Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 23.9.2018 16:55Keskinäisestä kunnioituksesta Lue lisää »
  • 22.9.2018 10:29Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin Lue lisää »
  • 18.9.2018 14:55Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestäLue lisää »

Blogin arkisto

Keskinäisestä kunnioituksesta

Sunnuntai 23.9.2018 klo 16:55

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja ja omalla tekemiselläni muuttamaan poliittista kulttuuria. Aika ajoin olen muistellut, mitä se kotisohvalla politiikan pyörteille päätään pudistellut kempeleläinen diplomi-insinööri aikanaan ajattelikaan politiikasta– sen tahallisista väärinymmärtämisistä ja haluttomuudesta löytää ratkaisuja.

Nyt olen saanut olla osa tuota politiikan maailmaa kohta kahden vaalikauden ajan. Omalta osaltani olen yrittänyt muuttaa politiikan toimintatapoja. Jossain olen onnistunut, jossain en.

Yhä olen vakuuttunut siitä, että suomalaiset ovat kyllästyneitä riitelyyn ja ohipuhumiseen. He odottavat politiikkojen tekevän kestäviä päätöksiä heidän ja isänmaan parhaaksi, eivätkä hekaipaa toisten nokittelua. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. 

Poliittisen keskustelun keskiöön on nostettava dialogi sekä keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus. Myönnän avoimesti, että eniten työssäni satuttavat sellaiset julkiset väitteet, joista ei kertakaikkisesti tunnista itseään. Viime perjantaina kävi niin. 

Yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri vaatii kunnostautumista erityisesti meiltä päättäjiltä. Tämä korostuu pohdinnoissa näinä kuukausina, kun puolueet etsivät ehdokkaita ensi kevään moniin tärkeisiin vaaleihin. Kärjistykset ja tahallinen väärinymmärtäminen saavat monet jättäytymään keskustelujen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nurkkaan ajaminen on helppoa, mutta sieltä poispääseminen taas vaikeaa. 

Ihmisillä on tarve puhua ja saada näkemyksiinsä vastakaikua. Mitä hyötyä on keskustelusta, joka pyrkii vain osoittamaan toisen olevan väärässä? Onko politiikan puhumisen tavoite poliittiset pikavoitot ja kannatuksen kasvu vai kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja uudistaminen?

Puhuin Saksan liittopresidentin kanssa aiheesta tällä viikolla. Hän oli äärettömän huolissaan poliittisesta keskustelukulttuurista niin Saksassa kuin koko Euroopassa. Pahimmillaan se ruokkii ääriliikkeille ja radikalismille maaperää ja suosiota. Joidenkin tutkimusten mukaan populististen puolueiden suosio voi ensi keväänä kasvaa Euroopan parlamentissa jopa 30 – 35 prosenttiin. Jos tämä toteutuu, se muuttaa kyllä parlamentin dynamiikkaa. 

Suomen kaltaista monipuoluejärjestelmää, jossa on totuttu kaiken kirjaviin hallituksiin, pitäisikin osata vaalia tavalla, joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheyttä. Kyvystä tehdä päätöksiä yli puoluerajojen on pidettävä huolta. Kompromissien teko voi välillä kirpaista yksittäistä poliitikkoa tai puoluetta, mutta se on siltikin ainut tae kestävästä yhteiskunnan uudistamisesta.  

Omasta kokemuksesta tiedän, että oppositiossa itsekseen on helppo olla puhdasoppisen oikeassa monessa asiassa. Vaikeus tuleekin juuri kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta porukalla. Se tekee myös kipeää, on tehnyt myös Keskustalle. Hallitusten toimintakyky ja keskinäinen kunnioittava vuoropuhelu voi myös lisätä politiikan uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Länsimaisessa demokratiassa meidän on kyettävä käymään kipakkaakin poliittista debattia. On oikeus olla eri mieltä, mutta keskustelu on käytävä toisia kunnioittaen ohipuhumista välttäen.

Keskustan periaateohjelman mukaisesti sydämensivistys ja lähimmäisenrakkaus ovat toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. 

Tässä lajissa yritän itse ja puoleeni kanssa kilvoitella joka päivä.

Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin

Lauantai 22.9.2018 klo 10:29

Yhteiskunnan eheys, eriarvoisuuden torjunta ja ylisukupolvisuus ovat seuraavan vaalikauden punainen lanka, linjasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä. 

Viimeiset vuodet Suomen taloutta on laitettu kuntoon. Velkaantumiselle oli saatava piste ja suomalaisille työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on nyt laitettu kestävämmälle pohjalle.  Seuraavaksi Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat eheämpää yhteiskuntaa ja kaikkien suomalaisten mukana oloa, Juha Sipilä toteaa.

Keskusta lanseerasi Sotkamon puoluekokouksessa luottamuksen apilan. Nyt Keskusta julkisti apilasta huolenpitolehden tavoitteet ensi vaalikaudelle. Puolue nostaa huolenpidon kärkiteemoikseen tervetullut lapsinäköaloja nuorillearvokas ikääntyminen ja mahdollistava perusturva.

Keskusta uudistaisi perhevapaat ja panostaisi edelleen lapsiperheiden kotiapuun. Parhaillaan seuraavalle hallitukselle esivalmistellaan lapsistrategiaa. Keskusta on sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon sitoutunut. Keskusta myös esittää oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella.

Keskustan perhevapaamallissa perheillä on säilyttävä valinnanvapaus. Isien vapaita on pidennettävä. Keskusta on valmis laittamaan tähän rahaa. Isien on käytettävä enemmän perhevapaita. Myös itse olen ollut kotona hoitamassa lapsia, sitä aikaa ei ole varmasti kukaan jälkeenpäin katunut, Sipilä toteaa.

Keskusta myös esittää, että 75 vuotta täyttäville suomalaisille tarjottaisiin ikäkausitarkistus. Siellä käytäisiin ikäihmisen tilanne kaikkinensa läpi, ei vain terveydentilaa. Keskusta on myös valmis pohtimaan innovatiivisia ideoita ikäihmisten uudenlaisiksi asumismuodoiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä olisivat esimerkiksi kaupunkien seniorikorttelit

Sipilän mukaan sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistusSosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi.

Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja kaiken lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Olemme tällä kaudella käynnistäneet perustulokokeilun Keskustan aloitteesta. Se oli hyvä lähtölaukaus ja siitä saatuja tuloksia on hyödynnettävä. Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa pienenkin työn vastaanottamiseen, Sipilä sanoo.

Sadat keskustalaiset toimijat ovat kokoontuneet viikonlopuksi politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylään.

Puheenvuoro eduskunnalle lähetekeskustelussa vuoden 2019 talousarvioesityksestä

Tiistai 18.9.2018 klo 14:55

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Hallitus lähti laittamaan Suomea kuntoon erittäin vaikeasta paikasta. Nyt asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat maalissa.

Ensimmäinen strategisen hallitusohjelman talouspoliittinen tavoite oli velkaantumisen taittuminen. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Olemme päässeet myös EU:ssa yhteisesti sovitun 60 prosentin rajan alle. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja tuleviin talouden ulkoisiin shokkeihin varautumiseen.

Toisekseen päätimme, että verotuksen tasossa on tullut katto vastaan. Suomen veroaste on tavoitteen mukaisesti laskenut. Budjetissa esitämme veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille.

Kolmanneksi vaalien alla suomalaisten yksi suuri huoli oli julkisen talouden velkaantuminen. Hallitus halusi velaksi elämisen loppuvan. Piste velkaantumiselle tulee laskentatarkkuuden puitteissa jo ensi vuonna. Valtion taloudessa meillä riittää vielä tekemistä, koska velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,4 miljardia, mutta myös valtionvelkaantuminen vähenee suunnitelman mukaisesti. Meillä on vastuu siitä, että julkinen talous on kunnossa tuleville sukupolville.

Neljänneksi: Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Mikä parasta, työllisyys on parantanut koko maassa. Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Työllisyysaste on paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Viidenneksi totean, että myös kestävyysvajeen kuromisessa ollaan oikealla uralla. Tosin tähän on todettava, että syntyvyyden alentuminen tuo uusia haasteita.

Arvoisa puhemies!

Teemme edelleen kaikkemme, että työllisyys kasvaa entisestään. Liian moni on vielä vailla työtä. Seuraava työllisyysastetavoite pitää asettaa ainakin 75 prosenttiin. Nyt moniin avoimiin työpaikkoihin ei löydy osaavia tekijöitä. Tähän vastaamme budjetissa. Esimerkiksi lisäämme muunto- ja täydennyskoulutusta. Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä ja järjestöissä. Panostamme myös työkyvyn ylläpitämiseen.

Tuottavuuden kasvun pitää nopeutua, ja osaamista on edelleen vahvistettava. Yhteiskunnan uudistuminen edellyttää riittävää julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Vientivetoisena maana tämä on ehdoton edellytys pärjätäksemme maailmalla.

Hallitus lähti nyt toteuttamaan tutkimus- ja innovaationeuvoston kunnianhimoista tavoitetta. Siinä on määrä nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030. Lisäsimmekin tuntuvasti Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia. Tässäkin pitkään laskenut suunta on nyt käännetty.

Arvoisa puhemies!

Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola tekivät keväällä selvityksen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018”. Siitäkin voi päätellä, että hallituksen työllisyyslinja on kannattanut. Tuloerot ei ole kasvaneet, kun huomioidaan ihmisten työllistyminen.

Pystyimme tässä budjetissa tekemään ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Veronkevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä eläkeläisissä. Korotamme jälleen kerran pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Kaikkein pienimpiin päivärahoihin, kuten sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan, tulee noin 80 euron kuukausikorotus. Kuivuuden aiheuttama maatalouden kriisi sai myös helpotusta.

Olen nyt pääministerinä jättämässä tämän kauden viimeistä budjettia tyytyväisin mielin. Suomi on monella mittarilla paremmassa kunnossa kuin vaalikauden alussa. Ihmiset ovat saaneet töitä, talouskasvu on eurooppalaisittain nopeaa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on terveemmällä pohjalla. Menetetty vuosikymmen on ohi.

Junckerin puheessa useita esillä pitämiämme prioriteettejä

Keskiviikko 12.9.2018 klo 16:02

Kuulimme tänään Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheen, kun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti kautensa viimeisen katsauksen. Juncker nosti esille EU:n suuria haasteita ja ideoi konkreettisia esityksiä. Puhe oli monella tapaa erinomainen.

Yksi pieni, mutta arkinen asia oli, että Junckerin mukaan kellojen siirtämiselle ollaan saamassa viimein piste. Tämä on työvoitto meille suomalaisille. Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimme. 

Junckerin puhe oli merkittävä Suomen puheenjohtajakauden kannalta. Hän nosti esille asioita, joiden eteen Suomi on tehnyt pitkään töitä. Näistä asioista lähetin viime viikolla myös Junckerille kirjeen. Nostan kuusi asiaa Junckerin puheesta:

1.    Selkeä vaatimus monenkeskisen järjestelmän sekä avoimen ja vapaan kaupan puolesta, jossa EU:lla on merkittävä globaalin toimijan rooli. Juncker puhui myös yhtenäisten sisämarkkinoiden sekä digitalisaation puolesta. Nämä ovat Suomelle hyvin keskeisiä asioita. Tätäkin esimerkiksi käsittelin kirjeessäni Junckerille.

2.    EU:n on pyrittävä kunnianhimoisimpiin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi CO2-päästöjen vähentämiseksi. Säädösten on tuettava muovinkäytön hillintää. Näin otamme askeleita kohti EU:n ilmastojohtajuutta, jota olen peräänkuuluttanut.

3.    Vahvempi ja turvallisempi EU. Komissio jatkaa töitä EU:n vastuullisemman ja itsenäisemmän puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Vain tällä tavoin voimme olla vahvoja ulkoisia sekä sisäisiä uhkia vastaan.

4.    EU:n yhtenäisyys ja kyky puhua yhdellä äänellä. Tarvitsemme tätä kauppapolitiikassa, ulkosuhteissa ja ilmastopolitiikassa. Ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, emme voi kilpailla globaalista johtajuudesta. 

5.    Muuttoliikkeen kokonaisvaltainen hallinta. Pidän tärkeänä, että EU tekee konkreettisia parannuksia rajavalvontaan ja tehostaa toimia myös palautusprosessissa. Kaiken lähtökohtana on aina oltava ihmisyys. EU:n on löydettävä tapa, joka huomioi jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden sekä uudet ja lailliset maahantuloväylät. Junckerin näkemykset ovat sitä, mitä Suomi on pitänyt pitkään esillä. Nyt on pidettävä huoli, että muutoksia tapahtuu.

6.    Afrikasta entistä vahvempi kumppani EU:lle. Konkreettiset panostukset Afrikkaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien lisäämiseksi ovat EU:n todellinen tulevaisuuden tehtävä. Junckerin esittämät avaukset vievät kehitystä askeleen pidemmälle. Tämä on hyvä asia.

Työ näiden kysymysten äärellä jatkuu jo ensi viikolla epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa Itävallassa.

Ruotsin vaaleista

Sunnuntai 9.9.2018 klo 22:16

Ruotsin vaalien ääntenlaskenta on edelleen kesken.Ovensuukyselyiden perusteella blokkien välinen ero on hiuksenhieno eikä hallitusneuvotteluista tule helppoja. Toivotan kollegoilleni onnea matkaan.

Vielä alkuvuodesta odotettiin Ruotsin vaalien keskittyvän turvallisuuspolitiikkaan. Toisin kävi. Maahanmuutto nousi vaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Olemme näistä aiheista keskustelleet niin Suomessa kuin Euroopassa. Maahanmuuttoon tarvitaan johdonmukaista politiikkaa sekä maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Rasismille ja radikalismille ei ole tilaa. Ei meillä eikä muualla.

Odotettavissa on mielenkiintoiset hallituskeskustelutEn lähde niiden lopputulosta arvailemaan. Paljon puhuttu ja spekuloitu perinteisten blokkiasetelmien mahdollinen murtuminen tarjoaisi erilaisia ja uusia hallitusvaihtoehtoja Ruotsiin. Suomessa tällaista blokkirajaa ei ole ollutkaan ja se on omalta osaltaan tuonut meille vakautta harjoitettuun politiikkaan yli vaalikausien. Suomessa tämä on toiminut ja voi olla, että Ruotsikin vielä kokeilee koalitiohallitusta. 

Keskustan sisarpuolueen puheenjohtaja Annie Lööf on tehnyt erinomaista työtä puheenjohtajakautenaan ja ansaitsee työstään onnittelut. Alustavien tietojen mukaan keskusta olisikin eräs vaalivoittajista mahdollisesti parhaalla tuloksellaan vuosikymmeniin.

Olipa Ruotsin hallituskoalitio mikä tahansa niin Suomen ja Ruotsin suhteiden kehityssuunta tulee pysymään samanaYhteistyötä on tiivistetty ja syvennetty joka sektorilla määrätietoisesti. Suhteet ovatkin nyt historiallisen läheisetValtiojohdon välinen kanssakäyminen on lähes päivittäistä. Suomelle Ruotsi on aina erityisasemassa. Suhteemme pohjautuvat pitkään yhteiseen historiaan ja arvopohjaan.

Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Pyrimme molemmat Pohjolan ja Itämeren alueen vakauden lujittumiseen. Suomen kanssa tehtävälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle on laaja tuki läpi koko Ruotsin poliittisen kentän. Aktiivinen keskusteluyhteys näistä teemoista tulee säilymään varmasti yli mahdollisten hallitusmuutostenkin.

Panostamme yhdessä myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Teemme aktiivista EU-yhteistyötä. Myöskään näiden osalta merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa.

Lähdemme siitä, että kahdenväliset suhteemme tulevat jatkumaan hyvinä ja tiiviinä. Ruotsi on jatkossakin Suomen tärkein kumppani. Maittemme taloudet ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Vahva ja menestyvä Ruotsi on myös Suomen etu.

Alustus UKK-seuran vuosikokouksessa

Keskiviikko 5.9.2018 klo 18:27

(Muutosvarauksin)

Hyvät arvovieraat, minulla on suuri ilo ja kunnia olla puhumassa maineikkaassa UKK-seurassa näin arvovaltaiselle yleisölle ja näin historiallisessa paikassa.

Hyvät UKK-seuran jäsenet,

minua pyydettiin alustamaan ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä EU-politiikan näkymistä. Nykyinen maailman meno on nyt valitettavasti sellaista, että aion keskittyä vain muutamiin tärkeimpiin aiheisiin.

Globaalit haasteet lisääntyvät ja tiivistyvät päivä päivältä. Sääntömääräisen kansainvälisen järjestelmän pohjaa nakerretaan usealta eri taholta, olipa kyse sitten kansainvälisestä oikeudesta, vapaasta kaupasta, oikeusvaltion periaatteista tai ilmaston muutoksen vastaisesta taistelusta.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteet vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Pidämme tiukasti kiinni omista arvoistamme ja edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Sääntömääräinen järjestelmä eri elementteineen on Suomen turvallisuuden ja talouden peruspilari. Puolustaessamme tätä järjestelmää puolustamme myös Suomen turvallisuutta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan eräs perusedellytys on myös, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmiimpi kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Meillä on nyt hyvä pohja.

Kansainvälisesti olemme kuitenkin monessa asiassa pieni tekijä. Emme voi yksistään vastata globaaleihin turvallisuusuhkiin. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Meille paras ja vaikuttavin keino vaikuttaa globaaleihin trendeihin on Euroopan unioni. Aktiivisena unionin jäsenenä voimme vaikuttaa unionin suuntaan ja politiikkaan, olemme kokoamme suurempia.

Hyvät kuulijat,

Julkisuudessa on keskusteltu Euroopan unionin puolustusyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Kävimme tätä asiaa perusteellisesti läpi myös presidentti Macronin kanssa.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä myös kriisien ennaltaehkäisyä. Myös sotilaallisen avun vastaanottokyky on tärkeä osa puolustuksen kehittämistä.

Hyväksyin presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan välisen julkilausuman EU:n puolustusyhteistyöstä. Lausunnossa korostetaan, että EU:n puolustusyhteistyön tulee vahvistaa paitsi kriisinhallintakykyä ulkoisissa kriiseissä niin myös unionin ja sen kansalaisten suojelua. Kyse on siis jäsenmaiden keskinäisestä avunannosta ja kyvyistä edetä puolustusyhteistyössä artikla 42.7 hengessä.

Tämä luku 42.7 toistuu usein julkisuudessa. Asian harrastajille tämä on selvä, kyseessä on EU:n keskinäisen avunannon lauseke. Ranska aktivoi lausekkeen ensimmäisen kerran 2015. Suomi reagoi tuolloin tähän hyvin nopeasti vapauttamalla ranskalaisia joukkoja Libanonista.

Lausekkeessa todetaan, että muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa jäsenmaalle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaan. Lauseke on luonteeltaan jäsenvaltioiden välinen sitoumus ja kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti sitova.

Lauseke onkin sanamuodoiltaan voimakas. Puhutaan jäsenmaiden velvollisuudesta antaa apua. Silti se jättää auki monia kysymyksiä. Se ei määritele tapaa jolla jäsenvaltion tulee tukea toista jäsenvaltio. Lauseke jättää myös auki sen käyttöönoton sekä päätöksenteon menettelytavat avoimiksi.

Lausekkeelle on hyvä löytää sisältöä. Olisihan aika erikoista, jos riennämme muiden jäsenmaiden apuun esimerkiksi talous- tai maahanmuuttokriisiin vuoksi, mutta emme tekisi niin aseellisen hyökkäyksen kohdalla.

Lausekkeella on Suomelle vahva poliittinen ja periaatteellinen merkitys. Se korostaa EU:n asemaa Euroopan vakauden turvaamisessa sekä EU:n merkitystä turvallisuusyhteisönä. Se korostaa myös EU:n keskeistä roolia Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi voisikin miettiä miten 42.7 voitaisiin huomioida esimerkiksi kansainvälisessä harjoitustoiminnassa.

Vaikka 42.7. suhteen työtä riittääkin niin itse olen ollut positiivisesti yllättänyt Euroopan unionin puolustusulottuvuuden nopeasta kehittymisestä. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta.

Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluan korostaa, että EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen myös kansalaistemme turvallisuudesta, ei pelkästään kriisinhallinnasta.

Hyvät ystävät,

Muutama sana muista teemaan liittyvistä aloitteista ja ”aiesopimuksista”. Näistä kun välillä liikkuu kaikenlaista huhua.

Viimeksi pinnalla on ollut Ranskan interventioaloite. Ranskan merkitys turvallisuuspoliittisena toimijana Euroopassa on kasvussa. Aloitteellaan Ranska hakee laajempaa eurooppalaista strategista näkemystä ja toimintakulttuuria. Taustalla on epävakaa turvallisuusympäristö ja tarve Euroopan kansalaisten suojeluun. Vaikka hanke ei olekaan suoraan EU-kehyksessä niin se on kuitenkin osa kuitenkin osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta.

Kyse ei ole valmiusjoukon perustamisesta emmekä ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin. Mahdollisiin operaatioihin osallistumista koskevat päätökset tehtäisiin aina kansallisesti. Myös Itämeren alue on mukana maantieteellisten painopisteiden joukossa. Tämä on meille tärkeää.

Olemme allekirjoittaneet myös joukon erinäisiä puolustusyhteistyötä koskevia aie- ja yhteisymmärryspöytäkirjoja. Näitä on sekä kritisoitu että kiitelty. Melko monesti niiden sitovuutta on kuitenkin liioiteltu, joko tahallisesti tai tahattomasti.

Laajemmassa ajattelussa tulee muistaa, mikä kaiken tämän toiminnan päämääränä on.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.

Kaikki nämä elementit ovat harkinnassa mukana joka hetki. Kaikki toimet ovat tarkkaan harkittuja ja ulkopoliittisessa johdossa läpi keskusteltuja.

Hyvät kuulijat,

Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Syksyn suunnitelmiini kuuluu kollegani pääministeri Medvedevin tapaaminen. Kahdenvälinen suora dialogi on näinä aikoina erittäin tärkeää. Olemme aina uskoneet suoran keskustelun rakentavaan voimaan.

Suomen tavoitteena on pitää yllä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa. Rakennamme yhteistyötä ja yllä pidämme vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista.

Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä. Suorat kontaktit ovat erittäin tärkeitä, Suomen on myös kyettävä arvioimaan Venäjän kehitystä tarkoin

Suomi tukee vankkumatta EU:n yhteistä linjaa Venäjän suhteen. Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Venäjän eristäminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu. Yhteistyön paranemisen edellytyksenä kuitenkin on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan.

Vaikka Yhdysvaltojen politiikka pinnalta katsottuna vaikuttaakin nykyään ehkä tempoilevalta on se kuitenkin edelleen Suomelle tärkeä kumppani. Suomi ja Yhdysvallat tekevät monella tasolla yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä sekä kahdenvälisesti.

Meille on myös hyvin tärkeää, että Yhdysvallat-kontakteissamme tuomme esiin arvoihimme perustuvat näkemykset suhteessa monenkeskiseen järjestelmään, kauppapolitiikkaan sekä mm ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Tämä on myös oma viestini.

Hyvät ystävät,

Palaan vielä presidentti Macroniin. Totesimme tarvitsevamme lisää solidaarisuutta ja vastuunkantoa paitsi Euroopasta niin myös laajemmin kansainvälisesti. Keskustelimme hänen kanssa vielä kahdesta meille molemmille hyvin tärkeästä asiasta.

Ensimmäinen on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Toinen asia oli Afrikka. Afrikan kehitys vaikuttaa suoraan myös meihin. Uudenlainen kokonaisvaltainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. Yhä useamman on kyettävä luottamaan elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan. Tarvitsemme uusi keinoja aina yritystoiminnasta kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan.

Arvoisat UKK-seuran jäsenet,

Ensi vuosi on Euroopan unionissa hyvin merkittävä. Tulevaa vuotta voi kutsua jopa EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa olipa sitten kyse oikeusvaltionpuolustamisesta, puolustusyhteistyön kehittämisestä tai ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta.

Minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

  1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
  2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassakin ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
  3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.
  4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
  5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävellä. Vahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.
  6. Euroopan unionilla on yhtenäiset ja toimivat sisämarkkinat sekä maailman paras tutkimus ja innovaatiopolitiikka.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että Suomen visio ja puheenjohtajuuskautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Hyvät ystävät,

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on monessa suhteessa ollut haastava eikä tule helpottamaan. Meidän on kuitenkin selkeästi pidettävä mielessämme toimintamme arvopohja. Presidentti Kekkosen sanat ETYK:n avajaiskokouksessa vuonna 1973 toimivat edelleen hyvänä ohjeena monella eri tasolla; ”turvallisuus ei ole aidan panemista, vaan oven avaamista".

Toivotan teille hyvää vuosikokousta.

Puhe Yrittäjän päivän juhlassa

Keskiviikko 5.9.2018 klo 14:53

Hyvät yrittäjät, naiset ja miehet, 

Yrittäjän päivänä on hyvä muistaa, miksi päättäjien on tärkeä vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita kaikin keinoin. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on tietenkin tärkeää kaikille yrittäjille, heidän perheilleen, työntekijöilleen, asiakkailleen ja kumppaneilleen. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on kuitenkin tärkeää myös kaikille Suomessa asuville.

Jos Suomessa ei ole hyvä yrittää ja omistaa, meillä ei ole kohta hyviä yrityksiä. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja, verotuloja, palveluita eikä voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon, osaamisen kehittämiseen, puolustukseen eikä kohta mihinkään muuhunkaan. Yrittäjyyden asia on siksi koko kansakunnan asia.

Tämä on ollut vahvasti mielessämme, kun hallitus on yrittänyt parantaa eri keinoin yrittäjyyden olosuhteita, niin veropolitiikalla, karsimalla turhia normeja, lisäämällä kilpailua, kehittämällä työmarkkinoita ja parantamalla yrittäjän sosiaaliturvaa.

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja kilpailukyky on vahvistunut, minkä moni yrittäjä näkee joka päivä arjessaan ja tuloksissaan. Se on hyvä asia. Samalla on sanottava, että meillä on edelleen tekemistä, jotta Suomi olisi mahdollisimman hyvä maa yrittää. Esimerkiksi maailman yrittäjyysindeksi (Global Entrepreneurship Index) antaa Suomelle yrittäjyyden olosuhteissa sijan 12. Euroopassa olemme 9. Hyvä tavoite on olla maailman paras. Meillä on siihen kaikki edellytykset.

Hyvät kuulijat,

Eduskuntavaalit lähestyvät. Tulevat vaalit ovat myös äänestys yrittäjyyden olosuhteista. Jokainen yrittäjä tietää, miten tärkeä vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on. Kun tekniikka kehittyy, markkinat muuttuvat ja ulkopuolinen maailma on arvaamaton, on olennaista, että kotimainen yrittäjyyden pelikenttä on vakaa ja ennustettava.

Minulle on tärkeää, että yrittäjät voivat luottaa, että Suomeen kannattaa investoida, riskin ottamisesta ei rangaista vaan palkitaan, työpaikkoja kannattaa tarjota ja koko kansakunnan osaamista vahvistetaan. Siksi minä eikä johtamani puolue halua olla mukana kiristämässä yrittäjien verotusta vaan huolehtimassa, että yrittäjäriskistä – joka joskus on hyvinkin suuri – palkitaan, koska ilman riskejä ei ole investointeja eikä uusia työpaikkoja.

Ehkä keskeisin yrittäjyyden kulmakivi on luottamus talouden vakauteen. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat talouden tervehdyttäjät eivätkä turmelijat. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka pitävät talouden kunnossa, eivätkä ne, jotka sotkevat sen saadessaan tilaisuuden. Suomen kansa ansaitsee hyvän kehityksen. Meidän lapsemme ansaitsevat yhteiskunnan, jossa on puhdas ympäristö, terve talous, korkea työllisyys ja jossa jokaisella on mahdollisuus myös yrittää – riippumatta kodin lähtökohdista.

Uusi työ on syntynyt 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä meidän päättäjien pitää muistaa.

On tärkeä ymmärtää, että riskiä ottavat rohkeat yrittäjät luovat Suomeen työpaikkoja, joiden kautta syntyy hyvinvointi muille ja koko maalle. Siksi on tärkeää, että Suomessa on vapaus yrittää ja mahdollisuus myös menestyä yrittäjänä.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjän päivänä lienee syytä todeta, että hallitus päätti parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa viime viikolla budjettiriihessään. Näen runsaasta palautteesta, että ratkaisu on ollut tärkeä monille yrittäjäperheille.

Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva. Kun näin on, se myös kannustaa yrittäjiä tarjoamaan työtä perheenjäsenilleen.

Asia on nyt linjattu. Teemme seuraavaksi hallituksen esityksen, jotta se saadaan eduskuntaan käsiteltäväksi mahdollisimman nopeasti.

Tämä päätös muistuttaa meitä siitä, että jokainen yritys on tietyllä tavalla perheyritys. Jokainen yrittäjä tarvitsee oman perheensä ja lähipiirinsä tuen. Kun menee hyvin, se säteilee koko lähipiiriin. Kun on vaikeaa, se voi satuttaa koko lähipiiriä.

Kannustan yrittäjäjärjestöjä nostamaan yrittäjien hyvinvoinnin entistä vahvemmin esille. Kannustan myös mm. työeläkeyhtiöitä panostamaan asiaan lisää. Uskon, että se vahvistaisi myös yrittäjien luottamusta koko eläkejärjestelmää kohtaan.

Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.

On hyvä muistaa, miksi esitys on tekeillä. Tavoite on alentaa pienten yritysten työllistämisen kynnystä. Pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö ja jokainen rekrytointi on merkittävä investointi, mutta samalla myös riski. Moni pienyrittäjä on kokematon rekrytoija eikä kaikilla ole varaa ostaa isojen yritysten lailla esimerkiksi rekrytointipalveluita. Liian moni on tehnyt virheen rekrytoinnissa ja on joutunut kärsimään siitä niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Tiedämme tutkimuksesta, että kun irtisanomiskynnys laskee, se johtaa siihen, että on enemmän rekrytointeja ja myös enemmän irtisanomisia. Tämän myötä ihmiset päätyvät paremmin heille oikeisiin tehtäviin. Tutkimus osoittaa, että tämä parantaa tuottavuutta, tukee kasvua ja sitä kautta myös vahvistaa työllisyyttä.

Vaikka esitys koskee pienimpiä yrityksiä, se on tärkeä myös isoille, koska pienten tuottavuus vaikuttaa myös isoihin, jotka ostavat tuotteita ja palveluita pieniltä. Siksi kyse on koko elinkeinoelämää ja sen työllistämiskykyä koskevasta uudistuksesta.

Tämä uudistus on yksi – ja mielestäni tärkeä – askel tiellä, jolla nostamme edelleen Suomen työllisyysastetta. Ensi vaalikaudella hyvä välitavoite on 75 prosenttia, mutta jatkossa on päästävä vielä parempaan. Se on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Mutta se on tärkeää myös jokaiselle, joka pääsee työhön, koska työ tuo merkitystä elämään ja osallisuuden kokemuksen.

Tämä uudistus ei ole viimeinen uudistus, joka Suomen työmarkkinoilla tarvitaan. Työmarkkinajärjestöt ovat luoneet paljon hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarvitsemme vastakin työnantaja- ja työntekijäliittojen työehtosopimuksia. Niiden rinnalla tarvitsemme kuitenkin entistä enemmän paikallista sopimista, joka tapahtuu yrityksessä.

Hyvät kuulijat, yrittäjät,

maailma ja Suomi tarvitsevat yrittäjiä tänään ehkä enemmän kuin koskaan.

Tarvitsemme yrittäjiä ratkomaan maailman haasteita. Niistä keskeisimpiä on ravinnon ja hyvinvoinnin turvaaminen maailman ihmisille sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

Yrittäjyys on ollut merkittävä globaalin hyvinvoinnin ja kasvun lähde. Se on ollut nostamassa miljardeja ihmisiä köyhyydestä. Toimiva talous ja terve pienyrittäjyys ovat parasta kehitysapua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös toisen koneajan haasteiden ratkomiseen. Tekoäly, robotiikka, virtuaalinen läsnäolo, kehittyvä konetulkkaus ja muu tekninen kehitys vie kokonaisia ammattikuntia, mutta samalla luo myös uusia. Mitä enemmän on toimivia yrityksiä ja riskiä ottavia yrittäjiä, sitä enemmän on mahdollisuuksia selvitä haasteista ja sitä enemmän meillä on uutta työtä.

Suomessa tarvitaan yrittäjiä erityisesti, jotta viheliäisin ongelmamme – syrjäytymistä sukupolvelta toiselle aiheuttava työttömyys – saadaan nujerrettua. Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääosin pk-yrityksiin. Jos haluamme, että Suomi selviytyy 2020-luvun huoltosuhteen haasteesta, tulevista talouskriiseistä ja pystyy panostamaan – kuten pienen kansakunnan pitää – sivistykseen ja puolustukseen, työllisyysaste pitää saada ylös, mieluiten mahdollisimman pian 80 prosenttiin.

Työttömyys ei taitu ilman yrittäjiä. Jotta yrittäjä uskaltaa palkata, investoida ja ottaa enemmän riskiä, se vaatii reformeja työmarkkinoilla, panostuksia sivistykseen ja osaamiseen, vapaita markkinoita ja reilua kilpailua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös ratkomaan julkisen talouden ongelmia. Ei ole julkista palvelua, jota ei voisi tuottaa ainakin osin yksityisten yritysten voimin. Meidän pitää valjastaa yritystoiminta ja yrittäjät uudella tavalla palvelemaan yhteiskuntaa.

Hyvät ystävät, yrittäjät,

te – jos jotkut – tiedätte, että yrittäjyys kovan kilpailun keskellä ei ole pelkkää juhlaa. Se on kovaa työtä, joka vaatii valtavan työmäärän. Tiedän, että yrittäjyys ei ole aina helppoa. Se on kovaa kilpailua, jossa joskus voitetaan ja joskus hävitään.

Kilpailu on hyväksi, koska se pakottaa kehittämään. Tiedän myös, että yrittäjyys on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa, kun saa rakentaa uutta, palvella asiakkaita ja nähdä, miten yhdessä tehty työ tuottaa tulosta.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjä on kuin kuminauha, tarvittaessa se venyy äärimmilleen. Yrittäjä on monesti valmis tinkimään omasta hyvinvoinnista, lisäämään työtunteja, valmis jopa tinkimään toimeentulosta, jotta yritys ja työntekijät pärjäävät. Silloin kuin on taloudellisia huolia, kannattaa rohkeasti etsiä keskustelukumppania ja ulospääsytiehen muiden apua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Itselläni on 25 vuoden kokemus yrittäjänä. Vaimolla on konkurssikokemus varhaisessa lapsuudessa kotona. Lupasin yrittäjäksi lähtiessäni, että oma kotimme ei ole yritystoiminnan vakuutena. Siitä pystyin pitämään aika hyvin kiinni.

Miettikää tällaisia arvokysymyksiä ja rajoja yhdessä perheen kanssa. Toinen lupaukseni perheelle oli: pidän lomani. Tämä on muuten äärimmäisen tärkeää. Kukaan ei jaksa ilman, että välillä huilaa. Totta kai lomat keskeytyivät ja joskus lyhenivätkin, mutta yritin kiivaimpinakin yrittäjyyden vuosina pitää tästä lupauksesta perheelleni kiinni.

Pitäkää siis huolta itsestänne. Jos te ette jaksa yrittäjänä, työpaikan pomona, se heijastuu koko porukkaan, perheeseen ja yrityksen kuntoon.

Oikein hyvää yrittäjänpäivää ja jaksamista teidän jokaisen arkeenne!

Speech at the UArctic Congress 2018

Tiistai 4.9.2018 klo 23:52

CHECK AGAINST DELIVERY

Your Serene Highness, Dear friends, It gives me great pleasure to welcome you all to Oulu - a city of business, innovations and academic achievements. The UArctic Congress 2018 is an integral part of Finland´s Arctic Council Chairmanship programme. The city of Oulu is well known for its hospitality, and the University of Oulu, the host of today’s Congress, maintains an impressive network with other institutions of higher learning.

Ladies and Gentlemen,

Today the Arctic - and Arctic cooperation - is globally more important than ever. Climate change is a fact. Its effects have severe impact to the Arctic as well. This summer has shown that we need to be better prepared for extreme weather conditions, long dry periods and even widespread forest fires in our northern latitudes.

The need to implement the goals of the Paris Agreement on Climate Change is an imperative.  Urgent measures are needed. More work needs to be done to lower carbon dioxide emissions. In this regard, energy production is in a key role. Also the scientific community is essential in providing facts and reliable information about measures we need to take.

One of the acute concerns in the Arctic is black carbon. Black carbon speeds up the melting of ice and snow. The good news is that the ways and means to reduce the black carbon emissions already exist. Finland believes that reductions in black carbon emissions belong to issues that an Arctic Summit should discuss.

Ladies and Gentlemen,

For indigenous and other local people, the Arctic is their home and a place where to pursue long-held traditions and culture. In my view, proper educational opportunities in remote areas such as in the Arctic are vital for creating sustainable development and building resilience in communities.

Education is one of the priorities of the Finnish Chairmanship programme of the Arctic Council. During our Chairmanship, Finland has formed an international network of education specialists for Arctic cooperation. The University of the Arctic (UArctic) is naturally the most important actor in this context.

Digitalisation creates new opportunities to cooperate more closely, also in the Arctic. Digitalisation is especially useful when creating smart cities and improving health services in sparsely populated areas. Moreover, meteorological observations, satellite services and research will help us be better prepared for weather-related events and provide information for climate science.

Our fields of expertise in digitalisation, artificial intelligence, connectivity and 5G technology are all part of Finland’s success story. We can also open up new opportunities for promoting sustainable development in the Arctic by harnessing digitalization, artificial intelligence and for example space technologies.

Ladies and Gentlemen,

For the Arctic, the 2030 Agenda and Sustainable Development goals are highly relevant. We face global challenges that have major impact to the Arctic region. But we also see new economic opportunities in the Arctic that must be tapped into in a sustainable way.

These ambitions for sustainable development require new ways to produce and consume. A transition to circular economy brings solutions. For instance, efficient recycling of materials saves natural resources and creates new jobs. There are some great examples of new solutions in circular economy here in the North Ostrobothnia region too.

Ladies and Gentlemen,

Implementing the 2030 Agenda in a coherent, integrated and participatory way is a priority for Finland.

My government adopted a National Implementation Plan for the 2030 Agenda in February 2017. The Government decided to focus its work on crosscutting themes and challenges that need urgent implementation. The two main themes for Finland are: 1) carbon-neutrality and resource-wisdom, and 2) non-discrimination, equality and competence. These cover all seventeen Sustainable Development Goals in an integrated way.

In addition, the Government included the promotion of sustainable development in its Annual Report to the Parliament. Principles and objectives of sustainable development are also to be included in future Government Programmes.  

Finland has also integrated Agenda2030 considerations into state budgeting, and particular focus is being put on carbon-neutrality and resource-wisdom. This is a very important step in mainstreaming sustainable development into all sectoral policies. We have also launched an external independent evaluation to assess how well we have implemented the 2030 Agenda nationally.

Finland has a long tradition in engaging the civil society and other stakeholders in sustainable development work. The key mechanism we use is the National Commission for Sustainable Development, which has now operated continuously for 25 years.

Ladies and Gentlemen,

In September 2016, we updated our National Arctic Strategy. Our aim is to boost the region’s vitality by means of sustainable development. Finland’s Arctic policy also gives a central role to promoting the interests of indigenous peoples.

I would also underline the importance of the European Union as a global frontrunner in sustainability and climate policies. We spoke about this with President Macron last week. The EU must take leadership also in combating climate change.

Dear Friends,

I wish to congratulate the University of the Arctic for convening this important Congress and wish all participants a pleasant stay and useful discussions here in Oulu and in Helsinki.

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tarvitsee ennen kaikkea malttia

Maanantai 3.9.2018 klo 16:06

Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Erilaisiin töihin tarvitaan entistä enemmän tekijöitä myös ulkomailta. Moni-ilmeisyys itse kunkin lähiyhteisössä rikastaa kulttuuriamme ja laventaa käsitystämme maailmasta. Se kuitenkin edellyttää, että kykenemme maltilliseen keskusteluun maahanmuuton eri ulottuvuuksista.

Suomella on myös vastuu ja velvollisuus auttaa hädänalaisia. Kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös meidät aivan uuden tilanteen eteen. Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. 

Suuressa joukossa eri ihmisillä on varmasti erilaisia syitä lähtöön. Sodan ja vainon lisäksi sellainen voi olla myös toive paremmista elämän edellytyksistä jossain muualla, joka on hyvin ymmärrettävää. Mutta turvapaikkajärjestelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa.

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen. Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Toiseksi aivan uudenlainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. YK:n pakolaisjärjestön mukaan asuinalueiltaan lähteneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Jotta useampi voisi luottaa elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan, tarvitaan paljon keinoja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.

On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.

Kolmanneksi meidän on löydettävä muita keinoja ja kanavia hallittuun tulemiseen niin Eurooppaan kuin Suomeen. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

On selvää, että Suomessa pitää vahvistaa eheyttä ja moni-ilmeisyyden hyväksyntää. Rasismille ei saa antaa tilaa. Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on jaksettava väsymättä puolustaa. Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin.

Puhe Eurooppa-foorumissa

Perjantai 31.8.2018 klo 12:35

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat kuulijat,

Hienoa, että meillä on tänään mahdollisuus käydä aktiivista ja tulevaan luotaavaa keskustelua Euroopan unionista. Tarvitsemme sitä, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Olen kiertänyt tämän vuoden aikana yliopistoissa ja pyrkinyt osaltani herättämään avointa ja aktiivista vuoropuhelua EU:n tulevaisuudesta. Eikä suinkaan niin, että me poliitikot pelkästään puhuisimme, vaan päinvastoin. Haluan tänäänkin puheeni päätteeksi kuulla mitä teillä on sanottavana. 

Mitä te ajattelette Euroopan unionista? Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata? Mihin unionintulisi keskittyä? Ainoastaan saumattomalla kansalaisten ja päättäjien välisellä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme luoda kansalaisille läheisemmän ja turvallisemman Euroopan.

Tällä hetkellä ympärillämme kuohuu. Unionilla on vastassaan ennen näkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain: alueelliset konfliktit, terrorismi, kasvavat muuttopaineet, protektionismi sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä sisältä.

Kaksi vuotta sitten suurin uhkakuva kumpusi nimenomaan EU:n sisältä. Moni pelkäsi, että Brexit olisi vain alkusoittoa unionin hajaannukselle. Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. 

Brexitin kuohuissa uskalsimme katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä yhdessä, mikä meni pieleen. Unioni oli liian etäinen kansalaisen silmistä katsottuna

Euroopan unioni ei voi saavuttaa uskottavuutta ylätason keskustelulla ja visioilla, vaikka niitäkin tarvitaan. Visiot tarvitsevat rinnalleen konkreettisia, jokaisen kansalaisen elämässä näkyviä toimia. Päämiesten kesken läpi käyty tulevaisuusprosessi tähtäsi juuri tähän. Lopputulemana syntyi Rooman julistus, joka mukailee niitä pääkohtia, joita Suomikin piti esillä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme siis unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unioninjolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taisteluissa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa

Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja menestyä omassa elämässään. Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.

Tulevaa vuotta voi monella tapaa kutsua EU:n supervuodeksi. Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin 7 vuotisesta budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea. Millaiselle pohjalle ja minkä asioiden varaan nykyistä eheämpi Eurooppa rakentuu? Itse hahmottelen EU:n tulevaisuutta neljän pääotsakkeen ja tavoitteen kautta. Ne ovat vastuunkanto, ilmastopolitiikan johtajuus, huolenpito yhtenäisestä Euroopastasekä osaava kasvu.

Hyvät ystävät,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Tämä tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Vastuunkanto tarkoittaa myös sitä, että puolustamme eurooppalaisia perusarvoja. 

Unioni on rakentunut vahvojen arvojen, rauhan, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Meille ihmisoikeus on jakamaton. EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava globaali suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Tämä on myös osa vastuunkantoa. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaanSuunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. 

Asiaa on edistetty myös kahdenvälisesti Ranskan kanssa. Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta. Kukapa olisi uskonut, että kaksi vuotta myöhemmin olemme edenneet näin paljon ja näin konkreettisin askelin.

Eilen julkaisimme presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan yhteisen julkilausuman eurooppalaiseen puolustuksen seuraavista askelistaPeräänkuulutamme kunnianhimoista etenemistä ja konkreettisia toimia. Mikä eilisessä julkilausumassa sitten on uutta? 

Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Nostamme artikla 42.7 yhdessä esille ja pohdittavaksi. Sehän kuuluu: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

EU:lla on vastuunsa myös ympäröivästä maailmasta. Meidän on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä, vähennettävä köyhyyttä ja pyrittävä löytämään ratkaisuja globaalien haasteiden todellisiin juurisyihin. Tämän työn keskiössä on Agenda2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Tältä osin meidän on katsottava entistä vahvemmin myös Afrikkaan. 

Suomalaiset johtavat poliitikot vierailevat aivan liian harvoin maanosassa. Tältä osin toivon muutosta. Toisaalta Afrikassa on paljon eri toimijoita, jotka toimivat erilaisten tavoitteiden puolesta. Meidän tulee pyrkiä huomioimaan Afrikkaa koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin eri näkökulmista, ei pelkästään maahanmuuton näkökulmasta.

Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissaTulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa. Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.

Haluan nostaa tyttöjen ja naisten aseman sekä oikeuksien parantamisen selkeämmin osaksi Suomen ja EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien, ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamisen on oltava toiminnan keskiössä. Tämä pitää sisällään myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen. Euroopan unionin on otettava entistä vahvempi rooli tässä. Samalla tapaa vetoan myös suomalaisiin toimijoihin.  Tyttöjen ja naisten aseman parantamisella on ihmisoikeusulottuvuuden lisäksi selvä vaikutus siihen, kuinka vauraiksi ja yhdenvertaisiksi yhteisöt kehittyvät. Ovatko esimerkiksi tytöt päässeet kouluun ja kodin ulkopuoliseen työhön, onko pääsyä tai aikaa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä. Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi mahdollista. 

Tätä lähestymistapaa olen esittänyt kokouksissa myös eurooppalaisille kollegoilleni ja linjamme on saanut tukea. Olemme menossa vahvasti tähän suuntaan. Macron totesi eilen minulle, että hän on samaa mieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän onjatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.

Hyvät ystävät,

Toiseksi nostan esille ilmastopolitiikan.

Tämä tarkoittaa luonnon ja ympäristön huomioimista kaikessa tekemässämme politiikassa. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja kohtuuden periaate mielessä pitäen. 

Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassaAinoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissäEU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava. 

Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi.

Meidän on kehitettävä myös EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Olemme esittäneet myös kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttämistä EU:n päästökauppaan.

Nopeiden toimien lisäksi EU:n pitää olla johdonmukainen toimissaan. Samanaikaisesti ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samalla asettaa entistä tiukempaa lainsäädäntöä uusiutuvan raaka-aineen, kuten puupohjaisen biomassan käytölle. Näitä uusiutuvia raaka-aineita, kuten metsää, on voitava käyttää jatkossakin määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Maatalouspolitiikassa Euroopan on kyettävä säilyttämään omavaraisuutemme ruuan tuottajina. Kyse on turvallisuudesta. Viime aikojen sääilmiöt ovat ravistelleet alaa ja ajaneet kannattavuuden alas. Euroopan unionin on harjoitettava yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomioi myös ympäristön tarpeet. EU:n on huomioitavamaataloustuottajien tarpeet entistä kohdennetummin. Maatalouteen on jatkossakin ohjattava nykyisenkaltainen rahoitus. Vahvan rahoituksen kautta EU voi myös asettaa entistä paremmat ja toimivammat vaateet ympäristön huomioimiseksi. Komission kevään esityksissä toimittiin päinvastoin.

Suomessa on hallituksen kärkihankkeilla saavutettu erinomaisia tuloksia maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä testaamalla muun muassa kipsin ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän kuitulietteenlevittämistä pelloille. Tätä työtä jatketaan nyt osana hallituksen tällä viikolla budjettiriihessä päättämää tehostettua vesiensuojeluohjelmaa. Seuraavalla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudella tavoitteenamme on saada nämä toimet osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.

Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi. Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä. Teknologian kehityksen mahdollistaa osaltaan merkittävästi halventunut aurinko- ja tuulienergia. Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tuo Afrikkaan. Ilma puhdistuu, saadaan vaikkapa metanolia tai muovin raaka-ainetta ja sivutuotteena puhdasta vettä.

Ilmastomuutos pysäytetään kolmella keinolla: kulutusta on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava sekä hiilenkaappausteknologiat, mistä puhuin edellä, on otettava rohkeasti käyttöön. Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.

Kolmanneksi nostan huolenpidon yhtenäisestä Euroopasta

Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko unionin tasapainoiseen kehitykseen. Ensi vuonna Suomen aloittaessa puheenjohtajuuskautensa on kulunut jo 15 vuotta EU:n suuresta itälaajentumisesta. Laajentuminen on menestystarina, mutta työ monien maiden ja heidän kansalaistensa integroimiseksi osaksi eurooppalaista yhteisöä on silti vielä kesken. Suomen pitää olla maa, joka pitää erityistä huolta tasapainoisemmasta eri Euroopan alueiden välisestä kehityksestä ja estää vastakkainasettelua ja negatiivista blokkiutumista. Euroopan unioni on Suomen arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä.

Yhtenäisyytensä vahvistamiseksi unioni tarvitsee edelleen vahvaa alue- ja rakennepolitiikkaa. Ja olen aivan varma, että se koituu myös meidän vanhempien jäsenmaiden tai ns. nettomaksajien hyödyksi. Suomenkaan elinkeinoelämälle ei ole yhdentekevää, miten uusimmat jäsenmaat kehittyvät. 

Toisaalta voimme myös kysyä, minkälainen Eurooppa meillä olisi, jos ns. itälaajentuminen olisi jäänyt tekemättä ja olisimme sulkeneet ovet monilta nykyisiltä jäsenmailta. Uskon, että se olisi ollut valtava historiallinen virhe – niin rauhan, vakauden kuin oman elintasomme kannalta.

Unionin tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä. 

Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa, vastuullista ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle. 

Neljäs tavoite on osaava kasvu

Eurooppa tarvitsee osaavaa kasvua. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen kautta linjan kantavat Eurooppaa.

Digitaalisuus ja sen kehittyminen tuo meidät ihan uuden eteen. Työelämä ja esimerkiksi liikenne muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja uudenlaista tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta. 

Euroopan unioni on tällä hetkellä jäljessä sitä kehitystä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Tältä osin tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut aktiivinen alalla ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä. Eilen teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, kuinka unioni voisi olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.

Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Emme voi tässäkään käpertyä sisäänpäin. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistämme.

Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Tätä työtä olemme Suomessa nyt viimeisen kolmen vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.

Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan myös mitä suuremmassa määrin talous- ja rahaliiton kautta. Kansalaisille Euroopan keskuspankki näyttäytyy usein etäisenä järjestelmän osana. Mutta tosiasiassa sen rooli Euroopan talouskriisin ratkaisussa on ollut aivan ratkaiseva. Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, velkaantuneetkin EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan.

Enkä sano, että EMU olisi valmis. Kaikki tiedämmeettä sitä pitää uudistaa. Askelmerkit ovat selvät, nyt on toimittava, kun näköpiirissä ei ole välitöntä kriisiä. Meidän ajattelun ydin on markkinakuri. Kun meidänkin velkasuhde on taas painettu alle 60 prosentin, voimme vaatia sitä muiltakin. Se antaa terveen jouston ulkopuolisten talouden shokkien varalle. Mutta tarvitsemme pankkiunionin valmiiksi, tarvitsemme askeleita sen jälkeenkin. Suomenkin pitää olla valmis ottamaan yhteisiä askeleita EMU:n syventämiseksiTarvitsemme nyt määrätietoisen päätöksen kokonaisuudesta ja askelmerkit, miten siihen päästään.

 

Hyvät ystävät,

Kun nämä aiemmin mainitsemat tavoitteet saavutetaan, minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.

1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.
2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassa ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä. Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet. 
4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni on valmis ja EMU:npuuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävelläVahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.

*                 *                 *

Lopuksi haluan vielä kertoa valmistautumisestamme ensi vuoden puheenjohtajuuteemme. Kuten alussa totesin, tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella ja parlamentaarisesti. Kansallinen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Jokainen joka seuraa Britanniassa käytävää Brexit-keskustelua alkaa hahmottamaan mitä erikseen olo todella tarkoittaa. Erikseen olo johtaa suureen epävarmuuteen niin jäsenmaissa kuin koko Euroopassa. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa. 

Ennen kun menemme keskusteluosuuteen, haluan todeta, että Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteisö. Tapaan kollegani noin 10 kertaa vuodessa, keskustelu on avointa ja välitöntä. 4 vuoden aikana on syntynyt syviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat jatkumaan. Viestimme paljon kokousten välillä, haemme ratkaisuja, mutta annamme myös vertaistukea. Monesti leikillisesti toteamme ryhmäterapian tarpeen ja että kyllä tämä kotiolot voittaa.

 

Ylisukupolvisuuden budjetti

Keskiviikko 29.8.2018 klo 17:52

Ylisukupolvisuus on minulle tärkeä arvo. Ylisukupolvisuus tarkoittaa tekemänsä työn luovuttamista paremmassa kunnossa kuin on sen itse vastaanottanut. Nyt voi hyvillä mielin sanoa, että seuraava hallitus, mikä kokoonpano siinä ikinä onkin, saa hoitaakseen Suomen talouden huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin nykyinen.

Keskusta laati Suomen selviytymissuunnitelman vuonna 2013. Se kannatti tehdä. Sen tavoitteet ovat nyt täyttyneet.

Hallitus päätti tänään ensi vuoden budjetista. Pystyimme toteamaan, että keväällä 2015 asettamamme kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet on saavutettu.

Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo taittunut. Matala velkasuhde antaa terveen puskurin ja maaperäntulevaisuuden rakentamiseksi.

Politiikan uskottavuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset kokevat verojen maksamisen oikeutetuksi, reiluksi mutta myös velvollisuudekseenHallitusohjelmaneuvotteluissa päätimme, että verot eivät nouse. Suomen veroaste on nyt laskenut.

Vaalien alla yksi suurimmista huolenaiheista oli julkisen talouden velkaantuminen. Velaksi elämiselle haluttiin piste. Minulla on teille yllättävä uutinen. Piste velkaantumiselle tuli jo nyt. Valtion taloudessa meillä on tekemistä, velkaa otetaan ensi vuonna vielä 1,5 miljardia.

Tilanne monissa suomalaisissa kodeissa on nyt aivan toinen kuin hallituksen aloittaessa. Vaikka työllisyyden yhteydessä puhutaan isoista luvuista, niin jokaisen luvun takana on ihminen ja monenlaisia perheitä. Olemme käytännössä jo saavuttaneet kunnianhimoisen työllisyysastetavoitteemme. Erityisen iloinen olen jokaisesta Suomessa asuvasta, joka on saanut töitä. Toinen ilonaihe on se, että työllisyys on parantanut koko maassa.

Nämä mainitsemani talouden raamit antavat pohjan sille, että nykyinen ja seuraava hallitus pystyvät tekemään toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan eheyttä ja ihmisten oikeudenmukaisuuden kokemusta. Se on äärimmäisen tärkeää.

Kasvua, työllisyyttä ja osaamista on edelleen vahvistettava. Nykytilanteessa ei pidä jäädä seisomaan kädet suorina niin kuin työt olisivat tehty. Niinpä hallitus päätti turvata Suomen talouden kasvun jatkumisen mm. lisäämällä Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvaltuuksia tuntuvasti.

Ympäri Suomea vallitsevaan pulaan eri alojen osaavista ammattilaisista vastataan talousarviossa esimerkiksi nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Suomen talouden kasvu ei saa vaarantua siksi, että avoinna oleviin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä.

Budjetissa parannetaan pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi lisäämällä palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä työkyvyn ylläpitämiseen panostamalla.

Tämä oli myös veroriihi. Keskustan tavoittena oli saada pieni- ja keskituloisten ja eläkeläisten verotukseen merkittävä kevennys ja se myös toteutui.

Talouden niukoista raameista huolimatta pystyimme tekemään joitain erittäin tärkeitä panostuksia. Kotimaisella ruualla on vahva suomalaisten tuki. Ylisukupolvisuutta on myös se, että suomalainen ruuantuotanto taataan. Kotimaisen ruontuotannon tulevaisuutta turvataan lähes 90 miljoonan euron toimenpidekokonaisuudella. Paketilla helpotetaan kuivuudesta johtuvia ongelmia ja luodaan samalla edellytyksiä alan pidemmän aikavälin kannattavuuden paranemiselle.

Ilmastonmuutos ja vesien tila on tänä kesänä huolettanut suomalaisia. Hallitus päätti tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua, jotta niiden tila paranisi.

Monille on varmaan yllätys, että yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista yritystä, ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Nyt tämä asia korjattiin. Ei-omistavan perheenjäsenen asema muuttuu yrittäjästä palkansaajaksi.

Budjettiriihessä laitettiin toimeksi monia jo keväällä päätettyjä asioita. Keskustalle oli erittäin tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen nostaminen. Ne nousevat ensi vuonna 80€ kuussa. Meille oli myös merkityksellistä saada jälleen kaikkien pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeeseen korotus ja tukea toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalihankintojaAsunnottomien ja ylivelkaantuneiden auttaminen oli myös meidän prioriteetteja.

Meidän on edelleen tehtävä kaikkemme sen eteen, että työllisyystilanne vahvistuu entisestään. Sitä kautta talouden puskuri paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata tuleville sukupolville. Terve julkinen talous on myös yhteiskunnan eheyden ja yhteenkuuluvuuden maaperä.

Puhe suurlähettiläskokouksessa

Maanantai 27.8.2018 klo 14:27

 (MUUTOSVARAUKSIN)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt,

On hieman kulunutta todeta, että elämme yhdessä historian murrosvaiheista. Tämä kuitenkin pitää edelleen paikkansa. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on edelleen jatkuvan, jopa lisääntyvän paineen alla. Tekin näette päivittäisessä työssänne miten kansainvälisiä sopimuksia sekä järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaan harva se päivä. Sama pätee demokratian sekä oikeusvaltion periaatteisiin ja arvoihin. Tullimuureja rakennellaan, kauppasodilla uhkaillaan.

Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy joka suhteessa.

Meidän on varauduttava siihen, että maailman kehityshaasteisiin liittyvät trendit vaikuttavat ulkopolitiikkaamme tulevina vuosina monin tavoin. Meidän on oltava kykeneviä toimimaan ja reagoimaan nopeasti. Meidän on oltava valmiina erilaisiin skenaarioihin ja tapahtumakulkuihin, jotka saattavat kaatua päälle yhtä aikaakin.

Perustoimintalinjamme on kuitenkin edelleen selkeä ja siihen on hyvä nojautua. Tässä muutosvaiheessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomi pitää tiukasti kiinni omista arvoistaan. Edistämme kaikessa toiminnassamme vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Joka tasolla ja joka sektorilla.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä nopean reagoinnin eräs perusedellytys puolestaan on, että meillä kotona asiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti. Julkisen talouden kestävyys toimii pohjana talouden vakaudelle. Vakaa talous on tärkeä edellytys yhteiskunnan eheydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Suomi on valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa.

 

Arvoisat kuulijat,

Kävimme läpi näitä kalvoja jo viime vuonna, mutta kertaus on opintojen äiti. Meillä oli kova urakka edessä 3 vuotta sitten. Puhumme menetetystä vuosikymmenestä. Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Syöksykierre oli pakko oikaista.

Hallitusohjelman viideksi suurimmaksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin:

1.      Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on jo taittunut. Velkasuhde jatkaa laskuaan. Tämän vaalikauden aikana on päästy alle 60 %:n.

2.      Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tässä ollaan oikealla uralla. Velaksi eläminen on loppumassa vuoden etuajassa.

3.      Kokonaisveroaste ei nouse. Se laskee alle 42 %:n, laskua on 2 % tämän hallituskauden aikana.

4.      Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Käytännössä tämä on jo saavutettu. Hyvä työllisyyskehitys näkyy ja myös tuntuu koko maassa.

5.      Tavoite neljäksi vuodeksi oli 110 000 työllistä lisää. Tämäkin on jo saavutettu ja jopa ylitetty.

Hallitus asetti tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Tämän vuoden ennuste on vajaa 3 %. Suomi on vihdoin ja viimeinkin päässyt mukaan kansainvälisen talouden imuun. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Suomesta on tullut jälleen mielenkiintoinen maa, johon uskaltaa myös investoida.

 

Hyvät kuulijat,

Meillä on nyt hyvä pohja. Vahvistunut työllisyys on tänä päivänä todellisuutta kaikkialla Suomessa – työ tuo itsellisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Työllisyys on selvästi parantunut kaikissa maakunnissa. Yli 110 000 ihmistä, jotka myös työn kautta ovat tiiviimmin osa yhteiskuntaa on paljon.

Luottamus, sivistys, osaaminen ja osallisuus yhteiskunnassa ovat myös turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn kulmakiviä. Mielipidevaikuttaminen ja hybriditoiminta ovat nykypäivää. Yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky korostuu. Tärkeä osa tätä kriisinsietokyky on myös sivistys. Me tarvitsemme kansalaisia, jotka osaavat ”lukea” ympäristöään sekä käyttää kriittisesti omaa järkeään. Koulutus- ja tutkimuspolitiikan on oltava prioriteettien kärjessä tulevaisuudessakin.

Yhtenäisyys on Suomen voimavara. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Yhtenäisyys vaatii jatkuvaa panostamista eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Meidän on pidettävä kaikista huolta. Kaikkien on tunnettava olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa.

Tarvitsemme Suomessa ennen kaikkea aidosti arvoihin perustuvaa keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta, emme yksittäisiä etuvaateiden ilmaan heittelyä.

Hyvät kollegat,

Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu on tiivistynyt myös lähialueillamme. Olemme aina uskoneet hyvin konkreettisiin ja pragmaattisiin toimiin sekä korostaneet oman lähialueemme vakauden tärkeyttä. Jatkamme tätä määrätietoisesti. Suhteemme Ruotsiin ja Viroon ovatkin historiallisen läheiset. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi. Panostamme myös aktiivisesti pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön.

Tuemme vankkumattomasti EU:n yhteistä Venäjä-politiikka. Pidän myös tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa ja keskustelua alueellisista kysymyksistä. Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyötä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä.

Pohjoismaisuus on myös osa Suomen identiteettiä maailmalla ja osa maakuvaamme. Suomelle on eduksi, että meidät tunnistetaan maailmalla pohjoismaaksi.

Kaudellani yhteistyö pohjoismaisten kollegoiden kesken on ollut erittäin läheistä ja suoraa. Pohjoismaisissa kokouksissa olemme keskustelleet kaikista ajankohtaisimmista asioista pakolaiskriisistä 5 G:hen. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka on pöydässämme vakioaihe. Suora kahdenvälinen yhteydenpito pääministereiden kesken on erittäin aktiivista.

Vaikka yhteistyö pohjoismaiden kanssa onkin tiivistä ja luonnollista niin emme saa ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Yhteistyö vaatii, että tunnemme toisemme ja pystymme oppimaan toisiltamme. Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on meille keskeistä. Yhdessä voimme vahvistaa alueemme turvallisuutta ja vaikutustamme kansainvälisissä kysymyksissä.

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut onnistunut. Suomen tunnettavuutta ja kansainvälistä asemaa on nostettu. Neuvoston merkitys yhteistyön foorumina on noussut. Arktiset kysymykset ovat nousseet merkittävään rooliin myös turvallisuuspoliittisesti. Muuttuvien olosuhteiden, uusien mahdollisuuksien, ja myös uusien toimijoiden myötä Suomen on edelleen pidettävä huoli siitä, että edistämme arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta.

Haluan myös korostaa, että linjakkaan EU- ja monenkeskisen politiikan perustana ja rinnalla on lisäksi myös toimivat kahdenväliset suhteet kumppaneihimme. Näitä on vaalittava ja kehitettävä määrätietoisesti, joskus jopa itsekkäästi. Valmistelemme vielä vierailua Yhdysvaltoihin. Tapaan myös Venäjän kollegani syksyn aikana.  

Arvoisat edustustojen päälliköt,

Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Olen usein todennut tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.

Vierailin viime marraskuussa Norsunluurannikolla Afrikan Unionin sekä Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa. Kokouksen yhteydessä keskustelin myös afrikkalaisten nuorten kanssa. He tarvitsevat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Afrikan väkiluku tuplaantuu 2.4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Toivon, että voimme nostaa kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0.7 % bruttokansantulosta, kun talouden pohja vahvistuu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin. Toivon, että pohditte tätäkin asiaa kokouksenne aikana.

Hyvät ystävät,

Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille. Peloista huolimatta Brexit ei kuitenkaan hajottanut unionia, vaan pikemminkin se yhdisti.

Tätä yhtenäisyyttä tarvitaan edelleen. Hajaannukselle ei ole sijaa.

Meille perus- ja ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä on se punainen lanka, joka meitä yhdistää. Jokaisen jäsenvaltion on sitouduttava tähän. Mitään muuta kehityskulkua emme voi hyväksyä. EU:n on tarvittaessa pystyttävä ottamaan käyttöön myös ehdollisuuden periaate taatakseen näiden perusoikeuksien kunnioitus.

EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

Euroopan on otettava selkeä johtajuus ilmastopolitiikassa. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa. Esitin tämän vaateen Yhdysvaltojen ilmoitettua vetäytymisestään Pariisin ilmastosopimuksesta. Nostin asian esille myös Ranskan presidentti Macronin kanssa tavatessamme syyskuussa, ja tulen toistamaan saman tavatessamme nyt torstaina. Olen kesän aikana tullut vakuuttuneeksi, että Suomella on tässä kokoaan suurempi tehtävä. Pystymme ratkomaan suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla tätäkin kipeää ongelmaa.

Myös kauppapolitiikan osalta tilanne on vakava. Euroopan unionin on otettava vapaakaupan edistäjän rooli yhtenäisenä ja vahvana. Maailma menestyy ja kehittyy ainoastaan avoimena yhteisönä. Myöskään Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. EU:n on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita.

EU:n puolustusulottuvuus on kehittynyt nopeammin kuin osasimme ajatella. Itse pidän erityisen tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyö edistää myös sen kansalaisten turvallisuutta, ei pelkästään kriisinhallintaa. Onhan meidän tavoitteena luoda vakautta ja turvaa jokaiselle eurooppalaisille. Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Tästäkin aspektista keskustellaan presidentti Macronin kanssa torstaina.

Hyvät kuulijat,

Laittoman maahanmuuton osalta tilanne on ollut Euroopassa kaoottinen. Meidän tulee puuttua muuttoliikkeen perimäisiin syihin. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kitkee kaiken laittoman toiminnan maahanmuuton ympäriltä. Tarvitsemme järjestelmän, jolla kyetään löytämään aidosti apua tarvitsevat ja ohjaamaan heidät turvapaikkaprosessissa eteenpäin.

Kesäkuun huippukokouksen päätösten suunta on oikea ja olemme matkalla kohti Suomenkin ajamaa tavoitetta, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta läheisessä yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa.

Arvoisat suurlähettiläät,

Tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Euroopan parlamentin vaalit käydään toukokuussa, uusi parlamentti aloittaa toimintansa heinäkuussa. Uuden komission muodostaminen käynnistyy saman tien. Suomi aloittaa puheenjohtajana heinäkuun alussa.

Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella yli parlamentaaristen rajojen. Kansallinen ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.

Hyvät suurlähettiläät, edustustojen päälliköt

Haluan, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Haluan, että ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen käden jälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.

Aion tavata vielä kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Varmistan, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa. Tosin haluan mainita, että kommunikaatio kollegoiden kanssa on nykyään jo hyvin arkista ja tavanomaista. Kollegoita kiinnostaa erityisesti Suomen näkemykset mm. tekoälystä, Venäjästä sekä ilmastokysymyksistä. Asioista, ja niiden vierestä vaihdellaan viestejä harva se päivä.

Puheenjohtajakausi on iso ponnistus myös teille edustustojen päälliköille. Te olette keskeisessä roolissa. Haluan, että yhteydenpitomme on tältä osin saumatonta ja suoraa. Koordinaation ja kommunikaation on toimittava.

Tämä on meille kaikille tärkeä näytönpaikka. Olen varma, että yhdessä tällä joukolla myös onnistumme.

Hyvät edustustojen päälliköt,

Agenda 2030 antaa meille tavoitteiston maailmanlaajuisten uhkien ja haasteiden käsittelylle. Tänä vuosi on kestävän kehityksen työn kannalta ollut myös Suomelle merkkipaalu. Suomen kestävän kehityksen toimikunta aloitti toimintansa 25 vuotta sitten.

Hallitus otti Agenda2030:n toimeenpanosuunnitelman lähtökohdaksi kestävän kehityksen toimikunnan laatiman kansallinen strategian sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa ehdotettiin myös, että kestävä kehitys voisi jatkossa toimia hallituksen pitkän aikavälin päätöksenteon viitekehyksenä.

Teot ratkaisevat – niin isoissa linjoissa kuin yksilötasolla. Olen tyytyväisenä seurannut, miten toimenpidesitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut hienoja avauksia paitsi yksittäisten toimijoiden mutta myös kokonaisten toimialojenkin sitoumusten suhteen. Edelleen on paljon tehtävää mutta Suomen on tavoiteltava ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ”suurvalta” asemaa. Meillä on tähän tarvittava osaaminen, intohimo ja tahtotila.

Olen ilolla huomannut, että moni edustusto on antanut oman toimenpidesitoumuksensa. Kannustan myös loppuja edustustoja liittymään joukkoon.

Hyvät ystävät,  

Team Finlandia on kritisoitu liiasta sirpaleisuudesta. Tekesin ja Finpron fuusiolla vastattiin tähän ottamalla iso harppaus kohti yhden luukun palvelua. Uusi malli mahdollistaa päällekkäisyyksien purkamisen ja vapauttaa lisää tekeviä käsiä kentälle. Tämä on ollut myös elinkeinoelämän ja kansainvälistyvien yritysten vahva toive. Hyvät ystävät, 

Myös ulkomaanverkostossa yhteistyö toivottavasti tiivistyy, kun ulkoministeriö ja edustustojen päälliköt ottavat maailmalla vahvaa roolia viennin vetureina. Moni suurlähettiläs on tähänkin saakka tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi. Nyt tämä kirjataan selvästi teidän toimenkuvaan.

TF-matkat ovat tuoneet minulle piristävää vaihtelua kotimaan politiikkaan. On pidettävä mielessä miksi näitä tehdään; Suomen kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään tuotteiden ja palveluiden vientiin.

Olen pääministerinä tehnyt matkoja Kiinasta Latinalaiseen Amerikkaan. Pelkästään ministeriönne valmistelemia tapaamisia on ollut vajaa pari sataa, matkoja n. kuutisenkymmentä. Matkat ovat olleet äärimmäisen palkitsevia ja mielenkiintoisia. Hyvä valmistelu tarkoittaa yleensä hyvin sujuvaa tapaamista. Tapaamisissa onkin syntynyt paitsi tuloksia niin myös pysyviä ystävyyssuhteita. Pääministerin toimessa ei mene päivääkään, etteikö kansainvälisiä asioita käsiteltäisi, tavalla tai toisella. Kaiken kattavasta EU-agendasta puhumattakaan.

 

Hyvät ystävät,

Haluan lopuksi onnitella 100-vuotiasta ulkoministeriötä. Ulkoministeriö on käynyt historiansa aikana läpi monia muutoksia. Olette kuitenkin aina tehneet nöyrästi työtä Suomen ja suomalaisten puolesta. Tiedän ettei elämänne ole pelkkää glamouria.

Haluan myös omasta puolestani aidosti kiittää teitä ja koko ulkoministeriön henkilökuntaa siitä mittavasta työmäärästä, jota olette tehneet näiden matkojen, tapaamisten ja kokousten eteen.

Toivotan teille antoisaa suurlähettiläskokousta.

 

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Tiistai 21.8.2018 klo 11:51

(muutosvarauksin)

 

Hyvä Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokousväki, hyvät ystävät

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, työ, arvot ja asenteet elävät murroskautta.Eritahtiset ja vaikeasti ennakoitavat tilanteet ja niiden vaikutukset synnyttävät uhkia ja riskejä. Tämä heijastuu vääjäämättä myös Suomen toimintaympäristöön.

Ilmastonmuutos etenee tuhoisalla nopeudella. Tämän ovat monet suomalaiset maanviljelijät saaneet valitettavasti kokea. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa joillakin tiloilla tämän vuoden sato on yksi kolmasosa normaalista. Itämeren ja monien järvien levätilanne on huolestuttava. Metsäpalot riivaavat yhä useammin.

Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on jatkuvan paineen alla. Kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyitä rikotaan ja kyseenalaistetaanDemokratian periaatteita ja arvoja koetellaan surutta eri puolilla maailmaa, niin lähellä kuin kaukanaVapaan kansainvälisen talouden käänteet aiheuttavat entistä suurempaa huolta. Protektionismi tekee uutta tuloaan. Maailma yrittää löytää tasapainoa itsekkäiden taloudellisten intressien, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen välillä. Geopoliittisen kilpailun myötä vastakkainasettelu tiivistyy myös lähialueillamme. 

Maailman meno nopeutuu ja tiivistyy, Afrikan ongelmat heijastuvat meille hyvin nopeasti. Uudet toimijat nousevat haastamaan entistä järjestystä. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia, emmekä aina ymmärrä kehityksen vauhtia, riskejä ja mahdollisuuksia. 

Ennakoimattomuus ja epävarmuus näkyvät myös Euroopan unionissaYhä useammat jäsenmaat yhä useammin kyseenalaistavat jäsenmaiden itsensä hyväksymiä sääntöjä sekä puntaroivat kansallisen edun ja laajemman hyödyn suhdetta. Jopa eurooppalaisia perusarvoja yhtäläisistä ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta haastetaan. Kasvava huomio kohdistuu EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikeusvaltion ja solidaarisuuden periaatteiden haastaminen on luonut säröjä Euroopan unionin pintaan maahanmuuton aiheuttamista seurannaisilmiöistä puhumattakaan. Radikalismi ja populismi nostavat ätään. EU tarvitsee määrätietoista johtajuutta ja yhtenäisyyttä. 

 

Hyvät ystävät, 

Tämä aika huutaa arvopohjaista tulevaisuuden näkyä. Ihmiset tarvitsevat turvallisen näkymän tulevaisuudesta. Edellisten vaalien alla Suomi oli rakenteellisen kriisin partaalla. Kierre oli pakko katkaista ja Keskustan tavoitteena oli saada Suomi kuntoon. 

Nyt, kolme vuotta myöhemmin Suomi on laitettu kuntoon. Kivijalka on tukevalla pohjalla jameidän on aika pohtia, mitä Suomi tarvitsee seuraavaksi. Minkälaisen Suomen haluamme vuonna 2023? 

Eheän Suomen. Keskusta haluaa rakentaa eheän Suomen, jossa kaikki pysyvät mukana, ja jossa koko Suomen voimavaroja hyödynnetään. 

Keskusta hahmottaa tämän haastavan ympäristön kokonaisvaltaisestiTarvitsemme kokonaisvaltaisen vision ja otteen Suomen suunnasta, ja myös Suomen asemasta maailmassa. Suomalaiset ansaitsevat konkreettisia ja järjellisiä, aidosti mahdollisia toimia tämän vision toteuttamiseksi. Vallan pitäjien vastuu on suuri. Ensi vuosi ei ole yhtään vähäpätöisempi kuin vuosi 2015, vaan monessakin mielessä yhtä kriittinen. 

Kyse on luottamuksen apilasta ja sen alle rakentuvista konkreettisista toimista. Näitä lähdemme nyt yhdessä tekemään. Näiden apilanlehtien varaan rakennamme vaaliohjelmaamme ja strategista hallitusohjelmaa Suomen tulevalle vuosikymmenelle. Keskusta haluaa rakentaa realistisen ja kaikkia suomalaisia yhdistävän vision seuraavalle vuosikymmenelle. Tavoitteena on eheämpi, yhteinen Suomi vuonna 2023.

Luottamuksen apila seisoo kuntoon laitetun Suomen maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon. Luottamuksen apila ei anna pelolle sijaa, vaan se luo toivoa. Luottamuksen apila versoaapuolueemme 110-vuotisista juurista, meille tutuista arvoista. Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi. 

Luottamuksen apila koostuu neljästä lehdestä. Ensimmäinen lehti on huolenpito. Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen keskeisin tae on ollut kokemus yhteisestä maasta, jossa on vaikeinakin aikoina onnistuttu yhteensovittamaan erilaisia näkemyksiä. Siksi eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka valtaosalla suomalaisista menee hyvin, se ei tarkoita, että voisimme unohtaa sen joukon keskuudestamme, jolla ei enää ole voimia pitää ääntä itsestään. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keskustan näky esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksesta on laajempi kuin vain halu muuttaa etuisuuksia tai kannusteita. Ihmisille pitää syntyä kokemus osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Ei sosiaalipolitiikka ole vain rahan jakamista, vaan turvaverkko monella muullakin tavalla. Keskustan ydinarvot sosiaaliturvan suhteen kietoutuvat perusturvan äärellä elävien elämään; kaikkein pienituloisimpiin, sairaisiin ja eläkeläisiin. 

Tämän vaalikauden aikana on kyetty ottamaan askeleita oikeaan suuntaan lapsiperhepalveluiden muutoksessa ja satsattu omaishoitoon. Olen vakuuttunut siitä, että näiden äärellä on työtä jatkettava. 

Mitä sitten tulisi tehdä? Aito mahdollisuus perheen ja työn yhteensovittamiseen ja sitä kautta naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja isien osallisuuden lisääminen perheiden arjessa, matalan kynnyksen lapsiperheiden kotiavun toteutuminen nykyistä paremmin ja työ vanhemmuuden tukemiseksi on yhä kesken. 

Lastensuojelun muutoksessa olemme myös hyvässä vauhdissa; useamman ammattilaisen tiimin toimintamalli lapsen ympärillä näyttää toimivan ja sen levittämistä on jatkettava. 

Yhdenvertainen mahdollisuus harrastuksiin kaiken ikäisille lapsille on myös tavoitteemme. Tähän työhön on kutsuttava nykyistä vielä vahvemmin järjestöjä ja vapaaehtoisia.  

Syrjäytyneiden nuorten asiasta on puhuttu nyt useamman vaalikauden verran. Olen varma, että asia yhdistää meitä kaikkia päättäjiä. Yhtä viisastenkiveä ei tunnu löytyvän. Koulutus, työmahdollisuudet, säällinen toimeentulo. Mutta lisäksi; palvelujärjestelmä, joka auttaa löytämään yhden turvallisen aikuisen, joka uskoo nuoreen. Neuvoo, kannustaa, työntää eteenpäin. Eikä työnnä vain luukulta toiselle. Tälle lopulta aika yksinkertaiselle polulle on löydyttävä vastuunkantajia. 

Erityinen huoli Keskustalla kohdistuu mielenterveysongelmien hoitoon Suomessa. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmiin on löydettävä uusia välineitä ja apua aiemmin. 

Lisäksi haluan nostaa huolenpidon lehdeltä esiin ikäihmisten asian. Elämänkaaren toinen pää ei ole vastakohta lapsiperheiden aseman parantamiselle. Hyvä Suomi on sukupolvien ketju, jossa esimerkiksi isovanhemmuus – biologinen tai muu läheinen suhde nähdään vahvuutena. 

On surkeaa, jos puheemme ikääntyvästä Suomesta on väittelyä henkilöstömitoituksen desimaaleista. Eläkkeellä olevien kansalaisten arjessa on monta vuosikymmentä ja monta erilaista vaihetta. 

Vaikein aihe huolenpidon lehdellä on lähisuhdeväkivallan kitkeminen. Siitä vaikenemisen on päätyttävä. Nyt tehdyt panostukset turvakoteihin eivät vielä riitä. Haluamme myös satsauksia ennaltaehkäisevään työhön – yksikin lyönti on liikaa. En halua, että Suomeen kasvaa yhtään uutta sukupolvea, jolle nyrkki on vaihtoehto asioiden ratkomiseen tai tunteiden purkamiseen kodeissa. 

Luottamuksen apilan toinen lehti on realistinen vihreys. Realistinen vihreys kulkee meillä sukupolvelta toiselle, ylisukupolvisesti. Maapallon keskilämpötila nousee sellaisella vauhdilla, että seuraukset ovat tuhoisia, mikäli emme tee nopeasti korjausliikettä.

Suomesta on tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Meillä on kaikki edellytykset siihen. Suomi on noussut aktiivisuudellaan ja esimerkillään ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi. Meidän on jatkettava päättäväistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kotimaassa, EU:n piirissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

EU:ssa ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa yhdessä muiden edistyksellisten maiden kanssa. EU:n johtajuutta tarvitaan Pariisin sopimuksen toimeenpanossa.

Meidän on kehitettävä EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan.

Kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie koko EU:n kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä.

Suomessa tavoitteemme on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2045. Tähän päästäksemme meidän on kaikkien kannettava kortemme kekoon. Olemme hyvässä vauhdissa: kivihiilen käyttö loppuu ensi vuosikymmenellä, uusiutuvan energian osuus jatkaa kasvuaan yli 50 prosenttiin, lisäämme puurakentamista, satsaamme sähköisen liikenteen kehittämiseen. Huolehdimme hiilinieluistamme käyttämällä metsiemme kansallisaarretta kestävästi.

Kiireisimmät lisätoimet liittyvät liikenteen päästöjen pienentämiseen. Valmisteilla oleva biopolttoaineiden sekoitevelvoitelaki on askel oikeaan suuntaan, mutta työtä on jäljellä paljon.

Meidän on siis tehtävä enemmän ja nopeammin. Ripeä eteneminen ilmastotoimissa avaa huikeita mahdollisuuksia myös puhtaan teknologian vientiyrityksillemme. Sen olen huomannut jokaisessa maailman kolkassa. 

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole uhraus. Se on välttämättömyys ja samalla mahdollisuus tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi. Tässä Suomi voi olla kokoaan suurempi, todellinen suurvalta.

Luottamuksen apilan kolmas lehti on vastuunkanto. Maailma tarvitsee vastuunkantoa. Sotkamossa totesin tämän tarkoittavan vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti. Totesin Suomen olevan valmis kohtaamaan ulkoiset haasteet, jos omat asiamme ovat aidosti kunnossa. Vain tällöin kykenemme elämään aidosti vaikuttavassa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.

Meille vastuunkanto tarkoittaa sitä, että teemme aktiivisesti työtä eheämmän ja yhtenäisemmän Euroopan puolesta. EU on meille turvallisuusyhteisö. Sen perustehtävä on edelleen luoda vakautta ja turvaa. Meidän on osattava katsoa koko Euroopan etua pitkällä tähtäimelle. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta 2019 alkaen. 

 

Hyvät ystävät,

Aion tavata vielä kaikki EU-päämieskollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan ennen ensi huhtikuun vaaleja. Suomelle tyypilliseen tapaan teemme valmistelut huolella ja perusteellisesti riippumatta vaalituloksesta. Puheenjohtajuus on kansallinen projekti, johon meidän kaikkien on suhtauduttava kunnianhimoisesti ja työtä pelkäämättömällä asenteella. EU:n pöydällä on silloin paljon vaativia asioita. 

Emme kuitenkaan voi sulkeutua itseemme tai Eurooppaan. Meidän on nähtävä myös välittömiä rajojamme kauemmas. Afrikan ongelmat heijastuvat meille nopeasti. Afrikan väestö tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen. Vuosittain Afrikkaan pitäisi luoda noin 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, yli 10 miljoonaa tämänhetkistä tahtia enemmän. Maailmassa lähes 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi tai paremman toimeentulon toivossa. Luvut ovat korkeammat kuin koskaan aiemminAfrikka on myös vastaanottanut 80 prosenttia kaikista maailman pakolaisista. Meidän on nostettava kehitysyhteistyön tasoa asteittain kohti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan meidän on keksittävä laadullisesti toimivia ja innovatiivisia menetelmiä.  

Meidän on myös puolustettava aktiivisesti joka tasolla sääntömääräistä kansainvälistä järjestelmää, olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta tai YK-järjestelmän toimivuudesta, ihmisoikeuksista, aseidenriisunnasta tai kansainvälisestä oikeudesta. Maailma ei ole kuin ennen. Toimintaympäristö muuttuu harva se päivä. Meidän on oltava valmiita eri kehityskulkuihin, aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, pidettävä kiinni arvoistamme ja kannettava omalta osaltamme vastuuta siitä, että ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja.  

 

Hyvät ystävät,

Neljäs apilan lehti on osaava kasvu. 

On tärkeää, että pystymme turvaamaan talouden positiivisen kehityksen myös tulevaisuudessaTyöllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, velkaantumisen lopettaminen sekä eheän Suomen rakentaminen vaatii monipuolista työkalupakkia, joka perustuu koko Suomen ja kaikkien Suomessa asuvien ihmisten voimaan. 

Kuten linjasin puoluekokouksessa Sotkamossa, Keskustan tavoitteena on tasapainoisesti, keskimäärin 2-2,5 prosenttia vuodessa kasvava talous. Kasvu perustuu olennaisesti lisääntyvään ulkomaankauppaan eli tuotteiden ja palveluiden vientiin. Käytämme kotimarkkinoiden kysynnän vahvistamista vain siinä tilanteessa, että kansainvälisen talouden hyytyminen sitä vaatii.

Talouskasvun tukemiseksi seuraavan hallituksen on toimillaan tuettava maltillista palkkakehitystä. Teimme tällä vaalikaudella yli 10 prosenttiyksikön kilpailukykyloikan. Seuraavalla vaalikaudella maltin on pidettävä niin, että Suomen kilpailukyky edelleen vahvistuu.

Työmarkkinoiden uudistuksia jatketaan siten, että aktiivisuus, ahkeruus ja yrittäjyys palkitaan aina ennen passiivisuutta. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa uudistetaan edelleen, paikallisen sopimisen edellytyksiä tuetaan, elinikäisestä oppimisesta tehdään seuraava suomalaisen koulutuksen tavaramerkki ja rakenteellista työttömyyttä vähennetään.

Lisäksi koulutus- ja tutkimuspolitiikassa meidän on laitettava kunnianhimon taso riittävän korkealle. Korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on kasvatettava

Keskusta on myös esittänyt oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Tämä keino on myös yksi lääke syrjäytymisen ehkäisemiseksi.  Kaikkien on päästävä kasvuun mukaan, myös osatyökykyisten. Kasvun varmistamiseksi tarvitsemme varmuudella myös osaavaa ulkomaista työvoimaa.

Olemme ottaneet tällä vaalikaudella valtion omat resurssit, yritysmaailmantermein oma tase, paremmin käyttöön. Valtio voi olla toimillaan paitsi vahvistamassa kestävää markkinoiden toimintaa, mutta myös avaamassa sellaisia pullonkauloja, joita yksityiset investoijat eivät syystä tai toisesta koe mielekkäiksi, mutta joilla voi olla pitkällä tähtäimellä suuri merkitys Suomen talouden kehitykselle.

Valtion taseessa on isolla pensselillä arvioiden edelleen 4-5 miljardia varoja, jotka meidän tulisi uskaltaa uudelleen kohdentaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä Suomelle tärkeiden toimialojen kasvun ja yksityisten investointien tukemiseen. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, biotalous, isot liikenneinvestoinnit sekä liikenteen eri teknologiat, terveystoimialat sekä laajasti katsoen ICT-sektori.

Työllisyyden noustessa, julkinen talous vahvistuu, velka pienenee ja jätämme valtion, kunnat ja maakunnat tulevalle sukupolvelle hyvässä kunnossa. Tämä mahdollistaa sen, että emme tarvitse enää uusia leikkauksia julkiseen talouteen. Sen sijaan on mahdollista kohdistaa lisäresursseja palveluiden parantamiseen ja vähimmäisetuuksiin. Samoin voimme tavoitella edelleen veroasteen laskua, joka kannustaa ihmisiä työhön ja yrittäjyyteen.

 

Hyvät kollegat

Olen varma, että kun kansalaiset kävelevät kohti vaaliuurnia ensi vuoden huhtikuussa, he päättävät antaa äänensä niille, jotka ovat saaneet talouden kuntoon eivätkä niille, jotka saivat sen sekaisin tai olivat kyvyttömiä sitä korjaamaan.

Ja sanon suoraan, että pidän vihervasemmiston argumentaatiota leikkauksista paitsi objektiivisesti katsoen virheellisenä myös epäoikeudenmukaisena. Teidän jälkiänne olen yhdessä muun hallituksen kanssa viimeiset vuoden korjannut. Ja jos te ajattelette, että ikääntyvän Suomen talouspolitiikka on seuraavalla vuosikymmenellä vain menojen lisäämistä, niin pieleen menee taas. Jonkun on silloinkin tultava jälkiänne korjaamaan. 

On väärä johtopäätös ajatella, että edessä on helpot ajat. Politiikassa mikään ei ole niin helppoa kuin etuuksien jakaminen, eikä siihen suurta kyvykkyyttä tarvita. Sen sijaan politiikassa kyvykkyyttä mitataan historian saatossa sillä, kuka pystyy luomaan kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä. Keskustan johtamaa hallitusta voi varmasti moittia monesta, mutta ei tästä perusasiasta. Olemme onnistuneet luomaan edellytyksiä kasvulle ja hyvinvoinnille. Olemme tehneet sen mitä lupasimme. Suomi on nostettu takaisin eurooppalaisten yhteiskuntien parhaimmistoon.

Ja terveisenä oppositiolle: hyvinvoinnin perustasta huolehtimisessa ei ole varaa sapattivuosiin – ainakaan suomenkaltaisessa pienessä, osaamisesta ja ulkomaankaupasta elävässä maasta. 

Hyvinvoinnin perusta pohjautuu koko Suomen panokseen. Keskusta lähtee rakentamaan eheää Suomea. Eheää Suomea, jossa kaikki ovat mukana ja jokaisella on mahdollisuus elää mielekästä elämää merkityksellisenä yhteiskunnan jäsenenä. Eheää Suomea, jossa koko Suomen voimavarat ovat käytössä. Eheää Suomea, jossa huolehditaan ympäristöstä ylisukupolvisen periaatteen mukaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Eheää Suomea, joka toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tasapainossa ympäröivän maailman kanssa ja jossa voimme kokea turvallisuuden tunnetta.

Vaaleissa vuonna 2019 on kyse arvovalinnasta ja siitä, mihin suuntaan Suomea lähdetään viemään. Suomalaiset ansaitsevat kokonaisvaltaisen lähestymistavan konkreettisine toimineen. Puolueiden on tehtävä erilaiset vaihtoehdot näkyviksi.

 

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva kuntoon

Tiistai 14.8.2018 klo 21:27

Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturva tulee hoitaa kuntoon. Pääministeri Juha Sipilä puhui aiheesta tiistaina Lappeenrannan Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

 -Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva, toteaa Sipilä.

 Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva ja perheyrityksessä työskentelevä pitää katsoa myös työttömyysturvassa työntekijäksi, kuten katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä.

-Asia saadaan kuntoon työttömyysturvalain korjaamisella, Sipilä esittää.

 Asia on merkittävä monille yrittäjäperheille. Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksestä.

 -Kun yrittäjän perheenjäsenellä on sama oikeus työttömyysturvaan kuin muillakin, se selkiyttää ja tasapuolistaa järjestelmää, kannustaa palkkaamaan perheenjäseniä ja siten lisää työllisyyttä ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja Sipilä päättää.

Suomi edistää vuoropuhelua sanoin ja teoin

Maanantai 16.7.2018 klo 22:02

Suomelle on merkittävä asia, että presidentit Trump ja Putin tapasivat tänään juuri Helsingissä. Ylläpidämme ja rakennamme johdonmukaisesti vuoropuhelua kansainvälisessä politiikassa. Siksi on tärkeää, että voimme toimia sen mahdollistajana myös Venäjän ja Yhdysvaltain johtajille.

Keskustelut vaikuttavat sujuneen positiivisessa hengessä. Vaikeita asioita on ollut pöydällä, mutta tulosten konkretisoitumista joudutaan vielä varmasti odottamaan. On kuitenkin selvää, että ilman toimivaa keskusteluyhteyttä ei voi syntyä yhteisymmärrystäkään.

Näiden kahden maan väliset suhteet vaikuttavat myös suoraan Suomen turvallisuuteen. On tärkeää, että Venäjä ja Yhdysvallat pystyvät käymään suoria keskusteluja eri tasoilla eri kansainvälisen politiikan ongelmakysymyksistä. 

Huipputapaaminen Helsingissä on arvokas myös siksi, että se antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden hoitaa Suomen kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa. 

Arktisuus ei kenties ollut ensimmäinen asia, joka korkeille vieraillemme tuli helteisestä Helsingistä mieleen. Se on kuitenkin teema, jota Suomi pitää aktiivisesti esillä myös Yhdysvaltojen ja Venäjän suuntaan. Arktisten kysymysten ratkaiseminen on yksi esimerkki meille konkreettisista kansainvälisistä kysymyksistä, jossa tarvitaan sekä suurvaltojen mukanaoloa että monenvälistä yhteistyötä.

Sääntöpohjaisuuteen perustuvaa monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan myös monissa muissa asioissa olipa sitten kyse kansainvälisestä kaupasta, oikeudesta, ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä tai aseidenriisunnasta. Suomelle monenvälisen järjestelmän kaikinpuolinen toimivuus on yksi ulkopolitiikkamme prioriteetti, joten toivottavasti nämäkin asiat ovat olleet keskustelussa.

Kokous on tunnustus Suomelle monellakin tavalla. Tasavallan presidentti isännöi kokousta menestyksekkäästi. Myös hallitus ja sen eri ministerit ovat omilta osiltaan pohjustaneet kokouksen saamista Suomeen eri yhteyksissä. Hallitus on ollut mukana kokouksen valmisteluissa kaikilla tarvittavilla tavoilla ja lisäbudjettien kautta katetaan kustannukset.

Kokouksen järjestäminen Helsingissä on ennen kaikkea tunnustus Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta aktiivisuudesta ja linjasta niin YK:ssa, Euroopan unionissa kuin muillakin foorumeilla.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ja asema EU:n jäsenenä tunnetaan hyvin niin Venäjän kuin Yhdysvaltojenkin poliittisessa johdossa. Viime päivinä on taas kuultu vihjailuja siitä, missä joukossa Suomi seisoo. En usko, että Suomen asemasta vallitsee mitään epäselvyyttä enkä henkilökohtaisesti ymmärrä lainkaan tätä keskustelua harmaasta vyöhykkeestä tai puolueettomuudesta. Minulle tällainen spekulaatio on puhdasta kotikutoista politikointia. Suomi on selkeästi osa länttä ja sitä arvoyhteisöä. Valinta on meille täysin kirkas.

Helsingin huipputapaamisen onnistuminen on suomalaisen järjestelmän ja yhteistyön tulosta. Haluankin omalta osaltani kiittää niitä tuhansia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän yhteiseen ponnistukseen ja varmistaneet kokouksen sujumisen kaikin puolin erinomaisesti.

 

Pienilmailulla positiiviset näkymät pitkään aikaan

Lauantai 14.7.2018 klo 13:16

Suomen pienilmailu on ollut pitkään ”lamassa” ja sen symbolina oli edellisen hallituksen ja Helsingin kaupungin yhteinen päätös Malmin lentokentän lakkauttamisesta. Päätös oli huono, mutta useista yrityksistä huolimatta se näyttää olevan peruuttamaton. Malmin hallitessa keskustelua taustalla on tapahtunut paljon positiivista ja monilla paikoilla toiminta on lähtenyt uudelleen käyntiin. Siitä hyvä esimerkki on Kuhmo, missä osallistun tänään pienilmailun fly in -tapahtumaan.

Kaupallisessa pienilmailussa pienlentotoiminta ja ns. ”lentotaksit” voivat muodostaa tulevaisuudessa yhä tärkeämmän osan matkaketjusta ja tavarankuljetuksesta. Dronet kuljettavat kameran lisäksi jo tavaroita ja jopa ihmisiä. Samoin sähkö valtaa alaa paitsi droneissa, myös pienlentokoneissa. Malmille saapuikin kesäkuussa Suomen ensimmäinen sähkölentokone. Toivottavasti sen kokemukset rohkaisevat lentokouluja ottamaan sähkökoneita käyttöön, jolloin lentotunnin hinta putoaa merkittävästi ja ilmailun hiilijalanjälki pienenee.

Tämän kaiken edellytyksenä on, että pienempien kenttien digitalisaatio etenee nyt suunnitellulla tavalla. Nykytekniikka mahdollistaa pienkenttien etälennonjohdon sekä GPS-pohjaiset lähestymismenetelmät. Nämä molemmat pudottavat merkittävästi kustannuksia ja mahdollistavat pienilmailun ja lentotaksitoiminnan pieniltäkin kentiltä. Suomen ilmatilasta vastaava ANS Finland Oy valmistelee yhteistyössä Finavian kanssa Suomeen sopivia lennonjohdon etätorniratkaisuja, joita on tavoitteena pilotoida lähitulevaisuudessa. Pyhtään uudella lentokentällä aiotaan pilotoida pienkenttien GPS-lähestymismenetelmiä.

Myös Suomen maakunnissa on tartuttu pienilmailun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa rakennetaan parhaillaan Airpark-asuinaluetta (17 tonttia), joista on rullaustieyhteys lentokentälle. Myös valtio on tänä vuonna tukenut pienkenttien korjauksia ja kiitoteiden asfaltoinia. Kentät ovat pääasiassa rakennettu 1980-luvulla. Monia ei ole korjattu valmistumisen jälkeen.

Toivottavasti paremmat tulevaisuuden näkymät rohkaisevat nuoria ilmailun kiehtovan harrastuksen pariin joko pienilmailun tai lennokkitoiminnan muodossa.

Suomi sai Eurohuippukokouksessa keskeisiä tavoitteitaan läpi -nyt tarvitaan määrätietoista jatkotyötä

Perjantai 29.6.2018 klo 16:26

Paljon asiaa, neuvotteluja, kompromisseja ja konkreettisia tuloksia. Näin kuvailisin tätä kahden päivän kokousmaratonia. Eilen aloitimme illan suussa neuvottelut jo ennakkoon haastavaksi tiedetystä maahanmuuton kokonaisuudesta. Neuvottelut kestivät lähes kymmenen tunnin ajan. Lopputuloksena saavutimme kuitenkin ratkaisun, johon voin olla tyytyväinen. Tämä oli erinomainen askel toimivamman maahanmuuton kehittämiseksi. Ohessa keskeisimmät elementit yhteisestä sopimuksesta.

• Valvottujen keskusten perustaminen EU-maihin vapaaehtoiselta pohjalta, keskuksissa toteutettaisiin turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja. Tämä on uusi elementti nykytilaan nähden.
• Pakolaisten uudelleensijoittaminen vapaaehtoiselta pohjalta
• EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen
• Lisärahoitus Turkille ja Pohjois-Afrikan maille
• Mahdollisten ”alueellisten maihinnousupisteiden” tutkiminen EU:n ulkopuolelle.
• Jäsenmaidet toimet ”sekundäärisen maahanmuuton” rajoittamiseksiMl. muutokset Dublininsäännöstöön
• Ponnistukset uusien meri- tai maareittien kehittymisen estämiseksi
• Lisäinvestoinnit Afrikkaan ”merkittävän sosio-ekonomisen muutoksen” aikaansaamiseksi

EU-huippukokous jatkui tänään vähintään yhtä tärkeiden aiheiden parissa kuin eilen. Saavutimme eurohuippukokouksessa merkittävää edistystä päästyämme sopuun EMU:n kehittämisen jatkotyön suuntaviivoista. Suomi on tehnyt uutteraa vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla ja kiitän omasta puolestani kaikkia työhön osallistuneita. Suomen kädenjälki näkyy tänään hyväksytyissä eurohuippukokouksen päätelmissä, tähän voimme olla erittäin tyytyväisiä. 

Suomen strategiset tavoitteet EMU:n kehittämisessä koskevat etenkin pankkiunionin loppuunsaattamista, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana Euroopan vakausmekanismin kehittämistä. Tavoittelimme kokouksessa hyvää kokonaisratkaisua ja selkeitä toimeksiantoja valtiovarainministereistä koostuvalle euroryhmälle. Nämä tavoitteet saavutettiin.

Pankkiunionin osalta sovimme siitä, että valtiovarainministerit alkavat valmistella tiekarttaa yhteisen talletussuojan neuvotteluiden jouduttamiseksi. Suomi pitää yhteistä talletussuojaa tärkeänä elementtinä pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi, kunhan siihen voidaan siirtyä reilulta pohjalta. Korostin eurohuippukokouksessa, että riskienvähentämisessä täytyy edetä ripeästi varsinkin pankkijärjestelmän tervehdyttämisen sekä paremman valtiolainojen vakavaraisuussääntelyn osalta. Meidän näkemyksille löytyy tukea myös muista jäsenmaista.

Toinen keskeinen sopu löytyi Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä. EVM:n kehitystyö jatkuu euroryhmän piirissä ja tässä yhteydessä varmistimme sen, että meille tärkeän hallitun velkajärjestelymenettelyiden luomisen osalta edetään myös. Tämä on merkittävä saavutus ja olen sopuun erittäin tyytyväinen. Sovimme myös siitä, että pankkien kriisinratkaisurahaston tueksi luodaan tukijärjestely osana Euroopan vakausmekanismia. Euroryhmä valmistelee näistä täsmennetyt esitykset vuoden loppuun mennessä. Suomen vastuut eivät kasva, mutta pankkiunioni vahvistuu.

Euroalueen budjetin osalta totesin kollegoilleni, että Suomi ei näe tällaista uutta järjestelyä tarpeellisena. Omien kokemustemme perusteella terve julkinen talous ja on parasta varautumista yllättäviin, ulkoisiin talousshokkeihin. Euroryhmä jatkaa kuitenkin tästäkin aiheesta keskustelua. Me olemme korostaneet sitä, että terveempi rahaliitto saavutetaan rakenneuudistuksilla ja vastuullisella talouspolitiikalla.

Yhteinen talous- ja rahaliittomme kehittyy pienin, mutta oikeansuuntaisin askelin. Nyt on erityisen tärkeää, että määrätietoinen työ jatkuu valtiovarainministerien parissa. Palaamme EMU:n kehittämiseen viimeistään joulukuun huippukokouksessa.

 

Tärkeä huippukokous edessä

Torstai 28.6.2018 klo 13:25

Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana. Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Tänään keskustelemme myös ajankohtaisesta kauppapolitiikasta ja digitalisaatiosta. Päämiestapaamisessa toukokuussa digitalisaatiokeskustelu käytiin nimenomaan Suomen laatiman esityksen pohjalta. Haluan, että komissio saa vahvan mandaatin jatkaa työtään digitalisaation ja innovaatioiden edistämiseksi. 

Aioin nostaa esille erityisesti läpimurtoinnovaatioiden merkityksen. Läpimurtoinnovaatioilla tarkoitetaan toimintatapojen muutoksia, jotka koskevat yhteiskuntaa laajasti. Esimerkiksi tällaisia ovat olleet internet ja matkapuhelin.

Kauppapolitiikassa viestini on: EU:n on pysyttävä yhtenäisenä ja puolustettava kaikin tavoin sääntöpohjaista järjestelmää sekä vapaan kaupan periaatteita. Tilanne on haastava. Silti emme voi lakata puolustamasta talouttamme ja monenkeskistä järjestelmäämme.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1.     Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.

2.     Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.

3.     Ulkorajavalvontaa on tehostettava.

4.     Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.

5.     Palautusten tehokkaampi toiminta.

6.     Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.

Maakunta- ja soteuudistuksesta

Keskiviikko 27.6.2018 klo 15:48

Tervehdys,

Kuten varmasti kaikki jo tietävät, tällä viikolla on tehty ratkaisuja hallituksen suurimmasta uudistuksesta ja tärkeimmästä yksittäisestä hankkeesta - maakunta- ja sote-uudistuksesta. Keskeisin hallituksen linjaus liittyy koko uudistuksen voimaantuloon, jota siirsimme vuodella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille uuden linjauksemme mukaan vuoden 2021 alusta. 

Siirtyminen oli tietenkin pettymys sekä minulle henkilökohtaisesti että meille kaikille, mutta asiaa toisin katsottuna; kyseessä on yhä edelleen niin iso uudistus, että onnistumisen eteen tarvittava aika on otettava. Vain hyvällä työllä syntyy mahdollisimman kattava pohja tulevaisuuden tekemiselle.

Järjestöväkeämme kiinnostaa luonnollisesti uusien aikataulujen osalta myös maakuntavaalien ajankohta. Hallituksen linjaus on, että maakuntavaalit olisivat toukokuussa 2019. Lopullisesti tämä täsmentyy eduskunnan käsittelyssä ja on myös riippuvainen eduskunnan omista aikatauluista. Vaalien järjestämiseen on varattava noin puoli vuotta lakien hyväksymisestä. Hallitus on sitoutunut turvaamaan koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuoden 2020 osalta.

Kokonaisuudesta keskusteltaessa kannattaa myös muistaa, että virkamiesarvioiden mukaan maakunnat tarvitsevat vaalipäivästä vähintään kymmenen kuukautta toimintansa aloittamiseen. Yleisellä tasolla on tiedostettava näin myös se, että kun uudet maakunnat aloittavat myös kuntien verotuskäytännöt muuttuvat. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että uudet maakunnat voivat aloittaa toimintansa ainoastaan kunkin vuoden alusta.

Julkisuudessa on spekuloitu kevään 2019 vaalien yhdistämisellä. Tämä on oma erillinen neuvotteluprosessinsa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Asia on ollut perinteisesti puoluesihteereiden yhteisen kannan löytymisen varassa. Vaalien yhdistelyä on tässä vaiheessa mahdotonta, ehkä myös tarpeetonta spekuloida.

Keskustan kannalta keskeisintä on todeta, että maakuntavaalit ovat muuttuneesta ajankohdasta huolimatta varmasti tulossa. Ehdokkuuteen sitoutuneet henkilöt - teitä on muuten yli tuhat ympäri Suomen - voivat jatkaa kampanjansa suunnittelua ja esimerkiksi kirjoittelua oman alueensa lehtiin. Myös järjestöväki voi jatkaa vaaliohjelmien syventämistä ja ehdokashankintaa. Kesällä toki kannattaa myös kunnolla huokaista.

Minua on häirinnyt julkisen keskustelun jääminen kiinni hallinnon rakenteisiin ja päätöksenteon prosesseihin. Sitä vastoin on ollut ilo seurata keskustan kaikkien kansanedustajien ja ministereiden toimintaa uudistuksen eteenpäin viemiseksi. Keskustalle uudistuksessa on tärkeintä turvata yhdenvertaiset palvelut koko maassa huolimatta oman lompakon paksuudesta. Meille kyse ei ole valtapelistä vaan vastuunkannosta ja lähimmäisistä huolenpitämisestä. Siitä, että jätämme tuleville sukupolville entistä paremman Suomen.

 

Juha Sipilä
puheenjohtaja

Pääministerin ilmoitus maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021

Keskiviikko 27.6.2018 klo 15:21

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tämän hallituksen ja koko Suomen tärkein ja suurin reformi. Tämän vuoksi voimaantulon siirtyminen vuodella on suuri asia ja vaatii hallitusryhmien sitoutumisen lisäksi myös suuren salin keskustelun.   

Hallitus haluaa muistuttaa, miksi uudistus tehdään. Taustalla olevat syy eivät ole muuttuneet mihinkään, pikemminkin päinvastoin, uudistus on entistä tarpeellisempi.

Arvoisa puhemies,

Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut on turvattava laadukkaina kiihtyvästä ikääntymisestä huolimatta.

Uudistusta tehdään, jotta ihmisille voidaan turvata palvelut vähintään nykyisen tasoisina vielä kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin.

Uudistusta tehdään, jotta siellä, missä nyt hoitoon ei tahdo päästä, jonot lyhenevät, kun valinnanvapauden myötä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tulee vaihtoehtoja. Valinnanvapaudella vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä turvataan nykyistä nopeampi tasa-arvoinen hoitoon pääsy. 

Uudistusta tehdään, jotta terveyserot kapenevat ja menoja pystytään hillitsemään.

Uudistusta tehdään, jotta jatkossa järjestäjällä on leveämmät hartiat. Uudistuksessa noin 400 lakisääteistä tehtävää hoitavaa organisaatiota muuttuu 18 järjestäjäksi. Leveämmät hartiat mahdollistavat katkeamattomat palveluketjut.

Uudistusta tehdään, jotta voimme viimeinkin taata suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhoitoon yhteensopivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät katkeamattomien hoitoketjujen tueksi. Näin varmistetaan täydellinen asiakastieto ja tiedon liikkuminen. Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat myös digitaalisten palvelujen rakentamisen ja hyödyntämisen ehdoton edellytys.

Arvoisa puhemies,

Uudistuksella on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Soten osuus hallituksen 10 miljardin euron tavoitteesta on kolme miljardia euroa. Kustannusten hillintä kolmella miljardilla eurolla tarkoittaa käytännössä sitä, että menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne muuten olisivat kasvamassa 2,4 prosenttia vuosittain.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus, tuodaan mukaan valinnanvapaus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Maakunnan tehtäviksi siirtyvät mm. pelastustoimi ja valtion aluehallinnolta työllisyys- ja elinkeinopalveluja. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Uudistuksen oli tarkoitus tulla täysimääräisesti voimaan 1.1.2020 alkaen.

Arvoisa puhemies,

Nyt olemme sen edessä, että historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020.

Lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan.

Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysmääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään 10 kuukautta aikaa. Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistusten toimeenpanossa ennen aloituspäivää. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä ehto ei enää täyty.

Tällä ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan tietoon että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle, uudistuksen valmistelijoille ja kansalaille tiedoksi se, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun. Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä.

Hallitus on myös päättänyt turvata riittävän, koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020. Hallitus tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019. Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puolta vuotta ennen.

Muihin aikataulun vaatimiin muutoksiin hallitus palaa tarkemmin elokuussa.

Arvoisa puhemies,

Vuoden lisäaika valmistelulle tuo mukanaan myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää. Tämänhetkinen arvio on, että lisärahoitustarve on noin 200 miljoonan euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan yhdessä maakuntien kanssa.

Myös järjestämisvastuun epäselvä tilanne pitkittyy. Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen kehittämisen pysähtyneisyyden tila osassa luovuttavia organisaatioita jatkuu vielä lisävuoden. Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen.

Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ICT-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleen. Lisävuosi mahdollistaa myös hitaammin edenneiden maakuntien riittävän valmistautumisen uudistukseen. Lisävuoden avulla hitaampien maakuntien valmius toimia vahvana palveluiden järjestäjänä paranee merkittävästi.

Uudistuksen valmistelussa voidaan myös hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa. Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on päättänyt viedä tämän uudistuksen maaliin. Uudistus on yksi Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista.

Olennaista on nyt varmistaa, että uudistuksen kehitystyö jatkuu. Siksi hallitus haluaa viestiä vahvasti siitä, että tavoite on edelleen kirkas, olemme tekemässä Suomen suurinta palveluiden ja hallinnon reformia.

Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana. Myös kansalaisten on vähitellen tiedettävä, milloin pidetään historialliset ensimmäiset maakuntavaalit.

Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan. Samoin tuhannet tekijät maakunnissa tarvitsevat näkymän, milloin on valmista. Muutos koskee satoja tuhansia työntekijöitä.  Niitä julkisen sektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät maakuntien palvelukseen, niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka palvelevat jatkossa sote-keskuksissa tai vaikkapa niitä yrittäjiä ja pienten yritysten työntekijöitä, jotka jatkossa tarjoavat Suomessa asuville palveluja asiakassetelillä. He kaikki ansaitsevat viimeinkin varmuuden siitä, milloin uudistus astuu voimaan.

Arvoisa puhemies,

Uudistaminen ei lopu tähän, joten Suomen ja poliittisen järjestelmän on pystyttävä parempaan. Kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan heikkenee erilaisten indikaattorien mukaan. Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa. Parempaan pitää jatkossa pystyä.

Vanhemmat kirjoitukset »