kunnioitusta, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan lukien. Suomen on oltava puheenjohtajamaa, joka ei pelkää puolustaa näitä arvoja unionin sisällä tai ulkosuhteissa.

Tapaan kaikki EU-kollegani kahdenvälisesti vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Haluan varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Pääministeri Juha Sipilän puhe Suomalaisia ilmastotekoja - Enemmän ja nopeammin-seminaarissa

Maanantai 10.12.2018 klo 11:17

Hyvät kuulijat,

Kansainvälinen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutos ei vaikuta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa, vaan jo lähivuosikymmeninä. Nyt on aika toimia – ja ratkaisun avaimet ovat vielä käsissämme.

Parhaillaan suurin osa maailman valtioista neuvottelee Puolan Katowicessä Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä sekä siitä, miten päästöjä ja niiden vähentämistä seurataan. Myös Euroopan komissio on juuri päivittänyt ilmastostrategiansa siitä, miten siirrytään vuodesta 2050 hiilineutraaliin talouteen.

EU korostaa, että päästöjen vähentämisen ohella hiilinieluja ja hiilidioksidia ilmakehästä poistavaa ja hiilidioksidia varastoivaa (CSS) ja uudelleenhyödyntävää (CCU) teknologiaa tulee lisätä voimakkaasti. EU:n komissio korosti myös jälleen kerran bio- ja kiertotalouden merkitystä.

Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meidän on löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme. Tästä syystä kutsuin marraskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tapaamiseen Kesärantaan. Keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen. 

Toivottavasti vielä ennen joulua saamme aikaan eduskuntapuolueiden välisen yhteisen ilmastolinjauksen. Johdonmukainen ymmärrys ja pitkälle ulottuva ilmastolinjaus on tärkeää myös investointipäätösten näkökulmasta. Se antaa näkymää investoinneille, jotka maksavat paljon ja joiden sykli on usein 30–50 vuotta.

Olen korostanut kolmea seikkaa meidän suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

1) Kulutustottumuksia on muutettava vähemmän hiilijalanjälkeä tuottavaksi

2) Hiilinieluja pitää kasvattaa

3) Teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi 

Kysyntä osaamisesta ja teknologiasta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kasvaa ja luo mammuttimaiset markkinat erityisesti viimeisessä kohdassa, mutta myös ensimmäisessä ja toisessa. Tarvitsemme toimivat pääomamarkkinat sekä elinkeinoelämän ja kuluttajat mukaan näkemään ilmastonmuutoksen ratkaisemisen Suomelle tuomat mahdollisuudet.

Toisaalta tarvitsemme myös entistä enemmän norminpurkua ja esteiden poistamista, jotta voimme paremmin tukea yrittäjämäistä ratkaisukeskeistä kehittämistä ja uusien innovaatioiden viemistä markkinoille. Lisäksi on pohdittava, miten parhaiten edistämme osaamista, tutkimusta ja kehitystyötä, joilla suomalaisia menestystarinoita syntyy kansainväliseen vientiin ja globaaliin kysyntään.

Hyvät kuulijat,

Meillä on hyvä pohja lähteä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla ilmastonmuutosta hillitään. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Parhaillaan teemme toimenpideohjelmaa hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi. Tammikuussa valmistuu VTT:n ja SYKE:n toteuttama selvitys pitkänaikavälin kokonaispäästöisyysstrategiasta. Selvitys on tärkeä, koska tulevana keväänä Suomen pitää päättää kansallisista päästötavoitteista. Kansallisten päästötavoitteiden takaraja on 1.1.2020. (Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin strategia velvoite 2020 mennessä).

Hallitus on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytössä vuonna 2029. Lisäksi hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosentin. Parhaillaan pohditaan myös sitä, miten parhaiten edistetään sähköistä liikennettä.

Valtioneuvosto edistää ja etsii aktiivisesti uusia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Työkalupakkiimme on otettu esimerkiksi grean dealit, jotka ovat vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja toimialojen välillä.

Marraskuussa syntyi autoalan green deal, jossa valtion puolesta liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö­ministeriö ja elinkeinoelämän puolesta Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry sopivat noudattavansa vapaaehtoista (ei sääntelyn kautta) sopimusta, jolla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, edistetään biopolttoaineiden ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä liikenteessä. Toivomme löytävämme näitä green dealeja ensi vuonna lisää.

Hyvät kuulijat,

Suomi on perustanut yhdessä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) kanssa lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee vihreän energian ratkaisuja kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei nyt synny tai se on hyvin vaikeaa. Olemme myös tehneet aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi Afrikan ja EU:n välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa. Sen tavoitteena on metsityksen avulla torjua ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä.

Hyvät kuulijat,

Olen kutsunut teidät tänään tänne keskustelemaan yhdessä suomalaisista ilmastoteoista. Haluan haastaa teidät mukaan tekemään Suomesta ilmastonmuutoksen hillinnän suurvaltaa. Uskon että se on mahdollista. Me olemme vahvoja ympäristöalan osaajia jo valmiiksi, mistä tänään kuulemme.

Me voimme vaikuttaa siihen, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittäviä ja oikeudenmukaisia. Suomi on juuri silloin EU-puheenjohtajana, kun Euroopan unionin pitkän aikavälin päästötavoitteita tehdään. Tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on Suomelle mahdollisuus ohjata keskustelua ja vaikuttaa EU-raameihin, mitä tulee rahoitukseen, investointeihin, T&K-työhön, innovaatioihin ja koulutukseen. 

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin konkreettisen tavoitteen, jossa Suomi voisi edetä lähivuosina. Muutamat teistä ovat olleet tässä aktiivisia: Nimittäin Suomi voisi toimia aloitteellisesti, että hiilinieluilla olisi tulevaisuudessa markkinat.

- Haasteena on nyt nielujen todentaminen ja hiilivarastojen pysyvyyden varmistaminen.

- Se edellyttää tarkkaa tietoa metsien kasvusta ja puustosta. Meillähän kuitenkin pystytään jo nyt laserkeilauksella puusto mittaamaan puu puulta. Siksi Suomen kannattaa olla aktiivinen nielumarkkinoiden ideoinnissa. Voisimme itse edetä lähivuosina niin, että asiaa pilotoitaisiin.

Hyvät kuulijat,

Puhumme tänään konkreettisista skaalattavista suomalaisista ilmastoratkaisuista. Osa niistä on jo olemassa ja osa on vasta kehitteillä. Toisena teemana puhumme myös sijoittajien keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä mikä on vastuullista sijoittamista. 

Esillä ovat myös kuluttajien ilmastoteot ja kompensoinnin ratkaisut. Sadat tuhannet ihmiset hyödyntävät erilaisia hiilijalanjälkilaskureita hahmottaakseen omien toimiensa vaikutusta maapallollemme. Uuden kestävän kehityksen sitoumustyökalun avulla pystymme tarjoamaan testien rinnalla myös keinovalikoimaa. Olen myös itse tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumukseni.

Sitoudun omassa työssäni ja henkilökohtaisessa elämässäni edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoittelen myös hiilineutraaliutta omassa perheessäni vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vähennän kulutusta, tuotan itse uusiutuvaa energiaa ja istutan uutta metsää. -> Toimet on nyt tehty.

Myös valtioneuvoston kanslia tulee antamaan vuoden loppuun mennessä kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä vähintään 20 %:lla vuoteen 2026 mennessä.

Päivän päätteeksi kokoonnumme takaisin tähän saliin kuulemaan millaisia näkymiä ratkaisuista ja potentiaaleista tämä asiantuntijajoukko tuottaa. Siihen asti toivotan teille antoisaa seminaaripäivää ja kannustan rohkeaan keskusteluun suomalaisista ilmastoteoista.

Pääministeri Juha Sipilän lausunto Oulun tapauksista

Keskiviikko 5.12.2018 klo 15:45

Oulun poliisi tutkii parhaillaan kolmea vakavaa lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Tapahtumat ovat herättäneet laajaa järkytystä ja syystä. Poliisin mukaan laajimmassa rikoksessa epäiltynä on useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Epäillyt teot ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin lapsiin.

Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Tätä oikeutta on puolustettava kaikissa tilanteissa ja sen loukkauksiin on puututtava. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko, jonka pahuutta ei voi käsittää.

Rikoksen uhrin kärsimystä ei voi mitenkään poistaa. Oikeusvaltiossa syylliset saavat rangaistuksen etnisyydestä riippumatta. Oulun tapauksen tutkinnasta ja tiedottamisesta vastaa poliisi, tuomiosta oikeuslaitos.

Seksuaalirikosten rangaistusten on vastattava kansan oikeustajua. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksien koventamisesta.

Pääministerin puhe Muistovuosi 1918 päätösseminaarissa 4.12.2018

Tiistai 4.12.2018 klo 14:05

Hyvät seminaarivieraat,


Tänään saloissa liehuvat siniristiliput suomalaisen demokratian kunniaksi. Päivälleen sata vuotta sitten, 4.12.1918, Suomessa alkoivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit.

Uusi kunnallisvaalilaki oli hyväksytty yltyvien levottomuuksien keskellä marraskuussa 1917, ja kunnallisvaalit piti järjestää alkuvuodesta 1918. Yhteiskunnallisen kriisin kärjistyminen sisällissodaksi johti kuitenkin vaalien siirtymiseen.

Uurnille käytiin lopulta joulukuussa vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmansodan ja sisällissodan jälkeen maa oli surkeassa kunnossa. Jokapäiväisestä leivästä oli pulaa ja sodan tuhoja oli korjattavana joka puolella. Nuoressa valtiossamme elettiin monin tavoin kriisitunnelmissa, ja tämä heijastui myös vaaleihin.

Vaalipäivä vaihteli kunnittain, eikä koko toimitus suinkaan sujunut yhdessä päivässä nykyvaalien tavoin. Viimeisissä kunnissa äänestys tapahtui vasta yli kuukauden päästä vaalien käynnistymisestä, hyvän matkaa tammikuun puolella 1919.

Ensimmäisillä kunnallisvaaleilla oli kansakunnallemme käänteentekevä merkitys. Ne olivat sisällissodan jälkeen ensimmäinen askel kohti demokraattista päätöksentekoa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Vaaliuurnille kävivät sodan molemmat osapuolet, ja myös se osa kansasta, joka oli pysytellyt erimielisyyksien ulkopuolella. Vaalien jälkeen istuttiin yhteisten pöytien ääreen päättämään yhteisistä asioista. Tämä on Suomen vahvuus.

Hyvät ystävät!

Sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan olivat syvät ja pitkäkestoiset. Vihan, väkivallan ja surun aiheuttamien haavojen paraneminen on kestänyt näihin aikoihin saakka.

Sovintopolitiikan ja kansallisen eheyden tarina on myös ihme. Sadassa vuodessa rutiköyhästä ja keskenään sotivasta kansasta kasvoi yksi maailman tasa-arvoisimpia ja hyvinvoivimpia maita. Suomalaiset tekivät sen yhdessä.

Sadan vuoden takaista sisällissotaa ja maamme itsenäisyyden alkuaikoja on kuluvana vuonna muisteltu monin tavoin. Eri foorumeilla käyty keskustelu on syventänyt ymmärrystämme tapahtuneesta, ja ansiokas historiantutkimus on tuottanut paljon uutta tietoa. Valtioneuvosto on halunnut tehdä sisällissodan muistovuodesta eheyden ja sovinnon vuoden. Päättyvän Muistovuoden myötä olemme pystyneet löytämään uusia näkökulmia itsenäisyyden ajan vaikean alun tarkasteluun. Toivon, että tämä seminaari on yksi sellainen hetki. 

Arvoisat kuulijat!

Eheyden tavoittelu on ollut 100-vuotiaan Suomen suuri linja. Tänä päivänä työn tekeminen ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ovat keskeisimpiä tekijöitä eheyden takaamiseksi. Eheyden vaaliminen merkitsee myös sitä, että kunnioitamme toinen toisiamme. Suomalaisten on voitava kokea, että minulla on oma osani ja oma merkityksellinen tehtäväni tässä maassa.

Päätänkin puheenvuoroni senaattorin, Maalaisliiton Kyösti Kallion, sanoihin sadan vuoden takaa. Kallion sanoja voi pitää itsenäisen Suomen tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi.

”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” 

Nämä sanat velvoittavat meitä kaikkia toimimaan eheyden ja sovinnon puolesta.

Tervetuloa.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän poliittinen katsaus Keskustan puoluevaltuusto 24.11.2018, Turku

Lauantai 24.11.2018 klo 11:12

(muutosvarauksin)

Arvoisa puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Keskustan vaalikampanja kohti kevään eduskuntavaaleja alkaa tästä hetkestä. 

Ymmärrän teidän monien huolen siitä, että olen liiaksi pääministeri ja liian vähän Keskustan puheenjohtaja. Eikä tämä tunne ole uusi. Minulle on kerrottu, että samaa tuntoa oli Keskustan järjestöväellä myös Esko Ahon ja Matti Vanhasen pääministerikausien aikana. Pääministeri joutuu hoitamaan isänmaan asioita - usein yötä päivää. Tänäänkin joudun lähtemään kesken pois tapaamaan Theresa Mayta ja setvimään Brexitiä Brysseliin.  

Haluan teidän kuitenkin tietävän, että puolue, sen tulevaisuus sekä menestyksemme ensi kevään eduskuntavaaleissa on mielessäni jokaisena hetkenä. Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne. Miten ihmeessä ehtisin tavata enemmän ihmisiä, kuunnella ja keskustella, ottaa vastaan vinkkejä ja kritiikkiä.

Pilke silmäkulmassa voisi sanoa, että välillä olo on kuin Edvin Laineen elokuvan Sven Tuuvalla. Ei oikeaan ei vasempaan, päin mäntyy aina vaan. Jotkut sanovat, että Sven Tuuva olisi ollut edellä mainitusta syystä ensimmäinen keskustalainen. Mutta ei ryhdytä nyt sotasankaria leimaamaan, vaan mennään keskeltä ohi.

Hyvät ystävät, 

Meidän on käännettävä puolue yhdessä voittavaan vaaliasentoon. Lähdemme takamatkalta, mutta on sitä noustu hullummistakin asetelmista. Joulukuussa 1994 Keskustan kannatus oli 14,6%. Vaikean laman ja repivän EU-taiston jälkeen Keskusta nosti puheenjohtaja, pääministeri Esko Ahon johdolla kannatuksen kolmessa kuukaudessa 19,8 prosenttiin. Lähes poikkeuksetta gallupit ovat menneet uusiksi eduskuntavaaleja edeltävien kuukausien aikana. Aikaa on riittävästi. 

Meidän keskustalaisten geeneissä on syvällä isänmaan asioiden hoito. Emme aina jaksa huolehtia miltä asiat näyttävät ulospäin. Mutta asiat ovat, miltä näyttävät. Tulokset eivät automaattisesti puhu puolestaan. Voimme kuitenkin ylpeänä seistä tässä. Teimme mitä lupasimme.

Teille on jaettu asiakirja hallituksen 275 teosta. Suurin osa niistä on suoraan edellisestä vaaliohjelmastamme. Moni asia olisi voinut edetä vieläkin rivakammin. 

Samalla on tunnustettava, että Suomen käänne ei olisi ollut mahdollista ilman hallituskumppaneiden tukea. Heidän panoksensa on ollut tärkeä hallituksen yhteisen politiikan eteenpäinviemisessä – kaikki hallituspuolueet ovat halunneet ratkaisuja edellisen hallituksen mahalaskun ja päättämättömyyden vuoksi. 

Samaan hengenvetoon on kiitettävä myös ammattiyhdistysliikettä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyydelle on merkittävä. Ilman työntekijöiden vastuunkantoa sopimusta ei olisi koskaan syntynyt. 

En tiedä toista euromaata, jossa olisi pystytty lähes 4 prosentin sisäiseen devalvaatioon. Ay-liike teki sen, mitä Suomen liittyessä euroon lupasi. Vastaavilta ratkaisuilta meidät säästää tulevaisuudessa vain se, että emme lipsu lainkaan kyvystä pitää huolta suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä. 

Voimme olla tyytyväisiä siitä, että vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta tuloerot eivät ole Suomessa kasvaneet. Olemme keskittyneet työllisyyden vahvistamiseen sekä jakaneet kasvun hedelmät erityisesti pienituloisille. Tämä on ollut Keskustan vaatimus.

Keskustan vanha vaalilause oli ”leipää kotiseudulta”. Se päämäärä on ohjannut toimintaamme myös tällä vaalikaudella - ja tuloksia on syntynyt. Nyt voimme todeta, että myönteinen työllisyyskehitys koskee koko Suomea. Hyvä esimerkki on Varsinais-Suomi, jossa on huutava pula eri alojen osaajista. Maakunta on käynyt läpi muun muassa Nokian Salon toimintojen lakkauttamisen seurauksena vaativan rakennemuutoksen. Nyt kehitys on erityisen myönteinen. Varsinaissuomalaiset voitte luottaa siihen, että Keskusta puolustaa teitä jatkossakin. Samoin puolustamme muita maakuntia.

Rakkaat aatesisaret ja –veljet,

Olemme nähneet, kuinka vihervasemmisto on käynyt lupauksillaan jatkuvaa vaalikampanjaa. Antaa rellestyksen vielä hetki jatkua, mutta on turha luulla, että päästämme opposition talven kampanjakuukausina vähällä. Vastuunkannon tosiasioita ei voi paeta yksikään puolue. Lupaukset ovat nyt jo ylisuuria. Nahkurin orsilla tavataan.

Keskustan poliittiset vastustajat korostavat Helsingin ylivertaisuutta ja ummistavat silmänsä koko Suomen kestävältä kehitykseltä. Heille huippututkimusta voi tehdä vain Kehä I:n sisäpuolen yliopistokampuksilla. Heille muualla maakunnissa olevat yliopistot ovat rasite, ei voimavara. Me ajattelemme toisin.

Keskusta tietää, että hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Tarvitsemme vahvan ja kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun. Samoin tarvitsemme vahvan koko maan kattavan koulutusjärjestelmän, elinvoimaiset maakunnat, puhdasta lähiruokaa sekä investointeja niin puun käyttöön kuin laajemminkin biotalouteen.   

Keskustalle eduskuntavaalit 2019 ovatkin vaali suomalaisen elämänmuodon puolesta. Olemme poliittinen vastavoima heille, jotka ajattelevat, että ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa. Keskustan viesti on selvä: hyvää elämää pitää saada elää koko Suomessa. Poliitikkojen tehtävä ei ole määrätä ihmisten haaveista. Ville-Veikolle se voi olla kerrostaloasunto kaupungin sykkeessä, Hannalle omakotitalo keskellä hiljaisuutta. Uskallamme puolustaa myös pientaloasumista.

Emme hyväksy vastustajiemme pyrkimystä etäännyttää suomalaiset tavasta elää keskellä luontoa ja luonnon kanssa. Lähipuistot, rannat ja metsät ovat tärkeä henkireikä myös kaupunkilaisille. Niitä ei saa uhrata vapaavuorelais-punavihreän kaupunkipolitiikan alttarille. Haluamme toimivan pääkaupunkiseudun, jossa ihmisillä on varaa asua ja liikkumaan pääsee tarvittaessa myös omalla autolla.

 Hyvä puoluevaltuusto, 

Käyn seuraavassa läpi seuraavan vaalikauden keskeisiä haasteita. Kaikki kietoutuvat luottamuksen apilan lehdille, jotka ovat vastuunkanto, realistinen vihreys, huolenpito ja osaava kasvu. Keskustalla on edessä oleviin suuriin ongelmiin ja haasteisiin ratkaisut. 

Keskustalle vastuunkanto tarkoittaa vastuuta niin itsestämme kuin läheisistämme sekä lähiympäristöstä ja koko muusta maailmasta. Olemme vahvoja kohtaamaan ulkoiset haasteet, vain jos omat asiamme ovat kunnossa. Vastuunkannon lehden olemme jaotelleet neljäksi teesiksi: yhteinen maapallomme, rauha ja turvallisuus, ratkaisujen EU ja      turvallinen arki.

Yhteinen maapallomme. Kansainvälisen politiikan pitkässä linjassa syvävirrat ovat muuttuneet, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Epävarmuus jatkuu. Keskusta kantaa huolta yhteisen maapallomme kantokyvystä ja elinvoimasta.

Keskustalle Suomen työ kansainvälisissä instituutioissa on tärkeää. Meillä on lupa odottaa kansainvälisiltä toimijoilta enemmän, myös Euroopan unionilta. Tämä koskee niin turvallisuutta lähialueillamme, humanitäärisiä kriisejä, kehitysyhteistyötä, kansainvälistä kauppaa, naisten oikeuksia, koulutusta, ilmastonmuutokseen ehkäisemistä kuin arjen turvallisuutta. Myös nuoret pitää ottaa entistä vahvemmin mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhan rakentajiksi.

Rauha ja turvallisuus. Alun perin kansainvälinen yhteistyö on rakentunut näiden kahden tavoitteen ympärille. Ilman rauhaa ja turvallisuutta meidän on vaikea rakentaa vakaata ja eheää yhteiskuntaa. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite on estää meitä joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. 

Keskusta ei näe mitään syytä lipsua Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, mutta toteutamme käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Tiivistämme puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Keskusta on valmis tiivistämään EU:n puolustusyhteistyötä.

Keskustalaiseen ulkopolitiikkaan kuuluu olennaisena osa ihmisyys. Autamme sotaa pakenevaa, teemme työtä ihmisten auttamiseksi mahdollisimman lähellä kriisialueita, tuemme kotiinpääsyä ja otamme vastaan pakolaisia YK:n pakolaisjärjestön kautta. Pakolaispolitiikka tarvitsee kokonaisvaltaisen ratkaisun.

Kehitysyhteistyön avulla parannamme naisten ja lasten asemaa, autamme köyhimpiä maita selviämään ilmastonmuutoksesta sekä huolehtimaan heidän ruokaturvastaan, edistämme demokratiaa sekä autamme kehitysmaita pääsemään paremmin osaksi kansainvälistä taloutta.

Keskusta on ratkaisuhakuinen puolue. EU-linjamme perustuu malttiin ja käytännönläheisyyteen, ratkaisujen EU:hun. Euroopan unionia ovat johtaneet pitkään poliittinen oikeisto ja sosialistit. He eivät ole kyenneet uudistamaan unionia toimivammaksi. Populistit kykenevät siihen vielä vähemmän. Odotukset kohdistuvat keskustavoimien yhteistyöhön. Olemme olleet aktiivisia ALDE:n yhteistyön tiivistämiseksi Macronin kanssa.

Juuri nyt kun ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja oikeusvaltiokehitystä haastetaan eri nurkilta, meidän on oltava tässä tinkimättömiä. Edistämme oikeudenmukaista ja tehokasta päätöksentekoa. Luomme enemmän demokratiaa ja vähemmän byrokratiaa. 

EU:n on otettava ilmastojohtajuus. Haluamme luoda männyn vihreän unionin, joka on kiertotalouden johtava maanosa ja jossa edistetään uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Tutkimuksen ja kehityksen kautta haluamme luoda EU:sta globaalin innovaatiokeskittymän. Sisämarkkinat on laitettava vihdoinkin kuntoon ja toimivien sisämarkkinoiden avulla on luotava pohja digitalisaation ja tekoälyn edelläkävijyydelle.

Suomella on tuhannen taalan paikka edistää tätä kaikkea ensi vuonna EU-puheenjohtajamaana.

Hyväksyimme eilen puoluehallituksessa sisäisen turvallisuuden ohjelman. Huolehdimme arjen turvallisuudesta myös tehokkaalla rajojen valvonnalla sekä luotettavalla poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Turvallinen arki kattaa myös kodin ja lähisuhdeväkivallan. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään kotona.

 

Yksi luottamuksen apilan lehdistä on realistinen vihreys

Keskeisin viestini ilmastokeskusteluun on toivo. Kansainvälisellä taivaalla on paljon tummia pilviä, mutta ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastopolitiikassa. 

Olen oman ilmastolupaukseni myötä perehtynyt asiaan käytännön tasolla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei edellytä suomalaisesta elämänmuodosta luopumista. 

Tulevaisuudessakin voimme kuljettaa lapsia harrastuksiin omalla autolla, asua halutessamme omakotitalossa tai kerrostalossa maalla tai kaupungissa ja vielä matkustaa. Näitä kaikkia asioita tehdään kuitenkin jatkossa entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. 

Tarvitsemme kolme asiaa: 1) muutamme arjen kulutustottumuksia, 2) kasvatamme hiilinieluja ja 3) otamme käyttöön uutta tekniikkaa niin energiantuotannossa kuin muualla yhteiskunnassa. Kotimaisessa keskustelussa on aika lopettaa ilmastopolitiikalla syyllistäminen. Ryhdytään yhdessä töihin. 

Kulutusta voidaan verotuksen avulla ohjata ympäristöystävällisempään suuntaan. Me ihmiset haluamme tehdä hyvää, kun vaan siitä tehdään riittävän helppoa. Tarvitsemme kohtuutta, kestävyyttä ja kiertotaloutta.

Hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen ehkäisyssä äärimmäisen merkittävä. Meret ja metsät sitovat ja varastoivat noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja. Suomalaisina voimme osallistua hiilinielujen lisäämiseen niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Esittelin muutamia viikkoja sitten komission puheenjohtaja Junckerille Suomen aloitteen metsärahaston perustamisesta osaksi EU–Afrikka –investointiohjelmaa. Se tähtää sekä ilmastonmuutoksen hillintään että uuden työn luomiseen Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Keskustalaiseen realistiseen vihreyteen kuuluu kestävä metsänhoito ja puunkäyttö. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka metsänkasvu on ollut nopeampaa kuin aiemmin arvioitiin. Kestävä maa- ja metsätalous voivat olla merkittävä palanen Suomen toimissa hiilidioksidipäätösten vähentämisessä. Traktoreilla ajatetaan vielä tulevaisuudessakin. Ne vain toimivat biopolttoaineilla tai sähköllä. 

Seuraavan hallituksen on jatkettava toimia maatalouden kannattavuuden merkittäväksi parantamiseksi. Odotamme Reijo Karhisen työryhmän esityksiä. Ne tulevat tarpeeseen, sillä tällä hetkellä moni suomalainen viljelijä on ahtaalla. Kotimaisen ruoan merkitys nousee entisestään, kun ilmastonmuutos tekee säiden ääri-ilmiöistä entistä yleisimpiä ja kuivattaa päiväntasaajan parhaimpia viljelysalueita. Niinpä viestini on teille selvä: suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Se ei onnistu, jos viljelijät eivät voi katsoa tulevaisuuteensa luottavaisesti. 

Olemme nähneet, että keskusta jää maatalouden puolustamisessa usein yksin, mutta se ei meitä lannista. Voin vakuuttaa, että keskusta tekee seuraavassakin hallituksessa aivan kaikkensa maatalouden sekä ylipäänsä koko suomalaisen ruokaketjun elinvoiman eteen.

Hyvät ystävät,

Käsittelen seuraavaksi kahta luottamuksen apilan lehteä huolenpitoa ja osaavaa kasvua samanaikaisesti.  

Keskustan johdolla tämä hallitus on nostanut työllisyysasteen noin 72 prosenttiin, vaikka sitä laajasti epäiltiin vielä vuosi sitten. Seuraavan hallituksen on nostettava työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista, mutta se vaatii jatkossakin määrätietoisuutta. TEM:n tilastojen mukaan Suomessa jäi syntymättä noin 62 500 työpaikkaa vuoden aikana työvoimapulan takia. Työllisyysasteemme olisi jo lähes 74 prosenttia, mikäli nämä työpaikat olisivat toteutuneet. 

Työvoiman kohtaanto-ongelma on todellinen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutussopimus antaa mahdollisuuden opiskella laajasti myös työpaikoilla. Sitä ei kuitenkaan hyödynnetä vielä riittävästi. 

Keskusta esittää koulutussopimuksen toteuttamisen tehostamiseksi ammattilaiseen koulutukseen 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa. Nämä opettajat ja ohjaajat jalkautettaisiin kentälle, yrityksiin opettamaan, kouluttamaan, valmentamaan ja auttamaan. Tällä varmistetaan se, että opiskelija todella saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita työpaikalla, eikä jää tuuliajolle. Yrittäjäkentältä tulleen palautteen mukaan yrittäjät toivovat opettajien läsnäoloa työpaikoilla. 

Tämä olisi noin 50 miljoonan satsaus, mutta jos työllisyysaste nousee esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, niin takaisinmaksuaika on todella lyhyt. Puhumattakaan asian inhimillisestä puolesta.

Työmarkkinoilla on niin ikään jatkettava rakenteellisia uudistuksia. On vaikea kuvitella, että 75 prosentin työllisyysastetavoitetta saavutetaan ilman paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä. 

Työllisyysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tarkoittaa noin 1,4 miljardia lisärahaa julkiseen talouteen. Kyllä, kuulitte oikein – 1,4 miljardia. Mikäli saavutamme tavoitellun työllisyysasteen, julkinen taloutemme vahvistuu karkeasti ottaen noin neljällä miljardilla eurolla. 

Olemme sitoutuneita jatkamaan uudistuksia paremman työllisyyden eteen. Sen johdosta syntyvän ylijäämän käytämme koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, perhevapaauudistukseen sekä perusturvan, kannustavan perustulon rahoittamiseen. Jatkamme infrastruktuurin kehittämistä hyödyntämällä valtion tasetta, kuten tällä vaalikaudellakin on tehty. 

On mielestäni selvää, että seuraavan hallituksen yksi suurista tehtävistä on nostaa tiede- ja teknologiapolitiikka yhdeksi prioriteeteistä. Keskusta on sitoutunut nostamaan innovaatiorahoituksen BKT-osuuden neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Huolenpidon lehdestä puhuin, kun viimeksi tapasimme joukolla Jyväskylässä. 

Tavoitteenamme on tehdä kauan kaivattu sosiaaliturvauudistus sekä siihen liittyen perhevapaauudistus, joka saa maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Keskustan tavoitteena on, että sosiaaliturvauudistuksen perustan muodostaa kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo. Kaiken ydin on aktiivisuus. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin. 

”Jokainen koti on maailman keskipiste.” Näin keskustalaiset ovat tottuneet ihmisen elämänpiiriä hahmottamaan. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.

Keskusta haluaa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tekemämme äitiyspäivärahan vähimmäispäivärahan korotus oli jo yksi tehokas kohdennus. 

Hyvä kokousväki, teen toisen ehdotuksen:

Rakennetaan sosiaaliturvamme osaksi harkinnanvarainen lapsilisä pienituloisille perheille, joka vastaa nopeasti pienituloisten perheiden tarpeisiin.

Miksi emme suoraan vain korota lapsilisää? Kannatamme lapsilisän säilyttämistä yhteisenä, universaalina etuutena, mutta sen korottaminen tuntuvasti ei ole taloudellista realismia.

Tarvitaan paremmin kohdentuva harkinnanvarainen, tuloihin sidonnainen perusetuus. Etuuden tulisi olla joustavasti haettavissa ja saatavissa –  aitoa tarvetta vastaan. Myöntämisperusteena voisivat olla perheen vakavat taloudelliset ongelmat, joiden taustalla on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, vakava sairaus tai pienituloisuus perheen koko huomioiden. Koska sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu tulee viemään vuosia, tarvitsemme täsmätoimia pienituloisten lapsiperheiden tueksi jo nyt.

Hyvät kuulijat, perheiden asian ääreltä vielä yksi huomio.

Etuuksien ja tukien lisäksi myös palvelut ratkaisevat. Ennaltaehkäisyn merkityksen tiedämme kaikki, mutta parhaat meistä ottavat sen todesta ja tekevät tekoja.

Tässäkin salissa on paljon keskustalaisia valtuutettuja. Minulla on teille viesti. Ottakaa esimerkkiä Varsinais-Suomen pienestä Oripään kunnasta. Siellä kunta lahjoitti kaikille vauvaperheille kuuden tunnin lahjakortin kotipalveluihin. Siis sitä paljon puhuttua tukea kotiin. Sen myöntämisestä pitää tehdä helpompaa. Tämän vaalikauden loppusuoralla ehdimme vielä selkiyttää kunnille ohjeistuksia siitä, että kotipalvelua ja perhetyötä pitää ja tulee myöntää nopeana, matalan kynnyksen apuna. Siis myöntää vaikka neuvolasta tai päiväkodin palveluiden piiristä. Byrokratiaa alas, nopeaa apua ylös.

Hyvät ystävät, 

Muutama sana tähän loppuun vielä eduskuntavaalien asetelmasta. Mistä näissä vaaleissa on lopulta kysymys?

Voihan se olla niinkin että, että ruoho on aidan toisella puolella vehreämpää. Mutta kun katsotte aidan yli tarkemmin, huomaatte vaaliaidan toisella puolella olevan ruohon olevan sittenkin sinipunaista. Huhut kertovat, että Helsingin kabineteissa rakennetaan sinipunaa jo toden teolla, niin sanottua uutta kasvun hallitusta

Viime kaudella 2011-2015 sinipunan johdolla kasvoivat kolme asiaa: velka, verot ja työttömyys. Demarivaltiovarainministerit tulivat Suomelle todella kalliiksi. Vuosilta 2011-2015 Suomen BKT:ssa on noin 20 miljardin lovi.

Keskusta on tämän ajan vastavoima ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille. Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. 

Keskusta on vastavoima populismille. Populismi ei ole katoamassa Suomesta eikä Euroopasta mihinkään. Populistit käyvät jatkuvaa vaalikampanjaa. Populismin varjolla lietsotaan pelkoa ja vihaa, esitetään helppoja ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Brexitissä luvattiin mahdottomia. Italiassa luvattiin mahdottomia. Tulokset pelottavat. Toimivan kansanvallan ja demokratian ehto on aikaansaava demokratia. 

Ensi vaalikaudella keskusta on paras puolue uudistamaan työmarkkinoita sekä parantamaan perheiden asemaa ja sosiaaliturvaa. Keskusta on paras puolue pitämään huolta julkisesta taloudesta, suomalaisesta ruoasta, maakunnista ja alueellisesta koulutusjärjestelmästä. Meillä on parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Eurooppalaisina korostamme omien kieltemme ja kulttuurimme merkitystä sekä arjen sivistystä. Keskustan Suomi on avarakatseinen ja suvaitsevainen maa.

Hyvät ystävät, 

Jos täällä tänään yhdessä niin päätämme, edessämme on huikea viiden kuukauden kansanvaltainen taistelu. Taistelu arvojemme ja esittämämme ohjelman puolesta. Olen varma, että oikeudenmukainen ja ratkaisuihin valmis valinta löytyy nytkin poliittisen kartan keskeltä.

Tämä aika vaatii poliitikkoja, joille ylisukupolvisuus on arvojen ytimessä. Se vaatii puolueita, joille politiikka on teon sana. Keskustaa tarvitaan nyt, aivan kuten sitä tarvittiin sata vuotta sitten, kun Suomea rakennettiin ehyeksi sisällissodan jälkeen tai silloin, kun peruskoulu-uudistus tehtiin.

Hyvät ystävät, keskusta ei aio kevään vaaleissa jäädä katsomoon. Päätimme eilen puoluehallituksessa, että tästä kokouksesta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen Keskusta. Vapise sinipuna. Vaalitaistelu on alkanut.

Emmi Paajanen Sipilän eduskunta-avustajaksi

Perjantai 23.11.2018 klo 14:51

Emmi32.jpg
Tradenomiopiskelija Emmi Paajanen, 25, on valittu kansanedustaja ja pääministeri Juha Sipilän eduskunta-avustajaksi Anni-Maija Siiran siirryttyä töihin Keskustan puoluetoimistolle. Paajanen aloitti tehtävässään 12. marraskuuta.

Paajanen siirtyi eduskuntaan viestintätoimisto Tekiriltä, jossa hän työskenteli viestinnän suunnittelijana. Aiemmin Paajanen on työskennellyt harjoittelijana Tekirillä ja LähiTapiolalla, sekä täysipäiväisenä koulutuspolitiikasta vastaavana hallituksen jäsenenä Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:ssä. Hän toimii tällä hetkellä myös Keskustaopiskelijoiden 1. varapuheenjohtajana. 

Paajanen on koulutukseltaan ylioppilas ja opiskelee viimeistä vuotta liiketaloutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa erikoistuen henkilöstöhallintoon ja viestintään. 
 

Lisätiedot: 
Eduskunta-avustaja Emmi Paajanen 
emmi.paajanen@eduskunta.fi 
09 432 4162 

Keskusta julkisti Realistinen vihreys -kärkiteesinsä

Lauantai 17.11.2018 klo 17:46

Suomen Keskustan tiedote 16.11.2018

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä avasi Seinäjoella Keskustanuorten liittokokouksessa puolueen vaaliohjelman, Luottamuksen apilan, realistisen vihreyden lehteä. 

Puheessaan Sipilä kävi läpi, mitä Keskustan mielestä pitää tehdä seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä.

- Politiikka on Keskustalle teon sana. Tällä vaalikaudella keskustalaisia ympäristötekoja ovat olleet muun muassa päätös kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2045, työ suomalaisen ruoan markkinoiden parantamiseksi, sekä uuden kansallispuiston, Hossan, perustaminen ja vanhojen kunnostaminen, kertoi Juha Sipilä Keskustanuorten liittokokouksessa Seinäjoella.

Sipilän mukaan keskeinen keskustalainen arvo on ylisukupolvisuus. Tämän arvon pohjalta Keskusta myös linjaa ympäristöpolitiikkaa. Keskustalaisessa vihreydessä on kyse ihmisen ja luonnon kestävästä kumppanuudesta. Luottamuksen apilan realistisen vihreyden –lehden kärkiteesit seuraavalle vaalikaudelle ovat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa jamonimuotoinen luonto.

Ilmasto kuntoon

- Tänä syksynä julkaistun ilmastoraportin viesti oli selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden ensimmäisten valtioiden joukossa maailmassa, viimeistään vuonna 2045. Tämä vaatii kolmea asiaa: kulutustottumusten muuttamista, hiilinielujen kasvattamista ja uutta teknologiaa esimerkiksi hiilen kaappaukseen, linjasi puheenjohtaja Sipilä.

Keskusta on tehnyt oman kuusikohtaisen ohjelman hiilinielujen vahvistamiseksi. Siihen kuuluu toimia soiden ennallistamisesta maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja huonosti tuottavien peltojen metsittämiseen. Kunnianhimoisimmatkaan kansalliset toimet eivät yksin riitä. Vaikuttamalla kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin sekä kehittämällä ja viemällä ympäristöystävällistä teknologiaa maailmalle Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. Sipilä esitti marraskuun alussa Euroopan komission puheenjohtajalle Junckerille EU:n ja Afrikan yhteistä metsäohjelmaa Afrikan metsäkatoon puuttumiseksi.

Vihreä talous

Vihreä talous on Suomen menestyksen tae myös tulevaisuudessa. Meidän on siirryttävä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Tehdään se, mikä voidaan uusiutuvista, ja kierrätetään jo olemassa olevat raaka-aineet niin pitkälle kuin mahdollista.

-Biotalous vaatii myös raaka-aineita, joista tärkein meillä on puu. Puu on upea ja monipuolinen raaka-aine. Jotta se olisi parhaassa mahdollisessa käytössä, tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Esimerkiksi VTT on arvioinut, että metsäteollisuuden arvo on mahdollista kaksinkertaistaa lähivuosikymmeninä. Avain on hakea uusia, korkean lisäarvon tuotteita puusta, linjasi Sipilä Seinäjoella.

-Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon metsien käytöstä. Keskustelussa unohtuu helposti, ettäuusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Näitä asioita ei pitäisi asettaa vastakkain. Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa, korosti Sipilä puheessaan. 

Parasta lähiruokaa

 Suomalainen ruoka ja sen tuottajat, suomalaiset viljelijät ovat keskustalaisuuden ytimessä. Keskusta on suomalaisen ruuan puolue, suomalaisen viljelijän puolue, suomalaisen maaseudun puolue. 

-Tällä hallituskaudella on pantu toimeen niitä asioita, joita suomalainen ruokaketju on vuosikymmenen odottanut. Kaikista näistä toimista huolimatta maatalouden kannattavuus sukeltaa edelleen. Kaksi vaikeaa satovuotta ovat osasyy tähän, mutta kyllä kyse on myös syvemmästä ongelmasta. Siksi päätimme nimetä vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan uusia keinoja kannattavuuden parantamiseksi, kertoi Sipilä puheessaan Seinäjoelle. 

-Tämän hallituksen ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa aloittamassa ruuan kauppaa valvova viranomainen, joka kitkee ketjusta kielletyt kauppatavat. Maatalouden kannattavuus paranee vain toimivien, reiluuden markkinoiden kautta. 

 Sipilä linjasi, että myös EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettava. 

 -Tarvitsemme riittävän suuren EU:n maatalousbudjetin, lisää kansallista päätösvaltaa, digitalisaatiota keventämään hallintoa, sekä neuvontaa valvonnan sijaan. Tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille siten, että pidämme samalla ympäristöstä huolta.

 - Ruoka ei ole mikä tahansa kauppatavara. Edelleen vuonna 2018 ruoka on ihmisen elinehto. Vaikka elämme Suomessa usein yltäkylläisyydessä, on hyvä muistaa, että eri puolilla maailmaa kärsitään nälkää. Ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän, korosti Sipilä.

 Keskustan mielestä maanviljelijöitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskustan tavoitteena on, että suomalainen ruoka on tuotettu hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä.

 - Meillä on Suomessa Euroopan nuorimmat ja koulutetuimmat viljelijät, joten meillä on kaikki edellytykset tähän. Ilmastotyöstä pitää tehdä viljelijöille kannattavuutta parantava uusi tukijalka, ei kannattavuutta heikentävä lisärasite. 

 Monimuotoinen luonto

Keskustalle viljelyn ja varjelun periaate on tärkeä.

-Saamme luonnolta paljon - virkistymisenä, elämyksinä, riistalihana ja kalana ja marjoina. Keskusta on valmis toimimaan moninaisten elinympäristöjen puolesta. Käytännössä kyse on esimerkiksi kalateiden rakentamisesta, Itämeren suojelusta ja kosteikkojen kunnostamisesta. Metsäluonnon suojelemiseksi sitoudumme viemään METSO-ohjelman maaliin. Vapaaehtoisen suojelun malli on Metsossa osoittanut toimivuutensa. Metsien lisäksi sen voi laajentaa myös muihin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja soihin. Laajentamista voisi tukea monipuolistamalla Metson rahoitusmalleja niin, että myös yksityiset tahot voisivat osallistua suojelukohteiden rahoittamiseen. Voimme tehdä paljon metsäluonnon monimuotoisuuden eteen myös talousmetsissä. Talousmetsä ei ole, eikä sen pidä olla, puupelto, korosti Sipilä puhuessaan monimuotoisesta luonnosta. 

 Keskusta korostaa, että luonnossa liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkitut. Jokamiehen oikeuksien lisäksi tarvitsemme jokaisen oikeuden lähiluontoon. Tämä oikeus lähiluontoon kuuluu myös kaupunkilaiselle. Siksi Keskusta pitää kaupunkipuistojen ja viheralueiden puolta.

 - Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteinen aarteemme. Nyt meillä on liikaa lahoavia pitkospuita. Metsään on voitava päästä turvallisesti, liikkuipa sitten lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa, totesi Sipilä. 

 Keskusta on erämyönteinen puolue. Meille on arvovalinta puolustaa eräharrastusta ja sen edellytyksiä. Monille suomalaisille metsästys ja kalastus ovat tärkeä tapa ylläpitää luontosuhdetta. Maamme 300 000 metsästäjää osallistuvat monin tavoin luonnon suojeluun ja hoitavat yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä. Erätalouden osat, kuten kalastus- ja metsästysmatkailu voivat tuoda eloa ja toimeentuloa monille syrjäseuduillemme.

Kahdeksan ALDE-pääministeriä Helsinkiin helmikuussa

Tiistai 13.11.2018 klo 23:05

Tänään kokoonnuimme seitsemän ALDE-pääministerikollegan kanssa Kööpenhaminaan.

Ennen varsinaista yhteistä kokousta tapasin Tanskan pääministeri Lars Lokke Rasmussenin kahdenvälisesti. Tapaan kaikki EU-kollegani ennen eduskuntavaaleja PJ-kautemme tiimoilta joko Helsingissä tai heidän omassa kotimaassaan. 

Kokouksemme agendalla oli sisämarkkinoiden kehittäminen, kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka, toimet vapaa kaupan ja monenkeskisen järjestelmän edistämiseksi sekä entistä tiiviimpi kumppanuus Afrikan kanssa. Kävimme näiden aihealueiden ympärillä erinomaisen keskustelun ja löysimme vahvan yhteisen näkemyksen. Tämä yhteensä kahdeksan maan (Suomi, Viro, Tanska, Slovenia, Belgia, Luxemburg, Tsekki, Hollanti) ryhmä antaa hyvä pohjan ponnistaa yhä parempiin tuloksiin ja vaikuttaa myös EU:n sisäiseen keskusteluun.

Julkaisimme edellä mainituista aihealueista tavoitteellisen jokaisen pääministerin allekirjoittaman julkilausuman. Sisämarkkinoiden osalta haluamme syventää ja laajentaa yhteisiä sisämarkkinoita. Tämän lisäksi peräänkuulutamme digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisen talouden täydellistä hyödyntämistä. 

Vapaa kaupan osalta haluamme EU:n olevan globaali suunnannäyttäjä, sekä monenkeskisen järjestelmän väsymätön puolustaja. Rauhaa ja hyvinvointia ei luoda raja-aitoja rakentamalla, päinvastoin.

Ilmastopolitiikan osalta vaadimme EU:lta globaalia johtajuutta. Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan ja viedä vihreän kasvun uudelle tasolle. Afrikka yhteistyön osalta totesimme yhdessä, että kumppanuus tulee luoda uudestaan ja aivan uudenlaiselle pohjalle. Kehitysavun lisäksi EU:n tulee panostaa entistä enemmän investointeihin ja yhteistyöhön myös yksityisen sektorin kanssa. Afrikkaan on luotava työtä ja menestystä mm.  antamalla mahdollisuuksia startup-yritysten kehittymiselle, innovaatioille jne. Euroopan ja Afrikan välille on luotava todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä kauppaan ja investointeihin keskittyvä kumppanuus.

Julkilausuman keskeiset tavoitteet luovat perspektiiviä ja konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille.

Kokouksessa päätimme myös, että seuraava ALDE-pääministerien kokous järjestetään esityksestäni Helsingissä ensi vuoden helmikuussa. Teemme kokouksesta hienon tapahtuman, Suomi tarjoaa parastaan. Aiheina ovat puheenjohtajakautemme, EU-parlamenttivaalit sekä neuvoston viisivuotinen strategia. Tämä on hieno vaikuttamisen paikka.

Toivotan kollegani tervetulleeksi helmikuussa talviseen Helsinkiin!

EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelulla

Perjantai 9.11.2018 klo 19:00

Olen viimeisen reilun viikon aikana tavannut kahdenvälisesti yhteensä 15 eurooppalaista päämieskollegaa. Vaikka EU-tasolla teemme päätöksiä 28 maan voimin, on maiden kahdenvälisillä neuvotteluilla ja asumattomille väleillä päämiesten kesken tärkeä merkitys.

Minulle eurooppalainen yhteistyö ja EU:saa vaikuttaminen on tärkeä ka hyvin mieluinen osa pääministerin työtä. Suhteet eurooppalaisiin kollegoihin ovat mutkattomat. Tältä pohjalta on hyvä edistää myös kansallisia etujamme EU:n päätöksenteossa.

Olen ilmoittanut, että EU:n puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen tulen tapaamaan jokaisen EU-maan päämieskollegan kahden kesken joko täällä Suomessa tai kunkin kotimaassa. Haluan, että valmistelemme puheenjohtajuuskautemme huolella alusta alkaen.

Kuluneen viikon päämiestapaamiset niin täällä Helsingissä kuin edeltävällä viikolla Oslossa olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Agendalla olivat puheenjohtajuuskautemme lisäksi brexit, rahaliitto EMU:n jatkoaskeleet, tuleva EU:n monivuotinen budjetti sekä ylipäätään eurooppalaisen yhtenäisyyden, vahvan arvopohjan ja oikeusvaltioperiaatteiden vaaliminen.

Tapaamisissa tiivistin tavoitteemme tulevien vuosien EU:n kehittämisen osalta kahden otsikon alle; turvallisuus ja kasvu. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa EU:lta on löydyttävä konkreettisia toimia ja edistystä. Nämä ovat myös asioita, jotka tulevat näkymään kansalaistemme jokapäiväisessä arjessa.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Olemme nostaneet Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuseen liittyvän artiklan yhdessä esille ja pohdittavaksi. Olemme saaneet useita kumppaneita työhön rinnallemme.

Toisaalta, iso osa tulevaisuuden turvaa on vastuullinen ilmastopolitiikka. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.

Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa olemme kannustaneet Euroopan komissiota antamaan ennen Puolan joulukuun alussa pidettävää ilmastokokousta pitkän aikavälin ilmastostrategian 2050 saakka. Tämä toteutunee. Tämä veisi EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.

EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi. Olemme kansallisesti hoitaneet tavoitteemme, joten olemme uskottava toimija myös eurooppalaisella tasolla. Meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.

Kasvun kautta voimme luoda yhteistä hyvinvointia. Tärkeimmät kasvun moottorit EU:ssa ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen sekä vapaan kaupan puolustaminen globaalisti.

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n on otettava myös vapaa kaupan osalta johtajan rooli. Tämä vaati saumatonta yhtenäisyyttä kaikkien jäsenmaiden kesken.

Kasvun ja turvallisuuden kannalta muuttoliikkeen tuomien haasteiden ratkaiseminen on keskeisessä roolissa. Suomen jo pitkään ajama kokonaisvaltainen lähestymistapa on saanut kannatusta myös muilta jäsenmailta. Tämä tuli esille myös tämän viikon tapaamisissa.

Osana muuttoliikkeen ratkaisemista on entistä vahvemman strategisen kumppanuuden luominen Afrikkaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumiseksi. Kumppanuuden, josta hyötyvät niin Afrikka kuin Eurooppa. Esitin torstaina konkreettisen aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille.

Haluan, että osaksi Afrikka-kumppanuutta perustamme metsiin ja ilmastoon keskittyvän ohjelman, jolla tuemme metsien hoitoa ja metsien istuttamista Afrikan maihin. Hiilinieluja kasvattamalla luomme sekä uudenlaista yrittäjyyttä maanosaan, että vastaamme ilmastohaasteeseen. Uskon, että aloitteemme etenee ripeästi.

Tämän viikon tapaamiset osoittivat omalta osaltaan sen, että Suomen työtä EU:ssa arvostetaan ja meidän ääntämme kuullaan. Tulokset vaativat työtä ja pohjan, jolle luottamus neuvottelupöydissä on rakennettu. Tältä pohjalta voimme luottavaisin mielin katsoa kohti syksyä 2019 ja ottaa varmoin ottein EU:n puheenjohtajamaan vetovastuun. 

Hallituksen esitykset yhteiskuntarauhan palauttamiseksi

Torstai 25.10.2018 klo 20:43

Hallitus keskusteli tänään ammattijärjestöjen kanssa mahdollisesta ratkaisusta työmarkkinatilanteeseen ja esitti oman vastaantulonsa asiassa. Hallitus haluaa edelleen edistää alkuperäistä tavoitettaan pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta. Haluamme kuitenkin myös lopettaa mahdollisimman pian työntekijäliittojen painostustoimenpiteistä sivullisille, työnantajille ja työntekijöille itselleen koituvat haitat.

Olen tehnyt viime päivinä töitä kellon ympäri ja tavannut kymmeniä työmarkkinaosapuolien edustajia. Olen kuunnellut näissä tapaamisissa tarkalla korvalla niitä viestejä, joita ammattiyhdistysliikkeellä on tähän asiaan liittyen. Minusta näistä tapaamisista voi vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että kaikki ymmärtävät, että pienet yritykset ovat erilaisessa asemassa isoihin yrityksiin verrattuna silloin, kun työntekijä ei suoriudu tehtävistään.

Nyt hallituksen ehdotus on, että tämä asia kirjataan lakiin juuri näin. Lakiin ei kuitenkaan laitettaisi hallituksen alkuperäisen esityksen tapaan yrityksen työntekijöiden lukumäärälle numeerista rajaa. Sen sijaan laissa todettaisiin, että irtisanomisen perusteita arvioitaessa otettaisiin huomioon työntekijöiden ja yritysten kokonaistilanne sekä yrityksen työntekijöiden lukumäärä.

Toinen johtopäätökseni on, että työntekijäpuolella työttömien aktiivimalli on koettu kiky-sopimuksen vastaiseksi leikkaukseksi työttömyysturvaan. Tämä nousi esiin erityisesti PAM:in hallituksen käydessä tiistaina vieraana luonani Kesärannassa. Hallitus ei ole tarkoittanut aktiivimallia leikkaukseksi, vaan tarkoitus on ollut mallin avulla edistää työttömien aktiivisuutta ja sitä kautta lyhentää työttömyyden kestoa. Tarkoituksena on myös ollut, että kun Suomessa on kova työvoimapula, työ löytäisi tekijänsä.

Olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja myös kansalaisilta. Osan kokemus on, että aktiivimallin aktiivisuusehdot on tällä hetkellä määritelty liian tiukasti. Omakin ajatukseni on, että aktiivisuuden osoitukseksi pitäisi riittää normaali ahkeruus ja aktiivisuus. Myös eduskunta vaati hallitusta seuraamaan, että kaikilla aktiivisilla työttömillä varmasti on mahdollisuus täyttää aktiivimallin ehdot. Siksi hallitus esittää osana kompromissia, että käynnistämme kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin mukaisen aktiivisuutensa.

Tämän lisäksi hallitus jatkaa kolmikantaista valmistelua työttömien omaehtoisen työnhaun mallista. Omaehtoisen työnhaun mallin on tarkoitus astua voimaan, kun te-palvelut siirtyvät maakuntien harteille.

Lisäksi hallitus laskee nyt valmistelussa olevan esityksen mukaisesti henkilöperusteisista syistä irtisanotun työntekijän työttömyysturvan karenssia kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Karenssin laskemisesta on tullut hallitukselle jo nyt positiivista palautetta ja se säilyy tässä hallituksen esityksessä.

Lopuksi haluan kommentoida lyhyesti julkisuudessa ollutta esitys perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden helpottamista pienissä yrityksissä. Määräaikaisuuksista on keskusteltu hallituksessa aiemmin erittäin perusteellisesti. Silloin nousi esiin huoli siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen heikentäisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Otan tämän huolen erittäin vakavasti aikana, jona Suomessa syntyvyys on matalammalla tasolla kuin yli sataan vuoteen. Minun olisi erittäin vaikeaa viedä tällaista esitystä eteenpäin ilman, että tasa-arvonäkökohdat huomioitaisiin siinä jotenkin.

ASEM-huippukokouksesta Brysselistä

Perjantai 19.10.2018 klo 18:49

Eilen ja tänään pidettiin 12. Aasian ja Euroopan välinen ASEM-huippukokous, johon osallistui 30 Euroopan maata ja 21 Aasian maata. Kokous oli erinomainen mahdollisuus tavata vaikka lyhyestikin sellaisten maiden johtajia, joiden kanssa on muuten mahdollisuus keskustella harvemmin. Minulla oli mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Mongolian presidentin sekä Venäjän, Vietnamin, Singaporen, Thaimaan, Kiinan ja Japanin pääministereiden kanssa.

ASEM on merkittävin kanava eurooppalaisten ja aasialaisten maiden johtajien vuoropuhelulle. Epävarmoina aikoina on erittäin tärkeää, että Euroopan ja Aasian maat voivat keskustella epävirallisesti ja suoraan siitä, kuinka voimme vastata yhdessä globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät turvallisuuteen, kauppapolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja tasa-arvoon.

Ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä tärkeitä olivat muun muassa Korean niemimaan tilanne, kyberturvallisuus sekä Agenda 2030:n toimeenpano. Talouskysymyksissä oli tärkeää saada aikaan yhteinen näkemyksemme muun muassa monenkeskisen kauppajärjestelmän merkityksestä, kestävästä talouskasvusta sekä digitalisaation mukanaan tuomista haasteista.

Omassa puheenvuorossani nostin esille meille tärkeitä asioita kuten juuri julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin raportin merkityksen. Korostin, että meidän on muutettava ajattelutapaamme siitä, miten näemme oman taloutemme perustan. Meidän on siirryttävä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta määrätietoisesti kohti kiertotaloutta. Nostin esille myös tarpeen tehdä yhteistyötä muovijäteongelman ratkaisussa. Asia on tärkeä meille kaikille. Korostin myös, että kestävää kehitystä ei voi olla ilman tasa-arvoa. Meidän kaikkien tulee tehdä käytännön työtä tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Puheenvuorossani mainitsin yhtenä konkreettisena esimerkkinä suomalaisen kouluruokailun.

Täysistunnon jälkeen pidetyllä ASEM-johtajien työlounaalla peräänkuulutin vastuullista valtioiden toimintaa myös kyberympäristössä. Kyberturvallisuuteen liittyvistä haasteista keskusteltiin myös eilisessä Eurooppa-neuvostossa.

Kokous täytti odotuksemme. Saimme aikaan hyvän puheenjohtajan julkilausuman, jossa meille tärkeät elementit ovat hyvin kirjattuina. Pidin tärkeänä, että sääntöihin pohjautuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys, vapaakaupan tärkeys, ilmastonmuutoksen torjuminen, kestävä kehitys, tasa-arvokysymykset sekä merten muovijäteongelma olivat huomioituina ja kirjattuina julkilausumaan tarpeeksi selkeästi.

Tämän päivän huippukokous vahvisti selkeästi ASEMin roolia monenkeskisen ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen edistäjänä tilanteessa, jossa sen olemassaoloa kyseenalaistetaan. Vaikka itse huippukokouksessa ei varsinaisia sopimuksia allekirjoitettukaan, ovat ASEMin puitteissa käydyt keskustelut omalta osaltaan edistäneet Euroopan ja Aasian lähentymistä. Maanosat ovat luonnollisia kumppaneita toisilleen, ja tämän vahvistamiseksi on tärkeää, että Eurooppa ja Aasia tekevät enenevissä määrin yhteistyötä niin liikenne- ja viestintäyhteyksien, energian kuin ihmisten liikkuvuuden saralla. Tämän ns. Connectivity-työn vahvistamiseen ASEM-huippukokous keskittyi suurelta osin. EU on myös solminut ja solmimassa erilaisia vapaakauppa- ja investointisopimuksia muun muassa Japanin, Singaporen, Etelä-Korean ja Vietnamin kanssa.

Eduskunnalta laaja tuki hallituksen työlle

Keskiviikko 17.10.2018 klo 20:25

Eduskunta antoi tänään luottamuksen hallitukselle jatkaa työtään Suomen työllisyyden parantamiseksi. Äänestystulos myös osoitti, että hallituksella on mandaatti jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienyrittäjien työllistämiskynnystä. Tämä esitys on yksi hallituksen useasta kymmenestä työllisyyttä parantavasta toimesta.

Myös jatkossa pienissä yrityksissä työntekijän saisi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Ketään ei edelleenkään saa irtisanoa kevein perustein. Muutos olisi siinä, että jatkossa työnantajan koko huomioitaisiin nykyistä paremmin. Näiden työnantajien kohdalla irtisanomisperusteelta edellytettävä asiallisuus ja painavuus täyttyisivät siten nykyisessä laissa ja oikeuskäytännössä edellytettyä helpommin. Lain tarpeellisuuden ymmärtää varmasti moni suomalainen. Esimerkiksi otan kolmen hengen yrityksen, missä yksi työntekijä laiminlöisi toistuvasti ja tahallisesti työtehtäviään. Tällainen yritys olisi erilaisessa tilanteessa kuin 300 hengen yritys vastaavanlaisessa asiassa.

Suomalaiset pienyrittäjät ovat vastuullisia ja ahkeria. He työskentelevät kellon ympäri ja laittavat monesti koko omaisuutensa yritystoimintansa vakuudeksi. Yrittäjät eivät palkkaa ketään irtisanoakseen, vaan työn tarjoaminen toiselle ihmiselle on positiivinen asia.

Julkisessa keskustelussa on jäänyt pienemmälle huomiolle, että hallitus tuli tässä asiassa jo käytännössä puoliväliin vastaan. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus teki esitykseensä merkittäviä muutoksia kompromissiratkaisuna. Yritysten kokorajaa laskettiin alle 20 hengen yrityksistä alle 10 hengen yrityksiin. Lisäksi hallitus haluaa parantaa irtisanottujen työntekijöiden asemaa laskemalla työttömyysturvan karenssia kolmesta kahteen kuukauteen. Jatkossa henkilöperusteisesti eli kansan kielellä oman toimintansa takia irtisanottu työntekijä alkaisi saada työttömyysturvaa nykyistä aiemmin. Hallitus valmistelee ripeästi esityksen loppuun ja tuo sen eduskuntaan.

Tämä vastaantulo ei riittänyt ammattiliitoille. Julkisuudessa työmarkkinatoimien on kerrottu olevan laajempi protesti hallituksen työllisyystoimia vastaan. Poliittisilla lakoilla vastustetaan politiikkaa, joka on tuonut Suomeen tutkitusti useita kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Suomen työllisyysaste on nyt paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Työllisyys ei ole parantunut itsestään. Hallitus on tehnyt määrätietoisesti toimia, jotta pääsimme mukaan maailmantalouden kasvuun. Lähes kaikkia hallituksen työllisyysratkaisuja on vastustettu ja kritisoitu eduskunnan vasemmalta puolelta.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000-40 000 työpaikkaa. Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen muilla päätöksillä saavutetaan lisäksi noin 33 000-42 000 työpaikan lisäys, eikä tässä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia.

Hallitus on valmistellut työmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tätäkin esitystä valmistellessa kokoontui kolmesti epävirallinen kolmikantainen työryhmä, mutta ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen asiassa.

Nykyisen esityksen taustalla ovat jo aiemmin epäonnistuneet kolmikantaneuvottelut työaikalaista. Koska työaikalaissa ei päästy yhteisymmärrykseen, hallitus päätti tehdä tällaisen pienemmän toimen, jonka tarkoitus on vähentää työntekijän palkkaamisesta pienille yrityksille koituvaa riskiä.

Tänään eduskunnan viesti oli selvä. Maamme lait säätää Suomen kansan valitsema eduskunta. Kansanedustajista 101 äänesti hallituksen luottamuksen puolesta, 73 vastaan. Kiitän erityisesti niitä opposition kansanedustajia, jotka äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta. Tukenne osoittaa, että tässä kysymyksessä eivät ole vastakkain hallitus ja oppositio, vaan laajempi rintama, jonka mielestä lainsäätäjä ei voi antaa kenellekään muulle veto-oikeutta Suomen uudistamisesta, vaan eduskunnan pitää aikanaan päättää tästäkin laista.

Suomalaiset ovat historiassa oppineet, mikä merkitys työllä ja vahvalla valtion taloudella on. Suomi ikääntyy ja tulevina vuosikymmeninä hyvinvointiyhteiskunta vaatii entistä korkeampaa työllisyysastetta. Maata rakennetaan yhdessä siitäkin huolimatta, että kaikista toimista ei välttämättä löydy aina yksimielisyyttä. Se ei voi olla syy jättää tekemättä. Toivon kaikilta osapuolilta nyt malttia.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä

Tiistai 16.10.2018 klo 14:15

(muutosvarauksin)

Hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen. Talous on kasvanut ja työllisyysaste parantunut. Työllisyysaste on jo melkein 72 prosenttia. Työssäkäyvien määrä on kasvanut yli 115 000. Hallituksen aloittaessa julkinen talous oli lähes kuusi miljardia alijäämäinen. Ensi vuonna se on käytännössä tasapainossa.

On hyvä palauttaa mieleen, miten tähän on tultu. Hallituskauden alkaessa ennusteet eivät luvanneet hyvää, ei taloudelle eikä työllisyydelle. Suomi oli ollut uudistamatta pitkään. Vatuloinnin oli loputtava. Oli selvää, että suunta ei kääntyisi ilman kipeitä päätöksiä.

Hallitus ryhtyi ensitöikseen toimiin Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun. Vienti alkoi vetämään ja investoinnit elpyivät. Sopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000 – 40 000 työpaikkaa. Kiitän ammattiyhdistysliikettä yhteistyöstä kilpailukykysopimuksen aikaansaamisessa. Tiedän, että sopimus ei ollut helppo, mutta se oli isänmaallinen teko.

Arvoisa puhemies,

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä saavutetaan 33 000 - 42 000 työpaikan lisäys jo mainitun kiky-sopimuksen lisäksi, eikä tässä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia. Tutkimuksen mukaan hallituksen päätökset ovat lisänneet työnteon kannusteita. Työnteon kannustimia ovat lisänneet muun muassa palkansaajien tuloveronkevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen ja päivähoitomaksujen alentaminen.  

Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä. Kokopäivätöihin työllistyvän ihmisen käytettävissä olevat tulot kasvavat keskimäärin 1 000 €/kk. Kun hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, nähdään, että kipeistä leikkauksista huolimatta tuloerot kasvavat vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Hallituksen toimet ovat parantaneet myös lapsiperheiden työnteon kannustimia ja vähentäneet lapsiköyhyyttä.

Hallituksen ratkaisut talouden ja työllisyyden kohentamiseksi ovat olleet oikeita ja välttämättömiä. Niiden perimmäisenä päämääränä on torjua työttömyydestä aiheutuvaa eriarvoisuutta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työllisyyden merkitys julkiselle taloudelle on järisyttävä. Kyse on päiväkotien, sairaaloiden ja ikäihmisten hoivan rahoittamisesta.

Työllisyysasteen nousu prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa noin 1,4 miljardilla. Tulevien vuosien haasteet edellyttävät vähintään 75 prosentin työllisyysastetta.

Ärade talman,

Enligt grundlagen ska det allmänna främja sysselsättningen och verka för att alla tillförsäkras rätt till arbete. Regeringen har genom många olika åtgärder strävat efter att höja sysselsättningen och under regeringsperioden har antalet sysselsatta ökat med 115 000 personer.

Arvoisa puhemies,

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tätä hallitus on tavoitellut toimillaan.

Työllistämisen esteitä on purettu monin eri keinoin. Koeaikaa on pidennetty. Takaisinottovelvoitetta on lyhennetty. Määräaikaisia työsuhteita on joustavoitettu. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä.

Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteiden eli Ohjaamojen toiminta vakinaistettu. Myös etsivään nuorisotyöhön on panostettu. Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla on helpotettu. Nollatuntisopimuksiin on luotu reilut pelisäännöt. Osa-aikatyön ja keikkatyön tekemistä sovitellulla päivärahalla on helpotettu.

Nyt työttömiä kuunnellaan ja haastatellaan määräajoin. Tästä on tullut työttömiltä paljon positiivista palautetta eri puolilta Suomea. Heistä pidetään huolta. Tätäkin opposition vasen laita aikanaan kritisoi ”pakkohaastatteluina”.

Työaikalakia uudistetaan joustavammaksi. Työn perässä liikkumisen kannustimia on parannettu. Ensi vuoden budjetissa palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin.

Naisten työmarkkina-asemaa parannetaan äitien työnantajille maksettavalla 2 500 euron perhevapaakorvauksella.

Hallitus on parantanut määrätietoisesti pienten ja keskisuuren yritysten toimintaedellytyksiä. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu perintöveroa keventämällä. Työttömyysturvaa on nykyisin mahdollista käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Hallitus sopi budjettiriihessä yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan parantamisesta. Startup- yrittäjien ja ulkomaisten asiantuntijoiden oleskelulupien saamista on sujuvoitettu ja nopeutettu.

Kaikki näistä päätöksistä eivät ole olleet helppoja. Aina kun uusia toimia on esitelty, niiden merkitystä on vähätelty. Jälkikäteen on helppo sanoa, että monien päätösten vaikutukset ovat olleet positiivisia. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka on suurempi kuin osiensa summa. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus on pyrkinyt alentamaan työllistämiskynnystä monilla eri toimilla ja parantamaan pienyrittäjän asemaa. Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevien säännösten on katsottu nostaneen työllistämiskynnystä. 

Pieniin yrityksiin kohdistuvia poikkeuksia irtisanomissuojaan on säädetty useissa OECD-maissa. Virherekrytoinneista aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti suurempia pienissä yrityksissä. Lisäksi pienillä yrityksillä on yleensä huonommat mahdollisuudet löytää työntekijälle korvaavia työtehtäviä.

Tämän vuoksi hallitus on osana työllisyyttä edistäviä toimia valmistelemassa ja tuomassa eduskuntaan esityksen laiksi työllistämiskynnyksen alentamisesta alle kymmenen hengen yrityksissä. Lisäksi työntekijän työttömyysturvaan liittyvää karenssia lyhennetään kolmesta kahteen kuukauteen. Jatkossakin irtisanomisen perusteena pitää olla asiallinen ja painava syy. Tämä on tärkeää huomata. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään. Rekrytointiin liittyvän riskin alentaminen auttaa lisäksi niitä työntekijöitä, joiden palkkaamisen liittyy korkeampi riski esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden vuoksi.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusta on painostettu lopettamaan kyseisen esityksen valmistelu. Lakot aiheuttavat menetyksiä yrityksille ja työntekijöille.

Hyvinvointiyhteiskunta vaatii vieläkin korkeampaa työllisyysastetta. Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä. Kaikista toimista ei välttämättä löydy aina yksimielisyyttä. Lopulta kyse on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa.

Ilmastopolitiikassa onnistuminen vaatii puolueilta yksituumaisuutta

Maanantai 8.10.2018 klo 16:23

Tänään julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti on aiheuttanut ansaitusti keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raportti teroittaa tarvetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kahden asteen sijaan. Jo puolentoista asteen lämpötilanousu aiheuttaa ongelmia ja vaatii seurauksiin sopeutumista.

Jos kuitenkin maapallon lämpötila nousee kaksi astetta, vaikutukset ovat raportin mukaan huomattavasti vakavampia ja vaikeammin hallittavia. Esimerkiksi veden puutteesta kärsii tuplasti enemmän ihmisiä verrattuna 1,5 asteen lämpötilanousuun. Ero on dramaattinen.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on ollut yksi hallituksen politiikan lähtökohdista. Hallitustunnustelijana asetin hallituskumppaneille kynnyskysymykseksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutumisen. Hallitus onkin päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Kaiken kattavana tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045.

Päätetyt toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Nyt julkaistun tutkimuksen viesti on selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Tarve vähentää päästöjä luo valtavat markkinat uusille teknologisille ratkaisuille. Suomella on mahdollisuus nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi.

Samalla on todettava, että kaikki päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet eivät Suomessakaan ole helppoja. Poliitikoilta päätökset vaativat rohkeutta, yksituumaisuutta ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Jotta päätöksenteko on riittävän pitkäjänteistä, on välttämätöntä käydä hallitus- ja oppositiorajat ylittävää vuoropuhelua. Näin on Suomessa toimittu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä tehdessä.

Aion kutsua marraskuussa kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet yhteen pyöreän pöydän keskusteluun. Keskustelua on luvannut johdatella Suomen ilmastopaneeli. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Kyseessä olisi prosessi, jossa puolueet keskustelisivat puhtaalta pöydältä yhteisistä keinoista ja tavoitteista, joihin kaikki sitoutuvat ilmastopolitiikan kunnianhimon tason varmistamiseksi ja sen jatkuvuuden takaamiseksi yli hallituskausien.

Suomi on ollut tällä hallituskaudella myös kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Olemme tehneet töitä myös Euroopan unionissa päästövähennystavoitteiden tiukentamiseksi. Tätä työtä täytyy jatkaa. Teen parasta aikaa kierrosta, jonka aikana tapaan kaikki EU-kollegani. Tapaamisilla olen pohjustanut Suomen ensi kesänä alkavaa EU:n puheenjohtajuutta. Olen näissä keskusteluissa ottanut puheeksi myös ilmastonmuutoksen ja todennut, että nykyiset toimet eivät riitä. Ilmastonmuutoksen pitää olla keskeisesti esillä myös Suomen EU-puheenjohtajuuden ohjelmassa. Euroopan tulee ottaa kansainvälisesti ilmastojohtajuus.

Keskinäisestä kunnioituksesta

Sunnuntai 23.9.2018 klo 16:55

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja ja omalla tekemiselläni muuttamaan poliittista kulttuuria. Aika ajoin olen muistellut, mitä se kotisohvalla politiikan pyörteille päätään pudistellut kempeleläinen diplomi-insinööri aikanaan ajattelikaan politiikasta– sen tahallisista väärinymmärtämisistä ja haluttomuudesta löytää ratkaisuja.

Nyt olen saanut olla osa tuota politiikan maailmaa kohta kahden vaalikauden ajan. Omalta osaltani olen yrittänyt muuttaa politiikan toimintatapoja. Jossain olen onnistunut, jossain en.

Yhä olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja ohipuhumiseen. He odottavat politiikkojen tekevän kestäviä päätöksiä heidän ja isänmaan parhaaksi, eivätkä hekaipaa toisten nokittelua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 

Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin. 

Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vaatii kunnostautumista erityisesti meiltä päättäjiltä. Tämä korostuu pohdinnoissa näinä kuukausina, kun puolueet etsivät ehdokkaita ensi kevään moniin tärkeisiin vaaleihin. Kärjistykset ja tahallinen väärinymmärtäminen saavat monet jättäytymään keskustelujen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nurkkaan ajaminen on helppoa, mutta sieltä poispääseminen taas vaikeaa. 

Ihmisillä on tarve puhua ja saada näkemyksiinsä vastakaikua. Mitä hyötyä on keskustelusta, joka pyrkii vain osoittamaan toisen olevan väärässä? Onko politiikan puhumisen tavoite poliittiset pikavoitot ja kannatuksen kasvu vai kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen?

Puhuin Saksan liittopresidentin kanssa aiheesta tällä viikolla. Hän oli äärettömän huolissaan poliittisesta keskustelukulttuurista niin Saksassa kuin koko Euroopassa. Pahimmillaan se ruokkii ääriliikkeille ja radikalismille maaperää ja suosiota. Joidenkin tutkimusten mukaan populististen puolueiden suosio voi ensi keväänä kasvaa Euroopan parlamentissa jopa 30 – 35 prosenttiin. Jos tämä toteutuu, se muuttaa kyllä parlamentin dynamiikkaa. 

Suomen kaltaista monipuoluejärjestelmää, jossa on totuttu kaiken kirjaviin hallituksiin, pitäisikin osata vaalia tavalla, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheyttä. Kyvystä tehdä päätöksiä yli puoluerajojen on pidettävä huolta. Kompromissien teko voi välillä kirpaista yksittäistä poliitikkoa tai puoluetta, mutta se on siltikin ainut tae kestävästä yhteiskunnan uudistamisesta.  

Omasta kokemuksesta tiedän, että oppositiossa itsekseen on helppo olla puhdasoppisen oikeassa monessa asiassa. Vaikeus tuleekin juuri kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta porukalla. Se tekee myös kipeää, on tehnyt myös Keskustalle. Hallitusten toimintakyky ja keskinäinen kunnioittava vuoropuhelu voi myös lisätä politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Länsimaisessa demokratiassa meidän on kyettävä käymään kipakkaakin poliittista debattia. On oikeus olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä toisia kunnioittaen ohipuhumista välttäen.

Keskustan periaateohjelman mukaisesti sydämensivistys ja lähimmäisenrakkaus ovat toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. 

Tässä lajissa yritän itse ja puoleeni kanssa kilvoitella joka päivä.

Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin

Lauantai 22.9.2018 klo 10:29

Yhteiskunnan eheys, eriarvoisuuden torjunta ja ylisukupolvisuus ovat seuraavan vaalikauden punainen lanka, linjasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä. 

Viimeiset vuodet Suomen taloutta on laitettu kuntoon. Velkaantumiselle oli saatava piste ja suomalaisille työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt laitettu kestävämmälle pohjalle.  Seuraavaksi Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat eheämpää yhteiskuntaa ja kaikkien suomalaisten mukana oloa, Juha Sipilä toteaa.

Keskusta lanseerasi Sotkamon puoluekokouksessa luottamuksen apilan. Nyt Keskusta julkisti apilasta huolenpitolehden tavoitteet ensi vaalikaudelle. Puolue nostaa huolenpidon kärkiteemoikseen tervetullut lapsinäköaloja nuorillearvokas ikääntyminen ja mahdollistava perusturva.

Keskusta uudistaisi perhevapaat ja panostaisi edelleen lapsiperheiden kotiapuun. Parhaillaan seuraavalle hallitukselle esivalmistellaan lapsistrategiaa. Keskusta on sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon sitoutunut. Keskusta myös esittää oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.

Keskustan perhevapaamallissa perheillä on säilyttävä valinnanvapaus. Isien vapaita on pidennettävä. Keskusta on valmis laittamaan tähän rahaa. Isien on käytettävä enemmän perhevapaita. Myös itse olen ollut kotona hoitamassa lapsia, sitä aikaa ei ole varmasti kukaan jälkeenpäin katunut, Sipilä toteaa.

Keskusta myös esittää, että 75 vuotta täyttäville suomalaisille tarjottaisiin ikäkausitarkistus. Siellä käytäisiin ikäihmisen tilanne kaikkinensa läpi, ei vain terveydentilaa. Keskusta on myös valmis pohtimaan innovatiivisia ideoita ikäihmisten uudenlaisiksi asumismuodoiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä olisivat esimerkiksi kaupunkien seniorikorttelit

Sipilän mukaan sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistusSosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.

Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Olemme tällä kaudella käynnistäneet perustulokokeilun Keskustan aloitteesta. Se oli hyvä lähtölaukaus ja siitä saatuja tuloksia on hyödynnettävä. Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen, Sipilä sanoo.

Sadat keskustalaiset toimijat ovat kokoontuneet viikonlopuksi politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylään.

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Junckerin puheessa useita esillä pitämiämme prioriteettejä

Keskiviikko 12.9.2018 klo 16:02

Kuulimme tänään Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheen, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti kautensa viimeisen katsauksen. Juncker nosti esille EU:n suuria haasteita ja ideoi konkreettisia esityksiä. Puhe oli monella tapaa erinomainen.

Yksi pieni, mutta arkinen asia oli, että Junckerin mukaan kellojen siirtämiselle ollaan saamassa viimein piste. Tämä on työvoitto meille suomalaisille. Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimme. 

Junckerin puhe oli merkittävä Suomen puheenjohtajakauden kannalta. Hän nosti esille asioita, joiden eteen Suomi on tehnyt pitkään töitä. Näistä asioista lähetin viime viikolla myös Junckerille kirjeen. Nostan kuusi asiaa Junckerin puheesta:

1.    Selkeä vaatimus monenkeskisen järjestelmän sekä avoimen ja vapaan kaupan puolesta, jossa EU:lla on merkittävä globaalin toimijan rooli. Juncker puhui myös yhtenäisten sisämarkkinoiden sekä digitalisaation puolesta. Nämä ovat Suomelle hyvin keskeisiä asioita. Tätäkin esimerkiksi käsittelin kirjeessäni Junckerille.

2.    EU:n on pyrittävä kunnianhimoisimpiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi CO2-päästöjen vähentämiseksi. Säädösten on tuettava muovinkäytön hillintää. Näin otamme askeleita kohti EU:n ilmastojohtajuutta, jota olen peräänkuuluttanut.

3.    Vahvempi ja turvallisempi EU. Komissio jatkaa töitä EU:n vastuullisemman ja itsenäisemmän puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Vain tällä tavoin voimme olla vahvoja ulkoisia sekä sisäisiä uhkia vastaan.

4.    EU:n yhtenäisyys ja kyky puhua yhdellä äänellä. Tarvitsemme tätä kauppapolitiikassa, ulkosuhteissa ja ilmastopolitiikassa. Ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, emme voi kilpailla globaalista johtajuudesta. 

5.    Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta. Pidän tärkeänä, että EU tekee konkreettisia parannuksia rajavalvontaan ja tehostaa toimia myös palautusprosessissa. Kaiken lähtökohtana on aina oltava ihmisyys. EU:n on löydettävä tapa, joka huomioi jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden sekä uudet ja lailliset maahantuloväylät. Junckerin näkemykset ovat sitä, mitä Suomi on pitänyt pitkään esillä. Nyt on pidettävä huoli, että muutoksia tapahtuu.

6.    Afrikasta entistä vahvempi kumppani EU:lle. Konkreettiset panostukset Afrikkaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien lisäämiseksi ovat EU:n todellinen tulevaisuuden tehtävä. Junckerin esittämät avaukset vievät kehitystä askeleen pidemmälle. Tämä on hyvä asia.

Työ näiden kysymysten äärellä jatkuu jo ensi viikolla epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa Itävallassa.

Ruotsin vaaleista

Sunnuntai 9.9.2018 klo 22:16

Ruotsin vaalien ääntenlaskenta on edelleen kesken.Ovensuukyselyiden perusteella blokkien välinen ero on hiuksenhieno eikä hallitusneuvotteluista tule helppoja. Toivotan kollegoilleni onnea matkaan.

Vielä alkuvuodesta odotettiin Ruotsin vaalien keskittyvän turvallisuuspolitiikkaan. Toisin kävi. Maahanmuutto nousi vaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Olemme näistä aiheista keskustelleet niin Suomessa kuin Euroopassa. Maahanmuuttoon tarvitaan johdonmukaista politiikkaa sekä maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Rasismille ja radikalismille ei ole tilaa. Ei meillä eikä muualla.

Odotettavissa on mielenkiintoiset hallituskeskustelutEn lähde niiden lopputulosta arvailemaan. Paljon puhuttu ja spekuloitu perinteisten blokkiasetelmien mahdollinen murtuminen tarjoaisi erilaisia ja uusia hallitusvaihtoehtoja Ruotsiin. Suomessa tällaista blokkirajaa ei ole ollutkaan ja se on omalta osaltaan tuonut meille vakautta harjoitettuun politiikkaan yli vaalikausien. Suomessa tämä on toiminut ja voi olla, että Ruotsikin vielä kokeilee koalitiohallitusta. 

Keskustan sisarpuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on tehnyt erinomaista työtä puheenjohtajakautenaan ja ansaitsee työstään onnittelut. Alustavien tietojen mukaan keskusta olisikin eräs vaalivoittajista mahdollisesti parhaalla tuloksellaan vuosikymmeniin.

Olipa Ruotsin hallituskoalitio mikä tahansa niin Suomen ja Ruotsin suhteiden kehityssuunta tulee pysymään samanaYhteistyötä on tiivistetty ja syvennetty joka sektorilla määrätietoisesti. Suhteet ovatkin nyt historiallisen läheisetValtiojohdon välinen kanssakäyminen on lähes päivittäistä. Suomelle Ruotsi on aina erityisasemassa. Suhteemme pohjautuvat pitkään yhteiseen historiaan ja arvopohjaan.

Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Pyrimme molemmat Pohjolan ja Itämeren alueen vakauden lujittumiseen. Suomen kanssa tehtävälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle on laaja tuki läpi koko Ruotsin poliittisen kentän. Aktiivinen keskusteluyhteys näistä teemoista tulee säilymään varmasti yli mahdollisten hallitusmuutostenkin.

Panostamme yhdessä myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Teemme aktiivista EU-yhteistyötä. Myöskään näiden osalta merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa.

Lähdemme siitä, että kahdenväliset suhteemme tulevat jatkumaan hyvinä ja tiiviinä. Ruotsi on jatkossakin Suomen tärkein kumppani. Maittemme taloudet ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Vahva ja menestyvä Ruotsi on myös Suomen etu.

Vanhemmat kirjoitukset »