Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 10.2.2017 14:36Terrafamen ulkopuolinen rahoitus varmistui - Kainuun työpaikat säilyvätLue lisää »
  • 9.2.2017 10:27PitkäaikaistyöttömyydestäLue lisää »
  • 8.2.2017 14:27Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 8.2.2017Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Terrafamen ulkopuolinen rahoitus varmistui - Kainuun työpaikat säilyvät

Perjantai 10.2.2017 klo 14:36

Olimme kesällä 2015, heti hallitusneuvottelujen jälkeen, pakon edessä. Talvivaaran kaivos ajautui valtion syliin. Teimme päätöksen jatkaa toimintaa Terrafamen puitteissa ja valmistautua samalla myös kaivoksen mahdolliseen alasajoon ja sulkemiseen. Asetelma oli selvä. Terrafamen on täytettävä seuraavat kolme ehtoa tai muuten edessä on kaivoksen sulkeminen:

1. Ympäristöasiat täytyy saada kuntoon.

2. Prosessi ja yhtiön kannattavuus täytyy kehittyä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

3. Kaivostoiminnalle on löydettävä ulkopuolinen rahoittaja.

Nämä olivat kovia ehtoja. Yrityksessä on tehty töitä todella määrätietoisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Kaikki ehdot täyttyvät ja kaivos siirtyy nyt normaaliin liiketoiminnan kehittämisen vaiheeseen. Tästä vielä kerran kiitos yhtiön työntekijöille, johdolle ja hallitukselle. Olette tehneet uskomattoman hyvää työtä, esimerkkinne luokoon uskoa myös muihin.

Jo marraskuussa oli aika varmaa, että ulkopuolinen rahoitus järjestyy, jos hallitus uskaltaa tehdä päätöksen toiminnan jatkumisesta. Päätös tehtiin, ja se oli oikea. Kainuun aluetaloudelle ja työllisyydelle toiminnan jatkuminen ja ulkopuolisen rahoituksen järjestyminen on erityisen tärkeää.

Terrafamen selkeä enemmistöomistus säilyy valtiolla. Yhtiön vähemmistöosakkaaksi tulee sveitsiläinen Trafigura. Se on alalla tunnettu kansainvälinen toimija. Konsernin yhtiöt  sijoittavat Terrafameen yhteensä 150 miljoonaa euroa. Yhdessä Sammon 25 miljoonan euron sijoituksen kanssa ulkopuolisen rahoituksen osuudeksi tulee nyt 175 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiön tuotanto on käytännössä myyty seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Myös tällä on merkittävä vaikutus yhtiön jatkuvuuden ja työpaikkojen kannalta. Valtion marraskuisen 100 miljoonan euron päätöksen kanssa rahoitus on nyt turvattu 250 miljoonaan saakka.

Tehty omistusjärjestely on valtion kannalta taloudellisesti järkevä. Sulkemispäätös olisi vienyt 300 - 400 miljoonaa euroa valtion kassasta lisää sinne jo sijoitetun rahan lisäksi. Sijoituspäätöksissä noteerattu yhtiön arvostus osoittaa, että valtion Terrafameen sijoittamat varat eivät ole menneet hukkaan.

Pitkäaikaistyöttömyydestä

Torstai 9.2.2017 klo 10:27

Sanoin eilen pääministerin ilmoituksessa, että ”jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun.” Mihin tämä perustui?

Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti. Puheessani viittasin viimeisen puolen vuoden kehitykseen. Tuona aikana kausitasoitetut luvut osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden kääntyneen pieneen laskuun.

Paljon on vielä tekemistä, se on selvä. Fakta on kuitenkin se, että käänne on tapahtunut, talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä kehitystä täytyy kaikin tavoin vahvistaa. Kaikki suomalaiset täytyy saada mukaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden kausitasoitettu kehitys 5/2011-12/2016 selviää alla olevasta kaaviosta.

kausitasoitettu_pitkaaikaistyottomyys.png

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 8.2.2017

Keskiviikko 8.2.2017 klo 14:27

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Hallituksen pitkän aikavälin visio on kirkas. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Myös hallituksen tavoitteet ovat selkeitä: hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen julkisessa taloudessa on loppunut vuoteen 2021 mennessä.

Suomen historian ensimmäinen strateginen hallitusohjelma tarkoittaa juuri tätä: visio ja tavoitteet ovat kirkkaita, mutta keinoja voidaan ja pitääkin säätää, jotta tavoitteet eivät karkaa.

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Hän myös lisäsi, että me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon.

Kotipesä oli huonossa kunnossa kesällä 2015, kun nykyinen hallitus otti vastuun. Tekemättä oli jätetty jo pitkään.

Lähdimme taklaamaan kymmenen miljardin kestävyysvajetta kolmella asialla: säästöillä neljä miljardia, rakenteellisilla uudistuksilla neljä miljardia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla kaksi miljardia.

Suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty. Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.

 

Arvoisa puhemies!

Usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan. Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan. Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi.

Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.

Kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat. Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut.

On välttämätöntä pitää kiinni uudistamisen ja työllisyyden linjasta, jotta luottamus säilyy jatkossakin. Neljän miljardin säästöpäätökset on nyt tehty. Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita.

72 prosentin työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton. Miksi me emme siihen pystyisi, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Suomessakin Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on yli 80 prosenttia.

Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa. Ahvenanmaan työllisyysasteella maksaisimme nyt velkaamme pois kovaa vauhtia.

Kehysriihessä tärkeimpiä asioita on löytää keinoja työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden järjestelmäämme kokonaisuutena. Tavoitteena on, että osaamispohjamme ja yritysten TKI-toiminnan edellytykset ovat kunnossa. Työllisyyden paraneminen on tärkeä keino eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, mutta myös uusia keinoja tarvitaan.

 

Arvoisa puhemies!

Eduskunta saa kevätistuntokaudella käsiteltäväkseen historiallisen laajoja julkisten palveluiden ja hallinnon uudistuksia. Hallitus antaa pian esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Sillä vahvistetaan demokratiaa ja osallisuutta sekä uudistetaan julkisia palveluita kokoamalla noin 350 erillisen julkisen organisaation tehtävät 18 maakunnalle, joita johtaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Hallinto selkeytyy ja tehostuu.

Sote-reformi on ollut vireillä jo neljän vaalikauden ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on neljä kertaa kahden vuoden aikana lausunnoissaan korostanut uudistuksen olevan välttämätön ja kiireellinen perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Suomalaisten palveluiden turvaamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tärkeintä on saada myös eduskunnassa päätökset aikaiseksi. Nyt on päätösten - ei uusien mallien - aika.

Maakunnista tulee monialaisia. Niille tulee sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikkiaan 24 muuta tehtävää pelastustoimesta ympäristöterveydenhuoltoon sekä työllisyyden ja kasvun edistämiseen. Hallinnon yksinkertaistuminen on mittava: kuntien, maakunnan ja valtion tehtäväjako perustuu perustuslakiin ja taloudelliseen ajatteluun siitä, mikä toimija on paras asian tehokkaaseen hoitamiseen.

Valinnanvapauslain luonnoksessa on nyt rakennettu Suomen malli, joka siirtää voimavaroja nykyisestä, suhteellisen kalliista erikois- tai vaativan tason palveluista ihmistä lähellä oleviin palveluihin. Jokainen suomalainen voi itse jatkossa valita – se ei ole enää lompakon paksuudesta kiinni.

 

Arvoisa puhemies!

Tänä keväänä käsiteltävänä on myös ammatillisen koulutukseen suuri reformi. Siinä uudistetaan koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkinnot. Tavoite on turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle paikka toisen asteen koulutuksessa ja vähentää keskeyttämisiä.

Työelämässä oleville aikuisille pyritään mahdollistamaan oman osaamisen kehittäminen. Byrokratiaa vähennetään. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Uusi koulutussopimus otetaan käyttöön joustavaksi poluksi työelämään.

Valmistelemme myös esitystä, jossa annetaan korkeakouluille mahdollisuus entistä laajempaan opetusyhteistyöhön.

Postisääntelyä uudistetaan joustavoittamalla yleispalvelutuotteiden jakelu- ja keräilyvelvoitteita ja kirjeiden kulkunopeusvaatimuksia. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelukonseptit ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun. Lakiehdotus mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan haja-asutusalueilla.

Digitalisaation vauhdittaminen etenee. Turhaa byrokratiaa puretaan kiivaasti. Kokeilutoiminta jatkuu: annamme esityksen kielikokeilusta perusopetuksessa ja jatkamme koulutusviennin esteiden purkamista. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitämme alueellisia kokeiluja.

Liikenneverkon rahoituksen uudistamista ja korjausvelan maksamista varten asetetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt pitää päästä eteenpäin edellisen vaalikauden parlamentaarisen ryhmän työstä ja tehdä konkreettisia ratkaisuja. Ratkaisuja vaaditaan niin korjausvelan vähentämiseen kuin tieverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen, ilmastotavoitteiden täyttämiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Keväällä annamme seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tässä kuussa. Selonteko on tiivis ja realistinen. Suomen uskottavan itsenäisen puolustuksen turvaaminen myös lähivuosikymmeninä edellyttää useiden hallituskausien mittaista sitoutumista suuriin materiaalihankintoihin. Suuret hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa.

Eduskunta käsittelee jo historiallisen kunnianhimoista energiastrategiaa, jossa ehdotamme muun muassa kivihiilen käytöstä luopumista ja tuontiöljyn käytön puolittamista. Tänä keväänä hallitus aloittaa kunnianhimoisen energiakäänteen toimeenpanon. Laajennamme ilmastopolitiikan tavoitteistoa ja keinoja muun muassa ensimmäisessä ilmastolain mukaisessa ilmastosuunnitelmassa, jonka annamme eduskunnalle kevään aikana.

 

Arvoisa puhemies!

Maailmanpolitiikan tilanne huolestuttaa. Maailma on myrskyisä. Iso-Britannian kansanäänestyksessä enemmistö valitsi brexitin. Yhdysvalloissa kansa äänesti presidentiksi Donald Trumpin. Suomi kunnioittaa vaalituloksia.

Me tiedämme kuitenkin keitä olemme ja millä perustalla seisomme. Me rakennamme siltoja, murramme muureja. Uhkien suhteen emme ole naiiveja, mutta emme myöskään uhmakkaita.

Ystävien kanssa voi olla asioista myös eri mieltä. Se on luonnollista, eikä sitä pidä sen paremmin hätkähtää kuin suurennella.

Satavuotias Suomi on maa, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja muita perusoikeuksia. Suomi auttaa hädänalaisia, Suomi tekee väsymätöntä työtä tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta, Suomi puolustaa ilmastopolitiikassa tehtyjä yhteisiä päätöksiä. Suomi haluaa, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat jatkossakin sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vahvoja. Suomi puolustaa sääntöperustaista vapaakauppaa. Suomi uskoo, että erimielisetkin toimijat voivat puhua rakentavasti toisilleen. Globaaleihin kriiseihin haemme ratkaisuja, edistämme vuoropuhelua. Toimimme aktiivisesti kriisien keskellä. Tehostamme yhteistyötämme näillä alueilla.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kesänä valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristökuvaus alkoi lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.”

Tällaisessa tilanteessa meidän täytyy pystyä näkemään myös yksittäisiä ihmisiä, päätöksiä tai hallituksia pidemmälle ja välittömän maantieteellisen naapuristomme taakse.

Lähelläkin tapahtuu. Tänä vuonna meillä on edessämme useita eurooppalaisia vaaleja, joiden tuloksia varmaankaan harva enää rohkenee ennustamaan. Vaalikampanjat, niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja lopputulos voivat vaikuttaa toimintaympäristöömme merkittävästi.

Tänä vuonna on odotettavissa kiihtyvää keskustelua terrorisminvastaisesta taistelusta. Peruslähtökohdasta on laaja yksimielisyys: ISILin kaltaisen organisaation vastaista taistelua tulee jatkaa laajapohjaisen kansainvälisen rintaman voimin. On tärkeää, ettei tämä aiheuta lisää epävakautta esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se aiheuttaisi alueella lisää inhimillistä kärsimystä. Se lisäisi painetta lähteä vaaralliselle pakomatkalle esimerkiksi kohti Eurooppaa.

 

Arvoisa puhemies!

Unionin tulevaisuudesta keskusteltiin vakavalla mielellä Maltalla päämieskokouksessa viime viikolla. Esitin siellä, että meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään tehokkaasti. Toimeenpanoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Meille tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat sisämarkkinoiden kehittäminen ja ilmasto- ja energiapolitiikka. Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Brexitinkin jälkeen Suomi haluaa säilyttää tiiviit yhteydet Iso-Britanniaan.

 

Arvoisa puhemies!

Itsenäinen tasavaltamme täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On paljon syytä juhlaan. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Sen tulisi olla suuri kiitollisuuden ja ylpeyden aihe. Samalla emme missään nimessä unohda niitä suomalaisia, joita tämä aika ja sen haasteet painavat. Työ jatkuu. Monia asioita isänmaan kohtalosta on nyt annettu meidän vastuullemme. Me haluamme kantaa sen vastuun nöyrinä, mutta päättäväisinä.

Terveiset EU-päämieskokouksesta Maltalta

Perjantai 3.2.2017 klo 19:56

Päämiesten asialista on painava ja vakavahenkinen. Kansainvälinen politiikka on ollut viime aikoina kovassa turbulenssissa. Maltan kokouksessa olemme keskustelleet erityisesti muuttoliikkeestä ja Libyan tilanteesta, Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksista sekä EU:n tulevaisuudesta.

Muuttoliikkeen hillitsemiseksi tärkeintä on vaikuttaa sen juurisyihin. EU:n ja Turkin välinen sopimus on toiminut kohtuullisen hyvin, mutta vastaava ratkaisu tarvitaan Libyaan ja sen lähimaihin. Libyan hallinnon epävakaus estää kuitenkin nopeamman etenemisen. Ihmisten hukkuminen vaarallisella merireitillä on saatava loppumaan sekä pakolaisleirien olosuhteita on parannettava Libyassa.

Presidentti Donald Trumpista totesin virkaanastujaispuheen jälkeen, että arvioin häntä tekojen perusteella. Nyt niitä on alkanut tulla ja ne huolestuttavat. Huoli todettiin myös kaikkien EU-johtajien toimesta.

Henkilön kansalaisuus ei voi olla peruste maahan tulon estämiseksi. Jokainen ihminen on arvokas ja ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvon puolustaminen on Euroopan yhteinen tehtävä. Huolia on noussut maahantulon rajoitusten lisäksi myös vapaakaupan rajoittamisesta, pakolaiskysymyksen hoitamisesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Lähden siitä, että nyt tarvitaan siltojen rakentamista muurien sijaan.

Euroopan unioni eli vielä 2000-luvun alkupuolella vahvan integraatiomyönteisyyden ja nopean kehityksen aikaa. Kun aikaa katsoo taaksepäin, voisi todeta, että ehkä vauhti oli liian kovaa. Kansalaiset eivät oppineet tuntemaan uudistunutta unionia omakseen. Tämä on näkyvissä tänäkin päivänä.

Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin on aika miettiä, mitä unionilta haluamme ja kuinka takaamme sen yhtenäisyyden ja tehokkuuden. EU:n on katsottava eteenpäin ja löydettävä uusi selkeä suunta. Suomen linja on realistinen ja tarvitsemme ensisijaisesti käytännönläheisiä ratkaisuja. EU:n on tunnustettava virheensä. Olemme epäonnistuneet kansalaisten silmissä monellakin tapaa. EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään.

Tällä hetkellä osa jäsenvaltioista haluaa edetä nopeaan tahtiin integraatiossa, osa taas haluaa palauttaa päätösvaltaa takaisin kansalliselle tasolle. Mielestäni meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

Meidän on keskityttävä nykyisen komission työohjelman toimeenpanoon, sen tavoitteiden toteuttamiseen ja päätösten tehokkaaseen toimeenpanoon. Vain konkreettisiin asioihin keskittymällä, byrokratiaa vähentämällä ja lainsäädäntöä tehokkaasti toimeenpanemalla voimme saada takaisin kansalaisten luottamuksen arvopohjaltaan yhteiseen Eurooppaan. Meillä ei ole varaa eriytyvään Eurooppaan, jossa jäsenvaltiot etenisivät eri tahtia integraatiossa. Euroopan unionin on myös vahvistettava sitoutumistaan omiin perusarvoihin ja löydettävä tapa edetä yhdessä samaa tahtia.

Suomelle keskeisimpiä osa-alueita eurooppalaisen yhteistyön osalta ovat entistä toimivammat sisämarkkinat, vapaakaupan edistäminen, yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen sekä eurooppalaista kilpailukykyä tukeva ilmasto- ja energiapolitiikka. Viimeksi mainittu pitää sisällään meille kansallisesti tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia metsäbiomassan kestävyydestä hiilinielujen määrittämiseen. Näitä tulemme edistämään ja näiden kautta uskon, että Euroopan unioni voi myös näyttää yhtenäisyydessään voimansa.

Lisää kirjoituksia