Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.5.2017 19:45Muistosanat presidentti Mauno Koiviston muistotilaisuudessa 25.5.2017Lue lisää »
  • 22.5.2017 11:54Puhe valtakunnallisissa sankarihautajaisissa Lappeenrannassa 21.5.2017Lue lisää »
  • 19.5.2017 16:43Uskonnot, rauha ja kotoutuminenLue lisää »

Blogin arkisto

Sote-sopu sopimuksen mukainen - seuraavaksi rahoitus kuntoon

Keskiviikko 25.6.2014 klo 18:08

Parlamentaarisen ohjausryhmän esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aiemmin tänä vuonna tekemän sopimuksen mukainen. Päälinjoista on saatu sopu ja on hyvä, että asia nyt etenee. Keskusta on ollut aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellisen ratkaisun synnyssä alusta lähtien.

Ratkaisun mittaluokka on riittävä. Se turvaa palvelut pitkällä tähtäimellä. Uskon, että puolueiden välinen sopu on politiikan uskottavuuden näkökulmasta tärkeä ja isänmaallinen teko.Suomen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistus on myös ehdoton välttämättömyys.

Maaliskuisen sovun taustalla oli turvata suomalaisten palvelut ja helpottaa lääkäriin pääsyä. Tavoitteena oli kyetä purkamaan rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. On myös tärkeää, että palveluiden järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan. Ratkaisu jättää kunnille ja alueille paljon päätäntävaltaa. Neuvotteluissa Keskustalle oli olennaista, että lähipalveluiden turvaamisesta saadaan pykäliin tiukka maininta.

Kolmen kuukauden ajan eduskuntapuolueiden asettamat neuvottelijat ovat ruotineet läpi puheenjohtajien sopimusta ja hioneet sen pohjalta lakipykäliä. Ryhmän työ on ollut hidasta - eikä tietenkään erityisen helppoa. Haluan kiittää kollegoitani, muiden puolueiden puheenjohtajia, siitä, että sopu sai vihdoinkin puitelain muodon. Erityiskiitoksen haluan antaa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle ja Keskustan neuvottelijoille Juha Rehulalle ja Tapani Töllille ahkerasta japeriksiantamattomasta työstä.  

Nyt syntynyt ratkaisu on ensimmäinen merkittävä askel. Seuraava tärkeä kokonaisuus on sote-rahoituksen uudistus. Senkään kanssa ei sovi enää vitkastella - palvelujen järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen pitää kulkea käsi kädessä. Keskusta esitti jo viime syksynä oman mallinsa siitä, miten voisimme edetä kohti yksikanavaista rahoitusta.

Avainsanat: sote-sopu, rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelut, perusterveydenhuolto, kunnat, lähipalvelut, rahoitus

Suomalaiset tarvitsivat sote-sovun

Perjantai 28.3.2014 klo 12:00

Viime vuosina tässä maassa päätösten tekeminen on ollut hankalaa. Olen ollut siihen erittäin tuskastunut ja tiedän, että moni muu suomalainen ajattelee samoin. Tulin politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Joskus isänmaan etu vaatii sitä, että oppositio auttaa hallituksen sen kriisien yli. Nyt oli sellainen tilanne.

Hallituksen ja opposition yhteinen sopu vahvistaa ennen kaikkea julkista terveydenhuoltoa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot eikä lääkäreille pääse. Väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Uudistuksessa oli välttämätöntä päästä eteenpäin.

Ratkaisussa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijat ovat vaatineet. Ne ovat myös Keskustan kotikunta-maakuntamallin peruslähtökohdat. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu.

Nyt rakennettavassa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden eli yliopistosairaaloiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Palvelut tuotetaan jatkossakin paikallisella ja alueellisella tasolla. Hallintomalli on kuntayhtymä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tällä tavoin pystytään turvaamaan katkeamaton hoitoketju ja henkilöstön käyttö on joustavampaa.

Järjestämisvastuun keskittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aidan poistaminen tuo myös kustannussäästöjä ja mahdollistaa palveluiden turvaamisen koko maassa, myös haja-asutusalueilla. Nykytilanne ei ole kestävä ja palvelut ovat rapautumassa.

Keskustan lähtökohdat huomioitiin hyvin sovussa. Kunnille jää yhä ne tehtävät, jotka niille oli määritelty myös meidän mallissamme. Kotikunnat vastaavat jatkossakin arjen palveluista: lasten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, asuinviihtyvyydestä ja elinvoimasta. 

Kuntarakenteen ja sote-uudistuksen keinotekoinen kytkös saatiin purettua. Keskustalle oli ehdottoman tärkeää, että tämän myötä kuntien laittamisesta väkisin yhteen voidaan nyt luopua.

Olemme vaatineet parlamentaarista valmistelua puhtaalta pöydältä. Saimme sen, emme puhtaalta pöydältä, mutta hyvistä lähtökohdista.

Jatkovalmisteluun jää auki monia kysymyksiä kuten demokraattisen päätöksenteon ja lähipalvelujen turvaaminen. Myös erityisvastuualueen yksityiskohdat ovat auki.

Puoluehallitus asetti eilen puolueen oman taustaryhmän evästämään neuvottelijoitamme parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Keskustan sote-uudistuksen tavoitteet eivät ole miksikään muuttuneet. Tärkeintä meille on yhä turvata kansalaisille laadukkaat ja kohtuullisessa ajassa saavutettavat palvelut.

Julkaistu Suomenmaassa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Perjantai 28.3.2014 klo 11:00


Politiikassa on tällä viikolla tapahtunut. Viime sunnuntaina hallitus ja oppositio pääsivät poikkeukselliseen yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päälinjauksista ja parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Sittemmin hallitus sopi budjettiraameista vuosille 2015-2018 sillä seurauksella, että Vasemmistoliitto jätti hallituksen.

Viime sunnuntain ratkaisua voidaan pitää suomalaisena sote-mallina, jolla päästään vihdoinkin eteenpäin vuosikausia kestäneestä juntturasta. Sovittu malli perustuu viiteen vahvaan alueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut kattavasti ja laadukkaasti, mutta edelleen lähellä ihmistä. Kunnat tuottavat jatkossakin palveluja.

Ratkaisu oli saatava aikaan monesta syystä. Suomen talouden tilanne heikentyy koko ajan. Myös kuntien päättäjät ja työntekijät tarvitsevat vähitellen työrauhan. Hämminkiä on kestänyt aivan liian kauan. Lukuisista selvityksistä päästään vihdoin työntekoon.

Uudistuksessa toteutuu kaksi tärkeintä tavoitetta, joita lukuisat asiantuntijatkin ovat vaatineet. Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Toiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita poistuu. Tärkeää on myös se, että tulevan mallin avulla voidaan uudistaa terveydenhuollon rahoitus kohti yksikanavaisuutta.

Suomalaisen terveydenhuollon tila ei ole ollut kestävä moneen vuoteen. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot ja lääkärille on vaikea päästä. Väestön ikääntyminen tuo entisestään painetta niukkeneviin resursseihin. Tähän oli saatava muutos. Verorahoilla on pystyttävä tuottamaan enemmän terveyttä ja tasa-arvoisempia terveyspalveluita.

Sote-ratkaisu toi osaltaan myös valoa Suomen synkkään taloustilanteeseen. Olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa eivätkä uusimmat talouden indikaattorit lupaa vieläkään suunnanmuutosta.
 
Euroopassa on nähtävissä orastavaa kasvua, mutta emme ole ongelmiemme vuoksi päässeet tuohon kyytiin. Talouden eri indikaattorit viittaavat siihen, että emme ole pääsemässä moneen vuoteen sille tuotannon tasolle, jolla olimme syksyllä 2008.

Suomella on kaksi kyseenalaista Euroopan, ehkä jopa maailmanennätystä. Ensinnäkin julkisen talouden menot ovat nousseet 58 prosenttiin suhteen bruttokansantuotteeseen. Toiseksi bruttoveroasteemme noussee tänä vuonna 45,5 prosenttiin. Bruttoveroaste kuvaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuutta BKT:sta.

Taloutemme uudistamiseksi tarvitsemme rakenneuudistuksia, talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä säästöjä. Emme voi jatkaa niin, että julkinen sektori paisuu ja pienenevä yksityinen sektori joutuu rahoittamaan kasvavaa julkista puolta.

Olen jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa, on lapsilisien leikkaaminen. Niiden leikkaamisen sijasta olisin perunut oppivelvollisuusiän nostamisen. Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa Kuntaliiton arvion mukaan suurin piirtein saman verran kuin hallitus päätti leikata lapsilisiä. Tämä on arvovalintakysymys. Viime laman opetukset pitää myös pitää mielessä, kun mietimme leikkauksia.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.3.2014

Avainsanat: sote, sote-sopu, sote-ratkaisu, sosiaali- ja terveyspalvelut, terveydenhuolto, rakenneuudistus

Nyt oli tehtävä ratkaisu

Sunnuntai 23.3.2014 klo 14:00

Olen tullut politiikkaan tehdäkseni ratkaisuja. Kun minut valittiin tähän hommaan vajaat kaksi vuotta sitten, halusin tuoda politiikkaan uudenlaista keskustelun ja sopimisen kulttuuria. Olen vilpittömän iloinen siitä, että tänään oppositio ja hallitus ovat ajatelleet seuraavia vaaleja pidemmälle, koko maan etua. Uskon, että se voi osaltaan herättää uudenlaista luottamusta politiikkaa kohtaan. 

Asiantuntijoiden vahva näkemys on ollut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvitaan leveämmät hartiat. Sovitussa mallissa järjestämisvastuu on viidellä toimijalla, mutta palvelut tuotetaan paikallisella ja alueellisella tasolla kuten tähänkin asti. Keskustalle on tärkeää, että rakenteissa vastaisuudessakin huomioidaan Suomen erilaisten alueiden erilaiset tarpeet.

Toinen asiantuntijoiden vaatima tavoite on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan poistaminen. Sen myötä palveluihin saadaan tehokkuutta ja laatua. Tämä on ollut myös Keskustan uudistustavoitteen tärkein osa.Aiemmin hallituksen piiristä esitetyissä malleissa nämä asiantuntijoiden vaatimat tavoitteet eivät olisi toteutuneet.

Lue lisää »

Avainsanat: Sote-uudistus, terveydenhuollon rahoitus, yksikanavaisuus, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto

Näin sote-solmu aukeaa

Perjantai 29.11.2013 klo 10:28

Julkaistu ensimmäisenä MTV3:n Nettivieras-blogissa 29.11.2013.

Hallituksen päätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on nyt odoteltu reilu puolitoista vuotta. Kansainvälisissä mittauksissa, joissa vertaillaan suomalaisen terveydenhuollon tasa-arvoisuutta muihin maihin, olemme vasta neljännenkymmenennen sijan heikommalla puolella.

Kun tosiasiat tiedetään, on ollut hämmentävää seurata hallituksen sisäistä riitelyä ja saamattomuutta asiassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on alistettu suurkuntahankkeelle ja isäntäkuntamalli on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin. Hallituksen mallit eivät saa laajaa kannatusta taakseen ja ne eivät poista terveydenhuollon perusongelmia.

Kaikki puolueet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohdista pääpiirteissään samaa mieltä. Ensinnäkin tarvitsemme perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation. Toiseksi tarvitaan riittävän leveät hartiat palveluiden järjestämiseksi. Asiantuntijoiden mukaan noin 10 - 20 järjestävää tahoa riittää. Kolmanneksi toimivalla sote-alueella on oltava 24/7 päivystys. Neljänneksi rahoitus on muutettava yksikanavaiseksi. Viidenneksi tietojärjestelmien yhteensovittaminen on oltava keskeinen osa uudistusta. Kuudenneksi sairaaloiden johtamiseen tarvitaan uusi ote.

Hallitukselle Keskustan tarjoama yhteistyö ei ole kelvannut, mutta sote-solmu voisi aueta esimerkiksi näin.

Ensimmäisessä vaiheessa hallitus luopuu sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta ja isäntäkuntamalliajattelusta sekä siirtää perusterveydenhuollon ja vaativamman sosiaalitoimen kunnilta sairaanhoitopiireille. Erikoissairaanhoito siellä jo on. Näin uudistusta pystytään viemään eteenpäin jo tällä vaalikaudella ja se saadaan järkeville raiteille.

Toinen vaihe tapahtuu seuraavalla vaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa on oltava mukana rahoitus, tietojärjestelmien yhteensovittaminen, johtaminen ja hallinto, lääkäreiden kaksoisrooli sekä työnjako sairaanhoitopiirien kesken että myös erityisvastuualueiden kesken.

Työtä riittää useaksi vuodeksi, mutta tekemättä jättäminen ei nyt auta Suomea.

 

Avainsanat: sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistus, sairaanhoitopiirit, perusterveydenhuolto, yksikanavainen rahoitus

Julkiseen terveydenhuoltoon tarvitaan uudistus eikä pelkkä muutos

Torstai 23.5.2013 klo 16:28 - Juha Sipilä

Monessa kunnassa ei pääse kohtuuajassa lääkäriin. Ongelmat tiedetään, mutta korjauskeinoista kiistellään. Varakkaille on ohituskaista yksityisiin palveluihin, mutta me kaikki lopulta tarvitsemme julkisia palveluja.

Kataisen hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta kohta kaksi vuotta. Viime viikon esitys piti olla suuri uudistus, mutta onko se uudistus, jota tarvitaan? Näyttää siltä, että tätä käytetään ensisijaisesti kuntarakennemuutoksen välineenä.

Hallitus tarjoaa isäntäkunta-orjakuntamallia, jonka mukaan esimerkiksi Oulu vastaisi laajan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kempeleellä tai Pudasjärvellä ei olisi oikeutta järjestää näitä palveluja, vaan ne olisi ostettava Oulusta. Kustannuksista saati säästöistä hallitus ei ole esittänyt mitään laskelmia. Lisäksi mallin perustuslaillisuutta joudutaan vielä huolellisesti arvioimaan.

Hallituksen mallissa ei myöskään puhuta mitään rahoituksesta, se ei selkiytä nykytilannetta, se ei tule kunnille halvemmaksi eikä se paranna palveluiden saatavuutta.  Etenkin erikoissairaanhoito on vaarassa pirstaloitua.

Suomalaiset ovat olleet ihmeen kärsivällisiä. Pitkä pinna on myös sairaanhoitajilla, lääkäreillä ja muulla hoitohenkilöstöllä. Töitä tehdään niukentuneilla resursseilla kovissa paineissa ja suuressa epätietoisuudessa tulevaisuudesta. Tilanne pitää saada nopeasti hallintaan. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto pitää rakentaa saumattomaksi kokonaisuudeksi niin, että kenenkään hoito ei kompastu lääkäripulaan, hallinnollisiin rajoihin tai byrokratiaan.

Keskusta tarjoaa kotikunta-maakuntamallin, joka perustuu kuntien tasa-arvoiseen yhteistyöhön. 

Vaativimpiin palveluihin tarvitaan maakunnallisia hartioita, niin kuin tähänkin saakka. Näin taataan kaikille yhtäläiset palvelut eri puolilla maata. Palvelujen käyttäjien ei tarvitse perehtyä rakenteisiin, se on meidän päättäjien tehtävä.

Peruspalvelut pitää olla lähtökohtaisesti kaikissa kunnissa ja erikoissairaanhoito maakuntakeskuksissa. Näin hyvää hoitoa saadaan järjestettyä kohtuuhinnalla, ja hoitotyön ammattilaisia riittää koko maahan. Rahoitusjärjestelmän uudistus on välttämätön. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja yksityispalveluiden julkinen rahoitus pitää siis koota yhteen.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti arvioi viime viikon Suomen Kuvalehden  (SK 19/2013) haastattelussa, että sote-linjaukset eivät riitä. Hänen mukaansa olisi useampia ratkaisuja sote-palveluiden järjestämiseksi kuntia laajemmalla tasolla. Hän toteaa: ”On sääli, että maakuntapohjainen malli, johon olisi helppoa sisällyttää suora demokratia ja perustuslaissa turvattu asukkaiden itsehallinto, on leimautunut yhden ainoan puolueen malliksi. Ruotsi on rakentanut hyvinvointiyhteiskuntansa juuri tällaisen mallin varaan."

Toivon, että Suomessa voitaisiin unohtaa puoluepoliittiset poterot näin tärkeässä asiassa. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee ”tolokun” uudistuksen, ei monimutkaistavia muutoksia. Suomalaiset ansaitsevat tasa-arvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon.

Julkaistu Kalevassa 15.5.2013

Avainsanat: terveydenhuolto

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013 klo 14:15

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Keskustan ryhmäpuhe lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä

Tiistai 9.4.2013

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaikeassa murrosvaiheessa. Tämä aika vaatii huolellista asioiden valmistelua, päättäjiltä vahvaa arvopohjaa, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kysymys ei ole pelkästään talouden kylmistä luvuista: eriarvoistumisen pysäyttäminen tulee olla kirkas tavoitteemme.

Lue lisää »

Avainsanat: keskustan ryhmäpuhe, kehyspäätös, menosääntö, vihreä talous, työurat, mielenterveysongelmat, kunnat, terveydenhuolto, työhyvinvointi, luottamus, oikeudenmukaisuus

Kotikunta - maakuntamalli on ratkaisu kuntapalveluiden haasteisiin

Perjantai 5.10.2012 klo 12:25

Suomi ansaitsee kestävän ja aidon uudistuksen kuntatalouden ja palveluiden turvaamiseksi. Meidän pitää päästä lääkäriin, kun siihen on tarve. Meidän potilastietomme on oltava helposti lääkärin saatavilla. Sairaanhoitajien ja opettajien pitää pystyä keskittymään perustehtäväänsä byrokratian tai toisarvoisten asioiden hoitamisen sijaan. Väestömme vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Haasteisiin löytyy ratkaisuja, niihin tulee nyt rohkeasti tarttua.

Hallituksen suurkuntahanke ei ratkaise ongelmia. Keskittämisellä ei saada palveluja parannettua. Tutkimusten mukaan tehokkaimmin päivähoitopalvelut järjestää alle 2 000 asukkaan kunta. Sen sijaan erikoissairaanhoitoon tarvitaan noin 250 000 asukaspohja. Jos katsomme keskimääräistä kuntakokoa Euroopassa, huomaamme, että meillä on jo nyt suuret kunnat. Vaikka asutuksemme on harvaa, kunnassa asuu meillä keskimäärin 16 500 ihmistä. Euroopassa keskiarvo on 5 400 asukasta. Hallituksen kaavailema yksiportainen malli, jossa jättikunnat hoitaisivat kaikki palvelut, on toteutettu vain muutamassa pienessä maassa kuten Luxemburgissa, Maltalla ja Kyproksella. Ne eivät sovi esimerkeiksi meille tässä asiassa.

Kuntakoko ei ole ratkaiseva

Olen miettinyt asiaa paljon, kuunnellut ja lukenut alan asiantuntijoita. Yksi malli on noussut ylitse muiden. Sille on myös erittäin laaja asiantuntijoiden tuki. Se on Keskustan esittämä kotikunta - maakuntamalli. Tässä mallissa kuntakoko ei ole ratkaiseva, kunhan se selviää perustehtävistään. Kotikunnan tehtävät liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, arjen turvallisuuteen ja asumisen viihtyvyyteen. Näitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu, kulttuuri, kirjasto, asuminen, kaavoitus sekä elinvoima eli työpaikat ja yritystoiminnan edellytysten luonti paikallisesti. Näistä tehtävistä selviää hyvin niin 11 000 asukkaan Nivala kuin 2000 asukkaan Karviakin. Nämä ovat siis kotikunnan tehtäviä.

Selviävätkö nämä kunnat erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidosta? Eivät eikä niiden tarvitsekaan selvitä. Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan hoitaa suuremmilla hartioilla. Erikoissairaanhoito tehdään nyt jo 20 sairaanhoitopiirissä. Ei tässä sen kummemmasta hallintohimmelistä ole kysymys. Uudistus voidaan tehdä olemassa olevia rakenteita käyttäen ja suuresta osasta byrokratiaa voidaan luopua.

Terveyskeskus joka kunnassa

Keskustan mallissa laajempia hartioita vaativat tehtävät hoidetaan maakunnittain. Näitä ovat muun muassa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus, maakunnan tason liikenne-, maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä alueen yhteiset työpaikkojen lisäämiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen tähtäävät toimet. Tässä purkautuu paljon ylimääräistä hallintoa nykyiseen verrattuna. Lääkäriin pääsee edelleen esimerkiksi tutussa terveyskeskuksessa, mutta ihmiset voivat yhtä hyvin käydä naapurikunnan terveyskeskuksessa asioiden hoitamisen lomassa. Keskustan vaihtoehdossa jokaisessa kotikunnassa säilyy terveyskeskus.

Kotikunta – maakuntamallissa turvataan katkeamaton hoitoketju. Se tarkoittaa esimerkiksi välitöntä kuntoutusta suuren leikkauksen jälkeen. Olennaista tässä on se, että koko hoitoketjun järjestämisvastuu on samalla taholla eli maakunnalla. Malli tarkoittaa myös henkilökunnan tehokkaampaa käyttämistä. Se tarkoittaa käytännössä lääkäripulan helpottumista terveyskeskuksissa ja henkilöstön nykyistä joustavampaa etenemistä eri tehtäviin saman organisaation sisällä. Kustannukset alenevat nykyisiin ratkaisuihin verrattuna. Siitä on näyttöä esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnallisesta kokeilusta.

Hallinto kevenee nykyiseen verrattuna

Yksi väite maakuntamallia vastaan on ollut hallintohimmeleiden kasvaminen. Se ei pidä paikkaansa. Hallinto kevenee nykytilaan verrattuna. Toinen väite on ollut demokratiavaje. Sekään ei pidä paikkaansa. Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.

Hallituksen suurkuntahanke toimii kuntatalouden ja kansantalouden kannalta täysin päinvastoin kuin hallitus väittää. Menot lisääntyvät ja byrokratia kasvaa. Esimerkiksi Tanskassa kävi juuri näin. Tuottavuus ja tehokkuus uhkaavat heikentyä ja kestävyysvaje syvenee. Lähidemokratia näivettyy. Hallituksen uudistukselle ei löydy tieteellistä tukea mistään päin maapalloa. Oma mallimme perustuu tutkittuun tietoon, onnistuneisiin kokemuksiin Suomessa ja muualla maailmassa sekä ennen kaikkea kansalaisten toiveisiin palveluiden toimivuudesta.

Keskitetty vai hajautettu Suomi?

Suomi ansaitsee toimivan terveydenhuollon. Tämä edellyttää nykyisten tietojärjestelmien saamista yhteensopiviksi kansallisen potilasarkiston kanssa. Uudistus on helpompi toteuttaa Keskustan esittämän kotikunta-maakuntamallin pohjalta. Kaksiportainen malli keventää nykyisiä rakenteita, eikä luo uusia tilalle kuten hallituksen kuntaharjoitus. Hallituksen mallissa olisi ainakin peruskunta, isäntäkunta, ”torpparikunta”, erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet sekä jopa satoja kunnanosavaltuustoja.

Hallitus on vaatinut oppositiolta rakentavia ehdotuksia. Keskusta tarjoaa nyt selkeän vaihtoehdon hallituksen suurkuntahankkeelle.  Tarvitsemme uudistuksia ja teemme niitä mielellämme, kuten olemme tehneet tähänkin saakka.  Keskustan lähtökohtana on ihminen, hänen palvelunsa ja aito kansanvalta. Tästä näissä vaaleissa on kysymys: rakennetaanko keskitettyä Suomea vai koko Suomea. Äänestäjä – sinä päätät.

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.10.2012.

Avainsanat: kotikunta, maakuntamalli, uudistus, terveydenhuolto, Keskustan vaihtoehto

Suomalaisilla on oikeus puhtaaseen kotimaiseen ruokaan

Lauantai 11.8.2012

Suomalaisilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus saada kotimaisia uusia perunoita ja suomalaisessa maaperässä kasvaneita porkkanoita. Suomalaiset ansaitsevat sen, että ruisleivän rukiista entistä suurempi osa on kasvanut kotimaisessa pellossa, vaatii keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Hän puhui lauantaina Punkaharjulla Keskustan Itä-Savon piirin täyttäessä 90 vuotta.

Sipilän mukaan maailmalta kantautuvat viestit ruuan ja puhtaan veden pulasta ovat hälyttäviä.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat kohoavat. Samaan aikaan Suomen hallitus tekee päätöksiä, joilla kotimaista tuotantoa ajetaan ennen näkemättömän ahtaalle. Nyt jos koskaan meidän tulisi satsata kotimaiseen ruokaan ja myös energiaan, Sipilä muistutti.

Hän esitti huolensa siitä, että nykymenolla suomalaista ruokaa ei enää kohta saada.

Maataloustuottajien asema on tällä hetkellä niin tukala, ettei meillä kohta ole pöydissämme kotimaista lihaa, maitoa tai viljaa. Maatalous painii kannattavuusongelman kanssa alenevien tukien ja keskittyneen kaupan takia, Sipilä totesi.

Hän vaati hallitusta lopettamaan suomalaisia eri puolilla maata eriarvoistavat ja keskittävät toimet. Riittävät, kotimaiset ruuan raaka-aineet ovat myös huoltovarmuuskysymys.

Ruuan lisäksi suomalaiset ovat Sipilän mukaan oikeutettuja tarvitessaan myös järjellisiin terveyspalveluihin. Niidenkin toteutuminen näyttää hänen mielestään tällä hetkellä kyseenalaiselta.

Ihmisille terveys on äärimmäisen tärkeä asia. Kuntarajojen piirtelyn ja siirtelyn sijaan hallitukselta odotetaan nyt pitkän tähtäimen toimia terveydenhuoltojärjestelmämme pelastamiseksi.

Sipilä totesi, että julkinen terveydenhuolto rapistuu ja siellä työskentelevät ihmiset uupuvat.

Hänen mukaansa terveydenhuollon uudistuksessa pitää ottaa kantaa paitsi palveluihin, myös tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja tehokkuuteen sekä ihmisten työtehtäviin säädettyyn byrokratiaan.

Kaikkien tulisi pystyä keskittymään terveydenhuoltotyössä perustehtävään: ennalta ehkäisevään työhön sekä potilaiden hoitamiseen, Sipilä muistutti.

Avainsanat: kotimainen ruoka, maataloustuottajat, terveydenhuolto

Näkökulmia terveydenhuollon uudistamiseen

Maanantai 11.4.2011 klo 11:57

Kehittyneiden maiden väestön keski-ikä kasvaa. Kehitys on monin tavoin positiivinen, mutta sisältää myös haasteita.  Vuonna 1980 yli 65-vuotiaita oli 12 prosenttia väestöstä – vuonna 2030 tämän ikäryhmän odotetaan olevan yli neljänneksen koko väestöstämme. Kuntien menoista noin kaksi kolmasosaa koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Silmiinpistävä muutos järjestelmässämme on byrokratian kasvaminen. Kysyin eräältä teho-osaston sairaanhoitajalta, mikä työssäsi on eniten muuttunut vuosien aikana? Hän vastasi: ”Kaikkein surullisinta on se, että nykyisin jää paljon vähemmän aikaa potilaiden hoitamiseen kuin ennen.” Työpäivän täyttävät monenlaiset raportit, laatujärjestelmien kehittäminen sekä esimerkiksi kilpailulainsäädännön vaatima laitteiden testaaminen. Hoitohenkilökunta on kaikkein tiukimmalla ja sieltä yleensä myös säästetään.

Olisiko nyt aika miettiä ilman suuria tunteita, puhtaalta pöydältä, miten terveydenhuoltomme pitkällä tähtäimellä järjestetään?  Miten vapautamme osaavan hoitohenkilöstömme tekemään hoitotyötä, kannattaisiko kilpailutukseen liittyvät testaukset tehdä keskitetysti koko Suomen tasolla ja mikä on terveydenhuoltoon sopiva johtamisjärjestelmä? Mielestäni myös alan järjestelmien ja ohjelmistojen kirjoon tulisi saada joku tolkku. Tässäkin vaaditaan sosiaali- ja terveysministeriön määrätietoista ohjausta.

Edelleen voimme kysyä, mikä on oma vastuumme terveydestämme ja mikä yhteiskunnan tehtävä? Tämä haaste ei ratkea keskustelemalla pelkästään leikkauksista tai siitä, mitä ulkoistetaan yksityisille yrityksille ja mitä ei.

Tätä mietitään muuallakin. Me suomalaiset olemme tunnettuja kyvystämme ratkoa visaisia ongelmia. Tässä on meille yksi sellainen. Kun saamme haasteen ratkaistua Suomessa, siitä syntyy myös vientituote maailmalle. Se tuo työtä koulutukseen, ohjelmistoyrityksille, konsultointiyrityksille ja ennen kaikkea hoidon taso voisi kohentua turhan työn karsimisella ja resurssien kohdistamisella olennaiseen.

Avainsanat: terveydenhuolto, sosiaali- ja terveyshuolto