Kansallinen eheytyminen alkoi 100 vuotta sitten

Perjantai 27.4.2018 klo 9:58

Julkaistu alunperin Kainuun Sanomissa 27.4.2018

Tänään on myös tärkeää muistaa, että sata vuotta sitten Suomi ei ollut yhtenäinen. Suomalaiset eivät taistelleet samassa rintamassa. Maa oli jakautunut kahtia. Ideologiset ja aatteelliset erot johtivat epäinhimilliseen, raakaan ja veriseen sisällissotaan.

Sodan jälkeen tarvittiin kansakuntaa eheyttäviä tekoja ja niiden tekijöitä.

Osallistun viikon päästä Nivalassa suureen Sovinnon juhlaan. Silloin tulee tasan sata vuotta siitä, kun Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa seuraavasti:

Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.

Tätä Kallion puhetta ja sen henkeä voidaan pitää yhtenä maamme historian tärkeimmistä puheista. Siitä kansallisen eheytymisen katsotaan alkaneeksi. Rutiköyhästä ja kahtiajakautuneesta kansasta kasvoi maailman hyvinvoivin ja tasa-arvoisin maa. Kallion puheesta ehti kulua noin kaksikymmentä vuotta, kun syntyi talvisodan henki. Suomi puolusti maataan yhtenäisenä, samassa rintamassa ja samoja arvoja puolustaen, ylivoimaisen vihollisen edessä.

Suomi on aina pärjännyt työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Työn tekeminen on kestävin keino yhteiskunnan eheyden säilyttämiseksi.

Keskustan puolueväki kokoontuu kesäkuun alussa Sotkamoon. Runsaat 3 000 henkeä pohtii Kainuussa Suomen suuntaa maamme itsenäisyyden seuraavalle vuosisadalle. Meillä on paljon murros- ja taitekohtia edessämme: työn tekemisen tavat muuttuvat. Tekoäly ja digitalisaatio laajenevat alalta alalle. Sosiaaliturvajärjestelmämme on pysyttävä aikaansa edellä, modernina ja vastattava nykypäivän tarpeisiin.

Ylpeys omista juurista, kotiseudusta ja maakunnasta on myös meille keskustalaisille aina ollut tärkeää. Siksikin juuri Kainuu sopii meille hyvin kokouspaikaksi.

EU:n budjettia ei ole vielä päätetty - neuvottelut vasta käynnistyvät

Torstai 26.4.2018 klo 15:22

EU:n budjetin laatiminen on pitkä neuvotteluprosessi, eräänlainen maratoni. Alkuvaiheissa määritellään budjetin kokonaistaso ja sitten siirrytään vääntämään rahanjaon kriteereistä. Kansallisesti kiinnostava lopputulos on selvillä kuitenkin vasta maaliviivan jälkeen; se paljonko maksamme ja paljonko saamme EU:sta rahaa. Vielä tätä ei tiedetä. 

Komissio antaa esityksensä budjetin kokonaisuudeksi ensi viikon keskiviikkona ja sektorikohtaiset lainsäädäntöesitykset julkaistaan toukokuun lopussa. Tästä alkaa vähintäänkin vuoden mittainen prosessi, jossa käydään runsaasti neuvotteluja usealla eri tasolla. 

Näitä keskusteluja olen käynyt jo pitkään päämiestasolla. Tänään tapasin myös budjetista vastaavan komissaari Oettingerin. Kävimme erinomaisen keskustelun ja toin esille vahvasti Suomen kipupisteet. Suomen erityisolosuhteet niin alue-ja rakennepolitiikassa kuin maataloudessa on huomioitava. Ei ole hyväksyttävää, että maksuosuutemme kasvaisi, mutta keskeisiä prioriteettejamme ei huomioitaisi. Tämän lisäksi kaiken EU-rahoituksen on tuettava yhä vahvemmin tämän päivän haasteita, kuten eurooppalaisen talouden kasvua, työllisyyttä, turvallisuutta ja osaamista. 

EU:n budjetti kaipaa myös kovasti normien purkamista. Normin purusta meillä Suomessa on hyviä kokemuksia, toivottavasti saisimme laajennettua tätä urakkaa myös EU:n käytäntöihin.  

Euroopan unionin monivuotinen budjetti eli rahoituskehykset tehdään seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Käytännössä tässä määritellään, kuinka paljon jäsenvaltiot maksavat bruttokansantuotteestaan yhteiseen pottiin ja toisaalta mihin tuo rahasumma käytetään. Tällä 7 –vuotiskaudella budjetin koko on ollut reilut 1000 miljardia euroa, josta noin 2/3 on käytetty maatalouteen sekä alue-ja rakennepolitiikkaan. Tulevalla kaudella rahoitusta tullaan varmasti entistä enemmän suuntaamaan myös puolustukseen, maahanmuuttoon sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on ollut myös Suomen kanta.

Britannian jättää lähtiessään aukon EU-budjettiin. Olemme linjanneet, että pienempi EU tarkoittaa myös pienempää budjettia. Liian tiukkaa ylärajaa emme ole kuitenkaan halunneet budjetin koolle asettaa. Olemme katsoneet viisaaksi toimintatavaksi sen, että meillä on joustonvaraa neuvotteluissa.

Päätavoitteemme neuvotteluihin on selvä: haluamme maksimoida EU:sta Suomelle palautuvat varat samalla kun haluamme pitää nettomaksumme kohtuullisena.

Olemme onnistuneet Suomessa talouskasvun vahvistamisessa niin hyvin, että muutokset bruttokansantuotteessamme ovat merkittäviä. Koska EU:n jäsenmaksu perustuu kunkin maan bruttokansantuotteeseen, kasvaa jäsenmaksuosuutemme ikään kuin automaattisesti jonkin verran. Tätä emme voi, emmekä tahdo muuttaa. 

Nettomaksuosuudestamme on sen sijaan aivan liian aikaista puhua. Se riippuu siitä, kuinka paljon tulemme EU-rahaa saamaan eri sektoreilta.  Tämä ratkeaa vasta seuraavan vuoden tai kahden vuoden aikana, jolloin käydään yksityiskohtaiset neuvottelut EU-rahoituksen jakokriteereistä. Onnistuminen näissä neuvotteluissa ratkaisee sen, miten paljon saamme jatkossa EU-rahoitusta Suomeen. Erityisesti maatalous-, koheesio- sekä tutkimuspuolen neuvotteluissa menestyminen ratkaisee paljolti sen, mitä Suomelle jää viivan alle.

 

 

Puhe Keskustan puoluevaltuustossa Lahdessa

Lauantai 21.4.2018 klo 10:50

(muutosvarauksin)

 

Hyvä puoluevaltuusto,

Vuoden päästä tähän aikaan tiedämme, mikä puolue lähtee muodostamaan hallitusta. Se on pitkälti meistä kiinni, onko se Suomen Keskusta.

Meillä on nyt vajaa vuosi aikaa kertoa suomalaisille, mitä me haluamme tehdä seuraavalla vaalikaudella. Meidän on myös päätettävä, mitä me itse tahdomme ja tavoittelemme vaaleissa.

Palautan nyt mieliin, missä tilanteessa olimme samaan aikaan neljä vuotta sitten. Keskusta oli noussut gallupien kärkipaikalle vaalikauden puolivälissä keväällä 2013. Vuosi ennen eduskuntavaaleja kävimme kokoomuksen kanssa tiukan kisan paalupaikasta. Syksyllä 2014 nousimme jälleen selvästi gallupien kärkeen ja pidimme ykköstilan vaaleihin saakka.

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin minä en ehtinyt juuri galluppeja katsella. Keskityimme täysillä eduskuntavaalien ohjelman valmisteluun. Kymmenet työryhmät tekivät pohjatyötä. Meillä oli pieni ja pippurinen eduskuntaryhmä, joka haastoi oppositiosta hallitusta joka päivä ja osallistui aktiivisesti vaalitavoitteiden valmisteluun.

Tuon valmistelun pohjalta syntyi vaaliohjelma ”Suomi kuntoon”.

Gallupien lisäksi haluan palauttaa mieliin myös sen palautteen, jota saimme vaalikampanjan aikana. Keskustan ehdokkaat saivat kuulla monenlaisia toiveita niin kuin kaikissa vaaleissa, mutta yksi toive nousi ylitse muiden. Se kuului: Tehkää jotakin!

Tuon toiveen taustalla oli kansalaisten pettymys silloiseen hallitukseen. Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt jo aikoja sitten selvään kasvuun finanssikriisin jälkeen.

Silloisen hallitusrintaman kyvyttömyyttä kuvaavat hyvin kesäkuun 2014 tapahtumat. Pääministerin vaihtuessa ohjelmaan kirjattiin samat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen kuin hallituksen alkuperäisessä ohjelmassa kesäkuussa 2011. Sokea Reettakin näki, että hallituksella ei olisi ollutmitään mahdollisuuksia päästä noihin tavoitteisiin. 

Lopputuloksen tunnemme. Suomi ajautui kriisiin, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

Hyvät ystävät!

Siksi meille keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Otimme tämän toiveen hyvin vakavasti ja kuvasimme vaaliohjelmassa tarkasti, mitä aiomme tehdä.

Lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja yhteiskuntasopimuksen. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt jo 90 000 uutta työpaikkaa ja yhteiskuntasopimus on ollut noin 1,5 vuotta voimassa. Sen ansiosta pääsimme viimeinkin mukaan kansainvälisen talouden imuun. Suomesta on tullut jälleen maa, johon uskaltaa investoida. Saavutamme erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. 

Asetimme tavoitteeksi vähintään kahden prosentin talouskasvun viimeistään vuonna 2019. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

Lupasimme laittaa pisteen velkaantumiselle. Velkaantuminen on jo taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan. Velaksi eläminen saattaa loppua jo kaksi vuotta ennen vaaliohjelmamme tavoitetta.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Näin on tehty vieläpä niin, että valtion omaisuuden arvo on kasvanut viidellä miljardilla.

Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet kaikin voimin.

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä. 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.

Tässä vain muutama esimerkki kakkaran muotoisesta vaaliohjelmastamme. Sen voi lukea punastumatta tänäkin päivänä. Melkein jokaisen lauseen perään voisi kirjoittaa sanan ”tehty”.Joissakin osiossa riittää vielä tekemistä ensi vaalikaudeksi, kuten yksinelävien aseman parantamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

 

Hyvät ystävät!

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on joskus todennut, että kaikki tietävät mitäpitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten tulla sen jälkeen uudelleen valituksi. Tämä aforismi on saattanut tulla monelle mieleen viime aikojen gallupeista. Kaikki tiesivät neljä vuotta sitten, mitä pitäisi tehdä. Äänestäjät antoivat meille valtakirjan tehdä se, mitä piti tehdä. Olemme sen tehneet. 

Mutta hyvät aatesiskot- ja veljet, tämä ei näy kannatusmittauksissa.

Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa.

Helpompi tie olisi lähteä hakemaan kannatusta näyttävillä profiilin nostoilla ja mediaoperaatioilla. Voisimme rakennella julkisia riitoja hallituksen sisälle samaan tapaan kuin silloiset hallituspuolueet tekivät ennen viime vaaleja.

Minä en tähän vaihtoehtoon usko. Sen sijaan ottaisin oppia siitä, mitä itse teimme neljä vuotta sitten. Nytkin meidän täytyy keskittyä siihen, mitä Suomessa on tehtävä seuraavalla vaalikaudella.

On sattuvasti sanottu, että vaaleja ei voiteta jo rakennetuilla teillä ja silloilla vaan lupauksilla uusien teiden ja siltojen rakentamisesta. Huutokauppoja saattaa vaalihuumassa syntyä ja houkutus epärealistisiin tarjousten korotuksiin iskeä. Siihen emme voi ryhtyä. Lupausten on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia. 

Seuraavan vaalikauden suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta sen murroksen yli, jonka tekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly aiheuttavat. Monet työt häviävät, mutta uusia syntyy tilalle. Meillä on miljoonan ihmisen uudelleenkouluttautumistarve, siksi koulutusta on uudistettava. Siksi meidän on sovitettava työ ja sosiaaliturva yhteen aivan uudella tavalla. Tällä kaudella tehty perustulokokeilu antaa hyvän lähtölaukauksen.

Murros vaatii erityistä huomiota yhteiskunnallisen eheyden ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimiseen.

Työn tekeminen on tutkitusti kestävin keino eriarvoisuuden torjumiseksi. Työllisyyden edistämistä jatketaan, vaikka joka ikinen työtä luova ratkaisu aiheuttaa myös vastustusta, pelottelua ja epäluuloa. Hyvästä työllisyyskehityksestä johtuen eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan tällä kaudella lisääntynyt.

Olemme aina olleet perusturvapuolue. Sitä olemme tänään ja tulevaisuudessakin. 

Sosiaaliturvaa pitää rohkeasti uudistaa ensi kaudella. Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saadaelämänhallinnasta kiinni. Alkio olisi kannustanut meitä aktivoimaan työttömiä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.

Uusi aika on tuonut onneksi uusia työkaluja perusturvan uudistamiseen. Jo hyvässä kehitysvauhdissa oleva tulorekisteri tulee mahdollistamaan työtulon ja sosiaaliturvaetuuksien paremman yhteensovittamisen. Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksussa. Tällä vuosikymmenellä yhteiskunnan on jo kyettävä parempaan.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi. 

Tällaisia peruskysymyksiä ovat muun muassa se, onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen. Malliesimerkki universaaleista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Universaaleilla etuuksilla on ajateltu saavutettavan myös keskiluokan hyväksyttävyys – veronmaksaja on tyytyväinen, kun kokee itsekin saavansa vastinetta rahoilleen. 

Toinen perusvalinta liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin? Pientä esimakua tästä keskustelusta on saatu, kun aktiivimallin yhteydessä täsmennettiin, mitä toimia työttömältä itseltään odotetaan.

Kolmas keskeinen perusvalinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli voidaan rakentaa sen perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei pitäisi sivuuttaa liian nopeasti. Meille keskustalaisille periaateohjelmamme uudistustyö tarjoaa muuten mitä parhaimman peilauspinnan myös sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Periaateohjelmamme kertoo keskustalaisen ihmiskäsityksen.

Keskustalle kehysriihessä oli erityisen tärkeää kaikkein pienimpien päivärahojen tason nostaminen. Haluamme puolustaa niitä todella pienillä tuloilla eläviä, joilla ei ole palkkatuloja tai niihin sidottuja etuja. Pienimpiä päivärahoja nostettiin jo tälle vuodelle. Nyt päätimme vielä tuntuvammasta korotuksesta. Näiden päätösten jälkeen esimerkiksi pienituloinen lasta hoitava vanhempi saa noin 100 euroa kuussa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Enää pienituloisimmatäidit, isät ja sairauspäivärahan saajat eivät ole huonommassa asemassa kuin työmarkkinatuen saajat, kuten edellisen hallituksen päätöksillä tapahtui.

Kolmannen kerran korotamme kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Nyt se on noin 37 euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Indeksien jäädyttämisestä on puhuttu paljon, mutta esimerkinomaisesti lasketin, että näillä tasokorotuksilla takuueläke on nyt 20 euroa kuukaudessa suurempi kuin indeksien jäädyttäminen on sitä vähentänyt. 

Pienituloisten joukossa on paljon myös lääkkeitä paljon käyttäviä. Laskimme lääkekaton alarajaa, joten se tuo helpotusta pienituloisten toimeentuloon

Tuemme pienituloisten perheiden nuorten oppimateriaalihankintoja toisella asteella

Yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannetaan.

Asunnottomien ensisuojia korvataan asunnoilla. Mahdollistamme kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamisen. 

Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen on tärkein onnistumisen mittari myös seuraavalla kaudella. Matti Vanhasen ykköshallitus oli ensimmäinen hallitus kymmeniin vuosiin, joka saavutti työllisyystavoitteensa. Nykyisestä hallituksesta tulee toinen. 

Seuraavan kauden tavoitteeksi on asetettava työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Luomme seuraavan vuoden aikana ja kirjoitamme vaaliohjelmaan näkyviin ne keinot, joilla tuo tavoite saavutetaan. Jotta tuohon tavoitteeseen voidaan päästä, työmarkkinauudistuksia on jatkettava. Samoin paikallisen sopimisen on mentävä aimo loikka eteenpäin.

Osaamisen monipuolinen kehittäminen on työntekijän parasta muutosturvaa. Pitäisikö esimerkiksi harkita, että yritys voisi vähentää verotuksessaan koulutuksen, joka ei täysin vastaa hänen työtehtäväänsä, mutta laajentaa työntekijän osaamista. Pitäisikö olla esimerkiksi työkkäreitä,vaikkapa yksityisiä tai kolmannen sektorin ylläpitämiä, jotka ovat erikoistuneet pelkästään osatyökykyisten työllistämiseen.

Alueellinen tasa-arvo on aina ollut ja pysyy myös tulevaisuudessa keskustan tärkeänä tavoitteena. Tällä kaudella tätä tavoitetta on edistänyt parhaiten uusien työpaikkojen synty kaikissa maakunnissa. Työvoimapulaa podetaan nyt niissäkin maakunnissa, missä on perinteisesti kärsitty muita korkeammasta työttömyydestä. Hyvästä työllisyyskehityksestä on myös jatkossa huolehdittava. Näin hillitsemme myös muuttopainetta ja sen aiheuttamia ongelmia suurimmissa keskuksissa.

Seuraavan kauden suuriin tehtäviin kuuluu myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano. Keskustan on johdettava sitä. Ei ole mikään sattuma, että uudistuksen valmistelu on nyt parhaalla tolalla niissä maakunnissa, joissa keskusta johtaa työtä. Uskon, että tämä työ palkitaan syksyn maakuntavaaleissa. 

Hyvät ystävät,

Siitä olen todella surullinen, että hallituskauden aikana maatalouden kannattavuus on entisestään heikentynyt. Erityisesti Venäjän viennin tyrehtyminen ja maidontuotannon lisääntyminen muualla EU:ssa painavat hintoja alas. Viime vuoden vaikea satokausi on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Tähän päälle tullut tieto Valion maidon tuottajahinnan tippumisesta jälleen 2,5 sentillä litraa kohtion raskas uutinen. Toki tiedossa on ollut, että monessa jäsenmaassa tuotanto kasvaa voimakkaasti kiintiöiden poistuttua. Keskimääräisellä maitotilalla maatalousyrittäjän palkasta lähtee yli 500 euroa kuussa.   

Se on hyvät ystävät niin, että tämän porukan on löydettävä tähänkin ratkaisu. Toinen asia, mikä ei ratkea ilman Keskustaa, on tiestön huono kunto. Olemme poikkeuksellisen paljon laittaneet tiestöä kuntoon tällä vaalikaudella. Asia on niin suuri, että asia ei ratkea ilman Keskustan pitkään ajamaa rahoitusrakenteen remonttia. Toivottavasti lopulta saamme muut puolueet tähän mukaan.

Kuten teistä moni huomasi, kehysriihessä käsiteltiin myös Suomen kannalta hiljaa hiipinyttä suurta ongelmaa – syntyvyyden jatkuvaa alenemista. Se tiedetään jo, että nuorten miesten syrjäytyminen vaikuttaa syntyvyyteen. Asia on hyvin monitahoinen. Yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin ja perheisiin vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen perustaa perhe. Seuraavissa vaaleissa meillä pitää olla uusia ratkaisuja tähänkin ongelmaan. 

 

Hyvät keskustalaiset,

Ajattelemme helposti, että kotimaiset haasteet ovat ylivertaisen suuria. On kuitenkin hyvä muistaa, että ne suurimmat haasteet ja suoranaiset uhat liittyvät kansainvälisiin kysymyksiin. Globaalintoimintaympäristön muutoksen tahti tuntuu vaan kiihtyvän ja suunta muuttuu vähemmän ennustettavaksi. Tässä rinnalla Suomen omat ongelmat ovat sittenkin ihmisen kokoisia ja ratkaisutkin täysin omissa käsissä. 

Kansainvälinen turvallisuus, talous, teknologia, arvot ja asenteet sekä näiden kautta kansainvälinen järjestelmä elävät murroskautta. Kaikki globaalit muutokset heijastuvat myös Suomeen. Suomen tie on pitää näissä muutoksissa pää kylmänä ja oma prosessikaavio kirkkaana. Pidämme kiinni yhdessä sovitusta sääntöpohjaisesta monenkeskisestä järjestelmästä, olipa sitten kyse ”kovan” turvallisuuden kysymyksistä tai vapaan kaupan edistämisestä. 

Syyrian tilanne haastaa kansainvälistä järjestelmää oikein kunnolla. Kriisi jatkuu silmiemme alla yli seitsemättä vuotta.  Tilanne on turhauttava vuodesta toiseen. Siviilit kärsivät: jo arviolta 

yli 5,4 miljoonaa on joutunut pakenemaan Syyriasta ja maan sisällä paossa on 6,1 miljoonaa syyrialaista. Kriisin uhrit lasketaan sadoissa tuhansissa. Syyrian sisällä rintamalinjat monimutkaistuvat eikä mitään realistista näkymää kriisin loppumiseen tunnu löytyvän. 

Syyriassa käytetään myös kemiallisia aseita, vaikka niiden käyttö on kansainvälisellä sopimuksella kielletty. Tätä kansainvälinen yhteisö ei voi hyväksyä. Kemiallisten aseiden käyttö on kauhea sotarikos.

Syyrian sotaan ei ole sotilaallista ratkaisua. Assadin hallinto ei tunnu sitä ymmärtävän. Rauhaa pitäisi rakentaa ja siihen on vain yksi tie ja se kulkee YK:n kautta. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö kulkee päättäväisesti tähän suuntaan.

 

Hyvät ystävät,

Uskon, että tässä turbulentissa maailmassa turvallisuuspolitiikka ja kansainvälinen tilanne ovat yksi seuraavien vaalien suuria kysymyksiä. Geopolitiikan ongelmat ovat pysyviä. Haastan meidät keskustalaiset laajemmalla joukolla miettimään kansainvälistä politiikkaa ja ratkaisuja niihin ongelmiin. Meidän on pyrittävä löytämään yhteistä hyvää tuottavia ratkaisuja yksittäisten etujen ajamisen sijasta. 

Sama koskee Eurooppa-politiikkaa. Toivon, että entistä suurempi osa meistä olisi luomassa aktiivista ja rakentavaa EU-politiikkaa. On tärkeä korostaa, että keskitien linja monissa uudistuksissa ei tarkoita passiivisuutta. Toisaalta kannattajiemme ja Suomen edun ohella meidän on osattava katsoa myös koko Euroopan etua ja pitkää tähtäintä. Tämä koskee monia asioita unionissa, kuten sisämarkkinoita, kauppapolitiikkaa, EU:n budjettia ja koheesiopolitiikkaa, oikeusvaltiokysymyksiä sekä talous- ja rajaliiton syventämistä. Euroopan etu on pitkällä tähtäimellä myös Suomen etu.

Otan esimerkin Euroopan kokonaisedusta. On selvää, että unioni ja sen niin sanotut vanhat jäsenmaat eivät ole onnistuneet kaikilta osin vuoden 2004 alkaneen laajentumisen suhteen. Tästä esimerkkinä on monissa Itä-Euroopan maissa voimistunut tyytymättömyys EU:n toimintaa kohtaan. Mutta miten unionin pitää nyt toimia? Helppo vastaus on tiiviimpi dialogi, yhteydet kaikilla yhteiskunnan tasoilla – myös kahdenvälisesti. On kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että työ maiden integroimiseksi myös taloudelliseksi osaksi unionia on vielä kesken.

Vastineeksi edellytämme oikeusvaltion puolueettoman toiminnan sekä ihmisten demokraattisten oikeuksien kuten sananvapauden ja ihmisoikeuksien täysimääräistä turvaamista. Näistä eurooppalaisista arvoista emme tingi, emme missään oloissa.

Oikeusvaltiokehityksen puolustamisen lisäksi Euroopan unionilla on ainakin viisi isoa asiaa, jotka vaikuttavat keskeisesti unionin tulevien vuosien pärjäämiseen. 

Ensimmäinen on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö. EU on edennyt tällä sektorilla hämmästyttävän nopeasti pitkälti siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme kesällä 2016. Suomen tahtotila ja tavoite on selvä. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön on konkreettisesti tuotava lisäarvoa jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen sekä tuettava kansallisten puolustuskykyjemme kehittämistä. 

Toinen on maahanmuuttopolitiikka. Globaaleja kriisejä on vaan enemmän ja ihmiset vaeltavat vaarallisiakin reittejä pitkin parempien elionolojen toivossa. Keskustan tavoite on, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi ylipäätään mahdollista.

Kolmas iso asia on talous- ja rahaliiton kehittäminen. Tarvitsemme sekä sääntöjä että markkinakuria. 

Neljänneksi Euroopan on otettava johtajuus ilmastopolitiikassa. Tässä meillä ei ole vaihtoehtoja. Esitin tämän vaateen pääministerinä heti, kun Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta vahvistui. Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta. Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä. Tässä kohtaa EU ei voi ajaa kaksilla rattailla. Ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samaan aikaan vaikeuttaa uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Suomen on voitava jatkossakin hyödyntää metsävarojaan täysipainoisesti tarkasti määritellyn kestävyyden rajoissa. 

Viidenneksi unionin on puolustettava avointa ja vapaaseen kauppaan perustuvaa kauppapolitiikkaa.Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille. Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli. 

Vapaan kaupan haasteiden edessä meidän on jatkuvasti etsittävä ja vahvistettava ”uusia” kumppanuuksia muun muassa Intian, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kaltaisten maiden sekä eteläamerikkalaisten MERCOSUR-maiden kanssa. EU neuvottelee puolestamme varsinaiset vapaakauppasopimukset, mutta me itse voimme tehdä paljon sen eteen, miten houkutteleva maa olemme kansainvälisille yrityksille. Tällä rintamalla olemme saaneet erinomaisia uutisia viime päivinä: viime vuonna rikottiin ennätyksiä uusien ulkomaalaisten yritysten investoinneissa sekä yritysostoissa Suomessa. Erityisen aktiivisesti ovat liikkeellä olleet muuten rakkaat länsinaapurimme.  

Laaja-alaisen talouskasvun ja hallituksen uudistuspolitiikan ansiosta Suomesta on tullut mielenkiintoinen maa. Miksi tämä on sitten tärkeää? Siksi että kansainvälisten yritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on valtava. Suomessa toimivat n. 4 600 kansainvälistä yritystä maksoivat toissa vuonna yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa yhteisöveroa. Lähes 240 000 työntekijää oli suoraan kansainvälisten yritysten palveluksessa ja tämän päälle tulevat vielä muun muassaalihankintaketjut.

Isojen asioiden lisäksi hallituksen on myös valmistauduttava seuraavaan EU:n puheenjohtajuuskauteen, joka on heti ensi vaalikauden alussa, syksyllä 2019. Työlistalla ovat Brexit, rahoituskehykset sekä Euroopan parlamentin vaalien jälkeinen komission ja Euroopan parlamentin järjestäytyminen vain muutamia tässä mainitakseni. 

Näissä kaikissa asioissa meillä on myös kansallisia intressejä puolustettavana. Keskustalaisuuteen on kuitenkin aina kuulunut se, että katsomme oman edun lisäksi myös koko Euroopan etua. Näin on myös jatkossa. 

Hyvät ystävät!

Seuraavatkin eduskuntavaalit voittaa se joukkue, joka eniten tahtoo voittaa. Tämä on nähty lukemattomia kertoja aiemmissa vaaleissa.

Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin kirjoittamaan kaikkein parhaimman vaaliohjelman. Edellisessäkin vaaleissa muut puolueet seurasivat Keskustan esimerkkiä strategisesta hallitusohjelmavaihtoehdosta.

Keskusta on ollut kansanvallan puolue 112 vuotta ja aiomme olla sitä jatkossakin. Täällä ei sanella, kaikki saavat vaikuttaa ja ulkopuoliset eivät asialistaa tee. Täällä asialistasta päättävät eivät mahdu transitiin, vaan pitkään pitkään junaan. Niin pitkää junaa ei ole vielä Suomen rautateillä nähty. 

Emme myöskään suostu siihen, että muut käsikirjoittavat vaalien lopputuloksen, jonka mukaan ykköstilasta kilpailevat kokoomus ja SDP. Me aiomme voittaa vaalit. Kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua. Viime kausi oli sinipunan opinnäytetyö. Arvosana: hylätty. Lopputuloksena 100 000 työtöntä.

Kevään piirikokouskierros on vahvistanut minun uskoani siihen, että tästä porukasta löytyy seuraavan vuoden aikana myös tarpeeksi voittamisen tahtoa.

Lokakuussa meillä on edessä maakuntavaalit. Sote- ja maakuntauudistus on rauhan ajan suurin uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, osa valtiontehtävistä siirtyy Helsingistä maakuntiin. Se on muuten kova juttu. 

Keskusta on maakuntien äiti ja te muutoksentekijöitä. Olette paljon vartijoita, että uudistus toimeenpannaan rivakasti. Ja uudistuksen lopullinen onnistuminen on pitkälti toimeenpanosta kiinni. 

Sote-maku -uudistuksen vastustamiseen käytetään tällä hetkellä hurjan paljon energiaa. Me olemme taas oman energiamme suunnanneet muutokseen ja sen vuoksi keskustajohtoisilla alueilla ollaan valmiita muutokseen. Kun tämä vastustamisen energia saadaan käännettyä joka paikassa toimeenpanoon, uudistus menee vauhdilla maaliin.  

Maakuntavaaleissa olemme kova porukka. Keskustan listoista jo puolet on täynnä, kun toiset vielä keskittyvät uudistuksen vastustamiseen. Ei ihme, että lipsahduksia vaalien siirtämisestä tapahtuu, jos ei olla tosissaan ja valmiina. Keskusta on vakavissaan uudistuksen kanssa. 

Tulevan vuoden tärkein tavoitteeni on ykköstilan uusiminen huhtikuun 14. päivänä 2019. Siihen tarvitsen teidän kaikkien ja koko keskustaliikkeen tukea. Tehtävä on yhteinen. Sotkamon puoluekokouksesta lähtee vahva ja yhtenäinen voittajajoukkue. 

 

Oikeudenmukaisuus- ja työllisyysriihi puitu

Tiistai 17.4.2018 klo 15:35

Hallituksen kehysriihineuvottelut pidettiin viime viikolla tilanteessa, jossa Suomen talous kasvaa ripeästi. Kasvu on laaja-alaista ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Yhä useampi suomalainen on saanut töitä. Työllisyyslukemat ovat korkeimmat vuosikymmeniin. Työllisyys kehittyy koko maassa ja investointeja tehdään runsaasti.

Vahva työllisyys on kestävin keino sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyys perustuu siihen, että omasta toimentulostaan voivat huolehtia kaikki ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita, jossa on pienet tuloerot. Olemme hallituksessa kiinnittäneet erityisen paljon huomioita siihen, että kaikki pysyvät mukana. Teetimme ulkopuolisen tutkimuksen saadaksemme tietoa siitä, miten hallituksen politiikka on vaikuttanut tuloeroihin. Tutkimuksen mukaan tuloerot eivät ole tällä kaudella nousseet ja poikkeuksellisen hyvä työllisyyskehitys on toiminut tulppana eriarvoisuuskehitykselle.

Silti kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Esimerkiksi perustusturvan varassa elävät eivät ole päässeet riittävästi osallisiksi talouskasvun tuomasta hyvästä.

Asetin reilu vuosi sitten professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmän erittelemään suomalaista eriarvoisuutta. Työryhmä esitti maaliskuussa hallitukselle monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtaja nosti erikseen esille 12 sellaista esitystä, jotka olisivat toteutettavissa vielä tällä vaalikaudella. Kehysriihessä paneuduimme näihin esityksiin huolella ja valtaosaan niistä pystyimme vastaamaan hyvin konkreettisilla panostuksilla.

Keskustalla oli kehysriihessä kaksi avainkysymystä, joiden mukaan tarkastelimme kaikkia arvovalintoja: miten tämä ratkaisu tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja miten tämä vahvistaa työllisyyttä.  Saimme mielestäni molempia tavoitteita edistettyä hyvin, ottaen huomioon tiukan taloudellisen raamin.

Kaikkein pienimpiä sairaus-, äitiys-, vanhempain -ja kuntoutusrahoja nostetaan työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Korotus on kuukausitasolla noin 80 euroa. Takuueläkettä nostetaan jo kolmannen kerran tällä vaalikaudella. Nämä ovat merkittäviä oikeudenmukaisuustekoja ja selkeä keskustalainen linjaus: pidämme aina heikompiosaisten puolta.

Teimme monia muitakin oikeudenmukaisuustekoja. Lääkkeiden vuosiomavastuurajaa alennetaan ja varhaiskasvatukseen luodaan määräraha, jolla tuetaan erityisen haasteellisella alueella olevien päiväkotien laatua. Vähävaraisille toisen asteen opiskelijoille luodaan opintotukeen oppimateriaalilisä. 

Hallitus kiinnitti Saaren työryhmän tavoin paljon huomiota myös ylivelkaantuneisiin. Velkaantuneita ihmisiä olisi pystyttävä auttamaan ennen kuin heidän tilanteensa pääsee pahenemaan kohtuuttomaksi.  Asunnottomien tilannetta parannetaan lisäämällä resursseja ensisuojien korjaamiseen ja asuntojen hankkimiseen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan lisää.

Riihessä päätimme myös merkittävistä panostuksesta osaamiseen ja koulutukseen. Satsaamme työikäisten osaamisen uudistamiseen, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden vahvassa kasvutilanteessa.

Kehysriihessä hallitus myös totesi, että sen kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet ovat jo täyttyneet tai täyttymässä. Vaalikauden alussa tuntui, että hallitus oli ainut, joka uskoi näiden menevän maaliin. Teimme yhdessä ”mahdottomasta” mahdollisen.

Hyvin kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 87 000:lla.

Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina. Velaksi elämisen loppuminen on uskottavasti näköpiirissä.

Hallituskauden alussa hallitus paini sen kanssa, että Suomessa ei ollut avoimia työpaikkoja työttömille. Nyt ongelma on toisenlainen. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä, mutta osaajia niihin ei tahdo löytyä. Hallitus tarttui tähän parantamalla työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti sekä vahvistamalla täydennys- ja muuntokoulutusta. Myös työvoimapalvelut saavat lisärahaa, jotta ne voivat parantaa palveluitaan työnhakijoille ja yrityksille.

Teimme mitä lupasimme, laittaa Suomen talouden kuntoon ja lopettaa velaksi elämisen. Yhtenäisyys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Keskustalle on tärkeää, että suomalaiset voivat jatkossakin tuntea olevansa samassa veneessä, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Siksi tämä riihi oli meille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden riihi.