Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.5.2017 19:45Muistosanat presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa 25.5.2017Lue lisää »
  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »

Blogin arkisto

Pitkäjänteisellä työllä kohti uusiutuvan energian Suomea

Perjantai 10.4.2015 klo 18:00

(Kerroin Keskustan energialinjauksista Kalajoella Tapion Tuvalla 10.4.2015. Tässä tiivistelmä.)

Puhdas kotimainen energia on Suomelle tärkeä voimavara ilmastonmuutoksen torjumisessa. Korvaamalla esimerkiksi kivihiilen ja öljyn kotimaisella uusiutuvalla energialla voimme luoda kaikkialle Suomeen työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Toteuttamalla Keskustan energialinjauksen voimme parantaa kauppatasettamme kahdella, jopa lähes kolmella miljardilla eurolla vuodessa.

Energialinjaustemme mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannossa nostetaan yli 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. Jo ennen tätä mahdollista luopua kivihiilen käytöstä ja sähköntuotannossa saavuttaa 100 %:n energiaomavaraisuus. Linjaustemme mukaan vuonna 2034 joka toinen auto Suomessa ajaa joko kotimaisilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla tai uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Fossiilisen öljyn käyttö on mahdollista pudottaa samassa ajassa nykyisestä kolmannekseen. Myös piensähköntuotantoa auringosta, tuulesta tai bio- ja puukaasusta on mahdollista lisätä merkittävästi. Näin mahdollisimman moni suomalainen voi osallistua hajautettuun sähköntuotantoon.

Tämä kaikki on mahdollista päättäjien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöllä. Tässäkin asiassa tarvitsemme puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteisymmärrystä. Yritykset ja yksityishenkilöt investoivat uusiutuvaan energiaan vain, jos päättäjiin ja esimerkiksi uusiutuvan energian verokohteluun voidaan luottaa. Uusiutuvan energian edistäminen tarkoittaa myös sitä, että tieverkosta on huolehdittava ja älykkäät sähköverkot on otettava käyttöön.

Uusiutuvaa energiaa on syytä edistää myös eurooppalaisessa päätöksenteossa, sillä EU:n päästö- ja ilmastolinjaukset vaikuttavat myös Suomen energiapolitiikkaan. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen vientipotentiaali on Suomelle suuri mahdollisuus.

Tarvitsemme lähitulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden rinnalla sähköntuotannossa ydinvoimaa ja yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa puuhakkeen ohella turvetta. Kotimaisen turpeen käytön tulee olla etusijalla tuontikivihiileen nähden. Edullinen perusvoima teollisuudelle on turvattava.  

Keskustan arviot lähtevät siitä, että voimme saavuttaa uusiutuvan energian osuudessa yli 80 prosentin tason vuoteen 2050 mennessä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tiede ja tekninen kehitys tuovat tullessaan.

Uskon, että ala kehittyy lähivuosikymmeninä merkittävästi sekä energiatehokkuudessa että uusissa tuotantomenetelmissä. Täsmällistä vauhtia on mahdoton ennakoida. Tärkeintä on selkeä suunta kohti kestävää, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa taloutta ja ilmastomuutoksen torjuntaa.

Tärkeintä on nyt, kun perusenergiantuotannon ratkaisut on pitkälle tehty, pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan uusiutuvan energian lisäämistä aluksi 60 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Avainsanat: uusiutuva energia, biotalous, ilmastonmuutos

Hallitus voi tehdä paljonkin

Keskiviikko 13.8.2014 klo 17:39

Pääministeri Alexander Stubb kertoo tänään arvostetussa brittilehdessä Financial Timesissa, että hallitus ei voi tehdä paljon mitään helpottaakseen Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Päinvastoin. Minun mielestäni hallitus voi tehdä paljonkin ja sen pitää myös tehdä kaikki voitava Suomen suunnan kääntämiseksi.

Esimerkiksi energiapolitiikkaan on synnytettävissä 50 - 80 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 - 20 vuoden aikana, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi metsähakkeen ja turpeen verotasojen palauttaminen vuoden 2012 tasolle kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi. Kustannus voidaan kompensoida ainakin osittain kiristämällä kivihiilen veroa. Budjettiriihessä tällainen päätös on helposti tehtävissä.

Keskusta julkisti tämän vuoden toukokuussa kunnianhimoisen energialinjauksen, jonka tavoitteena on 10 - 20 vuoden kuluessa lisätä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa ja ajaa suurelta osin alas fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tällä aikavälillä uusiutuvan energian osuus on nostettavissa yli 60 prosenttiin ja kivihiilen käyttö on kokonaan lopetettavissa. Tämä olisi myös osa Suomen vastuuta kansainvälisessä ilmastokysymyksessä.

Avainsanat: Stubb, Financial Times, energiapolitiikka, kivihiilen verotus, uusiutuva energia, työpaikat

Puu takaisin hiilikasojen varjosta

Perjantai 25.4.2014 - Juha Sipilä

Muutama vuosi sitten Suomi sitoutui vähentämään päästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä erittäin kunnianhimoisella tasolla. Tuoreet tilastotiedot kuitenkin kertovat jostakin aivan muusta. Viime vuonna kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa lisääntyi yli kolmanneksella. Talouden rakennemuutoksessa kohti vähähiilistä tulevaisuutta on laitettu peruutusvaihde silmään.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC oli raportissaan huolissaan uusiutuvan energian tuotannosta.

Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on pudonnut huomattavasti viime vuosina. Liuske-energiaboomi on laskenut USA:ssa kaasun hintaa ja korvannut kivihiilen käyttöä. Tästä on seurannut kivihiilen lisääntynyttä vientiä Eurooppaan. Kivihiilen hinta on painunut täällä alas ja syrjäyttänyt kalliimpaa kaasua. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat olleet alhaisia. Lopputuloksena ovat lisääntyvät hiilidioksidipäästöt.

Suomessa kivihiili on syrjäyttänyt nimenomaan metsähakkeen ja turpeen käyttöä. Kaikki poltettu kivihiili on tuontitavaraa. Tuomme energiatuotteita noin 8,5 miljardin edestä vuodessa enemmän kuin viemme. On selvää, että alijäämäistä vaihtotasetta pystyttäisiin paikkaamaan lisäämällä kotimaista energiantuotantoa.

Kataisen hallitus on toimillaan lisännyt kivihiilen polttamista. Se on kiristänyt turpeen verotusta ja samalla heikentänyt metsähakkeen tukea. Käytännössä puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailukyky kivihiileen verrattuna on heikentynyt merkittävästi. Kun puu ei pala voimalaitosten kattiloissa, sitä ei myöskään liiku metsistä.

Vähäpäästöistä ja hajautettua lämmön- ja sähköntuotantoa pystyttäisiin lisäämään esimerkiksi sahojen yhteydessä. Tällä hetkellä vasta yksi puupolttoainevoimala on päässyt mukaan syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffin vuosikaton kaksinkertaistamista pitäisikin selvittää, jotta liikkeelle saataisiin esimerkiksi 25 uutta isompaa laitosta kaavaillun 50 laitoksen sijaan.

Suomi-brändin kirkkaana tavoitteena pitäisi olla entistä voimakkaampi panostaminen energiaomavaraisuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Näin saisimme korjattua surkeaa vaihtotasettamme, vähennettyä päästöjä ja luotua työtä ja toimeliaisuutta eri puolille maata. Energiaomavaraisuus on nostettava vähintään 50 prosenttiin, samoin uusiutuvan energian osuus Suomen energiantuotannosta.

Kansainväliset esimerkit antavat uskoa, että energiaomavaraisuutta merkittävästi nostamalla voimme saada 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja jopa 90 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat syntyisivät erityisesti nopeasti kasvaville energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian markkinoille ja joka puolelle Suomea. 

Lisäksi puun uudet käyttömahdollisuudet pitää saada konkreettisesti lisäämään työtä. Puun vuosikasvusta käytetään nyt vain puolet. Puun käyttö tulisi lisätä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa ja se on nyt mahdollista Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointiuutisen jälkeen. Tämän tehdasinvestoinnin yhteydessä meillä on myös mahdollisuus testata ja jouhevoittaa lupajärjestelmäämme tehokkaammaksi. Tällainen investointi ei saa kaatua takkuileviin lupaprosesseihin.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.4.2014

Avainsanat: energiaomavaraisuus, uusiutuva energia, puuhake, turve, bioenergia, hajautettu lämmön- ja sähköntuotanto