Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Junckerin puheessa tartuttiin realistisesti konkretiaan

Keskiviikko 13.9.2017 klo 14:28

Komission puheenjohtaja piti tänään perinteisen State of Union puheen Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Puhe huokui monelta osin tulevaisuuden uskoa, joka ehkä vielä vuosi sitten brexitin jälkimainingeissa loisti poissaolollaan.

Olen tyytyväinen siihen, että puheessa oli pelkän tulevaisuuden maalailun sijaan aimo annos konkretiaa ja realismia. Sitä Euroopan unioni tällä hetkellä tarvitsee. Enemmän tekoja.

Aloitteet, joita halutaan viedä eteenpäin kohdistuvattoimiin, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä on selkeä lisäarvo. Juncker totesi osuvasti ”EU.n tulee olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa”. Tätä näkökulmaa olemme pitäneet myös omissa kannoissamme vahvasti esillä. Aloitteiden määrän vähentäminen jo komission toimikauden alussa on palvellut tätä tavoitetta.

EU on vuoden aikana saanut useita asiakokonaisuuksia eteenpäin mm. puolustuksen, kauppapolitiikan sekämaahanmuuton osalta. Tämä tekemisen on näyttävä tulevina vuosina. Tähän myös Juncker selkeästi puheellaan halusi tarttua.

Olen tyytyväinen, että Junckerin esille nostamissa tavoitteissa ja aloitteissa erotellaan selkeästi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Tämä on lähestymismalli, joka luo mahdollisuuksia asettaa käsillä olevia aloitteitaoikeaan perspektiiviin.

Perussopimusmuutokset eivät edistä tehokasta päätöksentekoa. Tämä oli ohjenuorana myös tänään pidetyssä puheessa. Se on ollut myös Suomen lähtökohtana.

Junckerin puheessa esittämät konkreettiset avaukset olivat monelta osin tervetulleita. Me olemme painottaneet kuluvan vuoden aikana aktiivisesti vapaakaupan merkitystä, kilpailukyvyn kasvattamista sekä työpaikkojen luomista. Yhtälailla olemme edistäneet aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa EU:n on kyettävä ottamaan johtajuus. Tämä luo samalla laajalti kilpailuetua Euroopalle sekä investointimahdollisuuksia Suomelle tärkeällä biotalous sektorilla. 

Konkreettisena avauksena Juncker esitti euroopanlaajuista teollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden kilpailukykyä ja luoda uutta teknologiaa kehityksen tueksi. Tämä on kokonaisuus, joka on saatava tuloksellisesti maaliin.

Euroalueen kehittämisen osalta puheessa esitettiin useita näkemyksiä. Näihin tarvitsemme lisää konkretiaa. Keskustelua on kuitenkin hyvä käydä avoimesti tietyt periaatteet mielessä pitäen.

Euroalueen kehittämisessä avain on sijoittajavastuuta painottavan pankkiunionin loppuunsaattaminen, kuten Juncker oikein esittääVasta sen jälkeen voimme realistisesti puhua pitkän aikavälin tavoitteista, joiksi Juncker nostaa muun muassa eurobondit

Kulunut vuosi ja tämänpäiväinen komission puheenjohtajan puhe osoittaa, että Euroopan ehkä hieman hallitsemattomiakin vauhtivuosia seurannut apatia on vaihtunut tavoitteelliseksi konkretiaankeskittyväksi realismiksi. Nyt olemme selkeästi kyenneet löytämään asiakokonaisuuksia, jossa eurooppalaisella yhteistyöllä voimme saavuttaa suuremman hyödyn. EU on hyväksynyt sen, että olemalla pienissä asioissa pieni, voi suurissa asioissa nousta nopeastikin todella suureksi. Työ jatkuu.

Vaikuttaminen EU:ssa on pitkäjänteistä työtä. Sen osoitti tämän päiväinen äänestys metsien hiilinielukysymyksessä LULUCF:ssä. Suomi sai kovalla työllä läpi kompromissin, joka takaa osaltaan Suomen kestävän metsätalouden jatkumisen. Tämän osalta vaikuttaminen jatkuu nyt neuvostossa.

 

Juha Sipilä

Pääministeri

Kasvu kuuluu kaikille

Torstai 31.8.2017 klo 16:25

Suomen tilanne on aivan toinen kuin reilu kaksi vuotta sitten hallituksen aloittaessa. Nyt talous kasvaa euroaluetta nopeammin ja työllisyys paranee. Viime vuonna kasvu oli 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo lähes kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu on ripeää myös loppuvuonna ja koko ensi vuoden. Tämän seurauksena verotulot kasvavat ja erityisesti työttömyysmenot laskevat.

Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet asetettiin keväällä 2015:

  • Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden aikana
  • Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021
  • Kokonaisveroaste ei nouse
  • Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin
  • Kestävyysvaje kuriin

Kova työ ja usko Suomen selviytymissuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan palkitaan nyt. Valtion velkaantuminen on taittunut. Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, mikäli kasvu jatkuu kahden prosentin tasolla – tämä tavoite on siis saavutettavissa, mutta edellyttää uudistusten tiellä jatkamista. Kokonaisveroaste on laskenut jo pari prosenttia. Työllisyysaste nostaminen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden edellyttämälle tasolle vaatii edelleen töitä.

Meillä on kaikki edellytykset saavuttaa hallitusohjelman keskeisimmät tavoitteet, ennen muuta Suomen velaksi elämisen lopettaminen.  Nyt voi perustellusti sanoa, että valitsemamme linja on toiminut. Yhtäaikaisesti uudistusten kanssa olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja sekä kipeitä säästöjä.

Nyt olemme toisenlaisten haasteiden edessä kuin kaksi vuotta. Työpaikkoja on auki huomattavan paljon. Tärkeintä on myös tästä eteenpäin työllisyyden parantaminen. Budjetissa jatkamme työllistävää politiikkaa esimerkiksi niin, että työtön voi ryhtyä yrittäjäksi tai opiskella työttömyysturvalla ollessaan. 

Tartumme nuorisotyöttömyyteen kattavalla toimenpidepaketilla. Lisäämme ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimatarvetta. Työttömyysturvaa muutetaan aktiivisemmaksi, kun opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan ja yritystoiminnan aloittaminen työttömyysturvalla helpottuu.

Ostovoima varmistetaan

Hallitus on päättänyt tuloverotuksen kevennyksistä ostovoiman ja työllisyyden tukemiseksi noin 300 miljoonalla eurolla. Näin kompensoidaan kikyn vaikutus työn verotukseen tällä kaudella. Hallitusohjelman mukaan veronkevennykset kohdennetaan ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille ihmisille. Solidaarisuusveron alaraja pysyy ennallaan, tämä on oikeudenmukaisuuden teko.

Lasten ja nuorten budjetti

Hallituksen budjettiesitys on myös lasten ja nuorten budjetti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Katsomme vahvasti tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan: 6 700 perhettä vapautuu maksuista. Käynnistämme myös tärkeän kokeilun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Perhevapaauudistus toteutetaan.  Suomi tunnetaan maailmalla äitiyspakkauksesta. Sen arvoa korotetaan kolmellakymmenellä eurolla näin 100-vuotisjuhlavuonna.  Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Päihdeäitien hoitoon panostetaan. Peruskoulujen tasa-arvoa vahvistetaan. Opintotukeen tulee huoltajakorotus. Vähimmäispäivärahat nousevat, samalla pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee.

Keskustan puheenjohtajana olen tyytyväinen, että pystyimme jälleen nostamaan kaikista pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Takuueläke luotiin aikanaan Keskustan aloitteesta. Myös maatalousyrittäjien jaksamiseen panostetaan.

Turvallisuus huolestuttaa ymmärrettävästi monia. Budjettiriihessä kuulimme poliisilta tilannekatsauksen Turun tapahtumien tutkinnasta. Lisäsimme jo viime keväänä hallituksen puoliväliriihessä turvallisuuteen rahaa liki sata miljoonaa euroa, rahaa tuli mm. poliisin määrärahoihin.  Budjettiriihessä päätimme lisätä terrorismin torjuntaan 12 miljoonaa euroa lisärahaa ensi vuodelle.

Puhe suurlähettiläskokouksessa 21.8.2017

Maanantai 21.8.2017 klo 12:43

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät ja edustustojen päälliköt, hyvät kuulijat,

Toivon, että olisimme voineet aloittaa suurlähettiläspäivät iloisemmissa tunnelmissa. Torstaina Barcelona ja perjantaina Turku. Tämä on ensimmäinen kerta kun Suomessa epäillään terroritekoa.  Teko oli tuomittava, vastenmielinen ja raukkamainen. Se on vastoin ihmisyyttä ja myös kaikkien uskontojen vastaista.

Erilaiset uhka-arviotkin huomioiden olemme pelänneet ja varautuneet siihen, että tämä voisi tapahtua myös Suomessa. Tämän tyyppisten iskujen eräänä tavoitteena on järkyttää yhteiskuntaa, ja pyrkiä luomaan sekä kiristämään vastakkainasettelua. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että tämä tavoite ei toteudu. Nyt tarvitaan malttia ja luottamusta ihmisten välillä. Yksittäisen tapauksen perusteella ei saa tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vastakkainasettelua tulee välttää. Nyt tarvitaan siltojen rakentamista.

Useat ihmiset yrittivät estää Turun tekijää toteuttamasta tekojaan ja auttaa uhreja.  Nämä rohkeat ihmiset tulevat taustoiltaan eri yhteiskuntaryhmittymistä. Tämäkin osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Meidän kaikkien on yhdessä puolustettava ihmisyyttä sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

Minulle perjantain tapahtumat – se millä tavoin paikalle osuneet ihmiset reagoivat – ovat osoitus myös ihmisten suuresta rohkeudesta, kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. Suomi on avoin, kansainvälinen ja rohkea yhteiskunta. Tältä tieltä ei pidä ottaa harha-askeleita siitä huolimatta, että perjantain tapahtumien jälkeen olisi niin helppoa käpertyä sisäänpäin. Kun terroriteolla yritetään järkyttää yhteiskuntaa, meidän on yhtenäisesti tehtävä yritykset tyhjäksi. Tähän tarvitaan Suomessa nyt kaikkien puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja täällä toimivien uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä.

Olemme osa Eurooppaa sen monissa merkityksissä. Tiiviisti yhteistyötä tekevä Eurooppa menee eteenpäin. Kun katson omaa pääministeriaikaani, voin sanoa, että vaikeudet ovat voimistaneet ja tuoneet EU-maita yhteen. Seisomme yhdessä samassa rintamassa terroristeja vastaan ja puolustamme yhteisiä arvojamme. Näin pitää nyt tapahtua Suomessakin. Pienen ihmisjoukon toiminta ei muuta uskoamme ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvyyteen, vapauteen, tasa-arvoon ja demokratiaan. Toimimme entistä päättäväisemmin näiden periaatteiden puolesta. 

Suomen on edelleen autettava hädänalaisessa tilanteessa olevia, sotien runtelemia ja vainottuja ihmisiä, perheitä. Vaikeasta omasta taloudellisesta tilanteestamme huolimatta panostamme jatkossakin niin ihmisten auttamiseen kriisipesäkkeissä, rauhanvälittämiseen kuin otamme vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.

Mutta samaan aikaan meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että Suomeen tulevat ovat aidosti hädänalaisista olosuhteista. Ja jos näin ei ole, meillä pitää olla nopeat keinot väärin perustein Suomeen tulleiden maasta poistamiseen. Järjestelmän väärinkäyttäjät meidän on kyettävä tunnistamaan aikaisemmin.

Hallituskauden aikana on tehty paljon. Puoliväliriihessä turvallisuus määriteltiin painopistealueeksi. Myös EU:ssa on tehty paljon. Jos tutkinta sitä edellyttää, myös uusia toimia on tehtävä.

Olemme jo hallituskauden alussa päättäneet modernisoida nopealla aikataululla tiedustelulainsäädäntömme vastaamaan nykypäivän turvallisuustarpeita ja toisaalta saattamaan sen samalle viivalle EU-kumppaneidemme kanssa. Emme voi jatkaa niin, että saamme tietoja mahdollisesti kansalaistemme turvallisuuden kannalta vaarallisista henkilöistä ulkomailta, mutta emme pysty riittävällä tavalla ja ajoissa itse henkilöitä tutkimaan. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen tarvitaan ensisijassa suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta se on myös osa kansallista vastuutamme.

Turun tapahtumien jälkeen asian pitäisi olla myös perustuslain näkökulmasta selvä: oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus. Nyt pitää ponnistella yhdessä lainsäädännön voimaan saamiseksi mahdollisimman nopeasti. Tähän toivon kaikkien eduskuntapuolueiden yhtyvän.

Arvoisat suurlähettiläät,

Vuosi sitten puhuessani täällä suurlähettiläspäivillä Euroopan unionista tunnelmat olivat odottavat ja hieman epätietoiset brexitin vuoksi. Myöhemmin keväällä olisivat vuorossa niin Hollannin kuin Ranskankin vaalit, jotka olisivat voineet pahimmillaan kääntää radikaalisti EU:n suuntaa ja heikentää sen toimintakykyä.

Tunnelmat tänään ovat ehkä jopa toiveikkaat. EU on viimeisen vuoden aikana osoittanut yhtenäisyyttä sekä kykyä katsoa jälleen eteenpäin. Olemme myöntäneet, että Euroopan unionilla on toimintatavoissaan paljon kehitettävää. Uskottavuus ja unionin merkitys kansalaisten silmissä on joka päivä ansaittava.

Viimeisimmät vaalit eri jäsenvaltioissa osoittavat, että tämä luottamus on palautumassa. Jäsenvaltioissa on ymmärretty EU:n kokonaisvaltainen merkitys rauhan, vakauden ja vaurauden takaajana. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

Britannian ero ja komission johtamat eroneuvottelut leimaavat myös tulevaa vuotta. Britannian ero EU:sta vaikuttaa monin tavoin Suomeen. Erosopimusneuvotteluissa Suomi on ajanut linjaa, joka turvaa etumme ja samalla suojelee unionia ja unionin yhtenäisyyttä. Vaikka neuvottelujen alkumetrit ovat olleet hieman takkuisia, olemme tyytyväisiä yhtenäisyyteen, jolla EU27 on valmisteluissa edennyt.

Voittajia tässä prosessissa ei ole. Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Sen tiedämme jo, että monien tärkeänä pitämiemme asioiden kuten sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen vaatii meiltä entistä suurempia ponnisteluja ilman brittejä.

Kuluvan vuoden aikana Euroopan unionissa on katsottu vahvasti eteenpäin. Tätä on tukenut neuvoston viime kesänä käynnistämä pohdinta 27:n jäsenvaltion unionista.  Prosessin lopputuloksena julkaistiin Roomassa maaliskuussa julistus EU:n tulevaisuudesta. Vaikutimme vahvasti julistuksen sisältöön ja saimme sinne meille keskeiset periaatteet, joilla haluamme luotsata unionia eteenpäin. EU:n tulevaisuuskeskusteluun linkittyvät myös viisi komission julkaisemaa keskustelupaperia sosiaalisen ulottuvuuden, globalisaation hallinnan, EMUn, puolustuksen ja rahoituskehysten osalta. Olemme osallistuneet näihin sektorikohtaisiin pohdintoihin aktiivisesti ennakoiden.

Suomi on EU:n uudistustyössä keskeisesti mukana. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava. Sen sijaan perussopimusten muuttamista emme pidä nyt ajankohtaisena. Tämä oli selkeästi lähtökohtana myös maaliskuussa hyväksytyssä Rooman julistuksessa. Unionin toiminnan kannalta perussopimusten avaaminen ja siitä seuraava vuosien neuvotteluprosessi halvaannuttaisi pahimmillaan unionin toimintakykyä ja neuvotteluvoimaa. Siihen meillä ei ole varaa. Edellytykset toiminnan tehostamiselle ja kehittämiselle esimerkiksi puolustuksen osalta ovat olemassa ilman perussopimusten avaamistakin.

Euroopan unionia on kehitettävä ennen kaikkea yhtenäisyyttä vaalien. Tarvittaessa voidaan edetä eritahtisestikin, mutta siten, että ovi on jatkuvasti auki kaikille jäsenvaltioille. Suomi on mukana kaikissa olennaisissa EU-hankkeissa silloin, kun se on maamme edun ja vaikutusvallan kannalta perusteltua. Mukana oloon on lähes poikkeuksetta päädytty.

EU:n keskeisiä asioita lähivuosina ovat talouskasvu, turvallisuus ja muuttoliikkeen hallinta.

Kokemuksesta tiedän, että talouden tasapainottaminen ja uudistusten tekeminen ei ole helppoa. Kun se ei ole helppoa täällä – ei se ole sitä Kreikassa, Ranskassa tai Italiassakaan. On paljon helpompaa syyttää ongelmista EU:ta tai vetäytyä yhteisvastuun taakse. Uudistukset on tehtävä ja rakenteet laitettava kuntoon ja sääntöjä noudatettava ennen kuin voidaan edetä EMUn syventämisessä. Tällä hetkellä on ensisijaista viimeistellä työ erityisesti pankkiunionin osalta ja panna uudistukset täytäntöön. Suomi ei kannata yhteisvastuullisuuden lisäämistä, eikä pankkisektorin riskien jakamista. Sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Eteenpäin on katsottava, mutta sovitut kotiläksytkin pitää tehdä.

Työpaikkojen lisäämisessä sekä kasvun edistämisessä keskeisiä välineitä ovat vahvat sisämarkkinat ja vapaakauppa. Suomi tekee aktiivisesti työtä vapaan kaupan edellytysten turvaamiseksi eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa työtä muun muassa digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tästä keskustelemme ensi kuussa Tallinnassa.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on Suomelle ja EU:lle paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus. Bio- ja kiertotalouden osalta EU:n on oltava edelläkävijä. Tässä myös Suomella on vahva rooli. Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvien energialähteiden sekä fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta. Suomi on näihin sitoutunut.

Uusiutuvien materiaalien käyttöönottoa on edistettävä. Mielestäni maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus toimii päinvastaiseen suuntaan. Asiassa tarvitaan edelleen laajaa kansallista rintamaa ja yhteistyötä, jotta voimme taata, ettei teoreettisilla maankäyttösektorin laskentasäännöillä hankaloiteta metsiemme kestävää käyttöä ja biotaloutemme vahvaa pohjaa. Keskustelin tästä eilen Ruotsin pääministerin kanssa ja jatkamme aiheesta perjantaina Tukholmassa. Niin kutsuttujen metsäisten maiden on jatkettava yhteistä ponnistelua hyvän ratkaisun löytämiseksi.

Myös valmistautuminen tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin on alkanut. Nyt kun yksi suurimmista nettomaksajista on poistumassa, neuvottelutilanne on haastavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rahoituskehysten osalta kovaa vääntöä käydään niin budjetin kokonaistasosta kuin sisältöjen painotuksista.

Budjetin kokonaistasoa määriteltäessä Suomen lähtökohtana on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Sisältöihin ehdimme vielä palata.

Toinen tärkeä kokonaisuus ajankohtaisessa EU-työssä on turvallisuus. Turun ja Espanjan tapahtumat korostavat jälleen yhteistyön merkitystä terrorisminvastaisessa toiminnassa ja yhteistyössä. Euroopan unioni on tärkein työkalumme tässä työssä. Yhteistyötä EU:n piirissä ja myös kahdenvälisesti on vahvistettava ja kehitettävä määrätietoisesti. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tietojen vaihdon parantaminen ovat parasta, mitä eurooppalaiset maat voivat tehdä.

Suomi on ajanut pitkään EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Teimme yhteisen aloitteen Ranskan kanssa kesäkuussa 2016. Asia on edennyt ripeästi viimeisen vuoden aikana. Kehitys on ollut luontevaa ja Suomi on ollut vaikuttamisen etunenässä.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme selkeästi tavoitteen edetä myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Tarkoituksena on sopia voimavaroja koskevasta tiiviimmästä yhteistyöstä halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden kesken. Konkreettisia askelmerkkejä tämän osalta linjataan syksyn aikana. Suomi painottaa pysyvän yhteistyön osalta avaruusyhteistyötä, hybridiosaamista sekä meriteknologiaa. Näiden lisäksi olen keskustellut mm. kyper-yhteistyön lisäämisestä. Nyt haemme aktiivisesti yhteistyömaita painopisteidemme tueksi. Tähän saakka olemme tehneet tiivistä yhteistyötä mm. Ranskan ja Saksan kanssa. Suomi on ollut aktiivinen myös tällä rintamalla perustamalla nopealla aikataululla Hybridiosaamiskeskuksen Helsinkiin.

Muuttoliikkeen hallinta tulee pysymään edelleen agendalla. Kyse on sekä akuutin tilanteen hoitamisesta että pysyvämpien ratkaisujen luomisesta. Meidän on vaikutettava tehokkaammin muuttoliikkeen perimmäisiin juurisyihin, kehitettävä rajaturvallisuutta ja varmistettava kaikkien jäsenmaiden oikeasuhtainen osallistuminen vastuunkantoon.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen kannalta tulevat vuodet EU-politiikan osalta ovat erityisen mielenkiintoiset. Kahden vuoden päästä olemme puheenjohtajavaltio. Pöydälle tulee isoja ja merkittäviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä rahoituskehyksistä alkaen. Valmistelu eri tasoilla on jo alkanut.

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Suomen puheenjohtajuus näkyy laajalle ja me käytämme tätä aktiivisesti hyväksemme Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi, ja myös suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemisessä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa sekä Euroopan unionissa että globaalisti.

Hallitus hyväksyi maaliskuussa arktisen strategian päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Kaikessa toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen reunaehdot. Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys edellyttää eri toimialojen kestävää rinnak­kaiseloa sekä ympäristö- ja sosio-kulttuuristen vaikutusten vahvaa hallintaa.

Ilmastonmuutos kärjistää entisestään monia ongelmia, mukaan lukien lisää järjestäytymätöntä muuttoliikettä ja aiheuttaa uudenlaisia konflikteja. Ennusteiden mukaan suuret alueet Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tulevat lähivuosikymmeninä asuinkelvottomiksi liiallisen kuumuuden vuoksi. Pariisin sopimuksen nopea toimeenpano ja energiatransition maailmanlaajuinen edistäminen ovat välttämättömiä. USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä lisää haasteita. EU:n on vahvistettava johtajuuttaan ilmastopolitiikassa ja saatava oma 2030-ilmastopakettinsa valmiiksi.

Arvoisat kuulijat,

Suomen talous on monen vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt vihdoin kasvuun. Viime vuonna talous kasvoi 1,9 prosenttia ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi jo lähes kolmeen prosenttiin. Miksi näin?

Kansainvälinen suhdannekin on parantunut, mutta muutos ei ole dramaattinen. Jatkon suhteen olen kuitenkin optimistinen. Suomelle keskeisen EU-alueen kasvu tukisi myös Suomen talouden kasvua. Ei ole myöskään syytä aliarvioida kasvavaa luottamuksen merkitystä niin euroon kuin yleensä EU-alueen kykyyn uudistua. Usko EU:n kykyyn selvitä eteen tulevista haasteista luo pohjaa investoinneille.

Suomen talouskasvun nopeutuminen on monen tekijän summa. Olennaisin kaikista on uskon palauttaminen kansantalouden kestokykyyn sekä työn ja tuotannon kilpailukyvyn muutos. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmima kilpailukykysopimus sekä kolmen viimeisen vuoden lähellä nollaa olleet palkkaratkaisut ovat luoneet pohjan työn kilpailukyvyn nopealle parantumiselle. Myös tuottavuuden kehitys on viimeinkin lähtenyt oikeaan suuntaan. Samaan aikaan keskeisten kilpailijamaiden kustannukset ovat nousseet. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy jo yritysten vientimenestyksessä.

Olennaisessa osassa ovat myös monet rakenteelliset uudistukset ja sääntelyn keventäminen. Työmarkkinoihin liittyen on tehty valtava joukko pieniä, mutta välttämättömiä uudistuksia, jotka luovat kannusteita työn vastaanottamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti olemme myös tukeneet talouskasvun edellytyksiä vapauttamalla markkinoita kilpailulle ja purkamalla kilpailua rajoittavia normeja. Tämä koskee mm. kauppaa, liikenne- ja logistiikkasektoreita kuin esimerkiksi rakentamista. SOTE-uudistuksen tavoitteet ovat muualla, mutta on selvää, että uudistus on lisännyt kiinnostusta myös Suomen terveyssektoriin.

Olen myös iloinen siitä, että luottamus kotimarkkinoilla vahvistuu koko ajan. Parantuneen taloustilanteen myötä moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja yhä harvempi pelkää menettävänsä sen. Kotitalouksien kasvaneen luottamuksen seurauksena yksityinen kulutus on ollut talouskasvua edelleen vahvistava tekijä.

Lisäksi on korostettava eri julkisten toimijoiden sinnikästä työtä eri toimialoilla niin telakoiden, kaivosten, autotehtaiden tai datakeskusten pitämiseksi tai houkuttelemiseksi Suomeen. Sama koskee myös suomalaisesta metsästä kumpuavia uusia tuotteita ja innovaatioita. Näissä monessa hankkeessa tai yleensä toimialojemme kansainvälisen tietoisuuden lisäämisessä myös teidän monen rooli on ollut äärimmäisen tärkeä.

Hyvät kuulijat,

Osallistuin juuri kesällä suurelle Team Finland -matkalle Pekingiin. Matkan aikana allekirjoitettiin myös ennätysmäärä erilaisia yhteistyösopimuksia. Tämän taustalla oli tietysti pitkälti UM:ssä ja TF-verkoston puitteissa tehty pitkäaikainen suunnittelu sekä poliittinen valmistelu. Tämä ja syksyllä tekemäni Meksikon ja Argentiinan matkat osoittivat jälleen kerran, kuinka tärkeä rooli ulkomaanverkostolla ja teillä jokaisella on yrityspalvelujen vahvistamisessa ulkomailla ja siten Suomen talouden kasvun edistämisessä.

Team Finland -toimintaa on päätetty uudistaa sen jälkeen kun edellisen kerran kokoonnuimme suurlähettiläspäiville. Uudistuksen tavoitteena on purkaa siiloutunutta palvelurakennetta, selkeyttää edelleen palvelulupausta ja määritellä selkeästi palveluiden tuottamisvastuut. Henkilöresursseja on kohdennettava enemmän asiakasrajapintaan ja kotimaan toiminnoista ulkomaille.

Nykyjärjestelmän kustannustehokkuutta on parannettava ja kyettävä saamaan aikaan suurempi vaikuttavuus. Perustettavan innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin ja Business Finland- osakeyhtiön perustamisella tavoitellaan suomalaisen vienninedistämisverkoston vahvistamista vähintäänkin kilpailijamaiden tasolle. Onnistumistamme mitataan yritysten tyytyväisyydellä saamiinsa palveluihin.

Yhteenvetoa talouskehityksen osalta voi todeta, että monista vaikeista ja paljon kritiikkiäkin saaneista ratkaisuista huolimatta – tai ehkä niiden johdosta, olemme suhteellisen vakaalla kasvu-uralla. Vienti vetää ja Suomeen taas investoidaan. Hallituksella on vielä paljon tehtävää ja sitä jää myös seuraavallekin hallitukselle.

Olennaista on, että haemme kasvulle nyt oikeaa kulmakerrointa. Pääministerinä minun olisi poliittisesti helppo kannustaa verojen laskuun ja palkkojen korotukseen – niin olisi varmasti helpointa mennä kohti seuraavia eduskuntavaaleja monen vaikean vuoden jälkeen. Se olisi kuitenkin vastuutonta talouspolitiikkaa. Myönteisessä suhdannetilanteessa meidän on oltava pidättyväisiä niin veronalennusten suhteen kuin työmarkkinoillakin.

Arvoisat suurlähettiläät,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen satavuotisjuhlien tunnus on "yhdessä". Tuo tunnus tuli hätkähdyttävän ajankohtaiseksi viime perjantaina Turun torilla. Selviämme myös terrorismin todellisuudesta parhaiten yhdessä.

Kokemistamme vastoinkäymisistä ja kriiseistä huolimatta voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Elämme jälleen yhtä murroskautta. Eikä minulla ole pienintäkään epäilystä siitä, ettemmekö tästäkin selviä. Entistä vahvempina.

Monissa teidän asemamaistanne 100-vuotiaalla on suuri symbolinen merkitys. Toivon että käytätte tätä hyväksenne juhlavuoden huipentuessa, ja välitätte Suomen viestiä ylpeänä eteenpäin miettien juhlavuoden teemaa.

Jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, uudistuvan ja nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. Tämäkin työ on osoitus päättäväisyydestämme yhteisten suomalaisten ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

 

Erinomainen ja tuloksekas tapaaminen Merkelin kanssa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 22:12

Vierailin tänään Berliinissä ja tapasin liittokansleri Angela Merkelin. Tapaaminen toteutui erinomaisena ajankohtana. Eurooppalainen keskustelu mm. EMUn (talous- ja rahaliiton), puolustuksen ja ilmastoasioiden osalta käy aktiivisena.

Meille on Merkelin kanssa kehittynyt näiden kahden vuoden aikana hyvä ja luottamuksellinen suhde. Osaltaan sitä on tiivistänyt se, että Eurooppa-neuvostossa istumme vierekkäin. Siten voimme käydä avointa keskustelua kokoustenkin yhteydessä.

Tämän päivän tapaaminen oli erinomainen ja vahvisti yhteisiä näkemyksiämme useilla sektoreilla. 

EU:n puolustusulottuvuus nousi vahvasti esille. Olemme olleet perinteisesti Saksan kanssa hyvin samoilla linjoilla. Haluamme edetä ripeästi ja kunnianhimoisesti myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta. Niin Suomi kuin Saksa ovat ilmaisseet vahvan tahdon saada asia lopulliseen päätökseen ja jäsenmaiden väliseen yhteisymmärrykseen viimeistään tämän vuoden aikana. Hankkeiden osalta Saksa ja Suomi tulevat tekemään vahvaa yhteistyötä erityisesti kyberturvallisuuden alalla. Myös Ranska on ollut puolustusyhteistyön kehittämisessä aktiivinen.

Puhuin Ranskan presidentin Macronin kanssa viime viikolla. Myös hän ilmaisi vahvan tahtonsa edetä puolustuksen kehittämisessä kunnianhimoisesti. Merkel vahvisti omalta osaltaan tämän ranskalaisten tahtotilan. Suomella on näin rinnallaan vahvat kumppanit Euroopan turvallisuusulottuvuuden kehittämisessä.

Kävimme Merkelin kanssa syvällisen keskustelun EMUn kehittämisestä sekä Saksan näkemyksistä edetä asiassa. Keskustelu osoitti linjamme yhteneväisyyden. Tässä kohtaa meidän pitää pystyä erottamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää pystyä kehittämään talous- ja rahaliittoa, myös merkittäville muutoksille on tarve. Tämä ei ole kuitenkaan seuraavan vuoden tai edes vuosien tavoite. Totesimme Merkelin kanssa yksimielisesti, että reunaehtojen toteutuessa voimme edetäkin. Reunaehtoina näemme mm. yksittäisten jäsenvaltioiden oman talouden kuntoon laittamisen ja omat sisäiset toimet, esimerkiksi pankkisektorin täytyy olla huomattavasti paremmassa kunnossaPankkien ongelmat eivät saa kaatua enää yhteisesti maksettavaksi

Ilmastokysymyksissä EU:n on otettava johtajuus. Yhdysvaltojen päätökset vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta johtavat siihen, että meidän oltava vielä selvemmin pilotin paikalla tässä asiassa. Suomi on tässä etulinjassa. Ilmastokysymyksiin liittyen nostin Merkelille esille ongelmamme metsien hiilinieluihin liittyvässä LULUCF-kysymyksessä. Suomen pitää pystyä jatkossakin käyttämään kestävällä tavalla metsiään. Sen pitää tapahtua ilman, että EU-tasolla asetetaan rajoituksia. LULUCF:n osalta asetettu vertailuajanjakso on epäoikeudenmukainen. Sovimme Merkelin kanssa, että ympäristöministerimme jatkavat asian käsittelyä ja pyrkivät omalta osaltaan löytämään yhteisymmärryksen.

Berliinistä matka jatkuu Brysseliin ja Eurooppa-neuvostoon. Juhannusta pääsen viettämään tiukasti eurooppalaisten kysymysten äärellä.

Lisää kirjoituksia