Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 23.9.2017 9:24Avoin, visioiva ja tulevaan suuntaava tapaaminen presidentti Macronin kanssaLue lisää »
  • 13.9.2017 14:28Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaanLue lisää »
  • 31.8.2017 16:25Kasvu kuuluu kaikilleLue lisää »

Blogin arkisto

Avoin, visioiva ja tulevaan suuntaava tapaaminen presidentti Macronin kanssa

Lauantai 23.9.2017 klo 9:24

Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ei ole turhaan kehuttu hänen aktiivisuudestaan ja visionäärisyydestään Euroopan unionin kehittämisessä. Tapaamisemme eilen oli idearikas, avoin ja inspiroiva. Kävimme asiakokonaisuuksia konkreettisesti läpi, perustellen ja maidemme kokemuksista näkemyksiä vaihtaen.

Ajattelemme hyvin samalla tavalla niin taloudesta, uudistuksista kuin globaalista tilanteesta. Sekä Suomessa että Ranskassa tarvitaan jatkuvaa uudistumista kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi.Arvostan presidentti Macronin tapaa, jolla hän on tarttunut tähän aiheeseen. Kävimme hedelmällisen keskustelun konkreettisista toimista molemmissa maissa. Uskon, että tämän pohjalta voimme jatkaa keskustelua eri yhteyksissä. Hänellä on edessään koko EU:n kannalta tärkeä tehtävä ja omaan kokemukseeni perustuen voin arvata, ettei tehtävä tule olemaan Ranskassakaan helppo.Tuskin kukaan EU-johtajista helppoa tehtävää on näinä aikoina on hakenutkaan.

Macron esitteli alustavasti myös ensi tiistaina lanseeraamaansa aloitetta EU:n uusista visioista. Hän tulee esittämään useita aloitteita, joista toivoo keskustelua ja pohdintaa. Macronin mukaan aloitteet tulevat keskittymään useille eri sektoreille mukaan lukien talous- ja rahaliitto, koulutus ja kansalaisten EU-keskustelun aktivoiminen. Tätä samaa keskustelua meidän tulee myös Suomessa käydä avoimessa ja kehittävässä hengessä, niin kansalaisten, hallituksen kuineduskunnankin sisällä. Marraskuun alussa siihen tarjoutuu eduskunnan osalta hyvä tilaisuus, kun annan pääministerin ilmoituksen EU-asioista. Kansalaisten keskuudessa samaa keskustelua on pyrittävä ruokkimaan aktiivisesti. Myös aktiivista kansalaiskeskustelua tarvitaan.

Kaikki Macronin esitykset eivät varmasti tule saamaan varauksetonta tukea eri jäsenmaissa, ei SuomessakaanUusissa aloitteissa visiointi on tärkeää, mutta taustalla tulee olla myös vastuuta, erityisesti puhuttaessa rahaliiton kehittämisestä. Macronin kanssa olemme kuitenkin hyvin yksimielisiä siitä, että EMU ei ole valmis, sitä tulee kehittää ja uudistaa. Miten? Se on tulevien vuosien iso asia. Työ Suomen kannan muodostamiseksi on jo alkanut ja linjaamme lokakuussa selkeät askelmerkkimme, joita tulen ajamaan myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Tuolloin EMU on virallisesti asialistalla myös päämiesten kokouksessa.

Euroopan unionilla on muiltakin osin edessään hyvin tärkeä syksy. Unionin kehitys on jälleen saanut positiivista tuulta alleen, siihen on tartuttava. Tästä olimme presidentti Macronin kanssa hyvin yksimielisiä. Unionin on oltava aktiivinen toimija, tehostettava päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Maidemme välinen yhteistyö EU-asioissa on ollut aina hyvää ja tiivistä, sitä haluamme vaalia edelleen ja jatkaa määrätietoisin askelein.

Palasimme tänään myös vuosi sitten kesällä yhdessä Suomen ja Ranskan tekemään EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvään aloitteeseen. Meidän on vahvistettava puolustusyhteistyötä EU:ssa. Toivoimme yhdessä Ranskan kanssa, että EU-mailla on poliittista tahtoa laajentaa yhteistyötä kriisinhallinnasta Euroopan ja eurooppalaisten turvallisuuden takaamiseen.Peräänkuulutimme EU:n ja Naton väliseen yhteistyöhön entistä strategisempaa otetta. Vuosi on kulunut ja edistys eurooppalaisen puolustuksen osalta on ollut nopeaa ja mukaillut niitä askelmerkkejä, joita peräänkuulutimme. Tältä osin saatoimme todeta asioiden edenneen hyvin.

Tänään vetosimme yhdessä sen puolesta, että kehitys EU-puolustuksen osalta jatkuu Eurooppa-neuvoston kesäkuussa linjaamalla tiellä, niin pysyvän rakenteellisen yhteistyön kuin muiden hankkeiden osalta. Me olemme valmiit toimimaan tässä edelläkävijöinä.

Tapaamisessa nousivat esille myös maahanmuuttoon liittyvä kysymykset. Kerroin avoimesti Macronille näkemykseni ja visioni asian ympärillä olevan paineen helpottamiseksi. Euroopan ulkorajat on saatava toimimaan. Hallitsematon turvapaikanhakijoiden virta on kyettävä pysäyttämään. Pakolaisleireillä on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä YK:n kanssa ja ne ihmiset, jotka todetaan oikeutetuksi kansainväliseen suojeluun -pakolaisstatukseen, voimme uudelleen sijoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta EU:n jäsenvaltioihin. Tämä olisi hallittua ja oikeudenmukaisempaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka todella tarvitsevat suojaa. Macron jakoi tämän ajatuksen.

Suomalainen jalkapallo pääsi myös Ranskan kartalle. Perusteellisten keskustelujen päätteeksi annoin EU-kollegalleni maailman pohjoisimman kansallisessa liigassa pelaavan jalkapallojoukkueen paidan, eli Rovaniemen palloseuran. Ja kuten arvata sopii, tämä oli ensimmäinen Ropsin paita myös asiaan vihkiytyneelle Macronille.

EU-kysymysten parissa jatketaan ensi torstaina Tallinnan epävirallisessa päämiestapaamisessa. Silloin Saksan merkittävien vaalien tulos on selvillä ja Macron on heittänyt toistakymmentä EU:n tulevaisuuspalloa ilmaan.

Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaan

Keskiviikko 13.9.2017 klo 14:28

Komission puheenjohtaja piti tänään perinteisen State of Union puheen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Puhe huokui monelta osin tulevaisuuden uskoa, joka ehkä vielä vuosi sitten brexitin jälkimainingeissa loisti poissaolollaan.

Olen tyytyväinen siihen, että puheessa oli pelkän tulevaisuuden maalailun sijaan aimo annos konkretiaa ja realismia. Sitä Euroopan unioni tällä hetkellä tarvitsee. Enemmän tekoja.

Aloitteet, joita halutaan viedä eteenpäin kohdistuvattoimiin, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä on selkeä lisäarvo. Juncker totesi osuvasti ”EU.n tulee olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa”. Tätä näkökulmaa olemme pitäneet myös omissa kannoissamme vahvasti esillä. Aloitteiden määrän vähentäminen jo komission toimikauden alussa on palvellut tätä tavoitetta.

EU on vuoden aikana saanut useita asiakokonaisuuksia eteenpäin mm. puolustuksen, kauppapolitiikan sekämaahanmuuton osalta. Tämä tekemisen on näyttävä tulevina vuosina. Tähän myös Juncker selkeästi puheellaan halusi tarttua.

Olen tyytyväinen, että Junckerin esille nostamissa tavoitteissa ja aloitteissa erotellaan selkeästi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä on lähestymismalli, joka luo mahdollisuuksia asettaa käsillä olevia aloitteitaoikeaan perspektiiviin.

Perussopimusmuutokset eivät edistä tehokasta päätöksentekoa. Tämä oli ohjenuorana myös tänään pidetyssä puheessa. Se on ollut myös Suomen lähtökohtana.

Junckerin puheessa esittämät konkreettiset avaukset olivat monelta osin tervetulleita. Me olemme painottaneet kuluvan vuoden aikana aktiivisesti vapaakaupan merkitystä, kilpailukyvyn kasvattamista sekä työpaikkojen luomista. Yhtälailla olemme edistäneet aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa EU:n on kyettävä ottamaan johtajuus. Tämä luo samalla laajalti kilpailuetua Euroopalle sekä investointimahdollisuuksia Suomelle tärkeällä biotalous sektorilla. 

Konkreettisena avauksena Juncker esitti euroopanlaajuista teollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uutta teknologiaa kehityksen tueksi. Tämä on kokonaisuus, joka on saatava tuloksellisesti maaliin.

Euroalueen kehittämisen osalta puheessa esitettiin useita näkemyksiä. Näihin tarvitsemme lisää konkretiaa. Keskustelua on kuitenkin hyvä käydä avoimesti tietyt periaatteet mielessä pitäen.

Euroalueen kehittämisessä avain on sijoittajavastuuta painottavan pankkiunionin loppuunsaattaminen, kuten Juncker oikein esittääVasta sen jälkeen voimme realistisesti puhua pitkän aikavälin tavoitteista, joiksi Juncker nostaa muun muassa eurobondit

Kulunut vuosi ja tämänpäiväinen komission puheenjohtajan puhe osoittaa, että Euroopan ehkä hieman hallitsemattomiakin vauhtivuosia seurannut apatia on vaihtunut tavoitteelliseksi konkretiaankeskittyväksi realismiksi. Nyt olemme selkeästi kyenneet löytämään asiakokonaisuuksia, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä voimme saavuttaa suuremman hyödyn. EU on hyväksynyt sen, että olemalla pienissä asioissa pieni, voi suurissa asioissa nousta nopeastikin todella suureksi. Työ jatkuu.

Vaikuttaminen EU:ssa on pitkäjänteistä työtä. Sen osoitti tämän päiväinen äänestys metsien hiilinielukysymyksessä LULUCF:ssä. Suomi sai kovalla työllä läpi kompromissin, joka takaa osaltaan Suomen kestävän metsätalouden jatkumisen. Tämän osalta vaikuttaminen jatkuu nyt neuvostossa.

 

Juha Sipilä

Pääministeri

Kasvu kuuluu kaikille

Torstai 31.8.2017 klo 16:25

Suomen tilanne on aivan toinen kuin reilu kaksi vuotta sitten hallituksen aloittaessa. Nyt talous kasvaa euroaluetta nopeammin ja työllisyys paranee. Viime vuonna kasvu oli 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo lähes kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu on ripeää myös loppuvuonna ja koko ensi vuoden. Tämän seurauksena verotulot kasvavat ja erityisesti työttömyysmenot laskevat.

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet asetettiin keväällä 2015:

  • Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden aikana
  • Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021
  • Kokonaisveroaste ei nouse
  • Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin
  • Kestävyysvaje kuriin

Kova työ ja usko Suomen selviytymissuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan palkitaan nyt. Valtion velkaantuminen on taittunut. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, mikäli kasvu jatkuu kahden prosentin tasolla – tämä tavoite on siis saavutettavissa, mutta edellyttää uudistusten tiellä jatkamista. Kokonaisveroaste on laskenut jo pari prosenttia. Työllisyysaste nostaminen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden edellyttämälle tasolle vaatii edelleen töitä.

Meillä on kaikki edellytykset saavuttaa hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet, ennen muuta Suomen velaksi elämisen lopettaminen.  Nyt voi perustellusti sanoa, että valitsemamme linja on toiminut. Yhtäaikaisesti uudistusten kanssa olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja sekä kipeitä säästöjä.

Nyt olemme toisenlaisten haasteiden edessä kuin kaksi vuotta. Työpaikkoja on auki huomattavan paljon. Tärkeintä on myös tästä eteenpäin työllisyyden parantaminen. Budjetissa jatkamme työllistävää politiikkaa esimerkiksi niin, että työtön voi ryhtyä yrittäjäksi tai opiskella työttömyysturvalla ollessaan. 

Tartumme nuorisotyöttömyyteen kattavalla toimenpidepaketilla. Lisäämme ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimatarvetta. Työttömyysturvaa muutetaan aktiivisemmaksi, kun opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan ja yritystoiminnan aloittaminen työttömyysturvalla helpottuu.

Ostovoima varmistetaan

Hallitus on päättänyt tuloverotuksen kevennyksistä ostovoiman ja työllisyyden tukemiseksi noin 300 miljoonalla eurolla. Näin kompensoidaan kikyn vaikutus työn verotukseen tällä kaudella. Hallitusohjelman mukaan veronkevennykset kohdennetaan ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille ihmisille. Solidaarisuusveron alaraja pysyy ennallaan, tämä on oikeudenmukaisuuden teko.

Lasten ja nuorten budjetti

Hallituksen budjettiesitys on myös lasten ja nuorten budjetti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan: 6 700 perhettä vapautuu maksuista. Käynnistämme myös tärkeän kokeilun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Perhevapaauudistus toteutetaan.  Suomi tunnetaan maailmalla äitiyspakkauksesta. Sen arvoa korotetaan kolmellakymmenellä eurolla näin 100-vuotisjuhlavuonna.  Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Päihdeäitien hoitoon panostetaan. Peruskoulujen tasa-arvoa vahvistetaan. Opintotukeen tulee huoltajakorotus. Vähimmäispäivärahat nousevat, samalla pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee.

Keskustan puheenjohtajana olen tyytyväinen, että pystyimme jälleen nostamaan kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Takuueläke luotiin aikanaan Keskustan aloitteesta. Myös maatalousyrittäjien jaksamiseen panostetaan.

Turvallisuus huolestuttaa ymmärrettävästi monia. Budjettiriihessä kuulimme poliisilta tilannekatsauksen Turun tapahtumien tutkinnasta. Lisäsimme jo viime keväänä hallituksen puoliväliriihessä turvallisuuteen rahaa liki sata miljoonaa euroa, rahaa tuli mm. poliisin määrärahoihin.  Budjettiriihessä päätimme lisätä terrorismin torjuntaan 12 miljoonaa euroa lisärahaa ensi vuodelle.

Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017

Maanantai 21.8.2017 klo 12:43

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat,

Toivon, että olisimme voineet aloittaa suurlähettiläspäivät iloisemmissa tunnelmissa. Torstaina Barcelona ja perjantaina Turku. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa epäillään terroritekoa.  Teko oli tuomittava, vastenmielinen ja raukkamainen. Se on vastoin ihmisyyttä ja myös kaikkien uskontojen vastaista.

Erilaiset uhka-arviotkin huomioiden olemme pelänneet ja varautuneet siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa. Tämän tyyppisten iskujen eräänä tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa, ja pyrkiä luomaan sekä kiristämään vastakkainasettelua. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että tämä tavoite ei toteudu. Nyt tarvitaan malttia ja luottamusta ihmisten välillä. Yksittäisen tapauksen perusteella ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vastakkainasettelua tulee välttää. Nyt tarvitaan siltojen rakentamista.

Useat ihmiset yrittivät estää Turun tekijää toteuttamasta tekojaan ja auttaa uhreja.  Nämä rohkeat ihmiset tulevat taustoiltaan eri yhteiskuntaryhmittymistä. Tämäkin osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Meidän kaikkien on yhdessä puolustettava ihmisyyttä sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

Minulle perjantain tapahtumat – se millä tavoin paikalle osuneet ihmiset reagoivat – ovat osoitus myös ihmisten suuresta rohkeudesta, kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. Suomi on avoin, kansainvälinen ja rohkea yhteiskunta. Tältä tieltä ei pidä ottaa harha-askeleita siitä huolimatta, että perjantain tapahtumien jälkeen olisi niin helppoa käpertyä sisäänpäin. Kun terroriteolla yritetään järkyttää yhteiskuntaa, meidän on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tähän tarvitaan Suomessa nyt kaikkien puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja täällä toimivien uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä.

Olemme osa Eurooppaa sen monissa merkityksissä. Tiiviisti yhteistyötä tekevä Eurooppa menee eteenpäin. Kun katson omaa pääministeriaikaani, voin sanoa, että vaikeudet ovat voimistaneet ja tuoneet EU-maita yhteen. Seisomme yhdessä samassa rintamassa terroristeja vastaan ja puolustamme yhteisiä arvojamme. Näin pitää nyt tapahtua Suomessakin. Pienen ihmisjoukon toiminta ei muuta uskoamme ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvyyteen, vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Toimimme entistä päättäväisemmin näiden periaatteiden puolesta. 

Suomen on edelleen autettava hädänalaisessa tilanteessa olevia, sotien runtelemia ja vainottuja ihmisiä, perheitä. Vaikeasta omasta taloudellisesta tilanteestamme huolimatta panostamme jatkossakin niin ihmisten auttamiseen kriisipesäkkeissä, rauhanvälittämiseen kuin otamme vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

Mutta samaan aikaan meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista. Ja jos näin ei ole, meillä pitää olla nopeat keinot väärin perustein Suomeen tulleiden maasta poistamiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjät meidän on kyettävä tunnistamaan aikaisemmin.

Hallituskauden aikana on tehty paljon. Puoliväliriihessä turvallisuus määriteltiin painopistealueeksi. Myös EU:ssa on tehty paljon. Jos tutkinta sitä edellyttää, myös uusia toimia on tehtävä.

Olemme jo hallituskauden alussa päättäneet modernisoida nopealla aikataululla tiedustelulainsäädäntömme vastaamaan nykypäivän turvallisuustarpeita ja toisaalta saattamaan sen samalle viivalle EU-kumppaneidemme kanssa. Emme voi jatkaa niin, että saamme tietoja mahdollisesti kansalaistemme turvallisuuden kannalta vaarallisista henkilöistä ulkomailta, mutta emme pysty riittävällä tavalla ja ajoissa itse henkilöitä tutkimaan. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen tarvitaan ensisijassa suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta se on myös osa kansallista vastuutamme.

Turun tapahtumien jälkeen asian pitäisi olla myös perustuslain näkökulmasta selvä: oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus. Nyt pitää ponnistella yhdessä lainsäädännön voimaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tähän toivon kaikkien eduskuntapuolueiden yhtyvän.

Arvoisat suurlähettiläät,

Vuosi sitten puhuessani täällä suurlähettiläspäivillä Euroopan unionista tunnelmat olivat odottavat ja hieman epätietoiset brexitin vuoksi. Myöhemmin keväällä olisivat vuorossa niin Hollannin kuin Ranskankin vaalit, jotka olisivat voineet pahimmillaan kääntää radikaalisti EU:n suuntaa ja heikentää sen toimintakykyä.

Tunnelmat tänään ovat ehkä jopa toiveikkaat. EU on viimeisen vuoden aikana osoittanut yhtenäisyyttä sekä kykyä katsoa jälleen eteenpäin. Olemme myöntäneet, että Euroopan unionilla on toimintatavoissaan paljon kehitettävää. Uskottavuus ja unionin merkitys kansalaisten silmissä on joka päivä ansaittava.

Viimeisimmät vaalit eri jäsenvaltioissa osoittavat, että tämä luottamus on palautumassa. Jäsenvaltioissa on ymmärretty EU:n kokonaisvaltainen merkitys rauhan, vakauden ja vaurauden takaajana. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

Britannian ero ja komission johtamat eroneuvottelut leimaavat myös tulevaa vuotta. Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusneuvotteluissa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaa etumme ja samalla suojelee unionia ja unionin yhtenäisyyttä. Vaikka neuvottelujen alkumetrit ovat olleet hieman takkuisia, olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.

Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Sen tiedämme jo, että monien tärkeänä pitämiemme asioiden kuten sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen vaatii meiltä entistä suurempia ponnisteluja ilman brittejä.

Kuluvan vuoden aikana Euroopan unionissa on katsottu vahvasti eteenpäin. Tätä on tukenut neuvoston viime kesänä käynnistämä pohdinta 27:n jäsenvaltion unionista.  Prosessin lopputuloksena julkaistiin Roomassa maaliskuussa julistus EU:n tulevaisuudesta. Vaikutimme vahvasti julistuksen sisältöön ja saimme sinne meille keskeiset periaatteet, joilla haluamme luotsata unionia eteenpäin. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta. Olemme osallistuneet näihin sektorikohtaisiin pohdintoihin aktiivisesti ennakoiden.

Suomi on EU:n uudistustyössä keskeisesti mukana. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Sen sijaan perussopimusten muuttamista emme pidä nyt ajankohtaisena. Tämä oli selkeästi lähtökohtana myös maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa. Unionin toiminnan kannalta perussopimusten avaaminen ja siitä seuraava vuosien neuvotteluprosessi halvaannuttaisi pahimmillaan unionin toimintakykyä ja neuvotteluvoimaa. Siihen meillä ei ole varaa. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ja kehittämiselle esimerkiksi puolustuksen osalta ovat olemassa ilman perussopimusten avaamistakin.

Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa voidaan edetä eritahtisestikin, mutta siten, että ovi on jatkuvasti auki kaikille jäsenvaltioille. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Mukana oloon on lähes poikkeuksetta päädytty.

EU:n keskeisiä asioita lähivuosina ovat talouskasvu, turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta.

Kokemuksesta tiedän, että talouden tasapainottaminen ja uudistusten tekeminen ei ole helppoa. Kun se ei ole helppoa täällä – ei se ole sitä Kreikassa, Ranskassa tai Italiassakaan. On paljon helpompaa syyttää ongelmista EU:ta tai vetäytyä yhteisvastuun taakse. Uudistukset on tehtävä ja rakenteet laitettava kuntoon ja sääntöjä noudatettava ennen kuin voidaan edetä EMUn syventämisessä. Tällä hetkellä on ensisijaista viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä, eikä pankkisektorin riskien jakamista. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Eteenpäin on katsottava, mutta sovitut kotiläksytkin pitää tehdä.

Työpaikkojen lisäämisessä sekä kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tästä keskustelemme ensi kuussa Tallinnassa.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomelle ja EU:lle paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus. Bio- ja kiertotalouden osalta EU:n on oltava edelläkävijä. Tässä myös Suomella on vahva rooli. Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden sekä fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta. Suomi on näihin sitoutunut.

Uusiutuvien materiaalien käyttöönottoa on edistettävä. Mielestäni maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus toimii päinvastaiseen suuntaan. Asiassa tarvitaan edelleen laajaa kansallista rintamaa ja yhteistyötä, jotta voimme taata, ettei teoreettisilla maankäyttösektorin laskentasäännöillä hankaloiteta metsiemme kestävää käyttöä ja biotaloutemme vahvaa pohjaa. Keskustelin tästä eilen Ruotsin pääministerin kanssa ja jatkamme aiheesta perjantaina Tukholmassa. Niin kutsuttujen metsäisten maiden on jatkettava yhteistä ponnistelua hyvän ratkaisun löytämiseksi.

Myös valmistautuminen tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on alkanut. Nyt kun yksi suurimmista nettomaksajista on poistumassa, neuvottelutilanne on haastavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rahoituskehysten osalta kovaa vääntöä käydään niin budjetin kokonaistasosta kuin sisältöjen painotuksista.

Budjetin kokonaistasoa määriteltäessä Suomen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Sisältöihin ehdimme vielä palata.

Toinen tärkeä kokonaisuus ajankohtaisessa EU-työssä on turvallisuus. Turun ja Espanjan tapahtumat korostavat jälleen yhteistyön merkitystä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja yhteistyössä. Euroopan unioni on tärkein työkalumme tässä työssä. Yhteistyötä EU:n piirissä ja myös kahdenvälisesti on vahvistettava ja kehitettävä määrätietoisesti. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tietojen vaihdon parantaminen ovat parasta, mitä eurooppalaiset maat voivat tehdä.

Suomi on ajanut pitkään EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Teimme yhteisen aloitteen Ranskan kanssa kesäkuussa 2016. Asia on edennyt ripeästi viimeisen vuoden aikana. Kehitys on ollut luontevaa ja Suomi on ollut vaikuttamisen etunenässä.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme selkeästi tavoitteen edetä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken. Konkreettisia askelmerkkejä tämän osalta linjataan syksyn aikana. Suomi painottaa pysyvän yhteistyön osalta avaruusyhteistyötä, hybridiosaamista sekä meriteknologiaa. Näiden lisäksi olen keskustellut mm. kyper-yhteistyön lisäämisestä. Nyt haemme aktiivisesti yhteistyömaita painopisteidemme tueksi. Tähän saakka olemme tehneet tiivistä yhteistyötä mm. Ranskan ja Saksan kanssa. Suomi on ollut aktiivinen myös tällä rintamalla perustamalla nopealla aikataululla Hybridiosaamiskeskuksen Helsinkiin.

Muuttoliikkeen hallinta tulee pysymään edelleen agendalla. Kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on vaikutettava tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin juurisyihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja varmistettava kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen vastuunkantoon.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen kannalta tulevat vuodet EU-politiikan osalta ovat erityisen mielenkiintoiset. Kahden vuoden päästä olemme puheenjohtajavaltio. Pöydälle tulee isoja ja merkittäviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä rahoituskehyksistä alkaen. Valmistelu eri tasoilla on jo alkanut.

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Suomen puheenjohtajuus näkyy laajalle ja me käytämme tätä aktiivisesti hyväksemme Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi, ja myös suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa sekä Euroopan unionissa että globaalisti.

Hallitus hyväksyi maaliskuussa arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen reunaehdot. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnak­kaiseloa sekä ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa.

Ilmastonmuutos kärjistää entisestään monia ongelmia, mukaan lukien lisää järjestäytymätöntä muuttoliikettä ja aiheuttaa uudenlaisia konflikteja. Ennusteiden mukaan suuret alueet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulevat lähivuosikymmeninä asuinkelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Pariisin sopimuksen nopea toimeenpano ja energiatransition maailmanlaajuinen edistäminen ovat välttämättömiä. USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä lisää haasteita. EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastopolitiikassa ja saatava oma 2030-ilmastopakettinsa valmiiksi.

Arvoisat kuulijat,

Suomen talous on monen vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt vihdoin kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi jo lähes kolmeen prosenttiin. Miksi näin?

Kansainvälinen suhdannekin on parantunut, mutta muutos ei ole dramaattinen. Jatkon suhteen olen kuitenkin optimistinen. Suomelle keskeisen EU-alueen kasvu tukisi myös Suomen talouden kasvua. Ei ole myöskään syytä aliarvioida kasvavaa luottamuksen merkitystä niin euroon kuin yleensä EU-alueen kykyyn uudistua. Usko EU:n kykyyn selvitä eteen tulevista haasteista luo pohjaa investoinneille.

Suomen talouskasvun nopeutuminen on monen tekijän summa. Olennaisin kaikista on uskon palauttaminen kansantalouden kestokykyyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn muutos. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus sekä kolmen viimeisen vuoden lähellä nollaa olleet palkkaratkaisut ovat luoneet pohjan työn kilpailukyvyn nopealle parantumiselle. Myös tuottavuuden kehitys on viimeinkin lähtenyt oikeaan suuntaan. Samaan aikaan keskeisten kilpailijamaiden kustannukset ovat nousseet. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy jo yritysten vientimenestyksessä.

Olennaisessa osassa ovat myös monet rakenteelliset uudistukset ja sääntelyn keventäminen. Työmarkkinoihin liittyen on tehty valtava joukko pieniä, mutta välttämättömiä uudistuksia, jotka luovat kannusteita työn vastaanottamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti olemme myös tukeneet talouskasvun edellytyksiä vapauttamalla markkinoita kilpailulle ja purkamalla kilpailua rajoittavia normeja. Tämä koskee mm. kauppaa, liikenne- ja logistiikkasektoreita kuin esimerkiksi rakentamista. SOTE-uudistuksen tavoitteet ovat muualla, mutta on selvää, että uudistus on lisännyt kiinnostusta myös Suomen terveyssektoriin.

Olen myös iloinen siitä, että luottamus kotimarkkinoilla vahvistuu koko ajan. Parantuneen taloustilanteen myötä moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja yhä harvempi pelkää menettävänsä sen. Kotitalouksien kasvaneen luottamuksen seurauksena yksityinen kulutus on ollut talouskasvua edelleen vahvistava tekijä.

Lisäksi on korostettava eri julkisten toimijoiden sinnikästä työtä eri toimialoilla niin telakoiden, kaivosten, autotehtaiden tai datakeskusten pitämiseksi tai houkuttelemiseksi Suomeen. Sama koskee myös suomalaisesta metsästä kumpuavia uusia tuotteita ja innovaatioita. Näissä monessa hankkeessa tai yleensä toimialojemme kansainvälisen tietoisuuden lisäämisessä myös teidän monen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä.

Hyvät kuulijat,

Osallistuin juuri kesällä suurelle Team Finland -matkalle Pekingiin. Matkan aikana allekirjoitettiin myös ennätysmäärä erilaisia yhteistyösopimuksia. Tämän taustalla oli tietysti pitkälti UM:ssä ja TF-verkoston puitteissa tehty pitkäaikainen suunnittelu sekä poliittinen valmistelu. Tämä ja syksyllä tekemäni Meksikon ja Argentiinan matkat osoittivat jälleen kerran, kuinka tärkeä rooli ulkomaanverkostolla ja teillä jokaisella on yrityspalvelujen vahvistamisessa ulkomailla ja siten Suomen talouden kasvun edistämisessä.

Team Finland -toimintaa on päätetty uudistaa sen jälkeen kun edellisen kerran kokoonnuimme suurlähettiläspäiville. Uudistuksen tavoitteena on purkaa siiloutunutta palvelurakennetta, selkeyttää edelleen palvelulupausta ja määritellä selkeästi palveluiden tuottamisvastuut. Henkilöresursseja on kohdennettava enemmän asiakasrajapintaan ja kotimaan toiminnoista ulkomaille.

Nykyjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettava ja kyettävä saamaan aikaan suurempi vaikuttavuus. Perustettavan innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland- osakeyhtiön perustamisella tavoitellaan suomalaisen vienninedistämisverkoston vahvistamista vähintäänkin kilpailijamaiden tasolle. Onnistumistamme mitataan yritysten tyytyväisyydellä saamiinsa palveluihin.

Yhteenvetoa talouskehityksen osalta voi todeta, että monista vaikeista ja paljon kritiikkiäkin saaneista ratkaisuista huolimatta – tai ehkä niiden johdosta, olemme suhteellisen vakaalla kasvu-uralla. Vienti vetää ja Suomeen taas investoidaan. Hallituksella on vielä paljon tehtävää ja sitä jää myös seuraavallekin hallitukselle.

Olennaista on, että haemme kasvulle nyt oikeaa kulmakerrointa. Pääministerinä minun olisi poliittisesti helppo kannustaa verojen laskuun ja palkkojen korotukseen – niin olisi varmasti helpointa mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja monen vaikean vuoden jälkeen. Se olisi kuitenkin vastuutonta talouspolitiikkaa. Myönteisessä suhdannetilanteessa meidän on oltava pidättyväisiä niin veronalennusten suhteen kuin työmarkkinoillakin.

Arvoisat suurlähettiläät,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen satavuotisjuhlien tunnus on "yhdessä". Tuo tunnus tuli hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime perjantaina Turun torilla. Selviämme myös terrorismin todellisuudesta parhaiten yhdessä.

Kokemistamme vastoinkäymisistä ja kriiseistä huolimatta voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Elämme jälleen yhtä murroskautta. Eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, ettemmekö tästäkin selviä. Entistä vahvempina.

Monissa teidän asemamaistanne 100-vuotiaalla on suuri symbolinen merkitys. Toivon että käytätte tätä hyväksenne juhlavuoden huipentuessa, ja välitätte Suomen viestiä ylpeänä eteenpäin miettien juhlavuoden teemaa.

Jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, uudistuvan ja nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. Tämäkin työ on osoitus päättäväisyydestämme yhteisten suomalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

 

Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 22:12

Vierailin tänään Berliinissä ja tapasin liittokansleri Angela Merkelin. Tapaaminen toteutui erinomaisena ajankohtana. Eurooppalainen keskustelu mm. EMUn (talous- ja rahaliiton), puolustuksen ja ilmastoasioiden osalta käy aktiivisena.

Meille on Merkelin kanssa kehittynyt näiden kahden vuoden aikana hyvä ja luottamuksellinen suhde. Osaltaan sitä on tiivistänyt se, että Eurooppa-neuvostossa istumme vierekkäin. Siten voimme käydä avointa keskustelua kokoustenkin yhteydessä.

Tämän päivän tapaaminen oli erinomainen ja vahvisti yhteisiä näkemyksiämme useilla sektoreilla. 

EU:n puolustusulottuvuus nousi vahvasti esille. Olemme olleet perinteisesti Saksan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Haluamme edetä ripeästi ja kunnianhimoisesti myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Niin Suomi kuin Saksa ovat ilmaisseet vahvan tahdon saada asia lopulliseen päätökseen ja jäsenmaiden väliseen yhteisymmärrykseen viimeistään tämän vuoden aikana. Hankkeiden osalta Saksa ja Suomi tulevat tekemään vahvaa yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Myös Ranska on ollut puolustusyhteistyön kehittämisessä aktiivinen.

Puhuin Ranskan presidentin Macronin kanssa viime viikolla. Myös hän ilmaisi vahvan tahtonsa edetä puolustuksen kehittämisessä kunnianhimoisesti. Merkel vahvisti omalta osaltaan tämän ranskalaisten tahtotilan. Suomella on näin rinnallaan vahvat kumppanit Euroopan turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä.

Kävimme Merkelin kanssa syvällisen keskustelun EMUn kehittämisestä sekä Saksan näkemyksistä edetä asiassa. Keskustelu osoitti linjamme yhteneväisyyden. Tässä kohtaa meidän pitää pystyä erottamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää pystyä kehittämään talous- ja rahaliittoa, myös merkittäville muutoksille on tarve. Tämä ei ole kuitenkaan seuraavan vuoden tai edes vuosien tavoite. Totesimme Merkelin kanssa yksimielisesti, että reunaehtojen toteutuessa voimme edetäkin. Reunaehtoina näemme mm. yksittäisten jäsenvaltioiden oman talouden kuntoon laittamisen ja omat sisäiset toimet, esimerkiksi pankkisektorin täytyy olla huomattavasti paremmassa kunnossaPankkien ongelmat eivät saa kaatua enää yhteisesti maksettavaksi

Ilmastokysymyksissä EU:n on otettava johtajuus. Yhdysvaltojen päätökset vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta johtavat siihen, että meidän oltava vielä selvemmin pilotin paikalla tässä asiassa. Suomi on tässä etulinjassa. Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia. LULUCF:n osalta asetettu vertailuajanjakso on epäoikeudenmukainen. Sovimme Merkelin kanssa, että ympäristöministerimme jatkavat asian käsittelyä ja pyrkivät omalta osaltaan löytämään yhteisymmärryksen.

Berliinistä matka jatkuu Brysseliin ja Eurooppa-neuvostoon. Juhannusta pääsen viettämään tiukasti eurooppalaisten kysymysten äärellä.

Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassa

Tiistai 20.6.2017 klo 14:40

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Työllä on keskeinen merkitys yhteiskunnan sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi. Nyt työ on murroksessa.

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin edellytys. Siksi työ on myös hallituksen politiikan keskiössä. Hallitus on pyrkinyt madaltamaan kaikin keinoin työllistämisen kynnyksiä. Työ ja ahkeruus ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kaikille tasa-arvoinen tie vaurauteen. Tästä on pidettävä kiinni.

Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jonka tehtävä on tunnistaa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien. Tulevaisuusselonteoissa linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Me teemme nyt tulevaisuusselonteon kahdessa osassa, jotta siitä voidaan keskustella eduskunnan kanssa jo nyt, eikä vain hallituskauden lopussa. Selonteossa tehty työ perustuu avoimelle yhteistyölle ja jatkuvan ennakoinnin hyödyntämiselle päätöksenteossa.

Tulevaisuusselonteon luonteeseen kuuluu myös tulevaisuuden sanoittamista ja aktiivista rakentamista. Selonteon on tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden me Suomelle haluamme. Työn murroksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja siitä saatavan arvon uudelleen määrittelyä. Se tarkoittaa myös murroksen johdosta tehtäviä päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa niin sosiaaliturvaan kuin verotukseen.

Tulevaisuustyön tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta. Tarkoitus on valmistautua erilaisiin muutoskulkuihin ja tarkastella kriittisesti nyt tehtäviä päätöksiä näiden mahdollisten muutosten kautta. Tärkeää on myös ravistella irti nykyhetkestä ja ratkaisuista. Ne perustuvat usein siihen, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

Meidän tulevaisuusselontekomme aihe on työn murros. Tässä selontekoprosessissa etsitään vastauksia laajoihin työn murrosta ja tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Nyt annettu selonteon ensimmäinen osa tuottaa tietoa työn muutoksen laajasta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Se nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Niihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Selonteon toinen osa, kevätkaudella 2018, kokoaa näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen sekä tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta nyt tähän ensimmäiseen osaan:

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa rakennetaan jaettua ymmärrystä työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta. Keskeisimmät kysymykset käsittelevät sitä, kuinka työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja monen yhteiskunnallisen järjestelyn, kuten sosiaaliturvan tai verotuksen pohjan. Toisaalta murros ja muutos luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toiminnan ja itsensä työllistämisen muodoille, kuten alusta- ja jakamistaloudelle.

Yksi suurimmista haasteista on, että työtä ja työmarkkinoita haastaa eriarvoistuminen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että teknologian edistyminen kohtelee erityyppisiä tehtäviä eri tavoin ja eri tahdissa. Työntekijöillä on erilaisia voimavaroja ja resursseja. Työn, työmarkkinoiden ja työn arvon polarisaatiosta seuraavat epävarmuuksia ja riskejä.

Työn ja työelämän muutoksista on viime vuosina esitetty monia erilaisia arvioita – milloin työelämä menee parempaan, milloin huonompaan suuntaan. Voidaan yleistää, että keskimäärin suomalaisilla menee töissä hyvin. Pohjoismainen työelämä on Euroopan parasta. Silti on kasvava määrä ihmisiä, joille kasaantuu kohtuuttomasti työhön ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta. Työn murrokseen täytyy suhtautua vakavasti.


Arvoisa puhemies!

Selonteossa työn tulevaisuudesta on tunnistettu kaksi keskustelulinjaa. Toinen niistä korostaa tuottavuutta ja kilpailukyvyn kehitystä. Toinen korostaa työn merkityksellisyyttä ja muuttuvia arvoja. Kumpikin keskustelu on yksinään vajavainen, siksi tarvitaan sillanrakentamista.

Työn murros on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Siihen ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Työn murroksessa voi murtua kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys. Orastava talouskasvukaan ei enää automaattisesti takaa entisenlaista työllisyyden kasvua.

Murroksen seuraukset yhteiskunnassa voivat olla valtavia. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä muutos sisältää ja merkitsee ja miten siihen vaikutetaan.

Millaista työelämä on ja miten työ lisää osallisuutta, vaikuttaa yksilöihin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Tämä selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Kun sanotaan työn olevan murroksessa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tarkoitus ei ole koota listoja siitä, mikä työ tai mitkä ammatit häviävät ja mitkä eivät, vaan valottaa syvää ja sukupolvien yli jatkuvaa muutosta. Selonteon tässä vaiheessa on nyt tunnistettu seuraavat viisi muutoskokonaisuutta:

1) Työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset

Tällä tarkoitetaan sitä, että automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn organisoinnin tapoja ja vähentävät kustannuksia. Yhtäaikaisesti työpaikat vähenevät ja ammatinkuvat hämärtyvät. Syntyy yhä enemmän väliaikaisia organisaatioita ja yhteisöjä.

2) Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos

Jos työtä tehdään ilman perinteistä työntekijä-työnantaja-suhdetta, muutospaineita kohdistuu keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin ja prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike.

3) Toimeentulon muutos

Viittaa siihen, että jos toimeentulo rakentuu useista puroista, niin ihminen tarvitsee uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja tulla toimeen ja uudenlaisia turvaverkkoja pirstoutuvan toimeentulon tueksi. Tässä muutoksessa toimeentulon ja tuottavuuden polarisaatiokehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

4) Osaamisen muutos

Tarkoittaa sitä, että jos muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja laveaa osaamispohjaa, niin osaamistarpeet muuttuvat taidoiksi yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiin, hallita omaa toimintaa ja toimia muiden kanssa. Myös osaamisen eriarvoistumiskehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Ja viimeisenä:

5) Työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos

Tällä tarkoitetaan sitä, että työ ei enää aina ole pääasiallinen väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ ei myöskään enää tarkoita sitä, mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Tästä huolimatta ihmiset voivat kiinnittyä yhteiskuntaan jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Tätä on vahvistettava.

Kun työntekijän ja työnantajan, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät, keskeiset yhteiskunnan rakenteet, kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja lainsäädäntöön kohdistuu uudistamispaineita. Muutoksien pohjalta olemme tunnistaneet isoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ne ovat muun muassa seuraavanlaisia:

- Miten järjestetään hyvinvointiyhteiskunta, jos talouskasvusta huolimatta kasvava osa ihmisistä jää perinteisen työelämän ulkopuolelle ja palkkatyön verotuksesta saatava rahoituspohja murenee?

- Miten järjestetään yhteiskunnan turvaverkot, jos perinteiset hyvinvointiyhteiskunnan rajanvedot ja säännöllisyydet hämärtyvät ja muuttuvat neuvoteltaviksi?

- Miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan, jos ei työn kautta ja miten uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

- Miten luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien ihmisten pärjäämiselle ja ehkäistään eriarvoistumiskehitystä?

- Miten taataan lavea osaamispohja ja joustavat, yksilölliset osaamisen polut läpi elämän?

- Miten työstä ja sen arvosta keskustellaan nyt ja tulevaisuudessa?

- Pitäisikö luovaa tuhoa eli vanhojen yritysten ja ammattien katoamista ja uusien kehittymistä nopeuttaa ja miten helpotetaan uuden toiminnan käynnistämistä yrityksissä tai uuden työn ja tekemisen löytymistä yksilölle?

Moniin kysymyksiin on jo tehty ja tehdään paljon työtä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta aikajänteestä huolimatta selonteko ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt tehtävissä poliittisissa päätöksissä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin perustulokokeilusta. Se käynnistettiin tämän vuoden alusta. Perustulo voi olla jatkossa merkittävä osaratkaisu työnmurroksessa. Kokeilumme on maailmalla pistetty merkillä ja se herättää paljon mielenkiintoa. Tulevaisuusselonteon 2. osan valmistuttua meillä on jo tuloksia perustulokokeilusta.

Myös hallituksen puolivälintarkastuksessa tekemä linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta on hyvä esimerkki siitä, että työn murrokseen vastataan. Sitä selontekotyö voi omalta osaltaan pohjustaa ja tukea. Uuden talouden ja työn mahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa Suomen tekoälyohjelmalla ja liikennekaarella.

Työn ja talouden mahdollisuuksia vahvistetaan myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen tiivistyvällä yhteistyöllä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, kokeilevan teknologian hyödyntämisessä ja testialustojen tarjoamisessa. Hallitusohjelman kärkihankkeissa jatketaan innovatiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä. Tänä keväänä on avattu kokeilunpaikka.fi -alusta uusille kokeiluille ja niiden rahoitukselle.

Tulevaisuuden työ on myös entistä digitaalisempaa ja kansainvälisempää. Koulutusjärjestelmäämme on suunnattava tukemaan erityisesti näitä kahta megatrendiä. Tämä hallitus on jo panostanutkin kumpaankin näistä.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka ovat siis merkittävältä osin luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla muuttumattomassa tilassa samaan aikaan, kun toimintatavat niin työn tekemisessä kuin teknologian kehittyessä muuttuvat.

Tulevaisuuden työ edellyttää lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä työnantajilta ja työntekijöiltä. Työmarkkinarakenteiden ja lainsäädännön on kehityttävä tukemaan näitä. Työpaikat ovat entistä erilaisempia ja kohtaavat erilaisen kansainvälisen kilpailun.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuus määrittää kansantalouden vaurauden. Tulevaisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työn järkevämmälle tekemiselle ja luovuuden vapauttamiselle.

Yrittäjämäinen työn tekeminen lisääntyy ja ylipäätään pienten yritysten merkitys kasvaa edelleen. Yksinyrittäjyys on kasvanut hurjasti pelkästään 2000-luvulla, millä on monia puolia ja vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse palkkatyöstä luopumista, vaan sitä että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee. Yhteistyötaidot korostuvat. Samalla pitäisi korostua se, että myös rakenteet antavat yhteistyölle tosiasiallisen mahdollisuuden.


Hyvä puhemies!

Hallitus haluaa varmistaa:

Että meillä on tarvittavat kyvykkyydet digitalisaation, tekoälyn, automaatio tai ekosysteemiajattelun hyödyntämiseen.

Että meillä on näkemyksellistä johtajuutta, joka tunnistaa maamme vahvuuksia ja osaa hyödyntää niitä.

Että tunnistamme hallinnolliset, asenteelliset, säädökselliset ja rahoitukselliset pullonkaulat uusien ratkaisujen muotoutumiselle ja teemme kaikkemme niiden poistamiseksi.

Tarvittavat ratkaisut liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen, työn merkityksellisyyden vahvistamiseen, itsensä työllistäjien ja yksin työskentelevien parempaan kohtaamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän
jatkuvan osaamispohjan rakentamiseen. Näillä kysymyksillä menemme myös kohti selonteon toista osaa, jossa lähdetään rakentamaan ratkaisuja ja politiikkavaihtoehtoja.

Teknologia tuottaa paljon vapautta, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille. Meidän on uskallettava muuttua maailman mukana.

Tulevaisuusselonteko tehdään avoimesti keskustellen. Kutsumme keskusteluun ja yhteistyöhön mukaan laajalti erilaisia sidosryhmiä ja tahoja, jotka jo tekevät työtä Suomen tulevaisuuden eteen.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

Maanantai 19.6.2017 klo 12:23

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Parlamentarismin ydin on, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja että hallitus voi jatkaa niin kauan kuin tämä luottamus on olemassa, yleensä vaalikauden loppuun saakka. Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava. Pääministerinä katson myös, että hallituksen on syytä pyytää eroa, jollei se ole toimintakykyinen, eikä pysty toteuttamaan tehtäväänsä.

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, että arvioni mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Kaikki päätökset ja mielipiteet perustuvat arvoihin. Jokainen puolue on rakentunut tietoisesti tai tietämättään kukin omalle arvopohjalleen. Käytännön päätöksenteossa hallituksessa arvoista nousevien mielipiteiden pohjalta tehdään kustakin päätettävästä asiasta kompromissi. Joskus se on helpompaa, joskus hyvin vaikeaa. Kuultuani lauantaina Perussuomalaisten puoluekokouksen päätöksen ajattelin arvoeron hallituspuolueiden välillä kasvaneen merkittävästi henkilövaihdosten vuoksi.

Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut, kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Päätimme valtiovarainministeri Orpon kanssa, että ennen johtopäätösten tekemistä käymme selventävän keskustelun perussuomalaisten uuden puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon kanssa. Näin myös teimme. Tuo keskustelu oli mielestäni hyvä, suora, avoin ja rehellinen.

Mietittyämme tilannetta ministeri Orpon kanssa, päädyimme ehdottamaan, että hallitusyhteistyö Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa ei enää voi jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.

Lisäksi Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja kertoi jäävänsä Brysseliin. On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.

Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät päättivät maanantai-iltana ehdotustemme mukaisesti lopettaa yhteistyön Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Arvoisa puhemies!

Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja. Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.

Tiedossani oli myös, että liikehdintä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan. Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki Perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi valtioneuvoston jäsentä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään. Ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet arvopohjan päätöksenteossa säilyvän samana kuin aiemmin. Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta.

Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta. Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut. Päätimme ministeri Orpon kanssa esittää Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia. Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä. Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät ehdotuksemme myöhemmin tiistai-iltana.

Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.


Arvoisa puhemies!

Mennään ajassa hiukan taaksepäin toukokuuhun 2015, jolloin Tasavallan presidentti nimitti nykyisen hallituksemme. Sen muodostivat eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen - Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kansallinen Kokoomuksen - eduskuntaryhmät.

Silloin, tässä salissa, kerroin, että hallitusohjelmamme kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehyenä kansakuntana. Olemme tätä siltaa nyt rakentaneet kaksi vuotta. Olemme saaneet myös paljon aikaan. Tilanne on parantunut suunnitellusti.

Hallituskokoonpanossamme on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen neljä yksittäistä muutosta. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta strategiseen hallitusohjelmaamme. Ei ole nyt käsittelyssä olevalla parlamentaarisen pohjan muutoksellakaan. Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.



Arvoisa puhemies,

Talouden saralta kuuluu päivittäin hyviä uutisia laajalla rintamalla. Teollisuuden liikevaihto on viimeisen tiedon mukaan kasvanut alkuvuonna 12,2 prosenttia ja palveluiden 7,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi 19,5 prosenttia. Hyvien uutisten seurauksena konkurssien määrä on vähentynyt alkuvuonna lähes 30 prosenttia.

Kaikki nämä hyvät uutiset tiivistyvät siihen, että talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Yritysten usko tulevaan on palautunut, minkä seurauksena investoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia. Ensimmäinen tieto toisesta neljänneksestä kertoo, että talous on jatkanut nopeaa kasvuaan.

Talouskasvun nopeutuminen on ehdoton edellytys työllisyyden parantumiselle. Kohentuva työllisyystilanne merkitsee myös pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantumista. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut lähes 12 000 vuoden aikana, mutta on toki edelleen liian korkealla tasolla (109 200).

Tehtävämme on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Tästä urakasta linjaukset on pääosin tehty kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suomen taloudella on edessään niin merkittävät haasteet, että lisää kasvua ja työpaikkoja tarvitaan. Tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Emme halunneet vaarantaa tätä hyvää kehitystä.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Suomi on aktiivisesti ajanut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Haluamme olla jatkossakin aktiivinen toimija Euroopan unionin kehittämisessä.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Nämä edellä mainitut kokonaisuudet nojaavat vahvasti hallituksen keskeiseen periaatteeseen yhtenäisestä ja toimintakykyisestä Euroopan unionista, joka pohjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kunnioittamiseen, tehokkaaseen päätöksentekoon sekä sääntöjen noudattamiseen. Tämän kaiken pohjana hallitus näkee tärkeänä yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavalla tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.


Arvoisa puhemies!

Perustuslain keskeisimpiin normeihin kuuluu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan. Näin ollen käsillä ei ole perustuslain 62 § tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Myös 26 § säädettyä ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämistä on pidettävä tarkoitettuna erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.

Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on.


Ärade talman!

Förra veckan skedde en förändring i statsrådets parlamentariska bas.

Det är dock inte fråga om en i 62 § i grundlagen avsedd betydande ändring av statsrådets sammansättning. Förändringen i regeringens parlamentariska bas har inte inverkat på regeringens sammansättning. Samma medlemmar fortsätter som medlemmar i statsrådet även efter förändringen.

Finland behöver en funktionsduglig regering, och det har vi.

Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtunut muutos ja viime viikon poliittiset tapahtumat ovat kuitenkin siinä määrin merkittäviä, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa välittömästi eduskunnan arvioitavaksi. Tämä perustuslain 44 § mukainen valtioneuvoston tiedonanto antaakin eduskunnalle mahdollisuuden keskustella hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista ja tarvittaessa äänestää hallituksen luottamuksesta.

Suomen biotalousstrategia ja vastuullisuus

Torstai 15.6.2017 klo 15:56

Pääministeri Juha Sipilä Farmari-näyttelyn Biotalous ja vastuullisuus –seminaarissa

(muutosvarauksin)

Kestävään kehitykseen kuuluu oleellisena osana ylisukupolvisuus. Monet nyt näyttelyssä kirmaavat lapset näkevät seuraavan vuosisadan.

He kohtaavat elämänkaarensa aikana maailman, jossa ruuan tuotanto, vesivarannot, ilmasto ja monet muut elämän perustekijät ovat tyystin toisenlaisessa asennossa kuin nyt.

Ensi vuosisadan alkaessa meitä on täällä maapallolla huomattavasti nykyistä enemmän.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa ruoantuotannon reunaehtoja. Vedenpinnan kohoaminen ja aavikoituminen uhkaavat aiheuttaa valtavia ongelmia.

Ongelmien seuraukset tulisivat näkymään kaikkialla, ei vain siellä, missä ympäristölliset muutokset ovat kaikkein voimakkaimpia. Osa muutoksista konkretisoituu jo nyt poliittisina ja myös aseellisina konflikteina ja niiden aiheuttamina muuttoliikkeinä.

Hyvinvoivilla alueilla tilanne näyttää toiselta. Kuluttajien toiveet ja vaatimukset muuttavat kysyntää halvasta ruuasta laadukkaaseen. Halutaan parasta ja onneksi usein paikallista.

Kasvaneen hyvinvoinnin myötä vaatimukset ekologisen jalanjäljen pienentämistä ovat kasvamaan päin. Onneksi näin.

Hyvät kuulijat,

Itselleni on selvää, että näihin haasteisiin on haettava yhteisiä ratkaisuja. Ajattelen vahvasti niin, että ilman kehittynyttä kiertotaloutta ihmiskunta ei kykene ratkaisemaan tulevaisuuden resurssitarpeita rauhanomaisesti, yhdessä sopien, kaikkien oikeutetut tarpeet huomioiden.

Kiertotalous laittaa meidät pohtimaan kuinka tuotannon sivuvirrat ja jätteet voidaan hyödyntää niin, että materiaali- ja energiakierrot saadaan osaksi arkipäiväämme.

Tarvitsemme tähän paitsi kiertotaloudessa mahdollisuuksia näkeviä yrityksiä ja yrittäjiä, myös enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitsemme myös biotalouden puolelle. Uusia tuotteita voidaan odottaa etenkin lignoselluloosasta ja kuiduista. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla. Puusta voidaan tehdä kaikkea mitä öljystäkin.

Myös biotaloutta tulee toteuttaa kiertotalouden hengessä.

Energiaksi tulee jatkossakin hyödyntää ne jakeet, joille ei ole muuta käyttöä. Suomi ei lähde siitä, että metsiä kasvatettaisiin ja hakattaisiin nimenomaan energiatarpeisiin. Tavoite on mahdollisimman järeä puu, josta saadaan korkean jalostusarvon tuotteita. Puurakentaminen on tavoitteista yksi tärkeimmistä.

Esimerkiksi sahanpurut, kuoret ja oksat muut jakeet, joille ei tällaista käyttöä löydy, on järkevää hyödyntää uusiutuvana energiana.

Arvoisat kuulijat,

Onko Suomen kierto- ja biotalousstrategia toteutettavissa kestävästi. Etenkin metsiemme ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua.

Mitkä sitten ovat metsiemme ilmastovaikutukset?

Lyhyesti sanottuna Suomen metsät viilentävät ilmastoa. Kasvaessaan metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia.

Suomessa kasvu on ollut jo pitkään suurempaa kuin metsien käyttö ja puuston luontainen poistuma. Suomen metsien hiilivarasto siis suurenee joka vuosi. Tämä viilentää ilmastoa.

Olemme kuitenkin nyt tilanteessa, jossa Suomeen kaavaillaan useita puun käyttöä lisääviä hankkeita. Romuttavatko uudet hankkeet metsiemme ilmastovaikutukset?

Eivät. Suomen metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin. Hiilivarasto tulee jatkossakin kasvamaan, emme siis pura tätä kertynyttä hiilivarastoa.

Hiilivaraston vuosittainen kertymisvauhti tulee metsien käytön lisääntymisen myötä hidastumaan nykytilanteeseen nähden, mutta kasvaa siis edelleen. Tämä on se perusta ja ohjaava punainen lanka metsien kestävälle käytölle. Metsiemme kestävän käytön raja on tarkkaan määritelty, sitä noudattaen, metsämme kasvavat ja hiilivarasto lisääntyy.

Meidän on huolehdittava myös eurooppalaisella tasolla, että biotaloutemme perusta ja metsiemme kestävä käyttö ymmärretään, eikä sille säädetä ylimääräisiä esteitä. Tästä esimerkkinä mm. metsien hiilinieluihin liittyvä LULUCF-lainsäädäntö tai biomassan kestävyyskriteerit. Tältä osin meidän on pidettävä tiukasti huoli kansallisista eduistamme.

Entä monimuotoisuus, onko metsäluontomme monimuotoisuus uhattuna?

Ministeri Tiilikainen halusi tätä asiaa erikseen selvittää tutkijoilta. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime vuonna tekemä yhteisselvityksen myös korkeammilla hakkuutavoitteilla voidaan metsäluonnon monimuotoisuus turvata, mutta se vaatii lisätoimia nykykäytäntöön verrattuna.

Tämä viesti lisätoimista on otettu tosissaan vastaan ja selvityksen edellyttämä työ on tiiviisti käynnissä.

Metsäluonnon suojelun eli ns. METSO-ohjelman rahoitusta nostettiin puolivälitarkastelussa. Ministeri Tiilikainen etsii talousmetsien puolelle nykyistä parempia käytäntöjä. Monimuotoisuuden kannalta meillä on tarve jättää nykyistä enemmän hakkuiden yhteydessä eläviä jättöpuita ja kaadettuja lahopuita.

Muita toimia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat mm. :

  • Hossan uusi kansallispuisto
  • Soidensuojelua täydenntäminen 30 000 hehtaarilla valtion maita
  • Yksityismailla METSO-ohjelma jatkuu, yli 60 % v. 2025 tavoitteesta täyttynyt
  • Luontolahjani 100-vuotiaalle -suojelukampanja
  • YM valmistelee säädöksiä, joilla perustetaan lähivuosina n. 670 000 ha luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita
  • Natura-verkostoon ja ns. vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluneiden yksityismaiden suojelu lähes valmis, yhteensä n. 346 000 ha.

Hyvät kuulijat,

Haluan lopuksi onnitella maatalouden neuvontatyötä tekeviä kunnioitettavasta, 220 vuoden etapista.

On paljon teidän ja edeltäjienne ansiota, että maastamme on tullut hyvinvoiva valtio, jossa ruoan riittävyyden asemesta voimme kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, sen eettiseen, materiaaliseen ja energiataloudelliseen puoleen.

Onnittelen vielä myös MTK:ta, joka satavuotisen taipaleensa aikana on huolehtinut sekä valistuksesta, talonpojan talouden puolustamisesta ja henkisestä kestävyydestä. Teette kaikki tärkeää ja arvostuksen ansaitsevaa työtä jolle toivotan menestystä ja jaksamista.

EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen on Suomen etu

Keskiviikko 7.6.2017 klo 15:24

Kolumni julkaistu MTV:llä 7.6.2017

Suomi on ollut hyvin aktiivinen keskustelussa EU:n puolustusyhteistyöstä. Tältä osin eurooppalainen aloitteellisuus ja aktiivisuus puolustuksen alalla on hyvin tervetullutta. Komission tänään julkaisema keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta on jatketta tälle eurooppalaiselle keskustelulle ja kehitykselle.

Turvallisuusympäristö on muuttunut ja EU:n on yksinkertaisesti tehtävä enemmän myös turvallisuutensa kehittämiseksi. Jäsenmaiden on viimeistään nyt syytä pohtia, miten unionin käytössä olevia välineitä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Voimmeko tehdä enemmän yhdessä ja vähemmän yksin?  Turvallisuuskysymykset ovat viime vuosina nousseet niiden asioiden kärkeen, joissa ihmiset toivovat EU:lta konkreettisia toimia. Näihin toiveisiin on vastattava.

EU:n tulevaisuudesta puhuttaessa viitataan usein perussopimuksiin ja niihin paineisiin, joita muutokset aiheuttaisivat suhteessa sopimuksiin. Suomen linja on ollut tältä osin selvä. Emme kannata lähtökohtaisesti EU:n perussopimusten avaamista. Prosessi tulisi olemaan liian pitkä ja kivulias kokonaishyöty huomioiden. Tarvittava EU:n uudistustyö on mahdollista tehdä perussopimusten puitteissa. Puolustusyhteistyön osalta perussopimus ei aseta esteitä.

Komission tänään julkaiseman keskustelupaperin tärkein funktio ja lisäarvo on sen tarjoama pitkän aikavälin perspektiivi. Se täydentää jo käynnissä olevaa työtä EU:n puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Parhaillaan valmisteltavien puolustusaloitteiden avulla EU:n puolustusyhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan mm. tukemalla eurooppalaista puolustustutkimusta, kehittämällä voimavaroja, lisäämällä puolustuksen rahoitusta, tiivistämällä yhteistyötä puolustussuunnittelussa ja kehittämällä EU:n kriisinhallintaa. Pidän tärkeänä sitä, että komissio patistelee jäsenmaita ja kansalaisia katsomaan myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Puolustus on tähän saakka eri syistä jäänyt yhteisen kehittämisen ulkopuolelle. Vuoden 2013 Eurooppa-neuvosto käynnisti muutoksen. Käynnissä on ollut puolustuksen kehittäminen lähemmäs muilla politiikanlohkoilla olevia täysin normaaleja käytäntöjä. Investointeja koordinoidaan, lainsäädäntöä kehitetään ja sisämarkkinoita tiivistetään puolustuksen alalla. Tätä Suomi on peräänkuuluttanut jo pitkään.

Normalisointiin kuuluu myös EU-budjetin lisääntyvä käyttö puolustuksen tukena. Suomi tukee EU-budjettirahoituksen lisäämistä puolustussektorilla.

Merkittävä kehitys on katseen kohdistuminen globaalin kehityksen ohella myös suoraan Eurooppaa koskettaviin turvallisuusuhkiin. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei ole enää vain kriisinhallintaa, vaan EU pyrkii panostamaan myös entistä enemmän terrorismin torjuntaan ja yleisen turvallisuuden lisäämiseen. Keskustelua solidaarisuudesta, keskinäisestä avunannosta ja kansallisten valmiuksien kehittämisestä on aktiivisesti jatkettava.

Tulevien kuukausien keskeisin päätettävä osa-alue EU-puolustuksen osalta liittyy pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kehittämiseen. PRY tulee jatkossa olemaan yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten eritahtisuus voi toteutua jäsenvaltioiden piirissä. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö hyväksytään yhteisesti, mutta sen alla jäsenvaltiot voivat edetä eritahtisesti hankkeesta riippuen. Jäsenvaltiot ovat esittäneet yhteistyön osa-alueita kansallisten prioriteettiensä pohjalta. Suomi on esittänyt toteutettaviksi hankkeiksi mm. avaruusyhteistyötä, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn kehittämistä. Tämän osalta keskusteluja on käyty esimerkiksi Saksan kanssa. Tavoitteena on löytää sopivia yhteistyöryhmiä kunkin painopisteen eteenpäin viemiseksi.

Kokoonnumme muiden päämiesten kesken myöhemmin tässä kuussa konkreettisesti arvioimaan viime vuonna liikkeelle laittamiemme aloitteiden edistymistä. Suomen tavoitteena on, että puolustusyhteistyön kehittämisessä edetään konkreettisten aloitteiden kautta kohti entistä vahvempaa turvallisuusyhteisöä. Tähän saakka otetut askeleet ovat mukailleet pitkälti sitä linjaa, jonka jo viime kesänä muotoilimme yhdessä Ranskan kanssa. Vahva etunoja tämän osalta on Suomen ja Euroopan etu.

European Chemicals Agency's 10-year celebration Helsinki

Keskiviikko 7.6.2017 klo 15:19

(Check against delivery)

 

Esteemed staff of the European Chemicals Agency and guests

This year, we are celebrating Finland's 100-year-long history. In the same time European Chemical Agency it is celebrating its 10th anniversary here in Finland and in Helsinki. These anniversaries are strong signals of permanence, cooperation and success. It is an honour to be here today to celebrate the agency's strong and influential 10-year journey.

We as Finns can be proud that we have been able to offer a place for one of Europe's most important and largest agencies. At the same time and through the agency we have received a strong expertise in chemicals and the related legislation. We have been able to offer a home to hundreds of people, who have come to work and live in Finland because of the ECHA. This is a privilege and a benefit for Helsinki and the entire capital region. In return, we hope that Finland has been able to offer you its best over the past ten years.

To start off, I will go back in history a bit and review the talks and turns that happened before the European Chemicals Agency was finally located in Finland.

In 2003, the EU was trying to make decision on the location of ten agencies. As many of you probably remember, Finland and Italy were first competing for the European Food Safety Authority.

Matti Vanhanen, who became Finland's prime minister in 2003, began the process to prepare an official position on the agency. However, it soon became clear that Italy won’t make any compromises with regard to the European Food Safety Agency. Prime Minister Vanhanen put a stop to the process of the agency package in the Council of Europe. The whole decision of the package was postponed to the next meeting. At the same time, Finland began to consider another choice to the European Food Safety Authority. Finally the Government made the decision to apply for the European Chemicals Agency instead of the European Food Safety Authority.  Helsinki was proposed as a location.

Ladies and gentlemen,

Looking back on these ten years of shared history, I can with good reason state that the government made an excellent and right decision. We can be proud of your work and how it has been reflected on Finland and Helsinki.

The decision ensured that Finland and Italy came to a resolution. These two countries divided the two most important agencies that were in the process at that time. Italy played a key role in the negotiations, as it held the EU Presidency. Decisions concerning agencies require a consensus in the Council of Europe. That time decisions were made on a total of 10 agencies.

As I already mentioned, it has been clear that Finland's decision to change its objective was the correct one and timed wisely. The ECHA has proved to be a very important agency. As a small country, we can only be proud that we have had an opportunity to offer a location for this key actor in Europe.

Ladies and gentlemen

The work of the European Chemicals Agency is not always evident in people's everyday lives, even its influence on our living environment and health is central. The work of the European Chemicals Agency ensures that the harms of chemicals are minimised and the product safety is improved. 

The European Chemicals Agency is also very important to industry and its workers. It promotes their safety. Because of its work, better information is available on chemicals, and the harms they pose can be eliminated better. The ECHA's importance to developing countries outside of Europe is also important. Research data can be utilised globally promoting knowledge and safety. In this regard, I would like to thank you for your work with these important issues. We all know it requires a very special know-how. You are the forefront of development.

I would like to say for all of you that the conclusion of your first decade is an important milestone. Ten years is the age at which a foundation has been laid and experiences gained. The agency has become rooted in its surroundings; your home town has become a real home. However, the best is yet to come, along with future challenges and even greater victories.  The chemicals industry is developing all the time, and you are, in many ways, trendsetters.

We Finns are proud of each and every person who has worked at the European Chemicals Agency. You all are contributed its 10-year history and success. You have not only given the world and Europe a great deal, but also Finland and Helsinki. I would like to wish the European Chemicals Agency great success in the coming decades as well.

Let's create this success in the spirit of the Finland 100 celebrations — together.

Euroopan Unionin on otettava ilmastojohtajuus

Sunnuntai 4.6.2017 klo 9:15

Kolumni on julkaistu alun perin Kalevassa 4.6.2017

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo. Erityisesti se on käsinkosketeltavaa täällä pohjoisessa. Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kannalta katastrofi ja kohtalonkysymys: ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet vaikeutuvat, humanitaarinen hätä kasvaa ja muuttoliikkeet voimistuvat.

Pariisin ilmastosopimus oli historiallinen saavutus ja voimanponnistus globaalisti. Se saatettiin virallisesti voimaan tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvaltain presidentin torstai-iltana kertoma päätös vetäytyä sopimuksesta on valtava pettymys ja kolaus maan kansainväliselle maineelle ja vastuunkannolle ihmiskunnan ja ilmaston tulevaisuudesta. Tällä päätöksellä Yhdysvallat sysäsi itsensä samaan ryhmään Syyrian ja Nicaraguan kanssa, jotka ovat niin ikään jättäytyneet Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. USA:n vetäytyminen ei kaada Pariisin ilmastosopimusta sinällään, mutta on toki kaikille osapuolille suuri pettymys. Työ jatkuu mukana olevien maiden puolesta entistä voimallisemmin.

Pariisin sopimus on luonteeltaan joustava. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti Donald Trumpin ajamaa kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. USA:n irtaantuminen ei myöskään romuta itse ilmastoyhteistyötä. Irtautumista ei voi kuitenkaan missään olosuhteissa vähätellä. Irtiotto lisää epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta hidastaen päästövähennysten toteuttamista ainakin Yhdysvalloissa ja luoden heijastevaikutuksia kaikkialle maailmaan

Sopimusneuvotteluissa Suomi oli ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla aktiivinen. Töitä ilmastosopimuksen hyväksi tehtiin hartiavoimin. Tällä samalla kestävällä ja vastuullisella linjalla Suomi jatkaaEuroopan unionin sisällä pohjoismaat ovat erinomainen viiteryhmä tehdä työtä yhdessä. Heti kun huhuja Yhdysvaltojen vetäytymisestä kuului, olin yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihini. Keskustelujen tuloksena sovimme vahvasta yhteisrintamasta ja yhteisestä vetoomuksesta Yhdysvaltain presidentille. Sähköisten viestimien lisäksi kohdistimme yhteisen viestimme ilmastosopimuksesta myös kirjeellä presidentti Trumpille.

On aivan selvää, että Euroopan unionin täytyy ottaa nyt ilmastojohtajuus käsiinsä. Tässä työssä Pohjoismaat tekevät ison osansa. Euroopan Unionin on myös syvennettävä yhteistyötään Kiinan kanssa. Kiinasta on haettava kaveri täyttämään USA:n jättämää aukkoa. Sen suhteen viestit myös Kiinan suunnalta ovat olleet myönteisiä. Dialogia vahvistaa myös tällä viikolla pidetty EU-Kiinahuippukokous, joka osaltaan paneutui asiaan sekä suhteiden ja yhteisten ilmastotoimien tiivistämiseen.

Meillä on kovat ilmastotavoitteet Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomi on tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2045 hiilineutraali yhteiskunta. Sama tavoite on myös Ruotsilla. Suunnitellut toimenpiteemme johtavat meidät tuohon historialliseen tavoitteeseen. Olemme yksi Euroopan johtavia maita näyttämässä suuntaa, miten käytännön toimin voidaan edetä fossiilitaloudesta biotalouteen. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia antaa osaltaan erinomaiset askelmerkit tälle

Alkuviikosta pidetty Bergenin pohjoismaiden pääministerikokous keskittyi teemoiltaan vahvasti ilmastokysymysten ympärille. Pohdimme mm. mitä me voimme tehdä yhdessä enemmän biopolttoaineiden, bioenergian ja uusiutuvan energian eteen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n hyväksiHaastan myös meitä suomalaisia miettimään, voisimmeko jopa kiristää omia tavoitteitamme.

Ilmastonmuutosta torjutaan muutenkin kuin poliittisilla päätöksilläKasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on paitsi välttämätöntä myös liiketoimintamahdollisuus. Päästövähennystoimien toteuttaminen eri puolilla maailmaa ja hiilen hinnoittelu luovat tasapuolisesti kysyntää esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee.

Nyt on tärkeää, että kaikki Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat pitävät kiinni omista päästövähennystavoitteistaan ja keskittyvät saamaan Pariisin sopimuksen säännöstön valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. 

Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä työssä esimerkkeinä. Suomen ilmastostrategia on kunnianhimoinen, ja voimme näyttää tällä suuntaa myös muulle maailmalle. Meidän pitää kantaa vastuu maapallostamme ja sen tulevaisuudesta, sen olemme velkaa tuleville sukupolville. Yhdessä voimme sen tehdä.

EU-politiikan tärkeät vuodet

Perjantai 2.6.2017 klo 10:08

Kolumni on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 2.6.2017

Tulevat vuodet ovat tärkeitä Euroopan unionin kehityksen näkökulmastaBrexitin jälkimainingeissa aloitettiin syvällinen pohdinta EU:n tulevaisuudesta, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Samanaikaisesti käynnissä on useita Suomelle keskeisiä lainsäädäntöprosesseja, joissa yhteinen edunvalvontamme on erityisen tärkeää. Tältä osin fokus ei saa kadota pelkkään ylätason visiointiin.

EU-keskustelussa itseäni välillä häiritsee terminologian käyttö, jonka merkitystä ei kuitenkaan kyetä avaamaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on keskustelu eurooppalaisiin ytimiin pyrkimisestä, jota aina tasaisin väliajoin pietään yllä. Ytimet ja koalitiovaihtelevat asiasta riippuen.Suomi on tällä hetkellä keskeisesti mukana kaikissa eurooppalaisen yhteistyön muodoissa. Mukanaolo ei kuitenkaan saa olla politiikanitsetarkoitus, vaan harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti ja kansallinen etu analysoiden.

EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa ja lainsäädännön entistä tehokkaammassa toimeenpanossaLainsäädännön osalta haluan tässä nostaa esille Suomelle kaksi erityisen tärkeää lähiajan päätöksenteon ja vaikuttamisen asiakokonaisuutta. 

Ensinnäkin eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikka. On Suomen etu, että olemme näissä asioissa edelläkävijöitä. Etenkin nyt se on tärkeää, kun Yhdysvallat on mahdollisesti lipeämässä yhteisistäkansainvälisistä ilmastopoliittisista sitoumuksista. Myös Pohjoismaat muodostavat meille tässä asiassa tärkeän viitekehyksen. Meillä kaikilla viidellä on korkeaa osaamista ympäristö- ja energiateknologiassa.

Samaan aikaan kun olemme kunnianhimoisia, meidän on huolehdittava EU-tasolla edunvalvonnasta niissä lainsäädännöllisissä hankkeissa, jotka ovat meidän kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan onnistumisen kannalta keskeisiä. Tältä osin ratkaisut esimerkiksi biomassan kestävyyskriteerien tai maankäyttösektorin osalta ovat meille kriittisen tärkeitä. Tässä yhteydessä metsien kestävää käyttöä ei saa miltään osin hankaloittaa. Maankäyttösektorin osalta (LULUCF) Suomen pitää pystyä nostamaan metsien hakkuita kansallisen metsästrategian sekä energia- ja ilmastostrategian mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä, ilman että maankäyttösektorin osalta muodostuu rajoitetta. Komission ehdottama laskentatapa ei ole tasapainoinen, eikä se tunnusta riittävästi metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä

Toinen Suomeen keskeisesti vaikuttava asiakokonaisuus liittyy EU:n tuleviin rahoituskehyksiin. Vaikuttaminen on alkanut ja ensimmäiset komission esitykset ovat odotettavissa vuodenvaihteessa. Suomelle onkeskeistä, että rahoituskehys tukee jatkossakin talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan osalta neuvottelut ovat maallemme erityisen kriittiset. 

Alue- ja rakennepolitiikassa on otettava huomioon Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Maataloutta on puolestaan voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Tarvitsemme jatkossakin erityisalueiden luonnonhaittakorvausta (LFA) tasaamaan eroja, joita olosuhteistamme syntyy. Tämän lisäksi maanviljelijöiden hallinnollisen taakan keventäminen on säilyttävä yhtenä keskeisenä prioriteettina. 

Suomen linjan tulee olla näiltä kaikilta osin olla yhtenäinen, selkä ja kirkas. Vain sillä tavoin saamme äänemme kuuluviin. Eurooppalainenkin tulevaisuus luodaan teoin. Sitä haluan myös omalta osaltani edistää.

 

Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista 31.5.2017

Keskiviikko 31.5.2017 klo 14:28

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Tunnistamme kaikki, että elämme voimakkaiden muutostekijöiden keskellä. Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti ja peruuttamattomasti.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa meidän kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Keskeisin tavoite on estää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Nämä päämäärät ja tavoitteet toimivat ohjenuorana valtionjohdolle kaikissa tilanteissa.

Hallituksen linja on Suomen pitkä linja ja sama kuin hallitusohjelmaa tehtäessä. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Arvoisa puhemies,

Yksi keskeinen tapahtuma ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen ovat olleet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Yhdysvaltain uusi hallinto on ollut vasta asettumassa ja muu maailma on odottanut heiltä linjauksia, mutta selvyyttä kaikkiin kysymyksiin ei ole saatu. Presidentti Trumpin viime viikon Euroopan vierailukin jätti ennemmin tukun kysymyksiä kuin vastauksia.

Presidentti Trumpin hallinto on vahvistanut aikaisemmin Yhdysvaltojen sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen, mutta tätä ei Trumpilta itseltään viime viikon Nato-kokouksessa kuultu. Ilmeisesti sanomatta jättäminen jätti epävarmuuden tunteen ja viikonloppuna Saksan liittokansleri Merkel kuvaili rehellisesti tuntojaan. Suorasukaista lausuntoa ei pidä kuitenkaan dramatisoida.

Se, että eurooppalaisten Nato-maiden tulisi tehdä enemmän Euroopan turvallisuuden eteen, on ollut jo pidempään Yhdysvaltojen näkemys. Se on ollut myös järjestön oma tavoite. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan isossa kuvassa ei kuitenkaan ole nähtävissä suurta käännettä tai muutosta.

Suomea kiinnostavat erityisesti USA:n linjaukset kauppapolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin. Kauppapoliittisia linjauksia joudumme vielä odottamaan, mutta ilmastopolitiikassa Yhdysvaltain uusi asemoituminen on huolestuttavaa. Olisi Suomen, Euroopan ja koko maailman etu, että USA pysyisi sitoutuneena Pariisin ilmastosopimukseen. Tässä asiassa kehitystä ei pysty muuttamaan silmiä ummistamalla.

Arvoisa puhemies,

Euroopan turvallisuustilanne ei viime kesän jälkeen ole olennaisesti muuttunut. Krimin ja Itä-Ukrainan tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta parempaan. Ratkaisun kaava olisi selvä - Minskin sopimuksen toimeenpano sekä Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, mutta edistymistä emme ole nähneet. Tästä syystä myös EU:n pakotepolitiikka jatkuu.

Samalla kahdenvälinen vuoropuhelu Venäjän kanssa on olennaista. Kukaan ei voita siinä, että ongelmista ei puhuta.

Turkin suunta on herättänyt monia kysymyksiä. Yhtä kaikki on selvää, että Turkilla on suuri merkitys Euroopalle. Se on nähty hyvin konkreettisesti muun muassa muuttoliikettä koskevassa yhteistyössä. Turkin eurooppalainen suuntautuminen on meille erityisen tärkeä ja sen pitää heijastua myös eurooppalaisten sitoumusten kunnioittamisena. Oikeusvaltio on keskeinen eurooppalaisen järjestyksen kivijalka, eikä siitä voi sallia poikkeuksia – ei muuten myöskään EU:n sisällä.

Vielä 2000-luvun alussa todettiin, että Eurooppaa ympäröi vakauden kehä. Ei enää. Syyrian sota jatkuu seitsemättä vuotta. Terroristijärjestö ISILin toiminta varjostaa koko aluetta, ja heijastuu yhä huolestuttavammilla tavoilla myös eurooppalaisten maiden sisäiseen turvallisuuteen. Suomen jatko-osallistumisesta ISILin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön keskustellaan tässä salissa myöhemmin tänään.

EU:n ja Naton yhteistyö on saanut hyvän lähdön järjestöjen yhteisjulistuksesta viime heinäkuulta. Olemme itse tukeneet tämän yhteistyön syventämistä hyvin konkreettisella tavalla perustamalla EU- ja Nato-maita yhdistävän hybridiosaamiskeskuksen Suomeen.

EU-jäsenyys on Suomelle keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Sen merkitys vain korostuu, kun elämme epävarmoja aikoja. Eduskunta linjasi EU:n turvatakuista hyvin selkeästi vajaa kymmenen vuotta sitten.

Arvoisa puhemies,

Kestävään kehitykseen, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset ovat globaaleja kohtalonkysymyksiä ja siksi myös Suomen ulkopolitiikan läpileikkaavia teemoja. Pääsemme tarttumaan niihin aivan erityisestä näkökulmasta nyt, kun olemme vastaanottaneet Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Arktiset kysymykset ovat osa myös EU-politiikkaamme, ja lisäksi niillä on vahva kosketuspinta pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö on myös kuluneena vuonna edennyt hyvin. Pidämme tiivistä yhteyttä eri tasoilla, niin poliittisella kuin virkamiestasollakin. Puolustusyhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Olemme yhdessä saavuttaneet erityisaseman Naton kumppaneina, ja olemme mukana järjestön Itämeren aluetta koskevissa keskusteluissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen aloitteellisuus Itämeren ilmailuturvallisuuden kohentamisessa, joka on edesauttanut myös Naton ja Venäjän vuoropuhelua.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle aikoinaan poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusta koskeviin neuvotteluihin valmistauduttaessa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaisi etumme ja samalla suojelisi unionia. Olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.

Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut ja tulee olemaan jatkossakin Suomelle tärkeä kumppani. Vasta myöhemmin nähdään, millaisia kielteisiä taloudellisia, poliittisia tai turvallisuusvaikutuksia Suomelle brexitistä koituu.

Britannian kansanäänestyksen jälkimainingeissa viime kesäkuussa käynnistimme päämiesten poliittisen pohdinnan 27 jäsenvaltion EU:n kehittämisestä. Se saatettiin päätökseen maaliskuussa Roomassa antamalla julistus EU:n tulevaisuudesta.   Rooman julistus vastaa niitä tavoitteita, joita olemme kansallisesti ajaneet ja edistäneet päämiesten kokouksissa. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta.

EU:n tulevaisuustyön osalta päähuomio on nyt konkreettisissa kehittämishankkeissa. Keskiössä ovat Rooman julistuksen linjausten mukaisesti neljä pääpainopistealuetta: talouskasvu, sosiaaliset kysymykset, turvallisuus ja globaalit haasteet.

Muutama sana edellä mainituista neljästä kehittämishankkeesta. Ensin taloudesta.

Kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Myös energian sisämarkkinoissa on paljon tehtävää ja voitettavaa.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaan vaikuttaminen on ajankohtaista ja tärkeää. On Suomen etu, että olemme näissä asioissa edelläkävijä. Tässä yhteydessä metsien kestävää käyttöä ei saa hankaloittaa maankäyttösektorin teoreettisilla laskentasäännöillä.

Lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Meille on keskeistä, että rahoituskehys jatkossakin tukee talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Alue- ja rakennepolitiikassa on otettava huomioon Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus. Maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenmaissa. Samaan aikaan muun muassa muuttoliikkeeseen vastaaminen ja puolustusyhteistyön vahvistaminen ovat uusia asioita, joissa EU-rahoitus on tarpeen.

Talous- ja rahaliittoa on viime vuosina kehitetty monin tavoin finanssikriisin ja velkakriisin seurauksena. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä ja toimeenpantava omat rakenteelliset uudistuksensa julkisten talouksien tasapainottamiseksi. Ensisijaista on nyt viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä eikä myöskään pankkisektorin riskien jakamisen lisäämistä. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni.

Toinen kehittämiskohde on sosiaalinen ulottuvuus. Meidän on kyettävä luomaan unionista entistä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteisö esimerkiksi parantamalla naisten asemaa ja luomalla malleja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen ei edellytä uusia EU-tason välineitä tai prosesseja. Suomi ei hyväksy tulonsiirtomekanismien luomista EU-maiden välille.

Kolmas kokonaisuus liittyy turvallisuuteen – sekä sisäiseen että ulkoiseen. Sisäisen turvallisuuden rajat ylittävien uhkien, erityisesti terrorismin, torjumiseksi on tiivistettävä yhteistyötä, parannettava tietojen vaihtoa ja löydettävä uusia keinoja. Puolustusyhteistyö on hyvä esimerkki asiasta, jonka edistäminen tuo lisäarvoa, mutta johon ei tarvita perussopimusmuutoksia. Kaikki edellytykset ovat jo olemassa, tarvittaessa myös eritahtisuus.

Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen on luonteva kehityssuunta. Euroopan on kyettävä tehokkaammin yhdessä hoitamaan turvallisuuttaan ja puolustustaan sekä osallistumaan lähialueidensa vakauttamiseen.

Jokaisen jäsenvaltion on kannettava oma vastuunsa. Suomi on tässä työssä vahvasti mukana. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken niin sanotun pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta, tarkastella kansallisten puolustuskykyjen kehittämistä yhteisesti, perustaa koulutusoperaatioille oma sotilasesikunta - näin ensivaiheena - ja parantaa EU:n toimintakykyä kriisinhallinnassa.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta Suomi on esittänyt konkreettisina hanke-ehdotuksina muun muassa avaruusyhteistyöhön liittyviä hankkeita, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn parantamista. Selvitämme potentiaalisten kumppaneiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja jatkamme kansallista kartoittamista. Kyberturvallisuudesta puhuin viimeksi Bergenin kokouksessa Ruotsin pääministeri Löfvenin kanssa. Aiemmin olen keskustellut asiasta myös Saksan liittokansleri Merkelin kanssa.

Neljäs aihealue on globaalit haasteet. Globalisaatio ja erityisesti digitalisaatio muuttavat taloudellista toimintaympäristöä ja kasvun edellytyksiä myös perinteisten ulkomaankauppaa käyvien sektoreiden ulkopuolella. Globalisaatio ei pelkästään lisää kilpailua, vaan muokkaa syvällisellä tavalla kansainvälisiä markkinoita, yritysrakenteita, toimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä. EU:ssa meidän on kyettävä hyödyntämään nämä globalisaation tuomat mahdollisuudet arvojemme, etujemme ja intressiemme puolustamiseksi sekä kestävän kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi.

Muuttoliikkeen hallinta ja siihen vastaaminen on yksi globaaliongelma. Muuttoliikkeen osalta kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta EU:n alueella että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on kyettävä vaikuttamaan entistä tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja edellytettävä kaikilta jäsenmailta oikeasuhtaista osallistumista taakanjakoon.

Arvoisa puhemies,

Suomen on syytä valmistautua siihen, että EU:n uudistaminen lähtee, ehkä nytkähdellen, mutta lähtee liikkeelle. Ja me olemme tässä työssä aktiivisesti mukana. Hallitusohjelman mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. EU:n tulevaisuuspohdinnan lähtökohta on ollut se, että perussopimusmuutoksista ei tässä vaiheessa keskustella. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa ilman vuosia, jopa vuosikymmentä kestävää prosessia. Esimerkiksi määräenemmistöpäätöksentekoa voisimme jo nyt hyödyntää laajemmin.

Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa unionissa voidaan kuitenkin edetä myös eritahtisesti. Niissäkin tilanteissa on noudatettava perussopimusten määräyksiä ja pidettävä ovet auki kaikille jäsenvaltioille ja kehityksen kaikissa eri vaiheissa. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

Unionin on keskityttävä olennaiseen, toimeenpantava päätöksiä ja purettava byrokratiaa. Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.

Arvoisa puhemies,

Käynnissä on yksi historian murrosvaiheista. Tyypillistä näille murrosvaiheille on se, että monet kansainväliset pelisäännöt eivät entiseen tapaan toimi tai niitä ei kunnioiteta. Murrosvaiheet eivät myöskään kestä ikuisesti, vaan päättyvät väistämättä yhteisten pelisääntöjen vahvistamiseen tai uuden rakentamiseen. Tämän vuoksi historian murroskohdissa ei koskaan pidä luopua toivosta.

Suomi ei ole sivustakatsoja tässäkään murrosvaiheessa, vaan aktiivinen vaikuttaja. On tärkeää, että aktiivisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla teemme oman osamme vakaamman, turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.

Muistosanat presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa 25.5.2017

Torstai 25.5.2017 klo 19:45

Kunnioitettu rouva Tellervo Koivisto, Mauno Koiviston omaiset, Herra ja rouva Tasavallan Presidentti, Saattoväki, Mina Damer och Herrar, Excellencies, Ladies and Gentlemen

Hyvät omaiset,

Tuoreesta kokemuksesta tiedän surun olevan hyvin henkilökohtainen asia. Suhtaudumme kaikki siihen eri tavalla. Erityisen tärkeää on päästä surun keskeltä vaiheeseen, jossa voimme iloita yhdessä vietetyistä vuosista. Uskon teidän olevan kiitollisia rakkaanne pitkästä ja antoisasta elämästä.

Mieltäni lämmitti, että toiveenne muistotilaisuudeksi oli nimenomaan presidentti Koiviston muistoa kunnioittaen valoisa ja eteenpäin katsova.

Arvoisat kuulijat,

Presidentti Mauno Henrik Koivisto kuoli Snellmanin päivänä, suomalaisuuden päivänä. Samana vuonna, jona Suomi juhlii 100 vuoden ikäiseksi ehtinyttä itsenäisyyttään. Presidentti Koiviston elämään tiivistyy itsenäisen Suomen historia.

President Mauno Henrik Koivisto avled på Snellmansdagen, som är finskhetens dag. Han avled samma år som Finland firar hundraårsjubileet av sin självständighet. I president Koivistos liv kristalliseras det självständiga Finlands historia.

Tänään Suomi on yksi maailman menestyneimmistä maista, mitattiin menestystä sitten aineellisella vauraudella, koulutuksen laadulla, onnellisuudella, hallinnon luotettavuudella tai ihmisoikeuksien toteutumisella. Mauno Koivisto on ollut tässä menestystarinassa sekä näkijä että tekijä.

Ihmisenä Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman. Työläisperheen lapsena hän kävi kansakoulun ja meni sen jälkeen töihin. Talvisodan syttyessä hän hakeutui vain 16-vuotiaana sammutusyksikköön. Jatkosodassa hän puolusti maata jo ase kädessä, viimeksi Lauri Törnin johtamassa 1. divisioonan jääkärikomppaniassa.

Kun aseet vaikenivat syyskuussa 1944, Koivisto kertoo juoksuhaudan reunalla pohtineensa, että täytyy olla jokin muu tapa hoitaa asioita kuin sotiminen. Näin hän tuli tiivistäneeksi rivisotilaana sen ulkopolitiikan linjan, jota Suomen kaikki presidentit ovat sotien jälkeen noudattaneet.

Sotien jälkeen Koivisto meni iltaoppikouluun ja sen jälkeen Turun yliopistoon, missä hän väitteli tohtoriksi vuonna 1956. Lahjakkuus ja määrätietoisuus veivät häntä aina vain vaativampiin tehtäviin, kaksi kertaa pääministeriksi ja lopulta tasavallan presidentiksi vuonna 1982. Mauno Koiviston elämä on suuri suomalainen kertomus.

Vaikka Mauno Koiviston presidenttikausi päättyi jo 23 vuotta sitten, hänen kädenjälkensä näkyy vahvana tämän päivän yhteiskunnallisessa elämässä.

Ulkopolitiikan johtajana hän luotsasi Suomen varmalla kädellä kylmän sodan maailmasta Euroopan unioniin.

Sisäpolitiikassa hän edisti vakautta ja kehitystä kohti aitoa parlamentarismia. Hänen presidenttikaudellaan järjestettiin kolmet eduskuntavaalit, joiden jälkeen Koiviston nimittämät hallitukset istuivat koko vaalikauden. Tämä käytäntö on vakiintunut osaksi suomalaista parlamentarismia.

Kuulun poliitikkona eri polveen kuin Mauno Koivisto, joten jätän muistosanoihin tavallisesti kuuluvan luonnearvion piirtämisen hänet lähemmin tunteneille. Totean vain, että Koiviston kirjoittamat kirjat, hänen antamansa haastattelut ja muut julkiset esiintymiset sekä hänet kohdanneiden ihmisten kokemukset todistavat kaikki yhtäpitävästi, että Koivisto oli paitsi korkeasti oppinut myös sivistynyt ihminen sanan syvimmässä tarkoituksessa. Hän oli uskollinen omaksumilleen arvoille. Kodin hengellinen perintö kantoi läpi elämän.

Minulle Koivisto oli ainutlaatuinen yhdistelmä talouden ammattilaista ja ulkopolitiikan osaajaa. Näen edelleen silmissäni ne uutiskuvat lentopallon pelaamisesta, missä joukkueen keski-ikä oli niin korkea, että hirvitti. Silti passit osuivat kohdalleen ja iskut kenttään.

För mig var Koivisto en unik kombination av ett ekonomiskt proffs och en utrikespolitisk expert. Jag ser fortfarande framför mina ögon nyhetsbilderna av volleybollspel, där lagets medelålder var skrämmande hög. Det oaktat träffade passningarna rätt och smasharna planen.

Koiviston “fundeerausta” on pidetty joskus vaikeaselkoisena eivätkä kaikki aikalaiset tainneet sitä aina ymmärtääkään. Häneltä on jäänyt kuitenkin monia ytimekkäitä aforismeja. Siteeraan vapaasti muutamia, jotka olen itse havainnut kovin osuviksi:

“Ei pidä yliarvioida kansalaisten kiinnostusta politiikkaan mutta ei myöskään aliarvioida heidän poliittista arvostelukykyään.”

Tai

“Politiikka on aina väärää jostakin näkökulmasta.”

Ja edelleen:

”Asioilla on taipumus järjestyä.”

Näinhän se on.

Eräs Koivistoa pohdituttanut aihe oli yksilön vastuun ja yhteiskunnan vastuun välinen suhde. Tämä teema on edelleen ajankohtainen. Koivisto lähestyi aihetta muun muassa taloudellisesti vaikeana aikana 1990-luvun alussa.

Presidentti Koivisto korosti, joskus jopa yleistä mielipidettä vastaan, ettei yksilö voinut kokonaan unohtaa omaa vastuuta itsestään. Hän ei halunnut ongelmien kohdatessa julistaa kansaa syyntakeettomaksi ja muistutti, miten tehottomaksi totaalinen yhteiskunta voi pahimmillaan mennä. Nuukana miehenä hän myös kantoi huolta nykysukupolven halusta velkaantua tulevien kustannuksella, koska nämä eivät voi äänestää tässä ja nyt.

Se on tärkeä viesti myös tänä päivänä. Pitää muistaa, että on elämää meidän jälkeemmekin. Yhteiskunnallinen valta on aina lainassa, sitä pitää käyttää harkiten ja viisaasti.

Arvoisat kuulijat,

Presidentti Koiviston nuoruudessa suurin osa suomalaisista sai elantonsa metsistä ja pelloilta. 100-vuotias Suomi kurkottaa digitalisaatioon, robotteihin ja keinoälyyn. Koiviston ajattelu siitä, että elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin, antaa meille tulevaisuususkoa ja rohkeutta tarttua muutoksen mahdollisuuksiin.

Muistakaamme ja tuntekaamme iloa hänen ainutlaatuisesta elämänkaarestaan ja siitä voimakkaasta jäljestä jonka hän meihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan jätti.

Olemme jättämässä jäähyväisiä. Presidentti Mauno Koivisto on poissa. Vaikka hänen myötään päättyy yksi aikakausi, hän elää sydämissämme pitkään. Presidentti Koivisto kulkee suomalaisen unelman airueena.

Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017

Maanantai 22.5.2017 klo 11:54

(muutosvarauksin)

Arvoisat kuulijat,

Suomalainen kansallinen päätös siitä, että taistelukentällä kaatuneet sankarivainajat tuodaan haudattavaksi kotiin, omaan kirkkomaahan, on kansainvälisesti poikkeuksellisen. Ajattelu kiteyttää vahvalla ja konkreettisella tavalla veteraanien meille jättämän suomalaisen perinnön: Kaveria ei jätetä. Samalla se kertoo suoraan sen, että kotimaalla, kodilla, on jokin aivan erityinen merkitys ihmiselle ja ihmiskunnalle.

Tänään olemme saattaneet kotimaan multaan 38 henkilön maalliset jäänteet. Näistä 32 on Karjalan kannakselta ja kuusi Laatokan Karjalasta. On hyvä ymmärtää, että lukujen ja tämän tilaisuuden takana on ihmisiä, joille epätietoisuus, ehkä toivo ja toivottomuus, mutta ainakin surutyön pituus ja syvyys, ovat olleet valtavia.

Valtioneuvoston puolesta haluan suuresti kiittää Sotavainajien muiston vaalimisyhdistystä. Yhdistys on vastannut sotavainajien etsintätyöstä luovutetulla alueella opetusministeriön jälkeen ja sen valtuuttamana vuodesta 1998. Viime aikoina yhteistyötä on tukenut sopimus puolustusministeriön kanssa. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa Teille vapaaehtoisille, jotka olette halunneet kannatella konkreettisin teoin lausetta: ”Kaveria ei jätetä”.  Olette uskoneet siihen, että kotimaalla on merkitys.

Etsinnät ja niihin liittyvä valtiollinen sekä arjen yhteistyö kuvaavat tärkeällä tavalla Suomen ja Venäjän välisiä suhteita tänään. Vuoden 1992 jälkeen, milloin Suomen ja Venäjän valtiosopimus mahdollisti kentälle jääneiden etsinnän, on kotiin tuotu noin 1 200 suomalaissotilaan jäänteet. Näistä 344 on luotettavasti tunnistettu.

Uskon, että tällaisena päivinä meistä jokainen miettii erityisesti sitä, miten kalliilla hinnalla isänmaan itsenäisyys ja vapaus on lunastettu. Uhraukset olivat valtavia, jotta säilytimme valtiollisen itsenäisyyden, vapauden ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen. Veteraanit ja kotirintaman miehet ja naiset tekivät tässä suurtyön. Nöyrin kiitos koko valtioneuvoston puolesta.

Lause ”Kaveria ei jätetä” on ollut sotien jälkeen kantava voima - myös suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Veteraanien rivit harvenet päivä päivältä. Nyt veteraaneja on noin 20 000. Nuorimmatkin heistä ovat yli 90 vuotta. Samalla meille on ensimmäistä kertaa kasvamassa sukupolvi, joka eivät monestikaan tunne yhtään sodan käynyttä ihmistä. Sodan ja sen jälkeisen jälleenrakentamisen ajan siirtyminen kuulopuheisiin, oppikirjoihin ja jonnekin historiaan, velvoittavat meitä yhä vahvemmin.

Vietämme tänä vuonna Suomen valtiollisen itsenäisyyden satavuotisjuhlia. Veteraanit esittävät usein toiveen siitä, että Suomi ei koskaan enää joutuisi sotaan. Se on tällaisena maailman aikana vaalimisen arvoinen asia. Toivon, että se kuin meille perintönä kulkevat ajatukset: ”Kaveria ei jätetä” ja ”Kotimaalla, kodilla, on merkitys” näkyvät vahvasti myös itsenäisyyden juhlavuoden tunnuksessa: Yhdessä!

Hyvä kuulijat,

Sankarihautausmaalla, hautaan laskettujen arkkujen äärellä kuulemme vahvasti viestin, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä. Omalla paikallamme meillä jokaisella on velvollisuus tehdä parhaamme isänmaan menestyksen, kotimme vapauden puolesta. 

Uskonnot, rauha ja kotoutuminen

Perjantai 19.5.2017 klo 16:43

Pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro Kirkkopäivillä Turussa "Uskonnot, rauha ja kotoutuminen" 19.5.2017

Kirkolla on ollut omassa elämässäni suuri merkitys. Kirkolla on myös kasvavan yhteiskunnallisen keskustelijan ja toimijan asema. Samalla haluan huomioida muidenkin uskontojen edustajien läsnäolon. On tärkeää käydä vuoropuhelua yhdessä.

Puhun seuraavaksi kolmesta teemasta. Uskonnon roolista konfliktien synnyssä, toiseksi rauhan saavuttamisessa ja kolmanneksi Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Vuosien ajan ajateltiin, että uskonnon rooli yhteiskunnissa on vähenemässä. Ajateltiin, ettei uskontoa tarvitse ottaa huomioon siinä, miten päätöksiä valmistellaan ja pannaan toimeen. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että tässä oltiin väärässä.

Isak Svensson Uppsalan yliopistosta on osoittanut, että vuonna 1975 ainoastaan 3 % silloisista konflikteista pystyttiin luokittelemaan osin uskonnollisiksi. Luku oli noussut vuoteen 1989 mennessä 18 %:in ja vuonna 2008 luku oli jo 49 %.

Uskonnoista ammentavia ääriliikkeitä nähdään kaikkien suurimpien maailmanuskontojen piirissä. Uskontoa käytetään hyväksi vastakkainasettelun lietsomiseen ja vihan oikeuttamiseen. Uskonnollisilla johtajilla tai yhteisöillä ei ole ollut riittävää voimaa pysäyttää kehitystä. Epäluulo eri tavoin uskovaa kohtaan on lisääntynyt kaikkialla maailmassa.

Käsittelen tässä kolmea asiaa: rauhan ja valtioiden rakentamisen työkaluja, uskontojen sisäistä kamppailua ääriajattelua vastaan ja humanitaarisen tilanteen heikkenemistä.

Ensinnäkin, pitkään ajateltiin, että demokraattinen kansallisvaltio edustaa parasta mallia, jolla ihmisryhmien asioita voidaan edistää ja erimielisyyksistä sopia. YK:n tehtävä on ollut auttaa sodan osapuolia palamaan neuvottelupöytään, rakentamaan valtiota uudelleen yhdessä. Monikansallisia kysymyksiin YK:n toivottiin tuovan sopimuksia ja säätelyä. YK kohtaa nyt monenlaisia ristipaineita. Sen pyrkimys ratkaista konflikteja luomalla uudelleen valtion rakenteita ei näytä usein tuottavan tulosta. Joko osapuolia ei saada pöytään sopimaan tai luodut instituutiot ovat legitimaatioltaan heikkoja. Ei riitä, että on valtio, jolla on perustuslaki, hallitus, parlamentti ja päämies – vaan ihmisten on voitava luottaa siihen ja koettava se omakseen. Tällaiset tilanteet ovat haavoittuvia ihmisryhmien ja uskontojen välisen epäluulon lietsonnalle.

Ääriliikkeet voivat helposti horjuttaa hauraan valtion vakautta. Olemme nähneet myös useiden valtioiden pyrkimyksiä laajentaa omaa vaikutusvaltaa rahoittamalla itseään lähellä olevia uskonnollisia ryhmiä. Tämä on johtanut konfliktien syvenemiseen ja pitkittymiseen Syyriassa, Jemenissä ja Libyassa. Uskonnolliset johtajat tuskin yksin pystyvät pysäyttämään kehitystä. On korkea aika, että väkivaltaa tukeneet valtiot tunnustavat erehtyneensä. Ulkopuolisen sotkeutumisen sijaan sotien paikalliset osapuolet tarvitsevat tilaa yhteiselon rakentamiseen.

Uskonnollisten ryhmien välisten erimielisyyksien lietsominen väkivallaksi voi laajeta myös Eurooppaan. Osaisivatko kaikki Euroopan valtiot erotella, mikä on väkivaltaa lietsoneiden tahojen ja tuon ryhmän tavallisten jäsenten ero? Siksi kaikkien etu on estää asioita ajautumasta niin huonoon jamaan.

Siksi uskonnon ymmärtämistä, yhteyksiä uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden välisen yhteistyön tukemista tarvitaan kaikissa eurooppalaisissa valtioissa ja EU:ssa. Uskon myös, että kaikkien eurooppalaisten uskontojen, mukaan lukien islamin, pitää seistä omilla jaloillaan.

Toiseksi, haluan sivuta uskontojen sisällä käytävää kamppailua kunkin uskonnon ja suuntauksen sanomasta, jotka heijastelevat niiden ulkopuolelle. Tämä on osa-alue, jossa uskonnolliset johtajat ja yhteisöt voivat tehdä paljon.

Uskonnoille tyypillistä on korostaa omaa erityislaatuisuuttaan. On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten toisin uskovista puhutaan. Väkivalta lisääntyy ilmapiirissä, missä itseään pidetään toista parempana. Neuvonantajani Antti Pentikäinen on kiinnittänyt huomiota siihen, että uskonnolliset yhteisöt, joissa käytetään enemmän aikaa ulkoiseen käytökseen kuin sisäiseen kasvuun, päätyvät helpommin painostamaan jäseniään ja tällöin myös ero psyykkisen ja fyysisen väkivallan välillä käy häilyväksi. Tällaisessa kasvualustassa väkivalta ja sen oikeutus toisin uskovia ja toimivia kohtaan vahvistuvat. Tätä kamppailua käydään kaikkien uskontojen piirissä.

Aasiassa buddhalaiset nationalistit ovat hyökänneet muslimeja vastaan. Kristittyjen olot Lähi-idässä ovat käyneet tukaliksi. Muslimeja kohtaan lietsotaan pelkoa niin kristillisten kuin juutalaistenkin ryhmien parissa. On selvää, että nämä asenteet heijastelevat valtioiden politiikkaan. Minulle tärkeää kristittynä on se, että Jeesus irtisanoutui kaikenlaisesta väkivallasta. Kolmanneksi, on syytä todeta, että hätä maailmalla kasvaa.  Ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet vaikeutuvat. Nykyisillä sota-alueilla ihmisiä on yhä enemmän humanitaarisen avun tavoittamattomissa. Tämän takia ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä liikkeelle.

Meidänkin yhteiskunnan sisällä pelko ja vastakkainasettelu ovat lisääntyneet. Pelon lietsonnasta voi näissä oloissa tulla itseään ruokkiva profetia. Silti yhä enemmän pelkoja lietsotaan oman uskonnon suojelemisen nimissä.

Suomen ulkopolitiikassa rauhanvälitys on yksi päätavoitteistamme. Hallitus toteuttaa tätä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yksi työkalu on ulkoministeriön Kirkon Ulkomaanavun kanssa ylläpitämä uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanvälitysverkosto. Sen tavoitteena on uudistaa YK:n tapaa toimia uskonnollisten ja heimoyhteisöjen kanssa sotatilanteissa.

Tarvitsemme silti rauhanvälitykseen enemmän osaamista ja satsauksia. Konfliktit ovat yhä monimutkaisempia. Sotien osapuolia, kuten terroristijärjestöjä, on vaikea saada neuvottelupöytiin ja sitoutumaan pelisääntöihin. Siksi YK tarvitsee usein välittäjäapua paikallisilta heimoilta ja uskonnollisilta toimijoilta.

Valtioiden ja YK:n diplomaatit tarvitsevat koulutusta uskonnon roolista konflikteissa. Tarvitaan myös yhä enemmän ja parempaa tutkimusta. Haluan tässä lausua kiitokseni kirkolle satsauksista näihin asioihin. On hienoa, että suomalaisen yhteiskunnan eri toimijat kantavat vastuuta kriisien ratkaisussa ja ehkäisyssä.

Suomi etsii näissäkin asioissa pragmaattisesti ratkaisuja. Meidän on pystypäin näytettävä osaamistamme YK:n ja muiden toimijoiden piirissä. Tätä on tehtävä siksi, koska sota on pahin katastrofi, johon kansakunta voi joutua. Meillä suomalaisilla on mahdollisuudet ja taidot auttaa konfliktien lopettamisessa. Tähän liittyy myös tukemme uskonnollisten yhteisön roolin vahvistamiseen.

Myös meillä kotimaassa kaikkien uskonnollisten ryhmien panos on tärkeää turvallisuuden rakentamiseksi. Viranomaiset ovat lisänneet yhteistyötään uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Tunnustamme, että uskonnolliset yhteisöt ja lähiyhteisöt ovat usein kaikkein tehokkaimpia ennaltaehkäisyssä. Samoin niitä tarvitaan silloin, kun ääriliikkeisiin mukaan lähtenyt palaa ja hänet pitää auttaa mahdollisen rikosvastuun jälkeen takaisin yhteiskuntaan.

On tärkeää, että teette tätä työtä yhdessä. Samalla työ ei saa olla vain samoin ajattelevan pienen piirin toimintaa. Teidän on etsittävä vastauksia, miksi jokaisen uskonnon piirissä pelot ja epäluulot toisiaan kohtaan lisääntyvät ja ääri-ajattelu yleistyy – ja on pystyttävä yhdessä kääntämään tämä kehitys. Vetoan samalla myös siihen, että kirkko lisää myös omaa panostaan rauhan edistämiseen. Sovinnon ja anteeksiantamuksen vahvistamisessa uskonnoilla on oma välttämätön roolinsa. 40 % kaikista rauhansopimuksista kaatuu ensimmäisen kahden vuoden aikana. Vetoan, että etsisitte keinoja tehdä lisää sovinnon rakentamiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi.

Keskustelu maahanmuutosta on ajankohtainen. Kun kysymme kristillisiin arvoihin pohjautuen, mitä sydämemme asiasta sanoo, uskon, että moni teistä ajattelee samalla tapaa kuin minä. Sodan ja vainon keskeltä pakenevaa ihmistä on autettava. Hänen kanssaan on jaettava ateria ja tarjottava yösija. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 000 turvapaikanhakijaa. Monet heistä myös saavat turvapaikan Suomesta. Kaikki heistä tänne tulleet eivät kuitenkaan täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.  Osa on myös lähtömaassaan radikalisoitunut. Tämä pienen pieni osa turvapaikkaa hakeneista ihmisistä vaikuttaa osaltaan myös yhteiskuntamme turvallisuuteen.

Lainsäädännön lisäksi ihmisoikeussopimukset ja kansainväliset sitoumukset ohjaavat suomalaisten viranomaisten turvapaikkapäätöksiä. Suomelle on kunnia- ja olemassaolon kysymys noudattaa niitä. Jos päätös koetaan vääräksi, siitä on oikeusvaltiossa mahdollisuus valittaa.

Sotaa pakenevia autetaan. Esimerkiksi Syyriaan ei palauteta ketään. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aallosta noin 10 000 ihmiselle on myönnetty turvapaikka.  Vertailtaessa eri eurooppalaisia maita voidaan sanoa Suomen kantaneen vastuunsa hyvin.

Suomi noudattaa samaa EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia kuin muutkin unionin jäsenmaat. Hallituksen päälinjana on ollut yhdenmukaistaa kriteerejä ja turvapaikkapolitiikkaa muiden EU-maiden tasolle. Suomen linja onkin yhdenmukainen EU-maiden kanssa. Esimerkiksi viranomaisemme seuraavat tarkasti, miten Ruotsissa arvioidaan Afganistanin eri alueiden tilannetta.  Jos Ruotsin arviossa tapahtuu muutos, Suomi ottaa muutoksen huomioon tehdessään omaa maa-arviotaan. Arviointia lähtömaiden turvallisuustilanteista tehdään kunkin turvapaikkahakemuksen ratkaisun yhteydessä.

Maahanmuuttovirasto noudattaa lainsäädäntömme ja ihmisoikeussopimusten mukaista palautuskieltoa. Ketään ei palauteta alueelle, jossa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Olen myös tarkistanut kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kohtelun maassamme. Uskonto sinänsä ei voi olla turvapaikan myöntämisen peruste, mutta se voi olla, että uskonnon vuoksi on lähtömaassa hengenvaarassa. Olen käynyt näitä läpi ja todennut sekä käytännöt että resurssoinnit hyvin ammattimaiseksi ja hyvin perustelluksi.

Tämä maa on lailla ja sydämellä rakennettava. Luotan suomalaisiin viranomaisiin ja oikeusvaltioon. Viranomaiset tekevät päätöksiä suurella sydämellä, huolella, korkealla työmoraalilla sekä lakeja ja sopimuksia noudattaen. Luottamus viranomaisiin ja toimivaan oikeusvaltioon ovat yhteiskuntamme vakauden perusta. Siksi niistä on pidettävä huolta. Siksi sitä on kunnioitettava.

Nyt ihmisiä vaeltaa läpi Euroopan vaarallisia reittejä pitkin tietämättä, onko turvapaikka mahdollinen. Suomi on eurooppalaisissa pöydissä hakenut ratkaisuja, joilla ihmisiä päästäisiin auttamaan siellä, missä hätä on. Samoiten juurisyihin on tartuttava.

Meidän pitää auttaa ihmisiä lähellä heidän kotiaan. Euroopan unionin olisi yhdessä YK:n pakolaisjärjestön kanssa rakennettava kotinsa jättäneille pakolaisille inhimillisempiä olosuhteita. Näiltä alueilta voisimme ottaa suoraan kiintiöpakolaisia. Henkilökohtaisesti olisin valmis nostamaan kiintiöpakolaisten määrää, jos saamme kokonaisratkaisun sovittua Euroopassa.

Käyn kirkon ja muiden uskontojen edustajien kanssa mielelläni keskustelua maan turvapaikkalinjasta. Meitä yhdistää ihmisarvon loukkaamattomuuden kunnioitus. Ihmisen arvo on pyhä ja ihmisarvo on jakamaton. Me olemme kaikki Jumalan kuvia. Yksi kirkon keskeisimmistä tehtävistä on olla heikoimman puolella. Tämä on ollut myös oma vakaumukseni.

Pääministerinä kannan syvää huolta ja vastuuta siitä, että jokainen sotaa tai vainoa pakeneva tulee autetuksi. Samalla tunnen suurta vastuuta siitä, että kunnioitamme lakeja ja suomalaisen virkakunnan korkealla työmoraalilla tekemiä päätöksiä. Uskon myös vahvasti, että jos ja kun joskus virheitä syntyy, ne oikenevat oikeusasteessa.

Rohkaisen kirkkoa ja sen jäseniä osallistumaan aktiivisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen  suomalaiseen yhteiskuntaan. Se, että avaatte kotinne tai muuten helpotatte maahanmuuttajien arkea ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on äärimmäisen arvokasta kansalaisena toimimista. Tähän myös satavuotiaan Suomen perinne ja arvot meitä kaikkia velvoittavat.

Puhe Doha Forumissa 15.5.2017

Maanantai 15.5.2017 klo 20:48

(Check against delivery)

Your Excellencies, ladies and gentlemen, dear participants,

This Forum has provided a platform for many excellent discussions on development, stability and refugees. These are crucial global issues that require an international response.

We know that thousands of people are forcibly displaced every single day. Unfortunately, it seems this trend is not reversing; rather the reality is quite the opposite. 

I represent a European government, and yet, I am not entirely satisfied with the way we in Europe are looking at the world’s refugee crisis. I think we really need to change our mindsets.

Instead of focusing only on "managing" refugee flows, we really need to understand why people are on the move. That is, we need to address the root causes of forced displacement. Yes, we already talk about this a lot, but I’m not always sure whether the talk in the meeting rooms is connected with the reality on the ground.

At the same time, we must remember that when talking about refugees, the issue is not about numbers, but about precious human lives and human rights.

Most refugee flows are a result of man-made conflicts. It is therefore logical that the most effective way of preventing refugee flows is to ensure that nobody is forced to flee. That means preventing conflicts and working for peace.

The essential elements in achieving this aim are building stable, well-functioning societies, guaranteeing the rule of law and equal rights for all, and using diplomacy and negotiations where necessary.  

It sounds so simple, and yet, it is so complex. Unfortunately, nobody can predict all future wars and conflicts, not to mention their impact on large-scale migration flows. But, in many cases, it is possible to see the lack of development or stability, or both, in a country or a region. Yet we have to want to see this. Too often we, for instance in Europe, forget the conflicts and human suffering that are not immediately at our doorstep.

What we can and must do is to pay more attention to increasing our collective capacity for identifying potential conflicts and preventing them by diplomatic means. And, if or when conflicts arise, the global community must be more active in conflict management, mediation and peace-building.

I welcome UN Secretary-General Antonio Guterres' initiative to enhance mediation capacity, both at the United Nations headquarters and in the field, and to support regional and national mediation efforts. 

Mediation is also one of Finland's foreign policy priorities. We underline the importance of involving all relevant stakeholders in peace processes. Lasting peace can only be achieved through inclusive dialogues. And, I firmly believe that the equal participation of both men and women is a crucial component in any peace process to reach sustainable peace.

Gender equality is also one of the sustainable development goals of Agenda 2030. These goals — which also include putting an end to poverty, combatting climate change and ensuring quality education for all — are very real things in this world. Once we reach them, they are the best guarantee for peaceful societies, development and stability for all.

Ladies and gentlemen,

In many conflicts today, civilians are targeted rather than protected. Refugees face insecurity at many levels. First, they are forced to flee and leave their homes behind. And then, their fate often ends up in the hands of smugglers, and they are subjected to trafficking and exploitation. We have seen too much of this on the European shores, as well.

Protecting the rights of civilians and respecting international law in conflicts must be a priority. It is our common responsibility to ensure this. 

The right to seek asylum from persecution is a universal human right which cannot be compromised. Neither is it illegal to search for a better life. International conventions on the protection and rights of refugees were prepared exactly for times like these. Our common commitments exist, and they must be honoured.

EU:n puolustettava vahvemmin vapaata kauppaa

Torstai 11.5.2017 klo 9:51

Julkaistu alun perin Kauppalehdessä 11.5.2017

Euroopan unionin on vahvistettava otettaan vapaan kaupan puolustamiseksi. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka on muuttunut ja maailmalla protektionismi lisääntyy. Muuttunut kansainvälinen tilanne antaa Euroopan unionille enemmän tilaa ja roolia kansainvälisessä kaupassa ja sen kehittämisessä. Euroopan komission julkaisi keskiviikkona keskustelupaperin globalisaation hallinnasta. Siinä käsitellään globalisaation hyödyntämistä sekä EU:n arvojen, etujen ja intressien puolustamista kestävän kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi.

Viennillä on keskeinen rooli Suomen kansantalouden kasvattajana ja ylläpitäjänä. Myös tuonti on Suomelle aikaisempaa tärkeämpää, sillä tuotantoketjujen kansainvälistymisen seurauksena vientimme tarvitsee enenevässä määrin tuontia. Suomessa valmistavien yritysten tulee voida tuoda raaka-aineita ja komponentteja helposti ja alhaisin hallinnollisin kustannuksin.

Suomi kuuluu EU:ssa kauppapolitiikan liberaaliryhmään, ja on ollut aktiivisesti huolehtimassa EU:n kauppapolitiikan avoimuudesta. Suomi katsoo, että EU:n on tuettava ja kehitettävä avointa ja sääntöpohjaista kauppajärjestelmää. Sen perustana on Maailman kauppajärjestö WTO:n multilateraalinen sääntö- ja neuvottelukokonaisuus. Avoimuuteen ja sääntöpohjaiseen kaupan vapauttamiseen perustuva kauppapolitiikka tukee innovaatioiden ja kilpailukyvyn kehittymistä tarjoamalla mahdollisuuden globaalien arvoketjujen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

EU:n on turvattava kilpailukykynsä ja -asemansa neuvottelemalla kunnianhimoisia kauppasopimuksia, jotka avaavat markkinoita eurooppalaisille yrityksille. Samalla on tärkeää, että kauppasopimusten hyödyntämistä ja toimeenpanoa tehostetaan. Tämä ei onnistu, jos suomalaisyritykset eivät tunnista sopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Sopimuksia koskevaa tiedonsaantia on parannettava. Sovittuja sääntöjä ja sitoumuksia on noudatettava.

Globalisaatio ja erityisesti digitalisaatio muuttavat taloudellista toimintaympäristöä, yritystoiminnan kehittymistä ja kasvun edellytyksiä myös perinteisten ulkomaankauppaa käyvien sektoreiden ulkopuolella. Globalisaatio ei pelkästään lisää kilpailua, vaan muokkaa syvällisellä tavalla kansainvälisiä markkinoita, yritysrakenteita, toimintamalleja ja arvonluonnin edellytyksiä. Kiinteiden investointien ja fyysisen tuotannon rooli vähenee ja tuotannon maantieteelliset lainalaisuudet voivat muuttua merkittävällä tavalla. Jatkossa on pohdittava, miten eurooppalainen sääntelyjärjestelmä kokonaisuudessaan toimii kilpailukykyisesti niin, etteivät digitaalinen ja muu innovatiivinen yritystoiminta siirry toimimaan EU:n ulkopuolella.

Meidän tulee myös varautua sekä kansallisessa että EU-lainsäädännössä tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. Olemme aloittaneet yhteistyön tässä asiassa jo Pohjoismaiden kesken, jotta voisimme toimia edelläkävijöinä sekä tekoälyn mahdollistamisessa että käyttöönotossa.  

Vapaakaupasta hyötyy koko Euroopan unioni. Britannian eron myötä Suomi tulee ottamaan entistä vahvemman roolin vapaakaupan edistäjänä EU-pöydissä.

Ranskalaiset valitsivat avoimen yhteiskunnan ja eurooppalaisen yhteistyön puolesta

Maanantai 8.5.2017 klo 17:17

Ranskalaiset valitsivat eilen presidentikseen keskustaoikeistolaisen Emmanuel Macronin. Tulos oli hyvin selvä ja osoitti suunnan, jolla Ranska haluaa jatkaa. Ranska äänesti avoimen yhteiskunnan ja eurooppalaisen yhteistyön puolesta. Tämä on Euroopan tulevaisuuden kannalta erinomainen tulos. Macronin voitto antaa hyvän pohjan Ranskan ja Euroopan talousuudistusten jatkamiselle. Protektionismin kasvu olisi ollut myrkkyä Euroopan kasvavalle taloudelle. Viime vuonna Ranska oli Suomen yhdeksänneksi tärkein vientimaa ja kuudenneksi suurin tuontimaa. Macronin presidenttikaudella pystymme kehittämään tiivistä kauppayhteistyötämme.

Macronin EU-linja myötäilee pitkälti Ranskan nykyistä Eurooppa-politiikkaa. Jatkumo tuo tältä osin vakautta. Macronin näkemykset Euroopan unionin tulevaisuudesta sopivat pääosiltaan Suomenkin näkemyksiin ja tavoitteisiin. EU tarvitsee lisää tehokkuutta toimeenpanoon ja keskittymistä oleelliseen. Voimme hyväksyä monitahtisuuden, kunhan pidämme huolta yhtenäisyydestä. Eurooppalaisen politiikan ytimessä tulevaisuudessa ovat sisämarkkinoiden kehittäminen, kasvu, uusiutuvat energianlähteet sekä puolustus ja turvallisuus. EU.n puolustus-ja turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä Suomi ja Ranska ovat toimineet aloitteellisina jo aiemminkin. Macron on suhtautunut hyvin myönteisesti näille asiakokonaisuuksille.

Macronin talouspoliittinen linja on hyvin liberaali. Hän on kampanjassaan nostanut esille euroalueen oman budjetin, joka reagoisi tehokkaammin kriiseihin. Hän olisi myös valmis perustamaan euroalueen oman finanssiministerin tehtävän. Integraation syventäminen tällä tapaa on vaikea kysymys usealle jäsenvaltiolle. On kuitenkin selvää, että keskustelu eurooppalaisen talouspolitiikan suunnasta käynnistyy todenteolla viimeistään syksyllä Saksan vaalien jälkeen. Tältä osin tulemme käymään keskustelua myös kansallisesti.

Macronin voitto takaa sen, että voimme katsoa Euroopan unionissa eteenpäin. Usko yhteistyöhön on palautumassa. Me eurooppalaiset päättäjät emme saa kuitenkaan sulkea korviamme ja ummistaa silmiämme kansalaisten kritiikiltä tai turhautumiselta. Täytyy muistaa, että vaikka Macron voitti Le Penin hyvin selvästi, oli Le Penin tulos historiallisen hyvä. On tärkeää, että Euroopan unionin kehityksestä ja tulevaisuudesta käydään aktiivista keskustelua. Tarvetta uudistumiselle ja toiminnan tehostamiselle on. Macronin Ranska tulee varmasti edistämään tätä tulevaan suuntaavaa linjaa. Tämä on hyvä. Me olemme myös Suomessa siihen valmiita.

Macronin ensimmäisenä haasteena ja poliittisena kulminaatiopisteenä ovat kesäkuun kansalliskokousvaalit. Pystyykö Macron kokoamaan häntä tukevan koalition? Kuinka paljon En Marche -liike saa edustajia? 

Sisäpoliittisesti Macronin ykköshaaste on talous. Ranskan talouskasvu on ollut melko vaatimatonta ja työttömyysaste on edelleen lähes 10 prosenttia. Maan julkinen velka on korkea ja kasvaa yhä. Julkisten menojen suhde BKT:hen on yksi EU:n korkeimmista ja sosiaaliturvamenojen osuus on yli puolet. Jos Ranskassa ei tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, sillä on heijastusvaikutuksia muun Euroopan talouteen. Macronin ehdottama talouspolitiikka pohjaa 50 miljardin investointiohjelmaan, ”oikeudenmukaisempaan” finanssipolitiikkaan ja julkisen talouden leikkauksiin. Hän on myös ehdottanut yhteisöveron huomattavaa laskemista 25 prosenttiin. Seuraavat vuodet näyttävät, onnistuuko Macron kääntämään Ranskan talouden suunnan. Se olisi enemmän kuin tärkeää, koko eurooppalaisen hyvinvoinnin ja talouden kehityksen kannalta.

Vaalituloksen selvittyä lähetin onnitteluni Macronille. Odotan hyvää, avointa ja ratkaisukeskeistä yhteistyötä Eurooppa-neuvostossa. Lähipäivinä käymme yksityiskohtaisemman keskustelun puhelimitse.

 

EU yhtenäisenä Britannian eroneuvotteluihin-tunnelmia Eurooppa- neuvostosta  

Lauantai 29.4.2017 klo 16:29

Osallistuin tänään Eurooppa-neuvoston ylimääräiseen kokoukseen. Kokous oli tällä kertaa lyhyt ja ytimekäs, hyväksyimme Iso-Britannian eroneuvotteluja koskevat suuntaviivat heti kokouksen aluksi yksimielisesti. Saimme aikaan tasapainoiset ja kattavat suuntaviivat kuukauden sisällä Britannian eroilmoituksesta.  Tämä osoittaa, että EU 27 on tässä asiassa yhtenäinen ja pystyy puhumaan eroneuvotteluissa yhdellä äänellä. Tällainen henki oli vahva myös tämän päivän kokouksessa. Jatkamme tästä päättäväisesti eteenpäin.

Suomen tavoitteena on järjestäytynyt ja hallittu ero. Neuvottelujen jaksotus on siksi tärkeää. Aluksi on neuvoteltava vain erosopimuksesta.

Suomella on erosopimuksessa kaksi prioriteettia. Meidän on turvattava EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä saavutetut oikeudet täysimääräisesti. Iso-Britannian kanssa on neuvoteltava myös rahoitusratkaisu. Lähtökohtana on, että Iso-Britannia vastaa kaikista taloudellisista sitoumuksista, jotka se on tehnyt unionin jäsenenä ollessaan.

Voimme aloittaa alustavat keskustelut EU:n ja UK:n välisen uuden suhteen puitteista, kun erosopimuksen keskeisistä asioista on päästy riittävään yhteisymmärrykseen. Poliittisen päätöksen tästä teemme taas Eurooppa-neuvostossa. Jos kaikki menee hyvin,voidaan tähän pääneuvottelija Barnierin mukaan palata talven/ ensi kevään aikana.

Tavoitteena on, että erosopimuksen lisäksi EU onnistuu neuvottelemaan Iso-Britannian kanssa myös tasapainoisen uuden suhteen, johon voisi sisältyä kattava vapaakauppasopimus sekä yhteistyöjärjestelyjä eri sektoreilla, kuten sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla. 

On tärkeää huomata, että tässä vaiheessa EU27 otti kantaa vain itse erosopimukseen. Uuden suhteen sisältöön ja EU 27 sisäisiin asioihin palaamme myöhemmin erikseen.   

Tämän päivän linjauksen jälkeen EU on siis valmis aloittamaan neuvottelut heti, kun Iso-Britannia on siihen 8.6 pidettävien parlamenttivaaliensa jälkeen valmis.

Meillä on edessämme useamman vuoden mittaiset erittäin haastavat neuvottelut. Suurin osa ajasta tulee kulumaan arkisen puurtamisen merkeissä, erittäin teknisten ja juridisten yksityiskohtien parissa.

Iso-Britannia antoi eroilmoituksensa 29.3.2017, ja eroneuvotteluille on varattu kahden vuoden määräaika.

Suhtaudumme neuvotteluihin rakentavasti ja toivomme UK:n pysyvän läheisenä kumppanina myös tulevaisuudessa.  Tämä on erittäin tärkeää Suomen kannalta.

Vanhemmat kirjoitukset »