Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 9.11.2018 19:00 EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelullaLue lisää »
  • 25.10.2018 20:43Hallituksen esitykset yhteiskuntarauhan palauttamiseksiLue lisää »
  • 19.10.2018 18:49ASEM-huippukokouksesta BrysselistäLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelulla

Perjantai 9.11.2018 klo 19:00

Olen viimeisen reilun viikon aikana tavannut kahdenvälisesti yhteensä 15 eurooppalaista päämieskollegaa. Vaikka EU-tasolla teemme päätöksiä 28 maan voimin, on maiden kahdenvälisillä neuvotteluilla ja asumattomille väleillä päämiesten kesken tärkeä merkitys.

Minulle eurooppalainen yhteistyö ja EU:saa vaikuttaminen on tärkeä ka hyvin mieluinen osa pääministerin työtä. Suhteet eurooppalaisiin kollegoihin ovat mutkattomat. Tältä pohjalta on hyvä edistää myös kansallisia etujamme EU:n päätöksenteossa.

Olen ilmoittanut, että EU:n puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen tulen tapaamaan jokaisen EU-maan päämieskollegan kahden kesken joko täällä Suomessa tai kunkin kotimaassa. Haluan, että valmistelemme puheenjohtajuuskautemme huolella alusta alkaen.

Kuluneen viikon päämiestapaamiset niin täällä Helsingissä kuin edeltävällä viikolla Oslossa olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Agendalla olivat puheenjohtajuuskautemme lisäksi brexit, rahaliitto EMU:n jatkoaskeleet, tuleva EU:n monivuotinen budjetti sekä ylipäätään eurooppalaisen yhtenäisyyden, vahvan arvopohjan ja oikeusvaltioperiaatteiden vaaliminen.

Tapaamisissa tiivistin tavoitteemme tulevien vuosien EU:n kehittämisen osalta kahden otsikon alle; turvallisuus ja kasvu. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa EU:lta on löydyttävä konkreettisia toimia ja edistystä. Nämä ovat myös asioita, jotka tulevat näkymään kansalaistemme jokapäiväisessä arjessa.

EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta. Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan. Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.

Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Olemme nostaneet Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuseen liittyvän artiklan yhdessä esille ja pohdittavaksi. Olemme saaneet useita kumppaneita työhön rinnallemme.

Toisaalta, iso osa tulevaisuuden turvaa on vastuullinen ilmastopolitiikka. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.

Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.

Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa olemme kannustaneet Euroopan komissiota antamaan ennen Puolan joulukuun alussa pidettävää ilmastokokousta pitkän aikavälin ilmastostrategian 2050 saakka. Tämä toteutunee. Tämä veisi EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä.

EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi. Olemme kansallisesti hoitaneet tavoitteemme, joten olemme uskottava toimija myös eurooppalaisella tasolla. Meitä kuunnellaan ja näkemyksiämme arvostetaan.

Kasvun kautta voimme luoda yhteistä hyvinvointia. Tärkeimmät kasvun moottorit EU:ssa ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, digitalisaation täysimääräinen hyödyntäminen sekä vapaan kaupan puolustaminen globaalisti.

Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n on otettava myös vapaa kaupan osalta johtajan rooli. Tämä vaati saumatonta yhtenäisyyttä kaikkien jäsenmaiden kesken.

Kasvun ja turvallisuuden kannalta muuttoliikkeen tuomien haasteiden ratkaiseminen on keskeisessä roolissa. Suomen jo pitkään ajama kokonaisvaltainen lähestymistapa on saanut kannatusta myös muilta jäsenmailta. Tämä tuli esille myös tämän viikon tapaamisissa.

Osana muuttoliikkeen ratkaisemista on entistä vahvemman strategisen kumppanuuden luominen Afrikkaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumiseksi. Kumppanuuden, josta hyötyvät niin Afrikka kuin Eurooppa. Esitin torstaina konkreettisen aloitteen komission puheenjohtaja Junckerille.

Haluan, että osaksi Afrikka-kumppanuutta perustamme metsiin ja ilmastoon keskittyvän ohjelman, jolla tuemme metsien hoitoa ja metsien istuttamista Afrikan maihin. Hiilinieluja kasvattamalla luomme sekä uudenlaista yrittäjyyttä maanosaan, että vastaamme ilmastohaasteeseen. Uskon, että aloitteemme etenee ripeästi.

Tämän viikon tapaamiset osoittivat omalta osaltaan sen, että Suomen työtä EU:ssa arvostetaan ja meidän ääntämme kuullaan. Tulokset vaativat työtä ja pohjan, jolle luottamus neuvottelupöydissä on rakennettu. Tältä pohjalta voimme luottavaisin mielin katsoa kohti syksyä 2019 ja ottaa varmoin ottein EU:n puheenjohtajamaan vetovastuun. 

Hallituksen esitykset yhteiskuntarauhan palauttamiseksi

Torstai 25.10.2018 klo 20:43

Hallitus keskusteli tänään ammattijärjestöjen kanssa mahdollisesta ratkaisusta työmarkkinatilanteeseen ja esitti oman vastaantulonsa asiassa. Hallitus haluaa edelleen edistää alkuperäistä tavoitettaan pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta. Haluamme kuitenkin myös lopettaa mahdollisimman pian työntekijäliittojen painostustoimenpiteistä sivullisille, työnantajille ja työntekijöille itselleen koituvat haitat.

Olen tehnyt viime päivinä töitä kellon ympäri ja tavannut kymmeniä työmarkkinaosapuolien edustajia. Olen kuunnellut näissä tapaamisissa tarkalla korvalla niitä viestejä, joita ammattiyhdistysliikkeellä on tähän asiaan liittyen. Minusta näistä tapaamisista voi vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että kaikki ymmärtävät, että pienet yritykset ovat erilaisessa asemassa isoihin yrityksiin verrattuna silloin, kun työntekijä ei suoriudu tehtävistään.

Nyt hallituksen ehdotus on, että tämä asia kirjataan lakiin juuri näin. Lakiin ei kuitenkaan laitettaisi hallituksen alkuperäisen esityksen tapaan yrityksen työntekijöiden lukumäärälle numeerista rajaa. Sen sijaan laissa todettaisiin, että irtisanomisen perusteita arvioitaessa otettaisiin huomioon työntekijöiden ja yritysten kokonaistilanne sekä yrityksen työntekijöiden lukumäärä.

Toinen johtopäätökseni on, että työntekijäpuolella työttömien aktiivimalli on koettu kiky-sopimuksen vastaiseksi leikkaukseksi työttömyysturvaan. Tämä nousi esiin erityisesti PAM:in hallituksen käydessä tiistaina vieraana luonani Kesärannassa. Hallitus ei ole tarkoittanut aktiivimallia leikkaukseksi, vaan tarkoitus on ollut mallin avulla edistää työttömien aktiivisuutta ja sitä kautta lyhentää työttömyyden kestoa. Tarkoituksena on myös ollut, että kun Suomessa on kova työvoimapula, työ löytäisi tekijänsä.

Olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja myös kansalaisilta. Osan kokemus on, että aktiivimallin aktiivisuusehdot on tällä hetkellä määritelty liian tiukasti. Omakin ajatukseni on, että aktiivisuuden osoitukseksi pitäisi riittää normaali ahkeruus ja aktiivisuus. Myös eduskunta vaati hallitusta seuraamaan, että kaikilla aktiivisilla työttömillä varmasti on mahdollisuus täyttää aktiivimallin ehdot. Siksi hallitus esittää osana kompromissia, että käynnistämme kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin mukaisen aktiivisuutensa.

Tämän lisäksi hallitus jatkaa kolmikantaista valmistelua työttömien omaehtoisen työnhaun mallista. Omaehtoisen työnhaun mallin on tarkoitus astua voimaan, kun te-palvelut siirtyvät maakuntien harteille.

Lisäksi hallitus laskee nyt valmistelussa olevan esityksen mukaisesti henkilöperusteisista syistä irtisanotun työntekijän työttömyysturvan karenssia kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Karenssin laskemisesta on tullut hallitukselle jo nyt positiivista palautetta ja se säilyy tässä hallituksen esityksessä.

Lopuksi haluan kommentoida lyhyesti julkisuudessa ollutta esitys perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden helpottamista pienissä yrityksissä. Määräaikaisuuksista on keskusteltu hallituksessa aiemmin erittäin perusteellisesti. Silloin nousi esiin huoli siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen heikentäisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Otan tämän huolen erittäin vakavasti aikana, jona Suomessa syntyvyys on matalammalla tasolla kuin yli sataan vuoteen. Minun olisi erittäin vaikeaa viedä tällaista esitystä eteenpäin ilman, että tasa-arvonäkökohdat huomioitaisiin siinä jotenkin.

ASEM-huippukokouksesta Brysselistä

Perjantai 19.10.2018 klo 18:49

Eilen ja tänään pidettiin 12. Aasian ja Euroopan välinen ASEM-huippukokous, johon osallistui 30 Euroopan maata ja 21 Aasian maata. Kokous oli erinomainen mahdollisuus tavata vaikka lyhyestikin sellaisten maiden johtajia, joiden kanssa on muuten mahdollisuus keskustella harvemmin. Minulla oli mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Mongolian presidentin sekä Venäjän, Vietnamin, Singaporen, Thaimaan, Kiinan ja Japanin pääministereiden kanssa.

ASEM on merkittävin kanava eurooppalaisten ja aasialaisten maiden johtajien vuoropuhelulle. Epävarmoina aikoina on erittäin tärkeää, että Euroopan ja Aasian maat voivat keskustella epävirallisesti ja suoraan siitä, kuinka voimme vastata yhdessä globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät turvallisuuteen, kauppapolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja tasa-arvoon.

Ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä tärkeitä olivat muun muassa Korean niemimaan tilanne, kyberturvallisuus sekä Agenda 2030:n toimeenpano. Talouskysymyksissä oli tärkeää saada aikaan yhteinen näkemyksemme muun muassa monenkeskisen kauppajärjestelmän merkityksestä, kestävästä talouskasvusta sekä digitalisaation mukanaan tuomista haasteista.

Omassa puheenvuorossani nostin esille meille tärkeitä asioita kuten juuri julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin raportin merkityksen. Korostin, että meidän on muutettava ajattelutapaamme siitä, miten näemme oman taloutemme perustan. Meidän on siirryttävä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta määrätietoisesti kohti kiertotaloutta. Nostin esille myös tarpeen tehdä yhteistyötä muovijäteongelman ratkaisussa. Asia on tärkeä meille kaikille. Korostin myös, että kestävää kehitystä ei voi olla ilman tasa-arvoa. Meidän kaikkien tulee tehdä käytännön työtä tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Puheenvuorossani mainitsin yhtenä konkreettisena esimerkkinä suomalaisen kouluruokailun.

Täysistunnon jälkeen pidetyllä ASEM-johtajien työlounaalla peräänkuulutin vastuullista valtioiden toimintaa myös kyberympäristössä. Kyberturvallisuuteen liittyvistä haasteista keskusteltiin myös eilisessä Eurooppa-neuvostossa.

Kokous täytti odotuksemme. Saimme aikaan hyvän puheenjohtajan julkilausuman, jossa meille tärkeät elementit ovat hyvin kirjattuina. Pidin tärkeänä, että sääntöihin pohjautuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys, vapaakaupan tärkeys, ilmastonmuutoksen torjuminen, kestävä kehitys, tasa-arvokysymykset sekä merten muovijäteongelma olivat huomioituina ja kirjattuina julkilausumaan tarpeeksi selkeästi.

Tämän päivän huippukokous vahvisti selkeästi ASEMin roolia monenkeskisen ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen edistäjänä tilanteessa, jossa sen olemassaoloa kyseenalaistetaan. Vaikka itse huippukokouksessa ei varsinaisia sopimuksia allekirjoitettukaan, ovat ASEMin puitteissa käydyt keskustelut omalta osaltaan edistäneet Euroopan ja Aasian lähentymistä. Maanosat ovat luonnollisia kumppaneita toisilleen, ja tämän vahvistamiseksi on tärkeää, että Eurooppa ja Aasia tekevät enenevissä määrin yhteistyötä niin liikenne- ja viestintäyhteyksien, energian kuin ihmisten liikkuvuuden saralla. Tämän ns. Connectivity-työn vahvistamiseen ASEM-huippukokous keskittyi suurelta osin. EU on myös solminut ja solmimassa erilaisia vapaakauppa- ja investointisopimuksia muun muassa Japanin, Singaporen, Etelä-Korean ja Vietnamin kanssa.

Eduskunnalta laaja tuki hallituksen työlle

Keskiviikko 17.10.2018 klo 20:25

Eduskunta antoi tänään luottamuksen hallitukselle jatkaa työtään Suomen työllisyyden parantamiseksi. Äänestystulos myös osoitti, että hallituksella on mandaatti jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienyrittäjien työllistämiskynnystä. Tämä esitys on yksi hallituksen useasta kymmenestä työllisyyttä parantavasta toimesta.

Myös jatkossa pienissä yrityksissä työntekijän saisi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Ketään ei edelleenkään saa irtisanoa kevein perustein. Muutos olisi siinä, että jatkossa työnantajan koko huomioitaisiin nykyistä paremmin. Näiden työnantajien kohdalla irtisanomisperusteelta edellytettävä asiallisuus ja painavuus täyttyisivät siten nykyisessä laissa ja oikeuskäytännössä edellytettyä helpommin. Lain tarpeellisuuden ymmärtää varmasti moni suomalainen. Esimerkiksi otan kolmen hengen yrityksen, missä yksi työntekijä laiminlöisi toistuvasti ja tahallisesti työtehtäviään. Tällainen yritys olisi erilaisessa tilanteessa kuin 300 hengen yritys vastaavanlaisessa asiassa.

Suomalaiset pienyrittäjät ovat vastuullisia ja ahkeria. He työskentelevät kellon ympäri ja laittavat monesti koko omaisuutensa yritystoimintansa vakuudeksi. Yrittäjät eivät palkkaa ketään irtisanoakseen, vaan työn tarjoaminen toiselle ihmiselle on positiivinen asia.

Julkisessa keskustelussa on jäänyt pienemmälle huomiolle, että hallitus tuli tässä asiassa jo käytännössä puoliväliin vastaan. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus teki esitykseensä merkittäviä muutoksia kompromissiratkaisuna. Yritysten kokorajaa laskettiin alle 20 hengen yrityksistä alle 10 hengen yrityksiin. Lisäksi hallitus haluaa parantaa irtisanottujen työntekijöiden asemaa laskemalla työttömyysturvan karenssia kolmesta kahteen kuukauteen. Jatkossa henkilöperusteisesti eli kansan kielellä oman toimintansa takia irtisanottu työntekijä alkaisi saada työttömyysturvaa nykyistä aiemmin. Hallitus valmistelee ripeästi esityksen loppuun ja tuo sen eduskuntaan.

Tämä vastaantulo ei riittänyt ammattiliitoille. Julkisuudessa työmarkkinatoimien on kerrottu olevan laajempi protesti hallituksen työllisyystoimia vastaan. Poliittisilla lakoilla vastustetaan politiikkaa, joka on tuonut Suomeen tutkitusti useita kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Suomen työllisyysaste on nyt paras kolmeenkymmeneen vuoteen.

Työllisyys ei ole parantunut itsestään. Hallitus on tehnyt määrätietoisesti toimia, jotta pääsimme mukaan maailmantalouden kasvuun. Lähes kaikkia hallituksen työllisyysratkaisuja on vastustettu ja kritisoitu eduskunnan vasemmalta puolelta.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000-40 000 työpaikkaa. Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen muilla päätöksillä saavutetaan lisäksi noin 33 000-42 000 työpaikan lisäys, eikä tässä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia.

Hallitus on valmistellut työmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tätäkin esitystä valmistellessa kokoontui kolmesti epävirallinen kolmikantainen työryhmä, mutta ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen asiassa.

Nykyisen esityksen taustalla ovat jo aiemmin epäonnistuneet kolmikantaneuvottelut työaikalaista. Koska työaikalaissa ei päästy yhteisymmärrykseen, hallitus päätti tehdä tällaisen pienemmän toimen, jonka tarkoitus on vähentää työntekijän palkkaamisesta pienille yrityksille koituvaa riskiä.

Tänään eduskunnan viesti oli selvä. Maamme lait säätää Suomen kansan valitsema eduskunta. Kansanedustajista 101 äänesti hallituksen luottamuksen puolesta, 73 vastaan. Kiitän erityisesti niitä opposition kansanedustajia, jotka äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta. Tukenne osoittaa, että tässä kysymyksessä eivät ole vastakkain hallitus ja oppositio, vaan laajempi rintama, jonka mielestä lainsäätäjä ei voi antaa kenellekään muulle veto-oikeutta Suomen uudistamisesta, vaan eduskunnan pitää aikanaan päättää tästäkin laista.

Suomalaiset ovat historiassa oppineet, mikä merkitys työllä ja vahvalla valtion taloudella on. Suomi ikääntyy ja tulevina vuosikymmeninä hyvinvointiyhteiskunta vaatii entistä korkeampaa työllisyysastetta. Maata rakennetaan yhdessä siitäkin huolimatta, että kaikista toimista ei välttämättä löydy aina yksimielisyyttä. Se ei voi olla syy jättää tekemättä. Toivon kaikilta osapuolilta nyt malttia.

Lisää kirjoituksia