Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 17.11.2018 17:46Keskusta julkisti Realistinen vihreys -kärkiteesinsäLue lisää »
  • 13.11.2018 23:05Kahdeksan ALDE-pääministeriä Helsinkiin helmikuussaLue lisää »
  • 9.11.2018 19:00 EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelullaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Keskusta julkisti Realistinen vihreys -kärkiteesinsä

Lauantai 17.11.2018 klo 17:46

Suomen Keskustan tiedote 16.11.2018

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä avasi Seinäjoella Keskustanuorten liittokokouksessa puolueen vaaliohjelman, Luottamuksen apilan, realistisen vihreyden lehteä. 

Puheessaan Sipilä kävi läpi, mitä Keskustan mielestä pitää tehdä seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenellä.

- Politiikka on Keskustalle teon sana. Tällä vaalikaudella keskustalaisia ympäristötekoja ovat olleet muun muassa päätös kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2045, työ suomalaisen ruoan markkinoiden parantamiseksi, sekä uuden kansallispuiston, Hossan, perustaminen ja vanhojen kunnostaminen, kertoi Juha Sipilä Keskustanuorten liittokokouksessa Seinäjoella.

Sipilän mukaan keskeinen keskustalainen arvo on ylisukupolvisuus. Tämän arvon pohjalta Keskusta myös linjaa ympäristöpolitiikkaa. Keskustalaisessa vihreydessä on kyse ihmisen ja luonnon kestävästä kumppanuudesta. Luottamuksen apilan realistisen vihreyden –lehden kärkiteesit seuraavalle vaalikaudelle ovat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa jamonimuotoinen luonto.

Ilmasto kuntoon

- Tänä syksynä julkaistun ilmastoraportin viesti oli selvä. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden ensimmäisten valtioiden joukossa maailmassa, viimeistään vuonna 2045. Tämä vaatii kolmea asiaa: kulutustottumusten muuttamista, hiilinielujen kasvattamista ja uutta teknologiaa esimerkiksi hiilen kaappaukseen, linjasi puheenjohtaja Sipilä.

Keskusta on tehnyt oman kuusikohtaisen ohjelman hiilinielujen vahvistamiseksi. Siihen kuuluu toimia soiden ennallistamisesta maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja huonosti tuottavien peltojen metsittämiseen. Kunnianhimoisimmatkaan kansalliset toimet eivät yksin riitä. Vaikuttamalla kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin sekä kehittämällä ja viemällä ympäristöystävällistä teknologiaa maailmalle Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija. Sipilä esitti marraskuun alussa Euroopan komission puheenjohtajalle Junckerille EU:n ja Afrikan yhteistä metsäohjelmaa Afrikan metsäkatoon puuttumiseksi.

Vihreä talous

Vihreä talous on Suomen menestyksen tae myös tulevaisuudessa. Meidän on siirryttävä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen. Tehdään se, mikä voidaan uusiutuvista, ja kierrätetään jo olemassa olevat raaka-aineet niin pitkälle kuin mahdollista.

-Biotalous vaatii myös raaka-aineita, joista tärkein meillä on puu. Puu on upea ja monipuolinen raaka-aine. Jotta se olisi parhaassa mahdollisessa käytössä, tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Esimerkiksi VTT on arvioinut, että metsäteollisuuden arvo on mahdollista kaksinkertaistaa lähivuosikymmeninä. Avain on hakea uusia, korkean lisäarvon tuotteita puusta, linjasi Sipilä Seinäjoella.

-Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon metsien käytöstä. Keskustelussa unohtuu helposti, ettäuusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Näitä asioita ei pitäisi asettaa vastakkain. Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisempia ratkaisuja vaikkapa rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa, korosti Sipilä puheessaan. 

Parasta lähiruokaa

 Suomalainen ruoka ja sen tuottajat, suomalaiset viljelijät ovat keskustalaisuuden ytimessä. Keskusta on suomalaisen ruuan puolue, suomalaisen viljelijän puolue, suomalaisen maaseudun puolue. 

-Tällä hallituskaudella on pantu toimeen niitä asioita, joita suomalainen ruokaketju on vuosikymmenen odottanut. Kaikista näistä toimista huolimatta maatalouden kannattavuus sukeltaa edelleen. Kaksi vaikeaa satovuotta ovat osasyy tähän, mutta kyllä kyse on myös syvemmästä ongelmasta. Siksi päätimme nimetä vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan uusia keinoja kannattavuuden parantamiseksi, kertoi Sipilä puheessaan Seinäjoelle. 

-Tämän hallituksen ansiosta Suomessa on ensimmäistä kertaa aloittamassa ruuan kauppaa valvova viranomainen, joka kitkee ketjusta kielletyt kauppatavat. Maatalouden kannattavuus paranee vain toimivien, reiluuden markkinoiden kautta. 

 Sipilä linjasi, että myös EU:n maatalouspolitiikkaa on uudistettava. 

 -Tarvitsemme riittävän suuren EU:n maatalousbudjetin, lisää kansallista päätösvaltaa, digitalisaatiota keventämään hallintoa, sekä neuvontaa valvonnan sijaan. Tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille siten, että pidämme samalla ympäristöstä huolta.

 - Ruoka ei ole mikä tahansa kauppatavara. Edelleen vuonna 2018 ruoka on ihmisen elinehto. Vaikka elämme Suomessa usein yltäkylläisyydessä, on hyvä muistaa, että eri puolilla maailmaa kärsitään nälkää. Ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomalaista ruokaa tarvitaan nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän, korosti Sipilä.

 Keskustan mielestä maanviljelijöitä tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskustan tavoitteena on, että suomalainen ruoka on tuotettu hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä.

 - Meillä on Suomessa Euroopan nuorimmat ja koulutetuimmat viljelijät, joten meillä on kaikki edellytykset tähän. Ilmastotyöstä pitää tehdä viljelijöille kannattavuutta parantava uusi tukijalka, ei kannattavuutta heikentävä lisärasite. 

 Monimuotoinen luonto

Keskustalle viljelyn ja varjelun periaate on tärkeä.

-Saamme luonnolta paljon - virkistymisenä, elämyksinä, riistalihana ja kalana ja marjoina. Keskusta on valmis toimimaan moninaisten elinympäristöjen puolesta. Käytännössä kyse on esimerkiksi kalateiden rakentamisesta, Itämeren suojelusta ja kosteikkojen kunnostamisesta. Metsäluonnon suojelemiseksi sitoudumme viemään METSO-ohjelman maaliin. Vapaaehtoisen suojelun malli on Metsossa osoittanut toimivuutensa. Metsien lisäksi sen voi laajentaa myös muihin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja soihin. Laajentamista voisi tukea monipuolistamalla Metson rahoitusmalleja niin, että myös yksityiset tahot voisivat osallistua suojelukohteiden rahoittamiseen. Voimme tehdä paljon metsäluonnon monimuotoisuuden eteen myös talousmetsissä. Talousmetsä ei ole, eikä sen pidä olla, puupelto, korosti Sipilä puhuessaan monimuotoisesta luonnosta. 

 Keskusta korostaa, että luonnossa liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkitut. Jokamiehen oikeuksien lisäksi tarvitsemme jokaisen oikeuden lähiluontoon. Tämä oikeus lähiluontoon kuuluu myös kaupunkilaiselle. Siksi Keskusta pitää kaupunkipuistojen ja viheralueiden puolta.

 - Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteinen aarteemme. Nyt meillä on liikaa lahoavia pitkospuita. Metsään on voitava päästä turvallisesti, liikkuipa sitten lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa, totesi Sipilä. 

 Keskusta on erämyönteinen puolue. Meille on arvovalinta puolustaa eräharrastusta ja sen edellytyksiä. Monille suomalaisille metsästys ja kalastus ovat tärkeä tapa ylläpitää luontosuhdetta. Maamme 300 000 metsästäjää osallistuvat monin tavoin luonnon suojeluun ja hoitavat yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä. Erätalouden osat, kuten kalastus- ja metsästysmatkailu voivat tuoda eloa ja toimeentuloa monille syrjäseuduillemme.

Kahdeksan ALDE-pääministeriä Helsinkiin helmikuussa

Tiistai 13.11.2018 klo 23:05

Tänään kokoonnuimme seitsemän ALDE-pääministerikollegan kanssa Kööpenhaminaan.

Ennen varsinaista yhteistä kokousta tapasin Tanskan pääministeri Lars Lokke Rasmussenin kahdenvälisesti. Tapaan kaikki EU-kollegani ennen eduskuntavaaleja PJ-kautemme tiimoilta joko Helsingissä tai heidän omassa kotimaassaan. 

Kokouksemme agendalla oli sisämarkkinoiden kehittäminen, kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka, toimet vapaa kaupan ja monenkeskisen järjestelmän edistämiseksi sekä entistä tiiviimpi kumppanuus Afrikan kanssa. Kävimme näiden aihealueiden ympärillä erinomaisen keskustelun ja löysimme vahvan yhteisen näkemyksen. Tämä yhteensä kahdeksan maan (Suomi, Viro, Tanska, Slovenia, Belgia, Luxemburg, Tsekki, Hollanti) ryhmä antaa hyvä pohjan ponnistaa yhä parempiin tuloksiin ja vaikuttaa myös EU:n sisäiseen keskusteluun.

Julkaisimme edellä mainituista aihealueista tavoitteellisen jokaisen pääministerin allekirjoittaman julkilausuman. Sisämarkkinoiden osalta haluamme syventää ja laajentaa yhteisiä sisämarkkinoita. Tämän lisäksi peräänkuulutamme digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisen talouden täydellistä hyödyntämistä. 

Vapaa kaupan osalta haluamme EU:n olevan globaali suunnannäyttäjä, sekä monenkeskisen järjestelmän väsymätön puolustaja. Rauhaa ja hyvinvointia ei luoda raja-aitoja rakentamalla, päinvastoin.

Ilmastopolitiikan osalta vaadimme EU:lta globaalia johtajuutta. Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan ja viedä vihreän kasvun uudelle tasolle. Afrikka yhteistyön osalta totesimme yhdessä, että kumppanuus tulee luoda uudestaan ja aivan uudenlaiselle pohjalle. Kehitysavun lisäksi EU:n tulee panostaa entistä enemmän investointeihin ja yhteistyöhön myös yksityisen sektorin kanssa. Afrikkaan on luotava työtä ja menestystä mm.  antamalla mahdollisuuksia startup-yritysten kehittymiselle, innovaatioille jne. Euroopan ja Afrikan välille on luotava todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä kauppaan ja investointeihin keskittyvä kumppanuus.

Julkilausuman keskeiset tavoitteet luovat perspektiiviä ja konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille.

Kokouksessa päätimme myös, että seuraava ALDE-pääministerien kokous järjestetään esityksestäni Helsingissä ensi vuoden helmikuussa. Teemme kokouksesta hienon tapahtuman, Suomi tarjoaa parastaan. Aiheina ovat puheenjohtajakautemme, EU-parlamenttivaalit sekä neuvoston viisivuotinen strategia. Tämä on hieno vaikuttamisen paikka.

Toivotan kollegani tervetulleeksi helmikuussa talviseen Helsinkiin!

EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelulla

Perjantai 9.11.2018 klo 19:00

Olen viimeisen reilun viikon aikana tavannut kahdenvälisesti yhteensä 15 eurooppalaista päämieskollegaa. Vaikka EU-tasolla teemme päätöksiä 28 maan voimin, on maiden kahdenvälisillä neuvotteluilla ja asumattomille väleillä päämiesten kesken tärkeä merkitys.

Minulle eurooppalainen yhteistyö ja EU:saa vaikuttaminen on tärkeä ka hyvin mieluinen osa pääministerin työtä. Suhteet eurooppalaisiin kollegoihin ovat mutkattomat. Tältä pohjalta on hyvä edistää myös kansallisia etujamme EU:n päätöksenteossa.

Olen ilmoittanut, että EU:n puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen tulen tapaamaan jokaisen EU-maan päämieskollegan kahden kesken joko täällä Suomessa tai kunkin kotimaassa. Haluan, että valmistelemme puheenjohtajuuskautemme huolella alusta alkaen.

Kuluneen viikon päämiestapaamiset niin täällä Helsingissä kuin edeltävällä viikolla Oslossa olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Agendalla olivat puheenjohtajuuskautemme lisäksi brexit, rahaliitto EMU:n jatkoaskeleet, tuleva EU:n monivuotinen budjetti sekä ylipäätään eurooppalaisen yhtenäisyyden, vahvan arvopohjan ja oikeusvaltioperiaatteiden vaaliminen.

Tapaamisissa tiivistin tavoitteemme tulevien vuosien EU:n kehittämisen osalta kahden otsikon alle; turvallisuus ja kasvu. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa EU:lta on löydyttävä konkreettisia toimia ja edistystä. Nämä ovat myös asioita, jotka tulevat näkymään kansalaistemme jokapäiväisessä arjessa.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Olemme nostaneet Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuseen liittyvän artiklan yhdessä esille ja pohdittavaksi. Olemme saaneet useita kumppaneita työhön rinnallemme.

Toisaalta, iso osa tulevaisuuden turvaa on vastuullinen ilmastopolitiikka. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.

Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa olemme kannustaneet Euroopan komissiota antamaan ennen Puolan joulukuun alussa pidettävää ilmastokokousta pitkän aikavälin ilmastostrategian 2050 saakka. Tämä toteutunee. Tämä veisi EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.

EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi. Olemme kansallisesti hoitaneet tavoitteemme, joten olemme uskottava toimija myös eurooppalaisella tasolla. Meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.

Kasvun kautta voimme luoda yhteistä hyvinvointia. Tärkeimmät kasvun moottorit EU:ssa ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen sekä vapaan kaupan puolustaminen globaalisti.

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n on otettava myös vapaa kaupan osalta johtajan rooli. Tämä vaati saumatonta yhtenäisyyttä kaikkien jäsenmaiden kesken.

Kasvun ja turvallisuuden kannalta muuttoliikkeen tuomien haasteiden ratkaiseminen on keskeisessä roolissa. Suomen jo pitkään ajama kokonaisvaltainen lähestymistapa on saanut kannatusta myös muilta jäsenmailta. Tämä tuli esille myös tämän viikon tapaamisissa.

Osana muuttoliikkeen ratkaisemista on entistä vahvemman strategisen kumppanuuden luominen Afrikkaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumiseksi. Kumppanuuden, josta hyötyvät niin Afrikka kuin Eurooppa. Esitin torstaina konkreettisen aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille.

Haluan, että osaksi Afrikka-kumppanuutta perustamme metsiin ja ilmastoon keskittyvän ohjelman, jolla tuemme metsien hoitoa ja metsien istuttamista Afrikan maihin. Hiilinieluja kasvattamalla luomme sekä uudenlaista yrittäjyyttä maanosaan, että vastaamme ilmastohaasteeseen. Uskon, että aloitteemme etenee ripeästi.

Tämän viikon tapaamiset osoittivat omalta osaltaan sen, että Suomen työtä EU:ssa arvostetaan ja meidän ääntämme kuullaan. Tulokset vaativat työtä ja pohjan, jolle luottamus neuvottelupöydissä on rakennettu. Tältä pohjalta voimme luottavaisin mielin katsoa kohti syksyä 2019 ja ottaa varmoin ottein EU:n puheenjohtajamaan vetovastuun. 

Hallituksen esitykset yhteiskuntarauhan palauttamiseksi

Torstai 25.10.2018 klo 20:43

Hallitus keskusteli tänään ammattijärjestöjen kanssa mahdollisesta ratkaisusta työmarkkinatilanteeseen ja esitti oman vastaantulonsa asiassa. Hallitus haluaa edelleen edistää alkuperäistä tavoitettaan pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta. Haluamme kuitenkin myös lopettaa mahdollisimman pian työntekijäliittojen painostustoimenpiteistä sivullisille, työnantajille ja työntekijöille itselleen koituvat haitat.

Olen tehnyt viime päivinä töitä kellon ympäri ja tavannut kymmeniä työmarkkinaosapuolien edustajia. Olen kuunnellut näissä tapaamisissa tarkalla korvalla niitä viestejä, joita ammattiyhdistysliikkeellä on tähän asiaan liittyen. Minusta näistä tapaamisista voi vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että kaikki ymmärtävät, että pienet yritykset ovat erilaisessa asemassa isoihin yrityksiin verrattuna silloin, kun työntekijä ei suoriudu tehtävistään.

Nyt hallituksen ehdotus on, että tämä asia kirjataan lakiin juuri näin. Lakiin ei kuitenkaan laitettaisi hallituksen alkuperäisen esityksen tapaan yrityksen työntekijöiden lukumäärälle numeerista rajaa. Sen sijaan laissa todettaisiin, että irtisanomisen perusteita arvioitaessa otettaisiin huomioon työntekijöiden ja yritysten kokonaistilanne sekä yrityksen työntekijöiden lukumäärä.

Toinen johtopäätökseni on, että työntekijäpuolella työttömien aktiivimalli on koettu kiky-sopimuksen vastaiseksi leikkaukseksi työttömyysturvaan. Tämä nousi esiin erityisesti PAM:in hallituksen käydessä tiistaina vieraana luonani Kesärannassa. Hallitus ei ole tarkoittanut aktiivimallia leikkaukseksi, vaan tarkoitus on ollut mallin avulla edistää työttömien aktiivisuutta ja sitä kautta lyhentää työttömyyden kestoa. Tarkoituksena on myös ollut, että kun Suomessa on kova työvoimapula, työ löytäisi tekijänsä.

Olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja myös kansalaisilta. Osan kokemus on, että aktiivimallin aktiivisuusehdot on tällä hetkellä määritelty liian tiukasti. Omakin ajatukseni on, että aktiivisuuden osoitukseksi pitäisi riittää normaali ahkeruus ja aktiivisuus. Myös eduskunta vaati hallitusta seuraamaan, että kaikilla aktiivisilla työttömillä varmasti on mahdollisuus täyttää aktiivimallin ehdot. Siksi hallitus esittää osana kompromissia, että käynnistämme kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin mukaisen aktiivisuutensa.

Tämän lisäksi hallitus jatkaa kolmikantaista valmistelua työttömien omaehtoisen työnhaun mallista. Omaehtoisen työnhaun mallin on tarkoitus astua voimaan, kun te-palvelut siirtyvät maakuntien harteille.

Lisäksi hallitus laskee nyt valmistelussa olevan esityksen mukaisesti henkilöperusteisista syistä irtisanotun työntekijän työttömyysturvan karenssia kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Karenssin laskemisesta on tullut hallitukselle jo nyt positiivista palautetta ja se säilyy tässä hallituksen esityksessä.

Lopuksi haluan kommentoida lyhyesti julkisuudessa ollutta esitys perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden helpottamista pienissä yrityksissä. Määräaikaisuuksista on keskusteltu hallituksessa aiemmin erittäin perusteellisesti. Silloin nousi esiin huoli siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen heikentäisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Otan tämän huolen erittäin vakavasti aikana, jona Suomessa syntyvyys on matalammalla tasolla kuin yli sataan vuoteen. Minun olisi erittäin vaikeaa viedä tällaista esitystä eteenpäin ilman, että tasa-arvonäkökohdat huomioitaisiin siinä jotenkin.

Lisää kirjoituksia