Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 22:12

Vierailin tänään Berliinissä ja tapasin liittokansleri Angela Merkelin. Tapaaminen toteutui erinomaisena ajankohtana. Eurooppalainen keskustelu mm. EMUn (talous- ja rahaliiton), puolustuksen ja ilmastoasioiden osalta käy aktiivisena.

Meille on Merkelin kanssa kehittynyt näiden kahden vuoden aikana hyvä ja luottamuksellinen suhde. Osaltaan sitä on tiivistänyt se, että Eurooppa-neuvostossa istumme vierekkäin. Siten voimme käydä avointa keskustelua kokoustenkin yhteydessä.

Tämän päivän tapaaminen oli erinomainen ja vahvisti yhteisiä näkemyksiämme useilla sektoreilla. 

EU:n puolustusulottuvuus nousi vahvasti esille. Olemme olleet perinteisesti Saksan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Haluamme edetä ripeästi ja kunnianhimoisesti myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Niin Suomi kuin Saksa ovat ilmaisseet vahvan tahdon saada asia lopulliseen päätökseen ja jäsenmaiden väliseen yhteisymmärrykseen viimeistään tämän vuoden aikana. Hankkeiden osalta Saksa ja Suomi tulevat tekemään vahvaa yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Myös Ranska on ollut puolustusyhteistyön kehittämisessä aktiivinen.

Puhuin Ranskan presidentin Macronin kanssa viime viikolla. Myös hän ilmaisi vahvan tahtonsa edetä puolustuksen kehittämisessä kunnianhimoisesti. Merkel vahvisti omalta osaltaan tämän ranskalaisten tahtotilan. Suomella on näin rinnallaan vahvat kumppanit Euroopan turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä.

Kävimme Merkelin kanssa syvällisen keskustelun EMUn kehittämisestä sekä Saksan näkemyksistä edetä asiassa. Keskustelu osoitti linjamme yhteneväisyyden. Tässä kohtaa meidän pitää pystyä erottamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää pystyä kehittämään talous- ja rahaliittoa, myös merkittäville muutoksille on tarve. Tämä ei ole kuitenkaan seuraavan vuoden tai edes vuosien tavoite. Totesimme Merkelin kanssa yksimielisesti, että reunaehtojen toteutuessa voimme edetäkin. Reunaehtoina näemme mm. yksittäisten jäsenvaltioiden oman talouden kuntoon laittamisen ja omat sisäiset toimet, esimerkiksi pankkisektorin täytyy olla huomattavasti paremmassa kunnossa. Pankkien ongelmat eivät saa kaatua enää yhteisesti maksettavaksi. 

Ilmastokysymyksissä EU:n on otettava johtajuus. Yhdysvaltojen päätökset vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta johtavat siihen, että meidän oltava vielä selvemmin pilotin paikalla tässä asiassa. Suomi on tässä etulinjassa. Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia. LULUCF:n osalta asetettu vertailuajanjakso on epäoikeudenmukainen. Sovimme Merkelin kanssa, että ympäristöministerimme jatkavat asian käsittelyä ja pyrkivät omalta osaltaan löytämään yhteisymmärryksen.

Berliinistä matka jatkuu Brysseliin ja Eurooppa-neuvostoon. Juhannusta pääsen viettämään tiukasti eurooppalaisten kysymysten äärellä.

Tulevaisuusselonteon 1. osan lähetekeskustelu eduskunnassa

Tiistai 20.6.2017 klo 14:40

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Työllä on keskeinen merkitys yhteiskunnan sosiaalisen, inhimillisen ja taloudellisen kestävyyden takaamiseksi. Nyt työ on murroksessa.

Korkea työllisyysaste on hyvinvoinnin edellytys. Siksi työ on myös hallituksen politiikan keskiössä. Hallitus on pyrkinyt madaltamaan kaikin keinoin työllistämisen kynnyksiä. Työ ja ahkeruus ovat olleet viimeisen sadan vuoden aikana kaikille tasa-arvoinen tie vaurauteen. Tästä on pidettävä kiinni.

Jokainen hallitus tekee tulevaisuusselonteon, jonka tehtävä on tunnistaa huomiota vaativia asioita yli hallituskausien. Tulevaisuusselonteoissa linjataan valtioneuvoston yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden rakentamiseksi. Me teemme nyt tulevaisuusselonteon kahdessa osassa, jotta siitä voidaan keskustella eduskunnan kanssa jo nyt, eikä vain hallituskauden lopussa. Selonteossa tehty työ perustuu avoimelle yhteistyölle ja jatkuvan ennakoinnin hyödyntämiselle päätöksenteossa.

Tulevaisuusselonteon luonteeseen kuuluu myös tulevaisuuden sanoittamista ja aktiivista rakentamista. Selonteon on tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, millaisen tulevaisuuden me Suomelle haluamme. Työn murroksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi työn ja siitä saatavan arvon uudelleen määrittelyä. Se tarkoittaa myös murroksen johdosta tehtäviä päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa niin sosiaaliturvaan kuin verotukseen.

Tulevaisuustyön tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta. Tarkoitus on valmistautua erilaisiin muutoskulkuihin ja tarkastella kriittisesti nyt tehtäviä päätöksiä näiden mahdollisten muutosten kautta. Tärkeää on myös ravistella irti nykyhetkestä ja ratkaisuista. Ne perustuvat usein siihen, mitä on tapahtunut menneisyydessä.

Meidän tulevaisuusselontekomme aihe on työn murros. Tässä selontekoprosessissa etsitään vastauksia laajoihin työn murrosta ja tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Nyt annettu selonteon ensimmäinen osa tuottaa tietoa työn muutoksen laajasta merkityksestä koko yhteiskunnalle. Se nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Niihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Selonteon toinen osa, kevätkaudella 2018, kokoaa näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi menestyksekkäästi sopeutua muutokseen sekä tarttua sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Mutta nyt tähän ensimmäiseen osaan:

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa rakennetaan jaettua ymmärrystä työn murroksesta ja suomalaisen työn tulevaisuudesta. Keskeisimmät kysymykset käsittelevät sitä, kuinka työn murros kyseenalaistaa perinteisen työn ja toimeentulon yhteyden ja monen yhteiskunnallisen järjestelyn, kuten sosiaaliturvan tai verotuksen pohjan. Toisaalta murros ja muutos luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toiminnan ja itsensä työllistämisen muodoille, kuten alusta- ja jakamistaloudelle.

Yksi suurimmista haasteista on, että työtä ja työmarkkinoita haastaa eriarvoistuminen. Se johtuu esimerkiksi siitä, että teknologian edistyminen kohtelee erityyppisiä tehtäviä eri tavoin ja eri tahdissa. Työntekijöillä on erilaisia voimavaroja ja resursseja. Työn, työmarkkinoiden ja työn arvon polarisaatiosta seuraavat epävarmuuksia ja riskejä.

Työn ja työelämän muutoksista on viime vuosina esitetty monia erilaisia arvioita – milloin työelämä menee parempaan, milloin huonompaan suuntaan. Voidaan yleistää, että keskimäärin suomalaisilla menee töissä hyvin. Pohjoismainen työelämä on Euroopan parasta. Silti on kasvava määrä ihmisiä, joille kasaantuu kohtuuttomasti työhön ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja huolta. Työn murrokseen täytyy suhtautua vakavasti.


Arvoisa puhemies!

Selonteossa työn tulevaisuudesta on tunnistettu kaksi keskustelulinjaa. Toinen niistä korostaa tuottavuutta ja kilpailukyvyn kehitystä. Toinen korostaa työn merkityksellisyyttä ja muuttuvia arvoja. Kumpikin keskustelu on yksinään vajavainen, siksi tarvitaan sillanrakentamista.

Työn murros on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Siihen ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Työn murroksessa voi murtua kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys. Orastava talouskasvukaan ei enää automaattisesti takaa entisenlaista työllisyyden kasvua.

Murroksen seuraukset yhteiskunnassa voivat olla valtavia. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä muutos sisältää ja merkitsee ja miten siihen vaikutetaan.

Millaista työelämä on ja miten työ lisää osallisuutta, vaikuttaa yksilöihin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin sekä yhteiskuntaan. Tämä selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt.

Kun sanotaan työn olevan murroksessa, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Tarkoitus ei ole koota listoja siitä, mikä työ tai mitkä ammatit häviävät ja mitkä eivät, vaan valottaa syvää ja sukupolvien yli jatkuvaa muutosta. Selonteon tässä vaiheessa on nyt tunnistettu seuraavat viisi muutoskokonaisuutta:

1) Työn sisällön, käytäntöjen ja organisointitapojen muutokset

Tällä tarkoitetaan sitä, että automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työn organisoinnin tapoja ja vähentävät kustannuksia. Yhtäaikaisesti työpaikat vähenevät ja ammatinkuvat hämärtyvät. Syntyy yhä enemmän väliaikaisia organisaatioita ja yhteisöjä.

2) Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos

Jos työtä tehdään ilman perinteistä työntekijä-työnantaja-suhdetta, muutospaineita kohdistuu keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin ja prosesseihin. Näitä ovat esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työlainsäädäntö ja ammattiyhdistysliike.

3) Toimeentulon muutos

Viittaa siihen, että jos toimeentulo rakentuu useista puroista, niin ihminen tarvitsee uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja tulla toimeen ja uudenlaisia turvaverkkoja pirstoutuvan toimeentulon tueksi. Tässä muutoksessa toimeentulon ja tuottavuuden polarisaatiokehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

4) Osaamisen muutos

Tarkoittaa sitä, että jos muuttuva toimintaympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista ja laveaa osaamispohjaa, niin osaamistarpeet muuttuvat taidoiksi yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiin, hallita omaa toimintaa ja toimia muiden kanssa. Myös osaamisen eriarvoistumiskehitykseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Ja viimeisenä:

5) Työn yhteiskunnallisen merkityksen muutos

Tällä tarkoitetaan sitä, että työ ei enää aina ole pääasiallinen väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ ei myöskään enää tarkoita sitä, mitä se on perinteisesti tarkoittanut. Tästä huolimatta ihmiset voivat kiinnittyä yhteiskuntaan jaettujen tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta. Tätä on vahvistettava.

Kun työntekijän ja työnantajan, työn ja ei-työn tai yrittäjyyden ja palkkatyön väliset rajat hämärtyvät, keskeiset yhteiskunnan rakenteet, kuten veropohja tai sosiaaliturvajärjestelmämme asiakaspohja muuttuvat ja lainsäädäntöön kohdistuu uudistamispaineita. Muutoksien pohjalta olemme tunnistaneet isoja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ne ovat muun muassa seuraavanlaisia:

- Miten järjestetään hyvinvointiyhteiskunta, jos talouskasvusta huolimatta kasvava osa ihmisistä jää perinteisen työelämän ulkopuolelle ja palkkatyön verotuksesta saatava rahoituspohja murenee?

- Miten järjestetään yhteiskunnan turvaverkot, jos perinteiset hyvinvointiyhteiskunnan rajanvedot ja säännöllisyydet hämärtyvät ja muuttuvat neuvoteltaviksi?

- Miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan, jos ei työn kautta ja miten uudenlaisia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

- Miten luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien ihmisten pärjäämiselle ja ehkäistään eriarvoistumiskehitystä?

- Miten taataan lavea osaamispohja ja joustavat, yksilölliset osaamisen polut läpi elämän?

- Miten työstä ja sen arvosta keskustellaan nyt ja tulevaisuudessa?

- Pitäisikö luovaa tuhoa eli vanhojen yritysten ja ammattien katoamista ja uusien kehittymistä nopeuttaa ja miten helpotetaan uuden toiminnan käynnistämistä yrityksissä tai uuden työn ja tekemisen löytymistä yksilölle?

Moniin kysymyksiin on jo tehty ja tehdään paljon työtä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta aikajänteestä huolimatta selonteko ja sen vaikutukset näkyvät jo nyt tehtävissä poliittisissa päätöksissä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin perustulokokeilusta. Se käynnistettiin tämän vuoden alusta. Perustulo voi olla jatkossa merkittävä osaratkaisu työnmurroksessa. Kokeilumme on maailmalla pistetty merkillä ja se herättää paljon mielenkiintoa. Tulevaisuusselonteon 2. osan valmistuttua meillä on jo tuloksia perustulokokeilusta.

Myös hallituksen puolivälintarkastuksessa tekemä linjaus sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta on hyvä esimerkki siitä, että työn murrokseen vastataan. Sitä selontekotyö voi omalta osaltaan pohjustaa ja tukea. Uuden talouden ja työn mahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa Suomen tekoälyohjelmalla ja liikennekaarella.

Työn ja talouden mahdollisuuksia vahvistetaan myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen tiivistyvällä yhteistyöllä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä, kokeilevan teknologian hyödyntämisessä ja testialustojen tarjoamisessa. Hallitusohjelman kärkihankkeissa jatketaan innovatiivisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä. Tänä keväänä on avattu kokeilunpaikka.fi -alusta uusille kokeiluille ja niiden rahoitukselle.

Tulevaisuuden työ on myös entistä digitaalisempaa ja kansainvälisempää. Koulutusjärjestelmäämme on suunnattava tukemaan erityisesti näitä kahta megatrendiä. Tämä hallitus on jo panostanutkin kumpaankin näistä.

Yhteiskunnan rakenteet, jotka ovat siis merkittävältä osin luotu ja luodaan lainsäädännöllä, eivät voi olla muuttumattomassa tilassa samaan aikaan, kun toimintatavat niin työn tekemisessä kuin teknologian kehittyessä muuttuvat.

Tulevaisuuden työ edellyttää lisää joustavuutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä työnantajilta ja työntekijöiltä. Työmarkkinarakenteiden ja lainsäädännön on kehityttävä tukemaan näitä. Työpaikat ovat entistä erilaisempia ja kohtaavat erilaisen kansainvälisen kilpailun.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuus määrittää kansantalouden vaurauden. Tulevaisuus tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet työn järkevämmälle tekemiselle ja luovuuden vapauttamiselle.

Yrittäjämäinen työn tekeminen lisääntyy ja ylipäätään pienten yritysten merkitys kasvaa edelleen. Yksinyrittäjyys on kasvanut hurjasti pelkästään 2000-luvulla, millä on monia puolia ja vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse palkkatyöstä luopumista, vaan sitä että palkkatyön ja yrittäjätyön välinen raja kapenee. Yhteistyötaidot korostuvat. Samalla pitäisi korostua se, että myös rakenteet antavat yhteistyölle tosiasiallisen mahdollisuuden.


Hyvä puhemies!

Hallitus haluaa varmistaa:

Että meillä on tarvittavat kyvykkyydet digitalisaation, tekoälyn, automaatio tai ekosysteemiajattelun hyödyntämiseen.

Että meillä on näkemyksellistä johtajuutta, joka tunnistaa maamme vahvuuksia ja osaa hyödyntää niitä.

Että tunnistamme hallinnolliset, asenteelliset, säädökselliset ja rahoitukselliset pullonkaulat uusien ratkaisujen muotoutumiselle ja teemme kaikkemme niiden poistamiseksi.

Tarvittavat ratkaisut liittyvät erityisesti alustatalouden ja tekoälyn haltuunottoon, sosiaaliturvan uudistamiseen, työn merkityksellisyyden vahvistamiseen, itsensä työllistäjien ja yksin työskentelevien parempaan kohtaamiseen sekä laaja-alaisen, joustavan ja läpi ihmisen elämän
jatkuvan osaamispohjan rakentamiseen. Näillä kysymyksillä menemme myös kohti selonteon toista osaa, jossa lähdetään rakentamaan ratkaisuja ja politiikkavaihtoehtoja.

Teknologia tuottaa paljon vapautta, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille. Meidän on uskallettava muuttua maailman mukana.

Tulevaisuusselonteko tehdään avoimesti keskustellen. Kutsumme keskusteluun ja yhteistyöhön mukaan laajalti erilaisia sidosryhmiä ja tahoja, jotka jo tekevät työtä Suomen tulevaisuuden eteen.

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneesta muutoksesta

Maanantai 19.6.2017 klo 12:23

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Parlamentarismin ydin on, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja että hallitus voi jatkaa niin kauan kuin tämä luottamus on olemassa, yleensä vaalikauden loppuun saakka. Pääministerinä tehtäväni on varmistaa kaikissa eteen tulevissa tilanteissa myös hallituksen toiminta- ja päätöksentekokyky. Jos eduskunnan luottamus puuttuu, hallituksen on erottava. Pääministerinä katson myös, että hallituksen on syytä pyytää eroa, jollei se ole toimintakykyinen, eikä pysty toteuttamaan tehtäväänsä.

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätösten jälkeen syntyi tilanne, että arvioni mukaan hallituksen toimintakyky oli uhattuna. Kaikki päätökset ja mielipiteet perustuvat arvoihin. Jokainen puolue on rakentunut tietoisesti tai tietämättään kukin omalle arvopohjalleen. Käytännön päätöksenteossa hallituksessa arvoista nousevien mielipiteiden pohjalta tehdään kustakin päätettävästä asiasta kompromissi. Joskus se on helpompaa, joskus hyvin vaikeaa. Kuultuani lauantaina Perussuomalaisten puoluekokouksen päätöksen ajattelin arvoeron hallituspuolueiden välillä kasvaneen merkittävästi henkilövaihdosten vuoksi.

Perussuomalaisen puolueen linja oli muuttunut, kauemmaksi kahden muun hallituspuolueen linjasta ja arvoista. Päätimme valtiovarainministeri Orpon kanssa, että ennen johtopäätösten tekemistä käymme selventävän keskustelun perussuomalaisten uuden puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon kanssa. Näin myös teimme. Tuo keskustelu oli mielestäni hyvä, suora, avoin ja rehellinen.

Mietittyämme tilannetta ministeri Orpon kanssa, päädyimme ehdottamaan, että hallitusyhteistyö Perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa ei enää voi jatkua. Arvoero hallituspuolueiden välillä oli kasvanut niin suureksi, että oli ilmeinen riski, ettei siltä pohjalta enää pystytä löytämään ratkaisuja eteen tuleviin asioihin. Erityisesti tämä riski liittyi EU-politiikkaan ja maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Hallitus on myös sitoutunut länsimaiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja jakamattomaan ihmisarvoon.

Lisäksi Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja kertoi jäävänsä Brysseliin. On päivänselvää, että hallitusyhteistyön toimivuuden ja sitoutumisen kannalta puolueen puheenjohtajan on oltava tiiviisti mukana työskentelyssä. Katsoimme, että esitetty järjestely olisi myös heikentänyt käytännön toimintakykyä.

Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät päättivät maanantai-iltana ehdotustemme mukaisesti lopettaa yhteistyön Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kanssa.

Arvoisa puhemies!

Ryhdyimme valmistelemaan hallituksen eroa ja uusia hallitusneuvotteluja. Neuvottelujen oli määrä alkaa tiistaina klo 18. Erilaisia vaihtoehtoja kaavailtiin. Kysymykset tiistain kokoukseen eduskuntaryhmille laadittiin.

Tiedossani oli myös, että liikehdintä Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kasvoi koko ajan. Lopulta tiistaina päivällä 20 edustajaa irtaantui Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -ryhmän. Kaikki Perussuomalaisten eduskuntaryhmään ennen muutosta kuuluneet viisi valtioneuvoston jäsentä siirtyivät uuteen eduskuntaryhmään. Ryhmä päätti tukea hallitusta ja sen ministeristöä sekä antoi takeet arvopohjan päätöksenteossa säilyvän samana kuin aiemmin. Yhteistyö tämän ryhmän kanssa oli luontevinta.

Hallitus jatkaisi entisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmallaan, eikä työhön tulisi katkosta. Sain myös valtiosääntöoppineilta tulkinnan, että hallitus voi jatkaa toimintaansa, vaikka sen kannatuksen muodostuminen eduskunnassa on jonkin verran muuttunut. Päätimme ministeri Orpon kanssa esittää Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmille hallitusyhteistyön jatkamista nykyisellä ministeristöllä ja nykyisellä ohjelmalla ilman muutoksia. Totesimme myös, että hallituksen eronpyyntöä ei tässä tilanteessa jätetä. Keskustan ja Kokoomuksen eduskuntaryhmät hyväksyivät ehdotuksemme myöhemmin tiistai-iltana.

Hallituksen parlamentaarisen pohjan muodostavat nyt Keskustan eduskuntaryhmä, Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä.

Arvoisa puhemies!

Mennään ajassa hiukan taaksepäin toukokuuhun 2015, jolloin Tasavallan presidentti nimitti nykyisen hallituksemme. Sen muodostivat eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen - Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kansallinen Kokoomuksen - eduskuntaryhmät.

Silloin, tässä salissa, kerroin, että hallitusohjelmamme kertoo yhteisen tavoitteemme Suomesta kymmenen vuoden kuluttua. Haluamme rakentaa sillan, jota pitkin kulkemalla pääsemme edessä olevien vaikeuksien yli ehyenä kansakuntana. Olemme tätä siltaa nyt rakentaneet kaksi vuotta. Olemme saaneet myös paljon aikaan. Tilanne on parantunut suunnitellusti.

Hallituskokoonpanossamme on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen neljä yksittäistä muutosta. Näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta strategiseen hallitusohjelmaamme. Ei ole nyt käsittelyssä olevalla parlamentaarisen pohjan muutoksellakaan. Runsaan kahden vuoden hallitustaival ei ole muuttanut ajatuksiamme strategisesta hallitusohjelmastamme. Eikä tämä uusikaan vaihe muuta. Samoja asioita ja samoja tavoitteita haluamme edelleen ja niitä viemme vahvasti eteenpäin.

Arvoisa puhemies,

Talouden saralta kuuluu päivittäin hyviä uutisia laajalla rintamalla. Teollisuuden liikevaihto on viimeisen tiedon mukaan kasvanut alkuvuonna 12,2 prosenttia ja palveluiden 7,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä puolestaan kasvoi 19,5 prosenttia. Hyvien uutisten seurauksena konkurssien määrä on vähentynyt alkuvuonna lähes 30 prosenttia.

Kaikki nämä hyvät uutiset tiivistyvät siihen, että talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Yritysten usko tulevaan on palautunut, minkä seurauksena investoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia. Ensimmäinen tieto toisesta neljänneksestä kertoo, että talous on jatkanut nopeaa kasvuaan.

Talouskasvun nopeutuminen on ehdoton edellytys työllisyyden parantumiselle. Kohentuva työllisyystilanne merkitsee myös pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantumista. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut lähes 12 000 vuoden aikana, mutta on toki edelleen liian korkealla tasolla (109 200).

Tehtävämme on löytää ratkaisut noin 10 miljardin euron kestävyysvajeeseen. Tästä urakasta linjaukset on pääosin tehty kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Suomen taloudella on edessään niin merkittävät haasteet, että lisää kasvua ja työpaikkoja tarvitaan. Tehdyn ratkaisun seurauksena hallituksella on nyt kaksi vuotta aikaa jatkaa hyvin alkanutta talouden tervehdyttämistä ja tehdä täysillä töitä talous- ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Emme halunneet vaarantaa tätä hyvää kehitystä.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Suomi on aktiivisesti ajanut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Haluamme olla jatkossakin aktiivinen toimija Euroopan unionin kehittämisessä.

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Nämä edellä mainitut kokonaisuudet nojaavat vahvasti hallituksen keskeiseen periaatteeseen yhtenäisestä ja toimintakykyisestä Euroopan unionista, joka pohjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen kunnioittamiseen, tehokkaaseen päätöksentekoon sekä sääntöjen noudattamiseen. Tämän kaiken pohjana hallitus näkee tärkeänä yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavalla tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.

Arvoisa puhemies!

Perustuslain keskeisimpiin normeihin kuuluu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtui viime viikolla muutos, joka ei kuitenkaan vaikuttanut hallituksen kokoonpanoon eikä hallituksen ohjelmaan. Näin ollen käsillä ei ole perustuslain 62 § tarkoitettu valtioneuvoston kokoonpanon merkittävä muutos. Myös 26 § säädettyä ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämistä on pidettävä tarkoitettuna erittäin poikkeuksellisia tilanteita varten, jollaisesta ei nyt myöskään ole kysymys.

Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja sellainen meillä on.


Ärade talman!

Förra veckan skedde en förändring i statsrådets parlamentariska bas.

Det är dock inte fråga om en i 62 § i grundlagen avsedd betydande ändring av statsrådets sammansättning. Förändringen i regeringens parlamentariska bas har inte inverkat på regeringens sammansättning. Samma medlemmar fortsätter som medlemmar i statsrådet även efter förändringen.

Finland behöver en funktionsduglig regering, och det har vi.

Hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtunut muutos ja viime viikon poliittiset tapahtumat ovat kuitenkin siinä määrin merkittäviä, että hallituksen on tässä tilanteessa perusteltua antaa luottamuksensa välittömästi eduskunnan arvioitavaksi. Tämä perustuslain 44 § mukainen valtioneuvoston tiedonanto antaakin eduskunnalle mahdollisuuden keskustella hallituksen parlamentaarisessa pohjassa tapahtuneista muutoksista ja tarvittaessa äänestää hallituksen luottamuksesta.

Suomen biotalousstrategia ja vastuullisuus

Torstai 15.6.2017 klo 15:56

Pääministeri Juha Sipilä Farmari-näyttelyn Biotalous ja vastuullisuus –seminaarissa

(muutosvarauksin)

Kestävään kehitykseen kuuluu oleellisena osana ylisukupolvisuus. Monet nyt näyttelyssä kirmaavat lapset näkevät seuraavan vuosisadan.

He kohtaavat elämänkaarensa aikana maailman, jossa ruuan tuotanto, vesivarannot, ilmasto ja monet muut elämän perustekijät ovat tyystin toisenlaisessa asennossa kuin nyt.

Ensi vuosisadan alkaessa meitä on täällä maapallolla huomattavasti nykyistä enemmän.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa ruoantuotannon reunaehtoja. Vedenpinnan kohoaminen ja aavikoituminen uhkaavat aiheuttaa valtavia ongelmia.

Ongelmien seuraukset tulisivat näkymään kaikkialla, ei vain siellä, missä ympäristölliset muutokset ovat kaikkein voimakkaimpia. Osa muutoksista konkretisoituu jo nyt poliittisina ja myös aseellisina konflikteina ja niiden aiheuttamina muuttoliikkeinä.

Hyvinvoivilla alueilla tilanne näyttää toiselta. Kuluttajien toiveet ja vaatimukset muuttavat kysyntää halvasta ruuasta laadukkaaseen. Halutaan parasta ja onneksi usein paikallista.

Kasvaneen hyvinvoinnin myötä vaatimukset ekologisen jalanjäljen pienentämistä ovat kasvamaan päin. Onneksi näin.

Hyvät kuulijat,

Itselleni on selvää, että näihin haasteisiin on haettava yhteisiä ratkaisuja. Ajattelen vahvasti niin, että ilman kehittynyttä kiertotaloutta ihmiskunta ei kykene ratkaisemaan tulevaisuuden resurssitarpeita rauhanomaisesti, yhdessä sopien, kaikkien oikeutetut tarpeet huomioiden.

Kiertotalous laittaa meidät pohtimaan kuinka tuotannon sivuvirrat ja jätteet voidaan hyödyntää niin, että materiaali- ja energiakierrot saadaan osaksi arkipäiväämme.

Tarvitsemme tähän paitsi kiertotaloudessa mahdollisuuksia näkeviä yrityksiä ja yrittäjiä, myös enemmän tutkimusta ja tuotekehitystä.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitsemme myös biotalouden puolelle. Uusia tuotteita voidaan odottaa etenkin lignoselluloosasta ja kuiduista. Muovia ja puuvillaa voidaan korvata huomattavasti ympäristöystävällisemmillä tuotteilla. Puusta voidaan tehdä kaikkea mitä öljystäkin.

Myös biotaloutta tulee toteuttaa kiertotalouden hengessä.

Energiaksi tulee jatkossakin hyödyntää ne jakeet, joille ei ole muuta käyttöä. Suomi ei lähde siitä, että metsiä kasvatettaisiin ja hakattaisiin nimenomaan energiatarpeisiin. Tavoite on mahdollisimman järeä puu, josta saadaan korkean jalostusarvon tuotteita. Puurakentaminen on tavoitteista yksi tärkeimmistä.

Esimerkiksi sahanpurut, kuoret ja oksat muut jakeet, joille ei tällaista käyttöä löydy, on järkevää hyödyntää uusiutuvana energiana.

Arvoisat kuulijat,

Onko Suomen kierto- ja biotalousstrategia toteutettavissa kestävästi. Etenkin metsiemme ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua.

Mitkä sitten ovat metsiemme ilmastovaikutukset?

Lyhyesti sanottuna Suomen metsät viilentävät ilmastoa. Kasvaessaan metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia.

Suomessa kasvu on ollut jo pitkään suurempaa kuin metsien käyttö ja puuston luontainen poistuma. Suomen metsien hiilivarasto siis suurenee joka vuosi. Tämä viilentää ilmastoa.

Olemme kuitenkin nyt tilanteessa, jossa Suomeen kaavaillaan useita puun käyttöä lisääviä hankkeita. Romuttavatko uudet hankkeet metsiemme ilmastovaikutukset?

Eivät. Suomen metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin. Hiilivarasto tulee jatkossakin kasvamaan, emme siis pura tätä kertynyttä hiilivarastoa.

Hiilivaraston vuosittainen kertymisvauhti tulee metsien käytön lisääntymisen myötä hidastumaan nykytilanteeseen nähden, mutta kasvaa siis edelleen. Tämä on se perusta ja ohjaava punainen lanka metsien kestävälle käytölle. Metsiemme kestävän käytön raja on tarkkaan määritelty, sitä noudattaen, metsämme kasvavat ja hiilivarasto lisääntyy.

Meidän on huolehdittava myös eurooppalaisella tasolla, että biotaloutemme perusta ja metsiemme kestävä käyttö ymmärretään, eikä sille säädetä ylimääräisiä esteitä. Tästä esimerkkinä mm. metsien hiilinieluihin liittyvä LULUCF-lainsäädäntö tai biomassan kestävyyskriteerit. Tältä osin meidän on pidettävä tiukasti huoli kansallisista eduistamme.

Entä monimuotoisuus, onko metsäluontomme monimuotoisuus uhattuna?

Ministeri Tiilikainen halusi tätä asiaa erikseen selvittää tutkijoilta. Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime vuonna tekemä yhteisselvityksen myös korkeammilla hakkuutavoitteilla voidaan metsäluonnon monimuotoisuus turvata, mutta se vaatii lisätoimia nykykäytäntöön verrattuna.

Tämä viesti lisätoimista on otettu tosissaan vastaan ja selvityksen edellyttämä työ on tiiviisti käynnissä.

Metsäluonnon suojelun eli ns. METSO-ohjelman rahoitusta nostettiin puolivälitarkastelussa. Ministeri Tiilikainen etsii talousmetsien puolelle nykyistä parempia käytäntöjä. Monimuotoisuuden kannalta meillä on tarve jättää nykyistä enemmän hakkuiden yhteydessä eläviä jättöpuita ja kaadettuja lahopuita.

Muita toimia metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat mm. :

• Hossan uusi kansallispuisto
• Soidensuojelua täydenntäminen 30 000 hehtaarilla valtion maita
• Yksityismailla METSO-ohjelma jatkuu, yli 60 % v. 2025 tavoitteesta täyttynyt
• Luontolahjani 100-vuotiaalle -suojelukampanja
• YM valmistelee säädöksiä, joilla perustetaan lähivuosina n. 670 000 ha luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita
• Natura-verkostoon ja ns. vanhoihin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluneiden yksityismaiden suojelu lähes valmis, yhteensä n. 346 000 ha.

Hyvät kuulijat,

Haluan lopuksi onnitella maatalouden neuvontatyötä tekeviä kunnioitettavasta, 220 vuoden etapista.

On paljon teidän ja edeltäjienne ansiota, että maastamme on tullut hyvinvoiva valtio, jossa ruoan riittävyyden asemesta voimme kiinnittää huomiota ruokahävikkiin, sen eettiseen, materiaaliseen ja energiataloudelliseen puoleen.

Onnittelen vielä myös MTK:ta, joka satavuotisen taipaleensa aikana on huolehtinut sekä valistuksesta, talonpojan talouden puolustamisesta ja henkisestä kestävyydestä. Teette kaikki tärkeää ja arvostuksen ansaitsevaa työtä jolle toivotan menestystä ja jaksamista.