Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 21.8.2017 12:43Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017Lue lisää »
  • 21.6.2017 22:12Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssaLue lisää »
  • 20.6.2017 14:40Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017

Maanantai 21.8.2017 klo 12:43

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat,

Toivon, että olisimme voineet aloittaa suurlähettiläspäivät iloisemmissa tunnelmissa. Torstaina Barcelona ja perjantaina Turku. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa epäillään terroritekoa.  Teko oli tuomittava, vastenmielinen ja raukkamainen. Se on vastoin ihmisyyttä ja myös kaikkien uskontojen vastaista.

Erilaiset uhka-arviotkin huomioiden olemme pelänneet ja varautuneet siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa. Tämän tyyppisten iskujen eräänä tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa, ja pyrkiä luomaan sekä kiristämään vastakkainasettelua. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että tämä tavoite ei toteudu. Nyt tarvitaan malttia ja luottamusta ihmisten välillä. Yksittäisen tapauksen perusteella ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vastakkainasettelua tulee välttää. Nyt tarvitaan siltojen rakentamista.

Useat ihmiset yrittivät estää Turun tekijää toteuttamasta tekojaan ja auttaa uhreja.  Nämä rohkeat ihmiset tulevat taustoiltaan eri yhteiskuntaryhmittymistä. Tämäkin osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Meidän kaikkien on yhdessä puolustettava ihmisyyttä sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

Minulle perjantain tapahtumat – se millä tavoin paikalle osuneet ihmiset reagoivat – ovat osoitus myös ihmisten suuresta rohkeudesta, kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. Suomi on avoin, kansainvälinen ja rohkea yhteiskunta. Tältä tieltä ei pidä ottaa harha-askeleita siitä huolimatta, että perjantain tapahtumien jälkeen olisi niin helppoa käpertyä sisäänpäin. Kun terroriteolla yritetään järkyttää yhteiskuntaa, meidän on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tähän tarvitaan Suomessa nyt kaikkien puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja täällä toimivien uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä.

Olemme osa Eurooppaa sen monissa merkityksissä. Tiiviisti yhteistyötä tekevä Eurooppa menee eteenpäin. Kun katson omaa pääministeriaikaani, voin sanoa, että vaikeudet ovat voimistaneet ja tuoneet EU-maita yhteen. Seisomme yhdessä samassa rintamassa terroristeja vastaan ja puolustamme yhteisiä arvojamme. Näin pitää nyt tapahtua Suomessakin. Pienen ihmisjoukon toiminta ei muuta uskoamme ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvyyteen, vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Toimimme entistä päättäväisemmin näiden periaatteiden puolesta. 

Suomen on edelleen autettava hädänalaisessa tilanteessa olevia, sotien runtelemia ja vainottuja ihmisiä, perheitä. Vaikeasta omasta taloudellisesta tilanteestamme huolimatta panostamme jatkossakin niin ihmisten auttamiseen kriisipesäkkeissä, rauhanvälittämiseen kuin otamme vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

Mutta samaan aikaan meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista. Ja jos näin ei ole, meillä pitää olla nopeat keinot väärin perustein Suomeen tulleiden maasta poistamiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjät meidän on kyettävä tunnistamaan aikaisemmin.

Hallituskauden aikana on tehty paljon. Puoliväliriihessä turvallisuus määriteltiin painopistealueeksi. Myös EU:ssa on tehty paljon. Jos tutkinta sitä edellyttää, myös uusia toimia on tehtävä.

Olemme jo hallituskauden alussa päättäneet modernisoida nopealla aikataululla tiedustelulainsäädäntömme vastaamaan nykypäivän turvallisuustarpeita ja toisaalta saattamaan sen samalle viivalle EU-kumppaneidemme kanssa. Emme voi jatkaa niin, että saamme tietoja mahdollisesti kansalaistemme turvallisuuden kannalta vaarallisista henkilöistä ulkomailta, mutta emme pysty riittävällä tavalla ja ajoissa itse henkilöitä tutkimaan. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen tarvitaan ensisijassa suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta se on myös osa kansallista vastuutamme.

Turun tapahtumien jälkeen asian pitäisi olla myös perustuslain näkökulmasta selvä: oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus. Nyt pitää ponnistella yhdessä lainsäädännön voimaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tähän toivon kaikkien eduskuntapuolueiden yhtyvän.

Arvoisat suurlähettiläät,

Vuosi sitten puhuessani täällä suurlähettiläspäivillä Euroopan unionista tunnelmat olivat odottavat ja hieman epätietoiset brexitin vuoksi. Myöhemmin keväällä olisivat vuorossa niin Hollannin kuin Ranskankin vaalit, jotka olisivat voineet pahimmillaan kääntää radikaalisti EU:n suuntaa ja heikentää sen toimintakykyä.

Tunnelmat tänään ovat ehkä jopa toiveikkaat. EU on viimeisen vuoden aikana osoittanut yhtenäisyyttä sekä kykyä katsoa jälleen eteenpäin. Olemme myöntäneet, että Euroopan unionilla on toimintatavoissaan paljon kehitettävää. Uskottavuus ja unionin merkitys kansalaisten silmissä on joka päivä ansaittava.

Viimeisimmät vaalit eri jäsenvaltioissa osoittavat, että tämä luottamus on palautumassa. Jäsenvaltioissa on ymmärretty EU:n kokonaisvaltainen merkitys rauhan, vakauden ja vaurauden takaajana. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

Britannian ero ja komission johtamat eroneuvottelut leimaavat myös tulevaa vuotta. Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusneuvotteluissa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaa etumme ja samalla suojelee unionia ja unionin yhtenäisyyttä. Vaikka neuvottelujen alkumetrit ovat olleet hieman takkuisia, olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.

Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Sen tiedämme jo, että monien tärkeänä pitämiemme asioiden kuten sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen vaatii meiltä entistä suurempia ponnisteluja ilman brittejä.

Kuluvan vuoden aikana Euroopan unionissa on katsottu vahvasti eteenpäin. Tätä on tukenut neuvoston viime kesänä käynnistämä pohdinta 27:n jäsenvaltion unionista.  Prosessin lopputuloksena julkaistiin Roomassa maaliskuussa julistus EU:n tulevaisuudesta. Vaikutimme vahvasti julistuksen sisältöön ja saimme sinne meille keskeiset periaatteet, joilla haluamme luotsata unionia eteenpäin. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta. Olemme osallistuneet näihin sektorikohtaisiin pohdintoihin aktiivisesti ennakoiden.

Suomi on EU:n uudistustyössä keskeisesti mukana. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Sen sijaan perussopimusten muuttamista emme pidä nyt ajankohtaisena. Tämä oli selkeästi lähtökohtana myös maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa. Unionin toiminnan kannalta perussopimusten avaaminen ja siitä seuraava vuosien neuvotteluprosessi halvaannuttaisi pahimmillaan unionin toimintakykyä ja neuvotteluvoimaa. Siihen meillä ei ole varaa. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ja kehittämiselle esimerkiksi puolustuksen osalta ovat olemassa ilman perussopimusten avaamistakin.

Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa voidaan edetä eritahtisestikin, mutta siten, että ovi on jatkuvasti auki kaikille jäsenvaltioille. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Mukana oloon on lähes poikkeuksetta päädytty.

EU:n keskeisiä asioita lähivuosina ovat talouskasvu, turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta.

Kokemuksesta tiedän, että talouden tasapainottaminen ja uudistusten tekeminen ei ole helppoa. Kun se ei ole helppoa täällä – ei se ole sitä Kreikassa, Ranskassa tai Italiassakaan. On paljon helpompaa syyttää ongelmista EU:ta tai vetäytyä yhteisvastuun taakse. Uudistukset on tehtävä ja rakenteet laitettava kuntoon ja sääntöjä noudatettava ennen kuin voidaan edetä EMUn syventämisessä. Tällä hetkellä on ensisijaista viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä, eikä pankkisektorin riskien jakamista. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Eteenpäin on katsottava, mutta sovitut kotiläksytkin pitää tehdä.

Työpaikkojen lisäämisessä sekä kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tästä keskustelemme ensi kuussa Tallinnassa.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomelle ja EU:lle paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus. Bio- ja kiertotalouden osalta EU:n on oltava edelläkävijä. Tässä myös Suomella on vahva rooli. Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden sekä fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta. Suomi on näihin sitoutunut.

Uusiutuvien materiaalien käyttöönottoa on edistettävä. Mielestäni maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus toimii päinvastaiseen suuntaan. Asiassa tarvitaan edelleen laajaa kansallista rintamaa ja yhteistyötä, jotta voimme taata, ettei teoreettisilla maankäyttösektorin laskentasäännöillä hankaloiteta metsiemme kestävää käyttöä ja biotaloutemme vahvaa pohjaa. Keskustelin tästä eilen Ruotsin pääministerin kanssa ja jatkamme aiheesta perjantaina Tukholmassa. Niin kutsuttujen metsäisten maiden on jatkettava yhteistä ponnistelua hyvän ratkaisun löytämiseksi.

Myös valmistautuminen tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on alkanut. Nyt kun yksi suurimmista nettomaksajista on poistumassa, neuvottelutilanne on haastavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rahoituskehysten osalta kovaa vääntöä käydään niin budjetin kokonaistasosta kuin sisältöjen painotuksista.

Budjetin kokonaistasoa määriteltäessä Suomen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Sisältöihin ehdimme vielä palata.

Toinen tärkeä kokonaisuus ajankohtaisessa EU-työssä on turvallisuus. Turun ja Espanjan tapahtumat korostavat jälleen yhteistyön merkitystä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja yhteistyössä. Euroopan unioni on tärkein työkalumme tässä työssä. Yhteistyötä EU:n piirissä ja myös kahdenvälisesti on vahvistettava ja kehitettävä määrätietoisesti. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tietojen vaihdon parantaminen ovat parasta, mitä eurooppalaiset maat voivat tehdä.

Suomi on ajanut pitkään EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Teimme yhteisen aloitteen Ranskan kanssa kesäkuussa 2016. Asia on edennyt ripeästi viimeisen vuoden aikana. Kehitys on ollut luontevaa ja Suomi on ollut vaikuttamisen etunenässä.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme selkeästi tavoitteen edetä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken. Konkreettisia askelmerkkejä tämän osalta linjataan syksyn aikana. Suomi painottaa pysyvän yhteistyön osalta avaruusyhteistyötä, hybridiosaamista sekä meriteknologiaa. Näiden lisäksi olen keskustellut mm. kyper-yhteistyön lisäämisestä. Nyt haemme aktiivisesti yhteistyömaita painopisteidemme tueksi. Tähän saakka olemme tehneet tiivistä yhteistyötä mm. Ranskan ja Saksan kanssa. Suomi on ollut aktiivinen myös tällä rintamalla perustamalla nopealla aikataululla Hybridiosaamiskeskuksen Helsinkiin.

Muuttoliikkeen hallinta tulee pysymään edelleen agendalla. Kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on vaikutettava tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin juurisyihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja varmistettava kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen vastuunkantoon.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen kannalta tulevat vuodet EU-politiikan osalta ovat erityisen mielenkiintoiset. Kahden vuoden päästä olemme puheenjohtajavaltio. Pöydälle tulee isoja ja merkittäviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä rahoituskehyksistä alkaen. Valmistelu eri tasoilla on jo alkanut.

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Suomen puheenjohtajuus näkyy laajalle ja me käytämme tätä aktiivisesti hyväksemme Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi, ja myös suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa sekä Euroopan unionissa että globaalisti.

Hallitus hyväksyi maaliskuussa arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen reunaehdot. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnak­kaiseloa sekä ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa.

Ilmastonmuutos kärjistää entisestään monia ongelmia, mukaan lukien lisää järjestäytymätöntä muuttoliikettä ja aiheuttaa uudenlaisia konflikteja. Ennusteiden mukaan suuret alueet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulevat lähivuosikymmeninä asuinkelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Pariisin sopimuksen nopea toimeenpano ja energiatransition maailmanlaajuinen edistäminen ovat välttämättömiä. USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä lisää haasteita. EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastopolitiikassa ja saatava oma 2030-ilmastopakettinsa valmiiksi.

Arvoisat kuulijat,

Suomen talous on monen vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt vihdoin kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi jo lähes kolmeen prosenttiin. Miksi näin?

Kansainvälinen suhdannekin on parantunut, mutta muutos ei ole dramaattinen. Jatkon suhteen olen kuitenkin optimistinen. Suomelle keskeisen EU-alueen kasvu tukisi myös Suomen talouden kasvua. Ei ole myöskään syytä aliarvioida kasvavaa luottamuksen merkitystä niin euroon kuin yleensä EU-alueen kykyyn uudistua. Usko EU:n kykyyn selvitä eteen tulevista haasteista luo pohjaa investoinneille.

Suomen talouskasvun nopeutuminen on monen tekijän summa. Olennaisin kaikista on uskon palauttaminen kansantalouden kestokykyyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn muutos. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus sekä kolmen viimeisen vuoden lähellä nollaa olleet palkkaratkaisut ovat luoneet pohjan työn kilpailukyvyn nopealle parantumiselle. Myös tuottavuuden kehitys on viimeinkin lähtenyt oikeaan suuntaan. Samaan aikaan keskeisten kilpailijamaiden kustannukset ovat nousseet. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy jo yritysten vientimenestyksessä.

Olennaisessa osassa ovat myös monet rakenteelliset uudistukset ja sääntelyn keventäminen. Työmarkkinoihin liittyen on tehty valtava joukko pieniä, mutta välttämättömiä uudistuksia, jotka luovat kannusteita työn vastaanottamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti olemme myös tukeneet talouskasvun edellytyksiä vapauttamalla markkinoita kilpailulle ja purkamalla kilpailua rajoittavia normeja. Tämä koskee mm. kauppaa, liikenne- ja logistiikkasektoreita kuin esimerkiksi rakentamista. SOTE-uudistuksen tavoitteet ovat muualla, mutta on selvää, että uudistus on lisännyt kiinnostusta myös Suomen terveyssektoriin.

Olen myös iloinen siitä, että luottamus kotimarkkinoilla vahvistuu koko ajan. Parantuneen taloustilanteen myötä moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja yhä harvempi pelkää menettävänsä sen. Kotitalouksien kasvaneen luottamuksen seurauksena yksityinen kulutus on ollut talouskasvua edelleen vahvistava tekijä.

Lisäksi on korostettava eri julkisten toimijoiden sinnikästä työtä eri toimialoilla niin telakoiden, kaivosten, autotehtaiden tai datakeskusten pitämiseksi tai houkuttelemiseksi Suomeen. Sama koskee myös suomalaisesta metsästä kumpuavia uusia tuotteita ja innovaatioita. Näissä monessa hankkeessa tai yleensä toimialojemme kansainvälisen tietoisuuden lisäämisessä myös teidän monen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä.

Hyvät kuulijat,

Osallistuin juuri kesällä suurelle Team Finland -matkalle Pekingiin. Matkan aikana allekirjoitettiin myös ennätysmäärä erilaisia yhteistyösopimuksia. Tämän taustalla oli tietysti pitkälti UM:ssä ja TF-verkoston puitteissa tehty pitkäaikainen suunnittelu sekä poliittinen valmistelu. Tämä ja syksyllä tekemäni Meksikon ja Argentiinan matkat osoittivat jälleen kerran, kuinka tärkeä rooli ulkomaanverkostolla ja teillä jokaisella on yrityspalvelujen vahvistamisessa ulkomailla ja siten Suomen talouden kasvun edistämisessä.

Team Finland -toimintaa on päätetty uudistaa sen jälkeen kun edellisen kerran kokoonnuimme suurlähettiläspäiville. Uudistuksen tavoitteena on purkaa siiloutunutta palvelurakennetta, selkeyttää edelleen palvelulupausta ja määritellä selkeästi palveluiden tuottamisvastuut. Henkilöresursseja on kohdennettava enemmän asiakasrajapintaan ja kotimaan toiminnoista ulkomaille.

Nykyjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettava ja kyettävä saamaan aikaan suurempi vaikuttavuus. Perustettavan innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland- osakeyhtiön perustamisella tavoitellaan suomalaisen vienninedistämisverkoston vahvistamista vähintäänkin kilpailijamaiden tasolle. Onnistumistamme mitataan yritysten tyytyväisyydellä saamiinsa palveluihin.

Yhteenvetoa talouskehityksen osalta voi todeta, että monista vaikeista ja paljon kritiikkiäkin saaneista ratkaisuista huolimatta – tai ehkä niiden johdosta, olemme suhteellisen vakaalla kasvu-uralla. Vienti vetää ja Suomeen taas investoidaan. Hallituksella on vielä paljon tehtävää ja sitä jää myös seuraavallekin hallitukselle.

Olennaista on, että haemme kasvulle nyt oikeaa kulmakerrointa. Pääministerinä minun olisi poliittisesti helppo kannustaa verojen laskuun ja palkkojen korotukseen – niin olisi varmasti helpointa mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja monen vaikean vuoden jälkeen. Se olisi kuitenkin vastuutonta talouspolitiikkaa. Myönteisessä suhdannetilanteessa meidän on oltava pidättyväisiä niin veronalennusten suhteen kuin työmarkkinoillakin.

Arvoisat suurlähettiläät,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen satavuotisjuhlien tunnus on "yhdessä". Tuo tunnus tuli hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime perjantaina Turun torilla. Selviämme myös terrorismin todellisuudesta parhaiten yhdessä.

Kokemistamme vastoinkäymisistä ja kriiseistä huolimatta voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Elämme jälleen yhtä murroskautta. Eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, ettemmekö tästäkin selviä. Entistä vahvempina.

Monissa teidän asemamaistanne 100-vuotiaalla on suuri symbolinen merkitys. Toivon että käytätte tätä hyväksenne juhlavuoden huipentuessa, ja välitätte Suomen viestiä ylpeänä eteenpäin miettien juhlavuoden teemaa.

Jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, uudistuvan ja nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. Tämäkin työ on osoitus päättäväisyydestämme yhteisten suomalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

 

Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 22:12

Vierailin tänään Berliinissä ja tapasin liittokansleri Angela Merkelin. Tapaaminen toteutui erinomaisena ajankohtana. Eurooppalainen keskustelu mm. EMUn (talous- ja rahaliiton), puolustuksen ja ilmastoasioiden osalta käy aktiivisena.

Meille on Merkelin kanssa kehittynyt näiden kahden vuoden aikana hyvä ja luottamuksellinen suhde. Osaltaan sitä on tiivistänyt se, että Eurooppa-neuvostossa istumme vierekkäin. Siten voimme käydä avointa keskustelua kokoustenkin yhteydessä.

Tämän päivän tapaaminen oli erinomainen ja vahvisti yhteisiä näkemyksiämme useilla sektoreilla. 

EU:n puolustusulottuvuus nousi vahvasti esille. Olemme olleet perinteisesti Saksan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Haluamme edetä ripeästi ja kunnianhimoisesti myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Niin Suomi kuin Saksa ovat ilmaisseet vahvan tahdon saada asia lopulliseen päätökseen ja jäsenmaiden väliseen yhteisymmärrykseen viimeistään tämän vuoden aikana. Hankkeiden osalta Saksa ja Suomi tulevat tekemään vahvaa yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Myös Ranska on ollut puolustusyhteistyön kehittämisessä aktiivinen.

Puhuin Ranskan presidentin Macronin kanssa viime viikolla. Myös hän ilmaisi vahvan tahtonsa edetä puolustuksen kehittämisessä kunnianhimoisesti. Merkel vahvisti omalta osaltaan tämän ranskalaisten tahtotilan. Suomella on näin rinnallaan vahvat kumppanit Euroopan turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä.

Kävimme Merkelin kanssa syvällisen keskustelun EMUn kehittämisestä sekä Saksan näkemyksistä edetä asiassa. Keskustelu osoitti linjamme yhteneväisyyden. Tässä kohtaa meidän pitää pystyä erottamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää pystyä kehittämään talous- ja rahaliittoa, myös merkittäville muutoksille on tarve. Tämä ei ole kuitenkaan seuraavan vuoden tai edes vuosien tavoite. Totesimme Merkelin kanssa yksimielisesti, että reunaehtojen toteutuessa voimme edetäkin. Reunaehtoina näemme mm. yksittäisten jäsenvaltioiden oman talouden kuntoon laittamisen ja omat sisäiset toimet, esimerkiksi pankkisektorin täytyy olla huomattavasti paremmassa kunnossaPankkien ongelmat eivät saa kaatua enää yhteisesti maksettavaksi

Ilmastokysymyksissä EU:n on otettava johtajuus. Yhdysvaltojen päätökset vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta johtavat siihen, että meidän oltava vielä selvemmin pilotin paikalla tässä asiassa. Suomi on tässä etulinjassa. Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia. LULUCF:n osalta asetettu vertailuajanjakso on epäoikeudenmukainen. Sovimme Merkelin kanssa, että ympäristöministerimme jatkavat asian käsittelyä ja pyrkivät omalta osaltaan löytämään yhteisymmärryksen.

Berliinistä matka jatkuu Brysseliin ja Eurooppa-neuvostoon. Juhannusta pääsen viettämään tiukasti eurooppalaisten kysymysten äärellä.

Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassa

Tiistai 20.6.2017 klo 14:40

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Työllä on keskeinen merkitys yhteiskunnan sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi. Nyt työ on murroksessa.

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin edellytys. Siksi työ on myös hallituksen politiikan keskiössä. Hallitus on pyrkinyt madaltamaan kaikin keinoin työllistämisen kynnyksiä. Työ ja ahkeruus ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kaikille tasa-arvoinen tie vaurauteen. Tästä on pidettävä kiinni.

Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jonka tehtävä on tunnistaa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien. Tulevaisuusselonteoissa linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Me teemme nyt tulevaisuusselonteon kahdessa osassa, jotta siitä voidaan keskustella eduskunnan kanssa jo nyt, eikä vain hallituskauden lopussa. Selonteossa tehty työ perustuu avoimelle yhteistyölle ja jatkuvan ennakoinnin hyödyntämiselle päätöksenteossa.

Tulevaisuusselonteon luonteeseen kuuluu myös tulevaisuuden sanoittamista ja aktiivista rakentamista. Selonteon on tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden me Suomelle haluamme. Työn murroksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja siitä saatavan arvon uudelleen määrittelyä. Se tarkoittaa myös murroksen johdosta tehtäviä päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa niin sosiaaliturvaan kuin verotukseen.

Tulevaisuustyön tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta. Tarkoitus on valmistautua erilaisiin muutoskulkuihin ja tarkastella kriittisesti nyt tehtäviä päätöksiä näiden mahdollisten muutosten kautta. Tärkeää on myös ravistella irti nykyhetkestä ja ratkaisuista. Ne perustuvat usein siihen, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

Meidän tulevaisuusselontekomme aihe on työn murros. Tässä selontekoprosessissa etsitään vastauksia laajoihin työn murrosta ja tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Nyt annettu selonteon ensimmäinen osa tuottaa tietoa työn muutoksen laajasta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Se nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Niihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Selonteon toinen osa, kevätkaudella 2018, kokoaa näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen sekä tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta nyt tähän ensimmäiseen osaan:

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa rakennetaan jaettua ymmärrystä työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta. Keskeisimmät kysymykset käsittelevät sitä, kuinka työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja monen yhteiskunnallisen järjestelyn, kuten sosiaaliturvan tai verotuksen pohjan. Toisaalta murros ja muutos luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toiminnan ja itsensä työllistämisen muodoille, kuten alusta- ja jakamistaloudelle.

Yksi suurimmista haasteista on, että työtä ja työmarkkinoita haastaa eriarvoistuminen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että teknologian edistyminen kohtelee erityyppisiä tehtäviä eri tavoin ja eri tahdissa. Työntekijöillä on erilaisia voimavaroja ja resursseja. Työn, työmarkkinoiden ja työn arvon polarisaatiosta seuraavat epävarmuuksia ja riskejä.

Työn ja työelämän muutoksista on viime vuosina esitetty monia erilaisia arvioita – milloin työelämä menee parempaan, milloin huonompaan suuntaan. Voidaan yleistää, että keskimäärin suomalaisilla menee töissä hyvin. Pohjoismainen työelämä on Euroopan parasta. Silti on kasvava määrä ihmisiä, joille kasaantuu kohtuuttomasti työhön ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta. Työn murrokseen täytyy suhtautua vakavasti.


Arvoisa puhemies!

Selonteossa työn tulevaisuudesta on tunnistettu kaksi keskustelulinjaa. Toinen niistä korostaa tuottavuutta ja kilpailukyvyn kehitystä. Toinen korostaa työn merkityksellisyyttä ja muuttuvia arvoja. Kumpikin keskustelu on yksinään vajavainen, siksi tarvitaan sillanrakentamista.

Työn murros on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Siihen ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Työn murroksessa voi murtua kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys. Orastava talouskasvukaan ei enää automaattisesti takaa entisenlaista työllisyyden kasvua.

Murroksen seuraukset yhteiskunnassa voivat olla valtavia. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä muutos sisältää ja merkitsee ja miten siihen vaikutetaan.

Millaista työelämä on ja miten työ lisää osallisuutta, vaikuttaa yksilöihin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Tämä selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Kun sanotaan työn olevan murroksessa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tarkoitus ei ole koota listoja siitä, mikä työ tai mitkä ammatit häviävät ja mitkä eivät, vaan valottaa syvää ja sukupolvien yli jatkuvaa muutosta. Selonteon tässä vaiheessa on nyt tunnistettu seuraavat viisi muutoskokonaisuutta:

1) Työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset

Tällä tarkoitetaan sitä, että automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn organisoinnin tapoja ja vähentävät kustannuksia. Yhtäaikaisesti työpaikat vähenevät ja ammatinkuvat hämärtyvät. Syntyy yhä enemmän väliaikaisia organisaatioita ja yhteisöjä.

2) Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos

Jos työtä tehdään ilman perinteistä työntekijä-työnantaja-suhdetta, muutospaineita kohdistuu keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin ja prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike.

3) Toimeentulon muutos

Viittaa siihen, että jos toimeentulo rakentuu useista puroista, niin ihminen tarvitsee uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja tulla toimeen ja uudenlaisia turvaverkkoja pirstoutuvan toimeentulon tueksi. Tässä muutoksessa toimeentulon ja tuottavuuden polarisaatiokehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

4) Osaamisen muutos

Tarkoittaa sitä, että jos muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja laveaa osaamispohjaa, niin osaamistarpeet muuttuvat taidoiksi yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiin, hallita omaa toimintaa ja toimia muiden kanssa. Myös osaamisen eriarvoistumiskehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Ja viimeisenä:

5) Työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos

Tällä tarkoitetaan sitä, että työ ei enää aina ole pääasiallinen väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ ei myöskään enää tarkoita sitä, mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Tästä huolimatta ihmiset voivat kiinnittyä yhteiskuntaan jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Tätä on vahvistettava.

Kun työntekijän ja työnantajan, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät, keskeiset yhteiskunnan rakenteet, kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja lainsäädäntöön kohdistuu uudistamispaineita. Muutoksien pohjalta olemme tunnistaneet isoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ne ovat muun muassa seuraavanlaisia:

- Miten järjestetään hyvinvointiyhteiskunta, jos talouskasvusta huolimatta kasvava osa ihmisistä jää perinteisen työelämän ulkopuolelle ja palkkatyön verotuksesta saatava rahoituspohja murenee?

- Miten järjestetään yhteiskunnan turvaverkot, jos perinteiset hyvinvointiyhteiskunnan rajanvedot ja säännöllisyydet hämärtyvät ja muuttuvat neuvoteltaviksi?

- Miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan, jos ei työn kautta ja miten uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

- Miten luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien ihmisten pärjäämiselle ja ehkäistään eriarvoistumiskehitystä?

- Miten taataan lavea osaamispohja ja joustavat, yksilölliset osaamisen polut läpi elämän?

- Miten työstä ja sen arvosta keskustellaan nyt ja tulevaisuudessa?

- Pitäisikö luovaa tuhoa eli vanhojen yritysten ja ammattien katoamista ja uusien kehittymistä nopeuttaa ja miten helpotetaan uuden toiminnan käynnistämistä yrityksissä tai uuden työn ja tekemisen löytymistä yksilölle?

Moniin kysymyksiin on jo tehty ja tehdään paljon työtä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta aikajänteestä huolimatta selonteko ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt tehtävissä poliittisissa päätöksissä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin perustulokokeilusta. Se käynnistettiin tämän vuoden alusta. Perustulo voi olla jatkossa merkittävä osaratkaisu työnmurroksessa. Kokeilumme on maailmalla pistetty merkillä ja se herättää paljon mielenkiintoa. Tulevaisuusselonteon 2. osan valmistuttua meillä on jo tuloksia perustulokokeilusta.

Myös hallituksen puolivälintarkastuksessa tekemä linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta on hyvä esimerkki siitä, että työn murrokseen vastataan. Sitä selontekotyö voi omalta osaltaan pohjustaa ja tukea. Uuden talouden ja työn mahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa Suomen tekoälyohjelmalla ja liikennekaarella.

Työn ja talouden mahdollisuuksia vahvistetaan myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen tiivistyvällä yhteistyöllä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, kokeilevan teknologian hyödyntämisessä ja testialustojen tarjoamisessa. Hallitusohjelman kärkihankkeissa jatketaan innovatiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä. Tänä keväänä on avattu kokeilunpaikka.fi -alusta uusille kokeiluille ja niiden rahoitukselle.

Tulevaisuuden työ on myös entistä digitaalisempaa ja kansainvälisempää. Koulutusjärjestelmäämme on suunnattava tukemaan erityisesti näitä kahta megatrendiä. Tämä hallitus on jo panostanutkin kumpaankin näistä.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka ovat siis merkittävältä osin luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla muuttumattomassa tilassa samaan aikaan, kun toimintatavat niin työn tekemisessä kuin teknologian kehittyessä muuttuvat.

Tulevaisuuden työ edellyttää lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä työnantajilta ja työntekijöiltä. Työmarkkinarakenteiden ja lainsäädännön on kehityttävä tukemaan näitä. Työpaikat ovat entistä erilaisempia ja kohtaavat erilaisen kansainvälisen kilpailun.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuus määrittää kansantalouden vaurauden. Tulevaisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työn järkevämmälle tekemiselle ja luovuuden vapauttamiselle.

Yrittäjämäinen työn tekeminen lisääntyy ja ylipäätään pienten yritysten merkitys kasvaa edelleen. Yksinyrittäjyys on kasvanut hurjasti pelkästään 2000-luvulla, millä on monia puolia ja vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse palkkatyöstä luopumista, vaan sitä että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee. Yhteistyötaidot korostuvat. Samalla pitäisi korostua se, että myös rakenteet antavat yhteistyölle tosiasiallisen mahdollisuuden.


Hyvä puhemies!

Hallitus haluaa varmistaa:

Että meillä on tarvittavat kyvykkyydet digitalisaation, tekoälyn, automaatio tai ekosysteemiajattelun hyödyntämiseen.

Että meillä on näkemyksellistä johtajuutta, joka tunnistaa maamme vahvuuksia ja osaa hyödyntää niitä.

Että tunnistamme hallinnolliset, asenteelliset, säädökselliset ja rahoitukselliset pullonkaulat uusien ratkaisujen muotoutumiselle ja teemme kaikkemme niiden poistamiseksi.

Tarvittavat ratkaisut liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen, työn merkityksellisyyden vahvistamiseen, itsensä työllistäjien ja yksin työskentelevien parempaan kohtaamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän
jatkuvan osaamispohjan rakentamiseen. Näillä kysymyksillä menemme myös kohti selonteon toista osaa, jossa lähdetään rakentamaan ratkaisuja ja politiikkavaihtoehtoja.

Teknologia tuottaa paljon vapautta, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille. Meidän on uskallettava muuttua maailman mukana.

Tulevaisuusselonteko tehdään avoimesti keskustellen. Kutsumme keskusteluun ja yhteistyöhön mukaan laajalti erilaisia sidosryhmiä ja tahoja, jotka jo tekevät työtä Suomen tulevaisuuden eteen.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

Maanantai 19.6.2017 klo 12:23

(muutosvarauksin)


Arvoisa puhemies!

Parlamentarismin ydin on, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja että hallitus voi jatkaa niin kauan kuin tämä luottamus on olemassa, yleensä vaalikauden loppuun saakka. Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava. Pääministerinä katson myös, että hallituksen on syytä pyytää eroa, jollei se ole toimintakykyinen, eikä pysty toteuttamaan tehtäväänsä.

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, että arvioni mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Kaikki päätökset ja mielipiteet perustuvat arvoihin. Jokainen puolue on rakentunut tietoisesti tai tietämättään kukin omalle arvopohjalleen. Käytännön päätöksenteossa hallituksessa arvoista nousevien mielipiteiden pohjalta tehdään kustakin päätettävästä asiasta kompromissi. Joskus se on helpompaa, joskus hyvin vaikeaa. Kuultuani lauantaina Perussuomalaisten puoluekokouksen päätöksen ajattelin arvoeron hallituspuolueiden välillä kasvaneen merkittävästi henkilövaihdosten vuoksi.

Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut, kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Päätimme valtiovarainministeri Orpon kanssa, että ennen johtopäätösten tekemistä käymme selventävän keskustelun perussuomalaisten uuden puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon kanssa. Näin myös teimme. Tuo keskustelu oli mielestäni hyvä, suora, avoin ja rehellinen.

Mietittyämme tilannetta ministeri Orpon kanssa, päädyimme ehdottamaan, että hallitusyhteistyö Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa ei enää voi jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.

Lisäksi Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja kertoi jäävänsä Brysseliin. On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.

Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät päättivät maanantai-iltana ehdotustemme mukaisesti lopettaa yhteistyön Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Arvoisa puhemies!

Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja. Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.

Tiedossani oli myös, että liikehdintä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan. Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki Perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi valtioneuvoston jäsentä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään. Ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet arvopohjan päätöksenteossa säilyvän samana kuin aiemmin. Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta.

Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta. Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut. Päätimme ministeri Orpon kanssa esittää Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia. Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä. Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät ehdotuksemme myöhemmin tiistai-iltana.

Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.


Arvoisa puhemies!

Mennään ajassa hiukan taaksepäin toukokuuhun 2015, jolloin Tasavallan presidentti nimitti nykyisen hallituksemme. Sen muodostivat eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen - Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kansallinen Kokoomuksen - eduskuntaryhmät.

Silloin, tässä salissa, kerroin, että hallitusohjelmamme kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehyenä kansakuntana. Olemme tätä siltaa nyt rakentaneet kaksi vuotta. Olemme saaneet myös paljon aikaan. Tilanne on parantunut suunnitellusti.

Hallituskokoonpanossamme on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen neljä yksittäistä muutosta. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta strategiseen hallitusohjelmaamme. Ei ole nyt käsittelyssä olevalla parlamentaarisen pohjan muutoksellakaan. Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.



Arvoisa puhemies,

Talouden saralta kuuluu päivittäin hyviä uutisia laajalla rintamalla. Teollisuuden liikevaihto on viimeisen tiedon mukaan kasvanut alkuvuonna 12,2 prosenttia ja palveluiden 7,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi 19,5 prosenttia. Hyvien uutisten seurauksena konkurssien määrä on vähentynyt alkuvuonna lähes 30 prosenttia.

Kaikki nämä hyvät uutiset tiivistyvät siihen, että talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Yritysten usko tulevaan on palautunut, minkä seurauksena investoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia. Ensimmäinen tieto toisesta neljänneksestä kertoo, että talous on jatkanut nopeaa kasvuaan.

Talouskasvun nopeutuminen on ehdoton edellytys työllisyyden parantumiselle. Kohentuva työllisyystilanne merkitsee myös pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantumista. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut lähes 12 000 vuoden aikana, mutta on toki edelleen liian korkealla tasolla (109 200).

Tehtävämme on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Tästä urakasta linjaukset on pääosin tehty kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suomen taloudella on edessään niin merkittävät haasteet, että lisää kasvua ja työpaikkoja tarvitaan. Tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Emme halunneet vaarantaa tätä hyvää kehitystä.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Suomi on aktiivisesti ajanut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Haluamme olla jatkossakin aktiivinen toimija Euroopan unionin kehittämisessä.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Nämä edellä mainitut kokonaisuudet nojaavat vahvasti hallituksen keskeiseen periaatteeseen yhtenäisestä ja toimintakykyisestä Euroopan unionista, joka pohjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kunnioittamiseen, tehokkaaseen päätöksentekoon sekä sääntöjen noudattamiseen. Tämän kaiken pohjana hallitus näkee tärkeänä yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavalla tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.


Arvoisa puhemies!

Perustuslain keskeisimpiin normeihin kuuluu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan. Näin ollen käsillä ei ole perustuslain 62 § tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Myös 26 § säädettyä ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämistä on pidettävä tarkoitettuna erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.

Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on.


Ärade talman!

Förra veckan skedde en förändring i statsrådets parlamentariska bas.

Det är dock inte fråga om en i 62 § i grundlagen avsedd betydande ändring av statsrådets sammansättning. Förändringen i regeringens parlamentariska bas har inte inverkat på regeringens sammansättning. Samma medlemmar fortsätter som medlemmar i statsrådet även efter förändringen.

Finland behöver en funktionsduglig regering, och det har vi.

Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtunut muutos ja viime viikon poliittiset tapahtumat ovat kuitenkin siinä määrin merkittäviä, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa välittömästi eduskunnan arvioitavaksi. Tämä perustuslain 44 § mukainen valtioneuvoston tiedonanto antaakin eduskunnalle mahdollisuuden keskustella hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista ja tarvittaessa äänestää hallituksen luottamuksesta.

Lisää kirjoituksia