Kahdeksan ALDE-pääministeriä Helsinkiin helmikuussa

Tiistai 13.11.2018 klo 23:05

Tänään kokoonnuimme seitsemän ALDE-pääministerikollegan kanssa Kööpenhaminaan.

Ennen varsinaista yhteistä kokousta tapasin Tanskan pääministeri Lars Lokke Rasmussenin kahdenvälisesti. Tapaan kaikki EU-kollegani ennen eduskuntavaaleja PJ-kautemme tiimoilta joko Helsingissä tai heidän omassa kotimaassaan. 

Kokouksemme agendalla oli sisämarkkinoiden kehittäminen, kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka, toimet vapaa kaupan ja monenkeskisen järjestelmän edistämiseksi sekä entistä tiiviimpi kumppanuus Afrikan kanssa. Kävimme näiden aihealueiden ympärillä erinomaisen keskustelun ja löysimme vahvan yhteisen näkemyksen. Tämä yhteensä kahdeksan maan (Suomi, Viro, Tanska, Slovenia, Belgia, Luxemburg, Tsekki, Hollanti) ryhmä antaa hyvä pohjan ponnistaa yhä parempiin tuloksiin ja vaikuttaa myös EU:n sisäiseen keskusteluun.

Julkaisimme edellä mainituista aihealueista tavoitteellisen jokaisen pääministerin allekirjoittaman julkilausuman. Sisämarkkinoiden osalta haluamme syventää ja laajentaa yhteisiä sisämarkkinoita. Tämän lisäksi peräänkuulutamme digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamista ja digitaalisen talouden täydellistä hyödyntämistä. 

Vapaa kaupan osalta haluamme EU:n olevan globaali suunnannäyttäjä, sekä monenkeskisen järjestelmän väsymätön puolustaja. Rauhaa ja hyvinvointia ei luoda raja-aitoja rakentamalla, päinvastoin.

Ilmastopolitiikan osalta vaadimme EU:lta globaalia johtajuutta. Haluamme taistella ilmastonmuutosta vastaan ja viedä vihreän kasvun uudelle tasolle. Afrikka yhteistyön osalta totesimme yhdessä, että kumppanuus tulee luoda uudestaan ja aivan uudenlaiselle pohjalle. Kehitysavun lisäksi EU:n tulee panostaa entistä enemmän investointeihin ja yhteistyöhön myös yksityisen sektorin kanssa. Afrikkaan on luotava työtä ja menestystä mm.  antamalla mahdollisuuksia startup-yritysten kehittymiselle, innovaatioille jne. Euroopan ja Afrikan välille on luotava todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä kauppaan ja investointeihin keskittyvä kumppanuus.

Julkilausuman keskeiset tavoitteet luovat perspektiiviä ja konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille.

Kokouksessa päätimme myös, että seuraava ALDE-pääministerien kokous järjestetään esityksestäni Helsingissä ensi vuoden helmikuussa. Teemme kokouksesta hienon tapahtuman, Suomi tarjoaa parastaan. Aiheina ovat puheenjohtajakautemme, EU-parlamenttivaalit sekä neuvoston viisivuotinen strategia. Tämä on hieno vaikuttamisen paikka.

Toivotan kollegani tervetulleeksi helmikuussa talviseen Helsinkiin!

EU:ssa vaikutetaan kovalla työllä ja tiiviillä vuoropuhelulla

Perjantai 9.11.2018 klo 19:00

Hallituksen esitykset yhteiskuntarauhan palauttamiseksi

Torstai 25.10.2018 klo 20:43

Hallitus keskusteli tänään ammattijärjestöjen kanssa mahdollisesta ratkaisusta työmarkkinatilanteeseen ja esitti oman vastaantulonsa asiassa. Hallitus haluaa edelleen edistää alkuperäistä tavoitettaan pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta. Haluamme kuitenkin myös lopettaa mahdollisimman pian työntekijäliittojen painostustoimenpiteistä sivullisille, työnantajille ja työntekijöille itselleen koituvat haitat.

Olen tehnyt viime päivinä töitä kellon ympäri ja tavannut kymmeniä työmarkkinaosapuolien edustajia. Olen kuunnellut näissä tapaamisissa tarkalla korvalla niitä viestejä, joita ammattiyhdistysliikkeellä on tähän asiaan liittyen. Minusta näistä tapaamisista voi vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että kaikki ymmärtävät, että pienet yritykset ovat erilaisessa asemassa isoihin yrityksiin verrattuna silloin, kun työntekijä ei suoriudu tehtävistään.

Nyt hallituksen ehdotus on, että tämä asia kirjataan lakiin juuri näin. Lakiin ei kuitenkaan laitettaisi hallituksen alkuperäisen esityksen tapaan yrityksen työntekijöiden lukumäärälle numeerista rajaa. Sen sijaan laissa todettaisiin, että irtisanomisen perusteita arvioitaessa otettaisiin huomioon työntekijöiden ja yritysten kokonaistilanne sekä yrityksen työntekijöiden lukumäärä.

Toinen johtopäätökseni on, että työntekijäpuolella työttömien aktiivimalli on koettu kiky-sopimuksen vastaiseksi leikkaukseksi työttömyysturvaan. Tämä nousi esiin erityisesti PAM:in hallituksen käydessä tiistaina vieraana luonani Kesärannassa. Hallitus ei ole tarkoittanut aktiivimallia leikkaukseksi, vaan tarkoitus on ollut mallin avulla edistää työttömien aktiivisuutta ja sitä kautta lyhentää työttömyyden kestoa. Tarkoituksena on myös ollut, että kun Suomessa on kova työvoimapula, työ löytäisi tekijänsä.

Olen saanut asiasta paljon yhteydenottoja myös kansalaisilta. Osan kokemus on, että aktiivimallin aktiivisuusehdot on tällä hetkellä määritelty liian tiukasti. Omakin ajatukseni on, että aktiivisuuden osoitukseksi pitäisi riittää normaali ahkeruus ja aktiivisuus. Myös eduskunta vaati hallitusta seuraamaan, että kaikilla aktiivisilla työttömillä varmasti on mahdollisuus täyttää aktiivimallin ehdot. Siksi hallitus esittää osana kompromissia, että käynnistämme kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin mukaisen aktiivisuutensa.

Tämän lisäksi hallitus jatkaa kolmikantaista valmistelua työttömien omaehtoisen työnhaun mallista. Omaehtoisen työnhaun mallin on tarkoitus astua voimaan, kun te-palvelut siirtyvät maakuntien harteille.

Lisäksi hallitus laskee nyt valmistelussa olevan esityksen mukaisesti henkilöperusteisista syistä irtisanotun työntekijän työttömyysturvan karenssia kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Karenssin laskemisesta on tullut hallitukselle jo nyt positiivista palautetta ja se säilyy tässä hallituksen esityksessä.

Lopuksi haluan kommentoida lyhyesti julkisuudessa ollutta esitys perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden helpottamista pienissä yrityksissä. Määräaikaisuuksista on keskusteltu hallituksessa aiemmin erittäin perusteellisesti. Silloin nousi esiin huoli siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen heikentäisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Otan tämän huolen erittäin vakavasti aikana, jona Suomessa syntyvyys on matalammalla tasolla kuin yli sataan vuoteen. Minun olisi erittäin vaikeaa viedä tällaista esitystä eteenpäin ilman, että tasa-arvonäkökohdat huomioitaisiin siinä jotenkin.

ASEM-huippukokouksesta Brysselistä

Perjantai 19.10.2018 klo 18:49

Eilen ja tänään pidettiin 12. Aasian ja Euroopan välinen ASEM-huippukokous, johon osallistui 30 Euroopan maata ja 21 Aasian maata. Kokous oli erinomainen mahdollisuus tavata vaikka lyhyestikin sellaisten maiden johtajia, joiden kanssa on muuten mahdollisuus keskustella harvemmin. Minulla oli mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Mongolian presidentin sekä Venäjän, Vietnamin, Singaporen, Thaimaan, Kiinan ja Japanin pääministereiden kanssa.

ASEM on merkittävin kanava eurooppalaisten ja aasialaisten maiden johtajien vuoropuhelulle. Epävarmoina aikoina on erittäin tärkeää, että Euroopan ja Aasian maat voivat keskustella epävirallisesti ja suoraan siitä, kuinka voimme vastata yhdessä globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät turvallisuuteen, kauppapolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja tasa-arvoon.

Ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä tärkeitä olivat muun muassa Korean niemimaan tilanne, kyberturvallisuus sekä Agenda 2030:n toimeenpano. Talouskysymyksissä oli tärkeää saada aikaan yhteinen näkemyksemme muun muassa monenkeskisen kauppajärjestelmän merkityksestä, kestävästä talouskasvusta sekä digitalisaation mukanaan tuomista haasteista.

Omassa puheenvuorossani nostin esille meille tärkeitä asioita kuten juuri julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin raportin merkityksen. Korostin, että meidän on muutettava ajattelutapaamme siitä, miten näemme oman taloutemme perustan. Meidän on siirryttävä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta määrätietoisesti kohti kiertotaloutta. Nostin esille myös tarpeen tehdä yhteistyötä muovijäteongelman ratkaisussa. Asia on tärkeä meille kaikille. Korostin myös, että kestävää kehitystä ei voi olla ilman tasa-arvoa. Meidän kaikkien tulee tehdä käytännön työtä tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Puheenvuorossani mainitsin yhtenä konkreettisena esimerkkinä suomalaisen kouluruokailun.

Täysistunnon jälkeen pidetyllä ASEM-johtajien työlounaalla peräänkuulutin vastuullista valtioiden toimintaa myös kyberympäristössä. Kyberturvallisuuteen liittyvistä haasteista keskusteltiin myös eilisessä Eurooppa-neuvostossa.

Kokous täytti odotuksemme. Saimme aikaan hyvän puheenjohtajan julkilausuman, jossa meille tärkeät elementit ovat hyvin kirjattuina. Pidin tärkeänä, että sääntöihin pohjautuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys, vapaakaupan tärkeys, ilmastonmuutoksen torjuminen, kestävä kehitys, tasa-arvokysymykset sekä merten muovijäteongelma olivat huomioituina ja kirjattuina julkilausumaan tarpeeksi selkeästi.

Tämän päivän huippukokous vahvisti selkeästi ASEMin roolia monenkeskisen ja sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen edistäjänä tilanteessa, jossa sen olemassaoloa kyseenalaistetaan. Vaikka itse huippukokouksessa ei varsinaisia sopimuksia allekirjoitettukaan, ovat ASEMin puitteissa käydyt keskustelut omalta osaltaan edistäneet Euroopan ja Aasian lähentymistä. Maanosat ovat luonnollisia kumppaneita toisilleen, ja tämän vahvistamiseksi on tärkeää, että Eurooppa ja Aasia tekevät enenevissä määrin yhteistyötä niin liikenne- ja viestintäyhteyksien, energian kuin ihmisten liikkuvuuden saralla. Tämän ns. Connectivity-työn vahvistamiseen ASEM-huippukokous keskittyi suurelta osin. EU on myös solminut ja solmimassa erilaisia vapaakauppa- ja investointisopimuksia muun muassa Japanin, Singaporen, Etelä-Korean ja Vietnamin kanssa.