Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

EMU-VAIKUTTAMINEN ON ALKANUT

Perjantai 20.10.2017 klo 0:35

Hallitus linjasi perusteellisen prosessin päätteeksi viime viikon perjantaina selkeät ja perustellut kannat EMU:sta eli eurooppalaisesta talous-ja rahaliitosta. Etupainotteisuus oli suunniteltu ja jo tänään Eurooppa-neuvostossa totesin strategiamme toimivaksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa virallisesti joulukuussa, mutta ennakkovaikuttaminen samanmielisten löytymiseksi alkoi tänään. Tämän päivästen keskustelujen pohjalta voin sanoa, että tukea ajattelullemme löytyy.  Saamme varmasti koottua hyvän maaryhmän edistämään asiaa niin jäsenvaltioiden piirissä kuin komissionkin suuntaan. Perusviestimme ja linjamme on selvä. Työ jatkuu kaikilla tasoilla.

Kuva päälinjoistamme löytyy täältä:

http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/3934867/EMUkannat+13-10-2017.pdf/40685c1a-c720-450f-bae1-d92f7d56c106

Kokouksemme agendalla oli lisäksi tänään mm. EU-puolustusta, maahanmuuttoa, digitaaliasioita sekä ulkosuhteiden osalta päivitystä Turkin tilanteesta. Brexitin osalta tapasin ThereseMayn, joka päivitti tilanteen Brexitin etenemistä. Dialogi tämän osalta on tärkeää, vaikkakin on tärkeää muistaa, että itse neuvottelut käydään EU-27 puitteissa.

Suomen kannalta keskeisintä oli mielestäni keskustelu puolustuksesta sekä digitaaliasioista. Suomi sai käden jälkensä vahvasti näkymään. Esityksestämme päätelmiin saatiin vaatimus tekoälyn tiekartasta, jonka komissio tulee esittämään ensi vuoden alusta. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta esityksestämme asiakirjaan saatiin maininta Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeesta. Työ jatkuu kaikilla tasoilla.

Puhe Planin tyttöjen päivän lehdistöaamiaisella

Keskiviikko 11.10.2017 klo 9:57

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Suomi täyttää tänä vuonna sata. Tasa-arvo – naisten ja tyttöjen yhtäläinen osallistuminen yhteiskuntaan - on meille suomalaisille keskeinen arvo. Se on yksi satavuotiaan maamme peruspilareista.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka antoi täydet poliittiset oikeudet naisille. Naiset ovat olleet Suomen historiassa aktiivisessa roolissa poliittisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Meillä on vielä Suomessakin tehtävää. Jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin on yhä vahvaa. Tätä jakoa on määrätietoisesti murrettava. Lapsia ja nuoria on rohkaistava ennakkoluulottomasti eri aloille kiinnostuksen ja osaamisen mukaisesti. Tyttöjä on kannustettava enemmän esimerkiksi tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Pojista taas olisi huutava pula muun muassa varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla.

Yksi Suomen juhlavuoden hankkeista on ”100 tasa-arvotekoa”. Ilahduin suuresti, kun Katariina esitti minulle Girls Takeover -haasteen. Lähdin tähän innolla mukaan. Samoin tekivät monet johtajat Suomessa ja maailmalla. Olen vakuuttunut siitä, että naisten suurempi osuus päätöksenteossa tekisi maailmastamme paremman paikan.

Hyvät kuulijat,

Suomi on kehittynyt tasa-arvon edelläkävijäksi. Nyt maailman heikossa asemassa olevat tarvitsevat meidän tukeamme ja osaamistamme. Tasa-arvo on yksi globaalin kehityksen kulmakivistä. Liian monella tytöllä ei ole ollenkaan valtaa päättää omasta elämästään. Vielä tänäkin päivänä aivan liian moni lapsi jää vaille koulutusta ja tytöt ovat tässä erityisen heikossa asemassa. Tämä on tärkeä kysymys, sillä koulutus luo vankan pohjan elämän itsenäiselle rakentamiselle.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan keskeisimpiä painopisteitä. Se kuuluu myös kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n tavoitteisiin. Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä. Näistä eniten kärsivät valtiot ovat usein jo entisestään köyhiä ja niiden mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat heikot. Kuivuus ja tulvat uhkaavat ruoan tuotantoa ja puhtaan veden saantia. Näillä alueilla tytöt jäävät usein ensimmäisinä ilman ruokaa, suojaa ja terveydenhoitoa. Siksikin ilmastonmuutos on myös lastenoikeuskysymys.

Tämä on otettava vakavasti. EU:n pitäisi entisestään vahvistaa rooliaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jäsenmaiden pitäisi yhdessä nykyistä pontevammin, konkreettisilla teoilla ryhtyä toimeen. Päästövähennykset on saatava Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tavoitetasolle.  Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä asia.

Yksi tapa, jolla Suomi pyrkii edistämään kansainvälistä tasa-arvokeskustelua, on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi perustettu kansainvälinen tasa-arvopalkinto, International Gender Equality Prize. Se myönnetään merkittävälle tasa-arvon rakentajalle ja puolustajalle. Ensimmäinen palkinnonsaaja julkistetaan myöhemmin tänä syksynä.

Hyvät ystävät,

On ilo olla mukana Girls Takeover -tempauksessa. Olen varma, että tämä päivä tarjoaa uusia näkökulmia minun ja monen muun päättäjän työhön.

Kiitos.

Puhe Savon Sanomat 110-vuotisjuhlassa

Keskiviikko 27.9.2017 klo 20:19

(muutosvarauksin)

Hyvä juhlayleisö!

Hyvä Savon Sanomien henkilöstö!

Hyvät savolaiset!

Maakuntalehti on maakuntansa näköinen, maakunnan ääni ja peili. Jotta maakuntalehti onnistuu tärkeässä tehtävässään, sen tekijöiden on tunnettava alue, sen ihmiset ja historia paremmin kuin kenenkään muun. Maakuntalehdessä tiedetään, mikä koskettaa ja puhuttelee. Siksipä Savon Sanomissa tiedetään missä on Varpaisjärvi, missä Tuusniemi, missä Puijon Satulanotko.

Lehti kantaa mukanaan monenlaisia kulttuurisia merkityksiä ja historiallista tarinaa vahvasti tulevaisuuteen katsoen. Maakuntalehdellä on perinteisesti ollut erittäin merkityksellinen sivistystehtävä ajassa pysymisessä ja uuden tiedon välittäjänä. Voidaan myös kysyä, kuinka moni yleisöstä on oppinut lukemaan Savon Sanomista. Uskoakseni moni.

Hyvät juhlavieraat!

Lehdellä on pidemmät juuret kuin itsenäisellä Suomella. 110 vuotta sitten Savon Sanomat toimi uuden pienen puolueen, Maalaisliiton, puoluetyön välineenä. Lehti syntyi vaalimenestystä vauhdittamaan. Silloin lehti oli pieni maalaiskansan äänenkannattaja. Yhtään lehteä ei tilattu Kuopion kaupunkiin. Jos joku halusi lehden kaupungissa, se piti hakea omin jaloin konttorista. Vielä vuonna 1940 kaupunkilevikki oli vain parisataa kappaletta.

Sittemmin sotavuodet muuttivat lehdistökenttää. Levikit kasvoivat. Lehdet muuttuivat. Lehti voimistui maaseudulla sitä mukaan kuin Maalaisliitto nousi.  Savon Sanomat valtasi kaupungin 1960-luvulla. Maakunnan ykköslehdeksi se nousi 1970-luvulla.

Puoluepolitiikka väistyi maakunnan edunvalvojaroolin voimistuessa. Lehdestä tuli maakunnallinen instituutio, joka ajoi maakunnan elinvoimaa: yliopistoa, Savon Sellua, marjanviljelyä, sähköistämisestä ja teollistumista.

Savon Sanomat oli 1980-luvulla mahtilehti yli 90 000 kappaleen levikillä. Sen levikkialuekin kattoi silloin koko Savon Pertunmaalta ja Savonlinnasta, Mikkelistä Iisalmen ohi Pyhäsalmelle saakka. Aluetoimituksia oli jokaisessa Savon kaupungissa ja Helsingissäkin. Lehti oli maakunnallisesti omistettu maakunnallinen instituutio 1980-luvun loppuun saakka. Erilaisten, dramaattistenkin vaiheiden jälkeen lehdestä tuli osa Keskisuomalainen lehtikonsernia.

Hyvät kuulijat!

Savon Sanomat, kuten muutkin isot maakuntalehdet ovat tänä päivänä puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Ne eivät kuitenkaan ole sitoutumattomia vaan päinvastoin erittäin sitoutuneita omaan alueeseensa ja sen kehittämiseen.

Aluepolitiikka on Savon Sanomien ytimessä. Voi sanoa, että lehti on ollut historiassaan suomalaisen aluepolitiikan johtavia medioita. Aluekehitys on noussut voimakkaan muuttoliikkeen ja kaupungistumisen seurauksena yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheeksi median palstoille tänäkin päivänä. Kaupungistuminen jatkuu myös täällä Savossa. Alueellista tasapainoa ei voida saavuttaa vastustamalla kaupungistumista. Mutta maakuntien luontaisiin vahvuuksiin perustuvaa aluekehityspolitiikkaa tarvitaan. En usko tässäkään vastakkainasetteluun; on pikemminkin haettava win-win-ratkaisuja. Valtiovallan tehtävänä on tukea alueiden vahvuuksien hyödyntämistä liikenneyhteyksillä, yrittäjyyden edellytyksillä ja koulutusmahdollisuuksilla.

Savon Sanomille on omintakeista moniäänisyys ja keskustelevaisuus. Olette vaalineet kunniakkaan historianne ajan suomalaista kulmakiveä, sananvapautta. Olen myös itse vahva sananvapauden kannattaja. Sananvapaus on sivistysyhteiskunnan yksi kivijaloista.

Savon Sanomat on vahvasti savolainen ja itäsuomalainen sanomalehti, mutta varteenotettava ja tarkoin seurattu valtakunnallinen media. Kuva maailmasta olisi vajavainen ilman hyvin toimitettuja maakuntalehtiä. Se katsoo yhteiskunnan tapahtumia avarakatseisesti laajemmin kuin mitä Puijon Tornista näkee.

Arvoisa juhlayleisö!

Sanomalehdillä on takana iso rakennemuutos. Lehtien omistus on keskittynyt. Lehtien välinen sisältöyhteistyö on lisääntynyt. Maakuntalehdet eivät ole muuttuneet yksiäänisiksi. Lehdet ovat persoonallisia ja vahvoja oman maakuntansa äänenkannattajia. Parhaillaan Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa, jotka ovat kansanvaltaisia itsehallintoalueita. Maakuntauudistus tuo uuden journalistisen näkökulman ja tehtävän maakuntalehdille.

Nykymedian tehtävä on edelleen konkretisoida ja auttaa ymmärtämään monimutkaisia asioita. Niiden tehtävä on osoittaa, mitä vaikeaselkoisiin rakenteisiin on kätketty, miten erilaiset järjestelmät toimivat ja miten yhteiskunnalliset ratkaisut vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

Harvat asiat ovat mustavalkoisia. Pidän tärkeänä, että lehdet raportoivat asioiden monista puolista. Lehtien pitää herättää meidät kaikki kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä.

Sanomalehden käsite on muuttunut. Se on kaikenlaista verkkosisältöä, joka päivittyy kaiken aikaa. Nyt mediassa tapahtuu isoja murroksia erityisesti digitaalisten jakelutapojen myötä. Digitalisoituminen on taloudellinen haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus. Tieto kulkee entistä nopeammin ja on entistä useampien saavutettavissa. Tämä vahvistaa lehden roolia sekä lukijayhteisöään kokoavana, yhteisöllisenä vaikuttajana että sen edunvalvojana.

Sanomalehden voima on sen monipuolisuudessa. Maakuntalehdillä on vaativa tehtävä huolehtia, että sen sivuilla näkyvät myös sellaiset asiat ja elämän ilmiöt, jotka eivät ole välttämättä juuri tänään muodikkaita, mutta jotka ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä - esimerkiksi kulttuuriartikkelien kautta. Tämä on osa myös Savon Sanomien arvotyötä.

Suuria lehtiä on entistä vähemmän. Samalla kun levikit ovat olleet jo pitkään hienoisessa laskussa, lehtien vastuu on kasvanut. Vasta- tai valemedian synnyn myötä perinteiseen lehdistöön kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Tämä näkyy myös maakunnissa. Maakuntalehtien on vastattava valheisiin perustellulla tiedolla ja laadukkaalla journalismilla. Asioihin perehtyminen ja oikeellisuus sekä laadukas journalismi näyttelevät entistä tärkeämpää roolia myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta.

Hyvä juhlaväki!

Savon Sanomat on ollut ja on savolaisen elämänmuodon peili. Se kertoo savolaisten elämästä niin kuin ne ovat, mutta tekee sen tarvittaessa huumorilla. Se on arvokasta kulttuurityötä.

Savon Sanomissa kunnioitetaan kansanviisautta: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Valtioneuvoston puolesta onnittelen 110-vuotiasta lehteä. Menestystä tulevaan lehdelle, alueelle ja sen ihmisille! Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta kaikille!

Macronin puheesta

Tiistai 26.9.2017 klo 20:49

Tapasin Ranskan presidentti Emmauel Macronin perjantai-iltana, keskustelimme tuolloin jo hänen tämän päiväisen puheensa sisällöstä. Macron oli ilmaisussaan juuri niin visionäärinen kuin perjantain keskustelun perusteella saatoin odottaa.

Toisaalta puhe oli jatkoa EU:n tulevaisuuskeskustelulle, joka vedettiin yhteen Rooman julistuksessa maaliskuussa. Macron ei vielä tuolloin osallistunut pohdintaan, mutta tämänpäiväinen puhe pohjautui samaan arvopohjaan ja sisälsi samoja asioita kuin Rooman julistus. Monilta osin hänen ajatuksensa menivät kieltämättä paljon pidemmälle.

Monet ajatukset olivat suurpiirteisiä ja ikään kuin ilmaan heitettyjä palloja, kuten Macron itse perjantaina totesikin. Osa esityksistä oli selkeästi pidemmän tähtäimen tavoitteita ja osa tarkoitettu lähiajalle toteutettavaksi. Allekirjoitan esimerkiksi sen, että EU on monelta osin tehoton ja hidas. Päätöksenteosta on saatava ketterämpää ja suoraviivaisempaa.
Puheessa oli elementtejä, joita voimme tukea. Tällaisiksi kokonaisuuksiksi nostaisin unionin globaalin aseman vahvistamisen niin yhtenäisemmän maahanmuutto kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikankin osalta. Puolustusyhteistyön syventäminen on Suomen intressissä ja olemme tehneet sen valmistelussa hyvää yhteistyötä Ranskan kanssa. Esitin Macronille perjantaina pakolaiskysymykseen pidemmän aikavälin ratkaisua, jonka peruspilarit muodostuvat;
- toimivista ulkorajoista
- Schengen- ja Dublin –sopimusten kunnioittamisesta ja voimaan palauttamisesta
- Ihmisten auttamisesta lähempänä kriisialueita
- entistä paremmasta yhteistyöstä YK:n ja UNCHR:n kanssa sekä entistä tehokkaammasta uudelleen sijoittamisesta niiden ihmisten osalta, jotka ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun
Tämän kautta pystyisimme vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää, sekä järjestelmällisemmin tarjoamaan apua niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Samalla nykyiselle hallitsemattomalle, epäinhimilliselle, salakuljettajien organisoimalle pakolaisvirralle saataisiin hallitumpi ja inhimillisempi muoto.
Ympäristö- ja energiapolitiikan osalta on helppo yhtyä Macronin tavoitteisiin ja vaatimukseen eurooppalaisesta johtajuudesta niin liikenteen kuin asumisenkin osalta. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava, siihen palataan jo perjantaina Tallinnassa.

Maatalouspolitiikan osalta Macronin pohjahuoli oli oikea, kuinka vähentää byrokratiaa, luoda joustavuutta ja turvata elintarviketurvallisuus ja mahdollisuus elinkeinoon. Tätä keskustelua on tärkeä jatkaa maatalousuudistuksen yhteydessä.

Talouden osalta Macron peräänkuulutti yhteistä kunnianhimoa, hänen mukaansa euro on yhteisen Euroopan ydin. Näkemykseni mukaan EMU:n kehittämisessä on edettävä hallituin askelein. Ensin on saatava kunkin maan omat uudistukset tehtyä ja jäsenmaiden talous kuntoon. Pankkiunionin jo sovitut askeleet on toimeen pantava ja siten riskitasoa selvästi laskettava, ennen kun voidaan vakavasti puhua uusista rahaliiton syventämiseen tähtäävistä toimista. Macron ottaisi tältä osin liian suuria harppauksia.

Hän esitti myös vahvaa euroalueen budjettia. Perinteisten jäsenmaksujen lisäksi Macron esittää budjetin kartuttamista verotuksen elementtien kautta mm. ympäristö- ja yritysverotuksella. Näiden osalta voin heti sanoa, että verotusoikeuden antaminen Euroopan unionille ja budjetin voimakas kasvattaminen ovat asioita, joissa yhteisymmärryksen löytyminen tällä hetkellä tuntuu hyvin kaukaiselta. Suomi on suhtautunut verotusoikeuden antamiseen unionille kielteisesti, niin kuin suurin osa jäsenmaista.

Macron painottaa myös euroalueen vahvaa solidaarisuutta, tehokkuutta ja hyötyä. Allekirjoitan nämä, mutta solidaarisuuden toinen puoli on myös vastuu, jota emme voi tässä yhteydessä unohtaa. Macron tuo esille myös yhteisen valtiovarainministerin ja esittää useita muitakin institutionaalisia muutoksia. Itse lähden siitä, että nyt kartoitamme EMUn ongelmat ja haemme parhaat vaihtoehdot ongelmien ratkaisuksi. Tätä työtä teemme nyt hallituksessa ja haemme Suomen kannat EMUn jatkokehittämiseen yhdessä eduskunnan kanssa syksyn aikana.

Torstaina tapaamme EU:n hallitusten päämiesten kanssa Tallinnassa. Uskon, että illan keskustelusta tulee mielenkiintoinen.

Lisää kirjoituksia