Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 12.12.2017 13:25Hallitus: Seksuaalinen häirintä on kitkettäväLue lisää »
  • 4.12.2017 14:52Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissaLue lisää »
  • 4.12.2017 14:50Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Hallitus: Seksuaalinen häirintä on kitkettävä

Tiistai 12.12.2017 klo 13:25

Seksuaalinen häirintä on tänä syksynä noussut vahvasti esille. Suomen hallitus suhtautuu erittäin vakavasti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun ja ihmisten kertomiin kokemuksiin. Hallitus korostaa, että seksuaalinen häirintä on aina tuomittavaa, eikä sitä saa hyväksyä missään tilanteessa. On tärkeää, että myös eduskunta keskustelee aiheesta.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on lailla kielletty. Asenneilmapiirissä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa ja tarvitaan käytännön toimenpiteitä, kuten selkeät toimintaohjeet häirintätapausten varalle työpaikoille. Hallitus kehottaa kaikkia työnantajia ja organisaatioita tarkastelemaan, mitä ne voisivat tehdä häirinnän lopettamiseksi. Johtajilla ja esimiehillä on vastuu siitä, että työpaikoilla toteutuu nollatoleranssi seksuaalista häirintää vastaan. Hallitus myös rohkaisee häirintää kokeneita ihmisiä nostamaan asian esille työyhteisössään.

Suomessa on muutettava asenteita ja toimintatapoja, minkä on tapahduttava niin työpaikoilla, kouluissa, internetissä kuin erilaisten harrastusten parissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kouluihin, jotta oppimisympäristöt ovat turvallisia lapsille ja nuorille. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja toisia kunnioittavaan opiskelu- ja kouluympäristöön.

”Seksuaaliseen häirintään liittyy tietynlainen puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri”, sanoo pääministeri Juha Sipilä”, ”Nyt on tärkeää pitää keskustelua yllä, jotta asiat muuttuvat.”

Hallitus päättää tasa-arvo-ohjelman yhteydessä ensi keväänä toimista, joihin se ryhtyy seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Ministerit Lindström, Mattila ja Saarikko puolestaan ovat kutsuneet työmarkkinajärjestöt ja keskeiset sidosryhmät keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla vielä ennen joulua.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on antanut Opetushallitukselle toimeksi päivittää yhdessä koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijoiden kanssa asiasta annetut ohjeistukset helmikuun 2018 loppuun mennessä, jotta kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa toimivilla on valmiudet toimia seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän estämiseksi.

Hallitus painottaa, että nyt tarvitaan toimintaa kaikilta. Myös yksittäinen kansalainen voi puuttua häiritsevään käytökseen. Seksuaaliseen häirintään on saatava nollatoleranssi yhteiskunnassamme.

Puhe Pro Finlandia - Suomen tie itsenäisyyteen - näyttelyn avajaisissa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:52

(muutosvarauksin)

Hyvät kutsuvieraat, bästa gäster,

Excellencies, Ladies and Gentlemen,

Suomen senaatti hyväksyi päivälleen sata vuotta sitten, joulukuun neljäntenä päivänä 1917, esityksen Suomen hallitusmuodosta ja sen perusteista jätettäväksi valtiopäiville samana päivänä. Samana iltana senaatti hyväksyi yleisistunnossaan puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin ilmoituksen Suomen itsenäisyyttä koskevan julistuksen antamisesta Suomen kansalle. Tämä tasan 100 vuotta sitten päivätty julistus on alkuperäisenä nähtävissä tässä näyttelyssä.

Eduskunta, joka oli jo marraskuun 15. päivänä julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen edustaja Santeri Alkion ehdotuksesta joulukuun 6. päivänä 1917.

Tuota päivää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä, vaikka yhtä hyvin itsenäisyyspäivä voisi olla marraskuun 15. päiväkin.

Suomen itsenäistyminen oli monivaiheinen prosessi. Sen alkupisteeksi voidaan nostaa maaliskuussa 1809 pidetyt Porvoon valtiopäivät. Vähän aiemmin päättynyt Ruotsin ja Venäjän välinen sota oli katkaissut Suomen yli 650 vuotta vanhan yhteyden Ruotsiin ja Suomesta oli tullut Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen asema Venäjän yhteydessä oli poikkeuksellinen. Suomen sisäisestä hallinnosta vastasi Suomen oma senaatti, joka sai täysimääräisesti käyttöönsä Suomen verotulot.

Suomi säilytti vanhat Ruotsin-vallan aikaiset lakinsa, luterilaisen uskonnon, omat hallinnolliset instituutionsa ja ruotsin kielen maan hallintokielenä. Venäjän ja Suomen välille tuli vuonna 1812 tulliraja. Samana vuonna liitettiin takaisin autonomisen Suomen yhteyteen ne alueet, jotka oli palautettu Venäjälle vuosien 1721 Uudenkaupungin rauhassa ja 1743 Turun rauhassa.

Uusi valtiollinen yhteys osoitti nopeasti edullisuutensa, mikä hälvensi alkuvuosien kiistämätöntä kaipuuta takaisin Ruotsin yhteyteen. Vuosisatoja kestänyt pelon ja sotien aika päättyi. Venäjän suuri keisarikunta tarjosi lähes rannattomat mahdollisuudet taloudellisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pietarin talousalue imi kaikki ne maa- ja metsätalouden tuotteet, jotka Suomi sinne myi. Kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia suomalaisia renkejä, piikoja, käsityöläisiä ja eri alojen ammattilaisia.

Suomessa oli vain pieniä omia sotilasosastoja, mutta tuhannet suomalaiset loivat uran Venäjän armeijassa ja laivastossa – amiraali- ja kenraalikuntaan heistä nousi noin viisisataa. Gustaf Mannerheim on nykyisin varmasti tunnetuin heistä, mutta ei suinkaan ainoa.

Suurin osa Puolaa ja Baltian alueet kuuluivat nekin Venäjän keisarikuntaan. Se lisäsi taloudellisia ja kulttuurisia suhteita näiden maiden ja Suomen välillä. Pietari, Moskova, Varsova ja Krakova olivat taiteiden ja musiikin keskuksia.

Kalevalainen runokulttuuri yhdisti Suomea ja Viroa, Suomessa toimi suuri joukko liettualaisia sotilaita ja suomalaiset jääkärit taistelivat ensimmäisen maailmansodan aikana Liepajassa, Misse-joella ja Riianlahdella.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Puola ja Baltian maat onnistuivat Suomen tavoin saavuttamaan itsenäisyyden ja säilyttämään sen. Suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat Viron ja Latvian vapaustaisteluun. Mannerheimin vanhat ja läheiset yhteydet Puolaan olivat tärkeässä asemassa Venäjän vuosien 1918–1921 sekasortoisen sisällissodan aikana.

Hyvät kutsuvieraat!

Vuosisatojen yhteinen historia yhdistää Suomea ja itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna avattavan Kansallisarkiston Pro Finlandia-näyttelyn kohdemaita, Venäjää, Puolaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Yhteinen historiamme ennen itsenäistymistä ei aina ollut helppo. Venäjä ajoi 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä yhtenäistämispolitiikkaa, joka uhkasi murentaa sen perustan, jolle autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan instituutiot olivat rakennettu. Nikolai II:n aikana suhtautuminen keisariin muuttui radikaalisti – venäläistämistoimilla hänen katsottiin rikkoneen Suomelle antamansa erillisen hallitsijanvakuutuksen. Vastarinta voimistui sekä porvarillisella puolella että työväenliikkeen keskuudessa, joka imi Venäjältä radikaaleja ajatuksia.

Suomen itsenäistyminen tapahtui myrskyisissä merkeissä keskellä Venäjää koetellutta vallankumousta. Leninin johtama bolševistinen kansankomissaarien neuvosto hyväksyi Suomen itsenäistymisen vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Neljän päivän kuluttua myös Ruotsi, Ranska ja Saksa tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin vasta lokakuun 14. päivänä vuonna 1920.

Hyvät kuulijat!

Kansallisarkiston Pro Finlandia näyttely esittelee Suomen suuriruhtinaskunnan keskeisiin kehitysvaiheisiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja ja muita aineistoja. Näyttely ja sen antia täydentävä 750 sivuinen oheiskirja antavat syvän ja monipuolisen kuvan Suomesta ja sen suhteista tämän vuoden kohdemaihin, jotka kaikki olivat osa Venäjän keisarikuntaa.

Bästa gäster!

Denna utställning är på många sätt mycket aktuell. Historien hjälper oss att förstå de utgångspunkter som reglerade dessa länders relationer under tiden mellan första och andra världskriget och decennierna därefter.

This exhibition is very topical in many respects. A knowledge of history helps us understand the background and circumstances that governed the relations between countries in the inter-war years and in the decades following the Second World War.

Kansallisarkiston vuosina 2014–2017 toteutettu neljän näyttelyn ja julkaisun sarja on ollut upea lisä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon. Tämä kertoo siitä, miten rakentui se Suomi, joka sata vuotta sitten lähti itsenäisyyden tielle. Autonomian aikana kehitetyt toimivat instituutiot ja laajat kansainväliset suhteet, naisten yhdenvertaisuus ja modernit aatteet antoivat sen uskottavuuden, jonka ansiosta uusi tasavalta voitiin hyväksyä suvereenina valtiona muiden suvereenien valtioiden joukkoon.

Näillä sanoilla julistan Kansallisarkiston neljännen Pro Finlandia-näyttelyn avatuksi!

Puhe valtioneuvoston avoimessa juhlaistunnossa

Maanantai 4.12.2017 klo 14:50

(muutosvarauksin)

Arvoisat valtioneuvoston jäsenet,

Olemme kokoontuneet valtioneuvoston juhlaistuntoon historiallisena päivänä. Tasan sata vuotta sitten joulukuun neljäntenä päivänä vuonna 1917 maan hallituksena toiminut Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen. Päätös julistuksesta tehtiin tässä samassa rakennuksessa, jossa valtioneuvosto tänään pitää istuntoaan.

Kaksi päivää myöhemmin 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi itsenäisyyden julistamisen. Myöhemmin päivästä tuli Suomen itsenäisyyspäivä. Suomen kansa oli ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä.

Sadan vuoden itsenäisyys on vaatinut suomalaisilta rohkeutta, viisautta ja lujaa uskoa huomiseen. Tarvittaessa itsenäisyyttä on puolustettu äärimmäisin uhrauksin. Sukupolvi toisensa jälkeen on rakentanut parempaa Suomea. Sadassa vuodessa olemme nousseet köyhyydestä maailman kehittyneimpien valtioiden joukkoon.

Itsenäisyysjulistuksessa sata vuotta sitten hallitus ilmoitti tärkeimmäksi tehtäväkseen maan valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Se velvoittaa meitä tänäkin päivänä. Suomen jokaisen hallituksen tärkein tehtävä on turvata maamme itsenäisyys. Ilman vapautta emme voi toteuttaa suomalaisten tahtoa.

Suomen itsenäisyyden keskeinen sisältö on kansanvalta. Se on vahvasti ankkuroitu perustuslakiin ja lainsäädäntöön. Siitä kumpuavat myös monet maamme vahvuuksista.

Suomen kansa päättää itse omista asioistaan. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle ja vallanpitäjät valitaan vapaissa vaaleissa. Luottamus demokraattiseen järjestelmään on suomalaisen yhteiskunnan peruskivi. Tässä maassa jokaisella on oltava ääni ja oikeus tulla kuulluksi.

Sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa. Se erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. Demokraattinen järjestelmämme ulottuu paikallistasolta aina valtion korkeimpaan johtoon saakka. Kun juhlimme valtiollisen itsenäisyyden sataa vuotta, juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa. 

Suomalaisen demokratian toimivuutta tulee väsymättä kehittää. Yhteiskunnan kehitys luo uhkia ja ongelmia, mutta myös uusia mahdollisuuksia kansanvallan syventämiseen. Kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen on oltava etusijalla myös nyt alkavalla uudella vuosisadalla.

Satavuotiaana itsenäinen Suomi on kansainvälisen yhteisön arvostettu jäsen. Yhdessä toisten valtioiden kanssa pyrimme ratkaisemaan maailmanlaajuisia kysymyksiä. Kansainvälisessä toiminnassa korostamme demokratian ja yhteistyön merkitystä. 

Valtioneuvosto on keskeinen osa suomalaista demokratiaa. Sen hallitusvalta perustuu kansan valitseman eduskunnan luottamukseen. Valtioneuvoston jäsenille on annettu arvokas tehtävä, jonka hoidossa isänmaan edun on aina oltava muita tavoitteita ylempänä.

Aika sata vuotta sitten oli vaikea. Maailma ympärillämme oli kaaoksessa. Suomessa oli hätää ja epätoivoa. Edeltäjämme eivät voineet tietää mihin suuntaan maailma jatkaa kulkuaan. Mutta he tarttuivat mahdollisuuteen ja tekivät rohkean ratkaisun. Sen ansiosta voimme tänään juhlia.

Suomen senaatin esimerkki sadan vuoden takaa velvoittaa hallituksia tänäkin päivänä. Hallituksella tulee olla kyky päättää ja kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. On tehtävä työtä, jota tekemään hallitus on valittu. On uskallettava astua eteenpäin, vaikka maailma ympärillä horjuisi.

Hyvät valtioneuvoston jäsenet,

Meillä on kunnia toimia Suomen tasavallan historian 74. hallituksena. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan koittaessa on tärkeää kiittää kaikkia edeltäjiämme. On suuri etuoikeus saada jatkaa heidän arvokasta työtään.  

Haluan hallituksen ja sen ministerien puolesta kiittää lämpimästi kaikkia itsenäisen Suomen hallituksia sekä niissä työtä tehneitä ministereitä. Isänmaan asia on ollut yhteinen. Toivon, että myös tulevaisuuden hallitukset rakentavat Suomea yhdessä. 

Jag vill på regeringens och dess ministrars vägnar rikta ett varmt tack till det självständiga Finlands samtliga regeringar och till de ministrar som ingått i dem. Fosterlandets sak har varit gemensam. Jag hoppas att också de framtida regeringarna ska bygga Finland tillsammans.

Suomi aloittaa tällä viikolla uuden vuosisadan itsenäisenä valtiona. Suokoon itsenäisyyden seuraava vuosisata maallemme ja sen asukkaille onnea, hyvinvointia ja rauhaa. 

Avaussanat Suomi100 -festareilla Helsingin Sakarinmäen koululla / Östersundoms skola

Maanantai 4.12.2017 klo 10:51

(muutosvarauksin)

Hyvät opettajat ja oppilaat,

koko kouluyhteisö,

Kylläpä tuntui mukavalta lähteä viikon aluksi kouluun! En tiedä voiko olla parempaa ja sopivampaa paikkaa aloittaa itsenäisyysviikko kuin koulu. Ehkä jotkut oppilaista ovat toista mieltä, mutta ainakin itselleni on harvinainen ja mieluisa hetki avata viikko lasten ja nuorten parissa. Mukavaa sekin, että jäykän pönötyksen sijaan olette valinneet päivän muodoksi festarit.

Tiedättekö oppilaat muuten missä päin maailmaa sijaitsevat Kolumbia, Bolivia ja Peru? Vierailin nyt syksyllä näissä maissa. Siellä suomalaiset opettajat olivat maailmantähtiä. Suomalainen opettaja ja opetus ovat maailmalla todella kovassa arvossa. Olen tämän kuullut kymmeniä kertoja eri maiden presidenttien ja pääministereiden suusta. Haluan nytkin kiittää kaikkia suomalaisia opettajia. Kiitos teille lujasta panoksestanne tulevaisuuden rakentamisessa.

Suomessa on runsaat viisi miljoonaa ihmistä. Maailmankartalla olemme väkiluvulta pieni maa ja sijaintimme on syrjässä kaukana pohjoisessa. Siksi on tärkeää, että pärjätäksemme jokaisella Suomessa asuvalla on koulupolku käytynä. Tämän vuoksi koulu, koulutus, oppiminen ja sivistys ovat aivan keskeinen osa Suomea ja satavuotista suomalaista tarinaa.

Laadukas peruskoulutus kaikille on tärkeä osa suomalaista tasa-arvoa ja yhteiskuntamme kivijalka. Suomessa jokainen lapsi saa laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen. Se on harvinaista maailmalla.

Jokapäiväistä kouluarkea ei voi rakentaa pelkän maineen varaan, vaan jatkuvasti etsimällä ja löytämällä uusia tapoja oppia ja opettaa. Monenmoisen teknologian, kuten keinoälyn tai esineiden internetin, kehitykset pakottavat meidät vielä monta kertaa pohtimaan, mitä ja miten koulussa pitää toimia.

Täällä Sakarinmäessä tekemällä oppimista hyödynnetään hienosti esimerkiksi ympäristötietoisuuden ja uusiutuvan energian osalta. Det är också fint att Östersundoms skola finns under samma tak. Levande tvåspråkighet och språkkunskaper kan verkligen utvecklas när vi arbetar, studerar eller går i skola tillsammans.

Hyvä kouluväki,

Suomi täyttää sata vuotta ja on juhlan aika.

Avaan myöhemmin tänään Kansallisarkiston Pro Finlandia  -näyttelyn neljännen osan. Näyttely kuvaa Suomen itsenäisyyteen johtanutta kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta. Teidän tänne Sakarinmäkeen rakentamanne Suomi100- festarit on siis tärkeä osa suurta kokonaisuutta,  jonka jokainen osa on tehty juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä. Lukuisissa kouluissa pidetään tänään ja huomenna itsenäisyysjuhlia.

Päivälleen juuri tänään tasan sata vuotta sitten silloinen hallitus hyväksyi itsenäisyysjulistuksen ja esitteli sen eduskunnalle. Sen jälkeen sukupolvet toisensa jälkeen ovat tätä maata rakentaneet ja itsenäisyyttä puolustaneet – luokaamme yhdessä paras mahdollinen ponnistusalusta myös tulevaisuuden rakentajille. Heitä on täällä salissa tänään paljon.

Suomi on hyvä maa, monilla mittareilla maailman paras tai yksi parhaista. Se ei ole sattuman satoa, vaan määrätietoisen työn tulos. Tässä maassa on yhdessä tehty mahdottomasta mahdollista. Se on innostava näköala tarttua myös tulevaisuuden haasteisiin. Olette yhdessä täällä ilmiöoppimisen Suomi100-teemalla löytäneet mielenkiintoisia ja hienoja näkökulmia historian ja nykypäivän Suomeen. Rohkeudella ja innolla, tiedolla ja taidolla, löytyvät myös ratkaisut tulevaisuuden kysymyksiin.

Oikein hyvää Suomi100-festaria, miellyttävää iltajuhlaa ja hyvää itsenäisyyden satavuotispäivää kaikille.

Lisää kirjoituksia