Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa

Perjantai 19.1.2018 klo 8:10

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.1.2018

Taloudellisesti itsenäinen maa ei vähästä horjahda. Vakaus ja turvallisuus rakentuvat myös kansakunnan taloudellisesta itsellisyydestä.

Taloudellinen itsellisyys edellyttää terveen julkisen talouden lisäksi riittävää ja järkkymätöntäruoka- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuuttaKeskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt tätä teemaa keskeisesti esillä. Vanhanen tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja on osoittanut siinä erittäin kypsää harkintaa. 

Vanhanen on kantanut huolta siitä, että maailmalla nälkää näkevien määrä on kääntynyt kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutokset aiheuttavat jopa suurempia muuttoaaltoja kuin, mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Vanhanen on todennut, että Suomessa yhä useamman maatalouskoneen on käytävä kotimaisella polttoaineella ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitsemme toimivat kotimaiset kierrätysravinnemarkkinat.  Hän on muistuttanut siitä, että Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa maatamme on kiristetty ruoansaannilla. Tämänkään vuoksi ruuantuotannon omavaraisuutta ei ole missään nimessä syytä vähätellä. 

Täällä pohjolassa ruuan tuotantokustannukset ovat korkeat. Siksi emme maailmanmarkkinoillakilpaile hinnalla, vaan suomalaisten tuotteiden laadulla ja puhtaudella, jotka kiinnostavat maksukykyisiä kuluttajia esimerkiksi Aasian markkinoilla. Kannattavaa kasvua on löydettävissä merien takaa, kunhan löydämme oikeat markkinat ja kehitämme tuotteemme kohdemarkkinoille sopivaksi.

Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun ovat Suomen hallitukselle tärkeitä tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi vientilupien käsittelyä Evirassa on nopeutettu henkilöresursseja vahvistamalla. Uusia vientimarkkinoita onkinavautunut. Esimerkiksi siipikarjanlihaa voi nyt viedä Japaniin, ja naudanlihaa sekä kananmunia Hongkongiin.

Puhtaan energian käytössä ja energiaomavaraisuudessa on pysyttävä kunnianhimoisena. Tällä vaalikaudella fossiilista tuontienergiaa on korvattu kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Ministeri Tiilikainen selvittää parhaillaan, voisiko kivihiilestä luopumista aikaistaa viidellä vuodella, kun aiemmin asetettu tavoite on vuosi 2030

Suomi tarvitsee yhteistyötä rakentavia politiikkoja. Matti Vanhasen työtä läheltä seuranneena voin todeta, että hän on sitäHänelle on erityisen tärkeää koko maan eheys, siltojen rakentaminen eri ryhmien välille. 

Ydintehtäviensä lisäksi presidentti voi toimia suomalaisia yhdistävänä arvojohtajana. Keskeltä tulevana, kaikkia suomalaisia yhdistävänä voimana Vanhasella tehtävä olisi luonteva.

Samalla Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hän on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

 

Matti Vanhanen presidentiksi

Tiistai 16.1.2018 klo 9:14

Julkaistu sanomalehti Ilkassa 16.1.2018

Suomalaiset ryhtyvät huomenna valitsemaan maalle presidenttiä.  Ennakkoäänestyksen alkaessa on hyvä kerrata, millaiseen tehtävään henkilöä nyt valitaan. Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikka ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuvan kova ydin

Lisäksi presidentti voi olla toiminnallaan koko kansaa yhdistävä arvojohtaja. Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä. Hän toimii koko Suomen puolesta. Hänen työtään läheltä seuranneena voin todeta, että Vanhanenon maltillinen sovittelija ja joukkuepelaaja. Vanhaselle on erityisen tärkeää, että jokainen voi kokea tämän maan omakseen.

Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hänen pääministerikautensa on Suomen kolmanneksi pisin Sorsan ja Lipposen jälkeen. Hän onkin eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista. 

Vanhasella on lisäksi monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Nyt Vanhanen toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet NATO:n kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. 

Vanhasen linjaan kuuluu myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Nyt kohtaamme uudenlaisia haasteita ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää ja kokonaisvaltaista harkintaa niiden käsittelyssä. Esimerkiksi Eurooppaa koetteleva pakolaiskriisi olisi ratkaistava paneutumalla sen juurisyihin. Vanhasen mielestä kriisin ratkaisu vaatii mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan. 

Ilmastonmuutos voi aiheuttaa jopa suurempia muuttoaaltoja mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Vanhanen myös osaa rakentaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Hyvä osoitus tästä on se, että hänen johtamissaan hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, vihreät kuin RKP.

Presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan ja demokratiankin näkökulmasta

Kaikki tunnustavat Matti Vanhasen osaamisen ja loputkin näkivät sen viime torstaina Ylen vaalitentissä.

Matti Vanhanen presidentiksi

Torstai 11.1.2018 klo 7:56

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 11.1.2018

Tasavallan presidentti kantaa suurta vastuuta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta levottomassa maailmassa. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Näihin kahteen tehtävään tiivistyy presidentin toimenkuva.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaisesta demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin. Tärkeintä on, että ihmiset lähtevät innokkaasti äänestämään.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Vanhanen toimi kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003 - 2010. Näin hänellä on vahva kokemus perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa. Kellään muulla ehdokkaalla ei ole kokemusta pääministerin tehtävän hoidosta.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tälle henkilölle tiukassa paikassa.

Matti Vanhasen kohdalla vastaus on selvä. Hän on osoittanut kaikissa tehtävissään juuri sitä harkintaa ja paineensietokykyä, mitä ylipäällikön tehtävässä vaaditaan.

Ennen pääministerikauttaan Vanhanen toimi lyhyen aikaa puolustusministerinä. Myös tämä kokemus puuttuu muilta ehdokkailta.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Se vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa Keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.

 

 

Pääministerin uudenvuoden tervehdys

Sunnuntai 31.12.2017 klo 11:55

”Ei yö niin pitkä ettei päivä perässä.” Tämä sanonta kuvaa hyvin Suomen talouden kehitystä vuonna 2017. Vuosien näivettymisen jälkeen Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun. Tuoreimpien arvioiden mukaan kansantuote kasvaa tänä vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Muutos on ollut jopa nopeampi kuin kukaan osasi ennustaa vielä vuosi sitten.

Talouden käänne näkyy monin tavoin kansalaisten arjessa. Kaikkein tärkeintä on, että työpaikkojen määrä kasvaa. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan työllisten määrä oli marraskuussa peräti 83 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukua voi havainnollistaa niin, että jokaisena vuoden päivänä syntyi 230 uutta työpaikkaa. Työssä olevien osuus työikäisistä nousi marraskuussa 70,4 prosenttiin eli korkeammaksi kuin kymmeneen vuoteen.

Myös työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heitä oli marraskuussa 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tätä lukua voi havainnollistaa niin, että vuoden aikana joka päivä 160 työtöntä pääsi joko töihin tai heidän työttömyytensä päättyi muusta syystä.

Erityisen ilahduttavaa on, että työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömyys vähenee nyt kaikkialla Suomessa. Suuret ja pienet yritykset palkkaavat lisää väkeä. Nyt on huolehdittava siitä, että yritykset löytävät tekijät avautuviin tehtäviin.

Muutos on saatu aikaan yhteisillä ponnistuksilla. Niiden ansiosta talousuutisia hallitsevat nyt tiedot uusista investoinneista ja työpaikoista eivätkä ilmoitukset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kuten niin monien vuosien ajan tapahtui.

Muutos näkyy myös yleisessä ilmapiirissä. Kansalaiset luottavat tulevaisuuteen vahvemmin kuin pitkiin aikoihin.

Työ on paras lääke syrjäytymisen torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Siksi työllisyyden vahvistaminen on ja pysyy hallituksen tärkeimpänä tavoitteena.

Hallitus haluaa varmistaa, että kaikki väestöryhmät pääsevät nauttimaan kasvun hedelmistä. Olemme pyrkineet jakamaan myös taloustalkoiden vastuut mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ilahduttavaa onkin, että tuoreimpien tilastojen mukaan tuloerot eivät kasvaneet viime vuonna lainkaan toisin kuin julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Kasvun vahvistuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerojen kasvun torjuntaan. Se edellyttää erityistä pidättyvyyttä niiltä, jotka päättävät kaikkein korkeimmista palkoista ja palkkioista. Hyvää esimerkkiä tarvitaan myös taloutemme kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Se edellyttää jatkossakin palkkamalttia.

Vaikka tuoreet talousuutiset ovatkin hyviä, emme voi jäädä lepäämään laakereillemme. Meidän on pyrittävä ennakoimaan yhteiskunnallista kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Moni tulevaisuuteen liittyvä muutos näyttäytyy helposti uhkana.

Tuttuja ammatteja katoaa teknologisen kehityksen myötä. Osa ihmisistä ja alueista on vaarassa pudota kehityksen rattailta. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Yhteinen haasteemme on tunnistaa isot tulevaisuuden kysymykset ja etsiä niihin oikeat vastaukset.

Sen tiedämme jo nyt, että kasvatus ja koulutus ovat jatkossakin Suomen menestyksen avainsanoja. Vain yhden esimerkin mainitakseni meidän on aika käynnistää lasten etua ajatellen avoin keskustelu oppivelvollisuusiän pidentämisestä joko alku- tai loppupäästä tai molemmista.

Talouden käänteen ohella päättyvää vuotta on leimannut Suomi100 -juhlavuoden tunnus Yhdessä. Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlimme tätä merkkivuotta todellakin yhdessä. Jopa 600 000 suomalaista osallistui juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun. Viralliseen ohjelmaan ilmoitettiin yli 5 000 erilaista hanketta. Suomalainen kansalaisyhteiskunta näytti voimansa.

Loimme myös kaksi uutta itsenäisyyspäivän perinnettä. Itsenäisyyspäivän aatosta tuli iloinen kansanjuhla. Tämä perinne täydentää sopivasti arvokasta tapaamme juhlia itsenäisyyttä 6. joulukuuta.

Pääministerin näkökulmasta juhlavuoden hienoin tapahtuma oli valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla 5. joulukuuta Helsingin Säätytalossa. Tästäkin tapahtumasta kannattaa tehdä jokavuotinen perinne. Tulevaisuus kuuluu nuorille sukupolville, ja siksi he ansaitsevat oman juhlansa.

Nyt satavuotisjuhliaan siirtyvät viettämään Viro, Latvia ja Liettua - kukin omalla tavallaan. Haluan sydämellisesti onnitella naapureitamme. Meitä yhdistää sekä historia että yhteinen, suurten mahdollisuuksien tulevaisuus.

Etenkin virolaiset ottivat täysin sydämin meidän juhlavuotemme omakseen. Maidemme välisissä suhteissa eletään erityisen aktiivista kautta. Tunnelihanke Suomen ja Viron välillä kertoo yhteistyömme kunnianhimon tasosta.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut sen yhtenäisyys. Yhtenäisyys on itseisarvo mutta itsestään selvää sen säilyminen ei ole. Tämä on hyvä muistaa, kun Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlien jälkeen on edessä vuosi 2018. Silloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi jakautui kahtia tavalla, jonka muistot ovat edelleen kipeät.

Toivon, että voisimme lähestyä tätä sisällissodan muistovuottakin yhdessä sen sijaan että ryhtyisimme kaivamaan uudestaan niitä rajalinjoja, jotka jakoivat suomalaiset vuonna 1918.

Olemme yhdessä sopineet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, että aloitamme sisällissodan muistovuoden yhteisellä tilaisuudella, jolla korostetaan sovintoa, demokratiaa ja yhteiskunnan eheyttä.

Espanjalaisen filosofin ja runoilijan George Santayanan tunnetun aforismin mukaan ”ne, jotka eivät muista menneisyyttä ovat tuomitut toistamaan sitä”. Tämä viesti sopii myös muistovuoden 1918 viettämisen perusteeksi.

Yhdessä olemme selvinneet sata vuotta ja vain yhdessä selviämme myös seuraavat sata vuotta.

Lisää kirjoituksia