Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 24.1.2017 12:59Puhe Eläkeliitto ry:n Huominen tehdään yhdessä -juhlaseminaarissa 24.1.2017Lue lisää »
  • 20.1.2017 20:15Valta vaihtui YhdysvalloissaLue lisää »
  • 20.1.2017 14:36Berneriltä rohkea ja ennakkoluuloton selvitys keskusteltavaksiLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puhe Eläkeliitto ry:n Huominen tehdään yhdessä -juhlaseminaarissa 24.1.2017

Tiistai 24.1.2017 klo 12:59

(muutosvarauksin)

Suomi100 -juhlavuoden vietto alkoi uudenvuodenaattona ja huipentuu itsenäisyyspäivään. Suomea juhlitaan koko vuosi koko maassa. Juhlavuotena katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Suomi on kokenut itsenäisyyden aikana murroskausia, sotia ja lamavuosia. Tämä sukupolvi tässä salissa on antanut kaikkensa sen hyväksi, että niistä olemme selvinneet. Te olette uskoneet tulevaisuuteen silloin, kun olemme kansana olleet inhimillisesti epävakaassa ja murheellisessa tilassa. Samalla taloudelliset rahkeet ovat olleet hyvin niukat. Olette rakentaneet maata vahvasti niillä voimavaroilla, jotka ovat olleet käytettävissänne. Samalla olette kasvattaneet uuden sukupolven.

Sadan vuoden ajan me suomalaiset olemme tahtoneet pitää huolta siitä, että koko kansa pysyy yhteiskunnan kehityksessä mukana. Keskeinen osa tarinaamme ja menestystämme ovat olleet mahdollisuuksien ja toimeentulon luominen kaikille suomalaisille sekä lähimmäisestä välittäminen. Tästä on pidettävä myös jatkossa kiinni.

Avainasemassa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Työn kautta turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Näin varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet myös ikäihmisille. Nyt talous on alkanut kääntyä nousuun ja työttömyys laskuun. Myönteistä kehitystä on vahvistettava kaikin keinoin. Velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi olemme joutuneet säästämään etuuksista. Se on ollut erittäin epäkiitollinen tehtävä. Joka päivä kysyn itseltäni peiliin katsoen: Teemmekö varmasti oikeita asioita oikeassa järjestyksessä.

Tiukoista raameista huolimatta olemme pystyneet tekemään myös joitain parannuksia. Laitamme omaishoitoa ja ikäihmisten palveluja kuntoon. Sotaveteraanit saavat paremmat palvelut. Takuueläkkeeseen tehdään tällä kaudella kaksi tasokorotusta. Noin miljardin veronkevennykset olemme pääosin kohdistaneet pieni- ja keskituloisiin sekä eläkeläisiin.

Hyvät ystävät!

Tänään iäkkäiden olot ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin maassamme.  Olemme määrätietoisin ponnistuksin mahdollistaneet yhä pidemmän elämän yhä useammalle suomalaiselle. Työtä tasa-arvoisemman ja arvokkaan vanhuuden toteutumiseksi on jatkettava.

Moni iäkäs ihminen kokee elämänsä vaikeaksi. Murheina ovat yksinäisyys, toimeentulo ja epävarmuus tulevasta. Asetin viime viikolla työryhmän. Sille antamani toimeksianto on kunnianhimoinen: pysäyttää yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Sen tärkeä tehtävä kattaa tietysti myös iäkkäämmät kansalaiset: kaikki Suomessa asuvat elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta.

Koko yhteiskunnan on panostettava ja kannustettava ikääntyvän väen toimintakyvyn säilymiseksi. Tiedämme entistä paremmin, millä tavoin iäkkäimpiä voidaan kuntouttaa sairauksien jälkeen, miten torjutaan muistin heikentymistä ja miten toteutetaan yhteisöllisen asumisen malleja. Moni haluaa asua pitkään omassa kodissaan. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan oikeanlaista kotiapua, hoivaa ja kuntoutusta. Onnistuneita esimerkkejä on eri puolilla maata. Parhaillaan käynnissä olevassa ikääntyneiden kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeessa tehdään hyvää kehittämistyötä. Siinä luodaan iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisempia, paremmin koordinoituja ja kustannusten kasvua hillitseviä palveluja. Iäkkäiden palvelujen kehittämisen painopisteenä on jo pitkään ollut laitoshoitopainotteisuuden purkaminen ja kotiin annettavien palvelujen valikoiman laajentaminen.

Digitalisaatio, sähköiset yhteydenpitovälineet ja avustavat robotit ovat tulevaisuudessa entistä keskeisemmässä roolissa kaikkien ihmisten kotona asumisessa. Ne mahdollistavat osaltaan hyvin palveluiden tuomisen kotiin. Näitä mahdollisuuksia on rohkeasti hyödynnettävä entistä enemmän.

Tietokoneet ja älypuhelimet sekä niiden jatkuva kehittyminen ovat osalle ikäihmisistä pelottavia ja taloudellisesti raskaita. Osa taas toimii niiden kanssa erittäin luontevasti. Ministeri Anu Vehviläinen on ottanut asiakseen ”digisyrjäytymisen” estämisen. Vastikään järjestettiin hänen toimestaan keskustelu asiasta lukuisten järjestöjen kanssa. Keskustelussa pohdittiin eri väestöryhmien tarpeita tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jotta ne olisivat ymmärrettäviä ja helppokäyttöisiä. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää sähköisiä palveluita, on lailla turvattava vaihtoehtoiset asiointitavat. Vehviläinen on perustamassa tälle tärkeälle asialle neuvottelukuntaa.

Eläkeläisjärjestöt ovat ansiokkaasti olleet mukana opastamassa vanhempaa väkeä tekniikan hyödyntämisessä. Tehdään tässä jatkossakin hyvää yhteistyötä.

Hyvät eläkeliittolaiset!

Satavuotiaan Suomen motto on Yhdessä: Yhdessä tekeminen, Yhdessä eläminen ja Yhdessä kohti tulevaisuutta. Nämä teemat sopivat hyvin arvokkaaseen vanhuuteen ja sen kehittämiseen.

Tähän teemaan sopii ylisukupolvisuus. Ylisukupolvisuus on suurten yhteiskunnallisten periaatteiden ohella tavallista arkea, jossa eri-ikäiset kohtaavat.  Kaikki me tiedämme isovanhempien roolin lastenlasten elämässä. Isovanhempien suhde lapsenlapsiin on usein rentoutuneempi kuin aikanaan omiin lapsiinsa. Tämä mahdollistaa arjesta irtautumisen ja leikkiin ryhtymisen. Samaten älypuhelimet mahdollistavat uudella tavalla sukupolvien kohtaamisen.

Kaikilla ei ole omia isovanhempia tai he eivät voi olla osana arkea esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää luoda toimintaa, jossa sukupolvien vuorovaikutus toteutuu ilman sukulaissuhdetta. Osa sukupolvien vuorovaikutusta ovat myös onnistuneet asumisen ja kaavoittamisen ratkaisut kunnissa ja kaupungeissa.

Tämän päivän ikäväki on halukas toimimaan ja osallistumaan. Lastenhoitoapuna ja omaishoitajana ikäihmiset toteuttavat erittäin arvokasta tehtävää.  Eläkeläisten vapaaehtois- ja harrastustoiminta rikastuttaa kulttuurielämää ja auttaa monia arjessa. Te Eläkeliitto olette maamme suurin eläkeläisjärjestö. Olette erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä eri puolilla Suomea. Toimintanne synnyttää hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tämä heijastuu myös lähiympäristöön. Järjestönne kautta sivistätte ja autatte ihmisiä pysymään ajassa mukana. Autatte eläkeläisten äänten kuulumista yhteiskunnassamme.

Kannustan eläkeläisiä ja järjestöjä olemaan aktiivisesti mukana kehittämisessä omilla paikkakunnillaan. Yksi väylä ovat vanhusneuvostot, joissa on mukana huomattavan paljon asiantuntevia ja osaavia ikäihmisiä. Tätä voimavaraa kuntien ja tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien, maakuntien, todella kannattaa hyödyntää.

Teillä keskinäinen yhteydenpito, naapurista välittäminen ja auttaminen ovat yhä voimissaan. Siirtäkää tällaisen arkipäiväisen välittäminen kulttuuria ja toimintamalleja tuleville sukupolville. Ilman välittämistä ei yhteiskunta toimi. Ilman sitä ei inhimillinen välittäminen toteudu. Valtion puolella tätä arvostetaan ja käytännön toimin tuetaan.

Eteenpäin elävän mieli – niin nuoren kuin vanhankin. Hyvin vanhoiksi eläneitä ihmisiä yhdistää yleensä elämänusko, positiivisuus vaikeissakin tilanteissa ja työteliäisyys. Toimitaan yhdessä toinen toisiamme arvostaen ja toisiltamme oppien. Siinä on hyvinvoinnin rakennuspuita jokaiselle meistä ja koko maallemme.

Valtioneuvoston puolesta toivotan Teille kaikille oikein hyvää juhlaseminaaria ja itsenäisyyden juhlavuotta! Vietetään tätä vuotta Yhdessä!

Valta vaihtui Yhdysvalloissa

Perjantai 20.1.2017 klo 20:15

Yhdysvaltain 45. presidentti Donald Trump ja hänen varapresidenttinsä Mike Pence vannoivat tänään virkavalansa. Valta on vaihtunut Valkoisessa talossa ja uusi kappale Yhdysvaltain poliittisessa historiassa alkaa. Vallan vaihtuminen vapailla vaaleilla on yksi demokratian keskeisistä peruspilareista, ja sitä on tärkeää kunnioittaa.

Presidentti Trump piti tänään virkaanastujaispuheensa, joka antoi ensiosviittaa siitä, mihin suuntaan hän tulee Yhdysvaltain politiikkaa johtamaan. Vaikka sanat eivät ole politiikassa merkityksettömiä, tulee presidentti Trumpinkin politiikkaa arvioida ennen kaikkea hänen tekojensa pohjalta. Niitä voimme odottaa jo lähipäivinä.

Marraskuun 8. päivänä käytyjen presidentinvaalien jälkeen eri puolilla maailmaa on pohdittu sitä, millaisia seuraamuksia Yhdysvaltain hallinnon vaihtumisella on esimerkiksi suurvaltapolitiikalle ja kansainväliselle kauppapolitiikalle.

Myös Suomessa on luonnollisesti pohdittu sitä, millaiseen asentoon maailma ympärillämme nyt asettuu.

Kirjasimme toukokuussa 2015 hallitusohjelmaamme: Hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta.

Tätä kirjausta ei ole tarpeen muuttaa. Suhteiden tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa on hallituksen ulkopolitiikan painopisteitä myös presidentti Trumpin ja hänen hallintonsa kaudella. Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani ja uskomme yhteistyömme jatkuvan vankalla pohjalla. Yhteyksiä uuteen hallintoon luodaan jo aktiivisesti.

Suomelle on tärkeää myös se, että EU:n ja Yhdysvaltojen suhde jatkuu vahvana. Presidentti Trump on vaatinut Eurooppaa kantamaan enemmän vastuuta itsestään. Suomelle tämä viesti sopii. Olemme puhuneet vahvasti sen puolesta, että EU keskittyy olennaiseen ja tehostaa päätöstensä toimeenpanoa. Olemme puhuneet vahvasti myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen puolesta.

Uskottavan itsenäisen maanpuolustuksen omaavana maana Suomi kantaa myös itse vastuuta toimintaympäristönsä vakaudesta ja turvallisuudesta. Samalla teemme yhteistyötä pohjoismaisesti, EU:ssa ja Naton kumppanina turvallisuutemme vahvistamiseksi. Suomi on siis turvallisuuden tuottaja – sekä omalla alueellaan että laajemminkin.

Korostamme Suomen ja Yhdysvaltain välisten suhteiden jatkuvuuden tärkeyttä myös esimerkiksi arktisissa asioissa. Ne ovat erityisen ajankohtaisia siksi, että Yhdysvallat siirtää meille toukokuussa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Osallistun itse tulevana maanantaina kansainväliseen Arctic Frontiers -konferenssiin Norjan Tromssassa, ja sielläkin Yhdysvaltain tuleva panos arktiseen yhteistyöhön tulee varmasti olemaan kaikkien huulilla. Arktisiin asioihin liittyy tiiviisti globaali ilmastopolitiikka, jossa toivomme Yhdysvaltain pitävän kiinni yhdessä aiemmin tehdyistä sitoumuksista.

Suuria kysymyksiä liittyy monenkeskisen kauppajärjestelmän tulevaisuuteen. Yhdysvallat on kauppakumppanina Suomelle kärkisijoilla. Sääntöperustainen vapaakauppa Euroopan ja Yhdysvaltain välillä olisi molempien osapuolten intresseissä. Samoin tuntuvat ajattelevan monet muut Yhdysvaltain keskeiset kauppakumppanit. Protektionismi ei pitkällä aikavälillä ole vaurautta ja vaikutusvaltaa synnyttävä resepti.

Tällaisena historian lehdille jäävänä suurena päivänä on hyvä muistaa se, ettei ylätason politiikka kuitenkaan koskaan ole kahden maan välisten suhteiden koko kuva. Alkaneena vuonna Yhdysvallat on yksi niistä maista, joissa suomalaiset ja Suomen ystävät viettävät Suomen satavuotisjuhlia lukemattomin mainioin tavoin. Yksi niistä on kiertävä sauna, joka ajelee vuoden kuluessa 16 000 kilometrin matkan Yhdysvaltain halki länsirannikolta itärannikolle. Tällä hetkellä se on vielä reittinsä alkutaipaleella Minnesotassa – eli siellä, missä Suomen Yhdysvaltain-suhteiden varhaiset alkutahdit pokasahan voimalla soitettiin. Tuon saunan löylyt ovat varmasti makoisat riippumatta siitä, ketkä istuvat Washingtonin päättävillä paikoilla. Jatkuvuuden merkki sekin.

 

Berneriltä rohkea ja ennakkoluuloton selvitys keskusteltavaksi

Perjantai 20.1.2017 klo 14:36

Kaikki poliittiset päättäjät ja suurin osa suomalaisista ovat samaa mieltä siitä, että tieverkostomme rapautuu ja uusia keinoja asian korjaamiseksi pitää löytää. Tähän päätyi liikenneverkon korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä viime vaalikaudella ja sama todetaan myös hallitusohjelmassa. Hallitus päätti käynnistää selvitystyön liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti huhtikuussa 2016. Koko Suomi ansaitsee hyväkuntoisen tieverkon.

Selvitys on tehty liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla. Hallituspuolueet päättivät tällä viikolla, että selvitys laitetaan kuulemiskierrokselle ja että aiheesta käydään kattava asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu ennen mahdollisen hallituksen esityksen laatimista. Tämä on uutta poliittista kulttuuria - rohkeaa ja avointa. Siihen ei olla Suomessa totuttu.

Selvitys on toimeksiannon mukaisesti rohkea ja ennakkoluuloton. Toteutuessaan selvitys toisi uusien avautuvien liiketoimintamallien avulla merkittävästi lisää euroja väyläverkon investointeihin. Se avaa uusia alustatalouden mahdollisuuksia, tähän suuntaan on monissa maissa jo liikuttu.

Aloite on tärkeä ja tervetullut. Siinä pyritään viimeinkin tekemään jotain uutta ja erilaista liikenneverkon rapautumiskehityksen pysäyttämiseksi ja valmistautumaan hyvissä ajoin murrokseen, jossa polttomoottoreista siirrytään enenevästi sähkökäyttöisiin autoihin ja autojen omistamista koskevat preferenssit muuttuvat merkittävästi.

Selvityksestä etsitään nyt kaikki sen mahdolliset ongelmat ja siitä irtisanoudutaan. Ikäänkuin nykytila olisi optimaalinen, mitään ei saisi muuttaa. Näinhän asia ei ole, nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua rohkean selvityksen pohjalta.

Muutama huomio keskusteluun:

1.  On olemassa selvä tarve arvioida, miten liikenneverkkoa kehitetään ottaen huomioon tulevaisuuden vaatimukset ja miten kehittämisessä tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa. Korjausvelan paikkaaminen ottamalla lisää velkaa ei voi olla ainoa vaihtoehto.

2. Ministeri Berner on toteuttanut hallituksen antaman selvitystehtävän ja tehnyt sen hyvin. Kyse ei tietenkään ole yksityistämisestä, kansallisomaisuuden myymisestä tai markkinavoimien päästämisestä rellestämään Suomen teillä. Uudet palvelukonseptit on helpointa toteuttaa yhtiömuodon kautta.

3. Nyt on aika rauhassa arvioida esitettyjä ideoita ja pohtia niiden toteuttamiskelpoisuutta.

4. Suomen ongelma ei totisesti ole se, että meillä tuotaisiin poliittiseen keskusteluun liikaa ideoita asioiden tekemisestä paremmin tai uudistusten toteuttamiseksi. Ongelma on ollut pikemminkin se, että ideoita ei ole ollut eikä uudistuksia ole saatu aikaiseksi.

5. Tämä hallitus harjoittaa uudistuspolitiikkaa, olkoon kyse sosiaali- ja terveyspalveluista, digitalisaation edistämisestä, työllistämisen esteiden vähentämisestä, ilmastopolitiikasta ja myös liikennejärjestelmän kehittämisestä.

6. Ehdotusten tuominen pöytään ja julkiseen keskusteluun on oikea tapa viedä asioita eteenpäin. Berner ansaitsee kiitoksen määrätietoisesta valmistelusta. Jos ja kun kuulemiskierroksella ja sen jälkeen mahdollisella lausuntokierroksella ja hallituksen sisäisessä arvioinnissa tulee esille asioita, joiden vuoksi esityksen linjauksia on tarpeen muuttaa, niin niitä muutetaan. Kyseessä on prosessi ja hallitus pyrkii aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tällainen valmistelu ja päätöksentekoprosessi ovat myös uudenlaista poliittista kulttuuria.

Suomi oli uudistamatta liian pitkään.  Väestön ikäkäyrä ja julkisen talouden tila eivät mahdollista asioiden siirtämistä pitkälle tulevaisuuteen. Nyt on rakentavan keskustelun aika, sen pohjalta tehdään päätöksiä ja sitä seuraa määrätietoinen toteuttaminen.

Britannian pääministerin puhe sisälsi odotettuja elementtejä

Tiistai 17.1.2017 klo 16:17

Britannian pääministeri Theresa May piti iltapäivällä odotetun puheen. Hän linjasi puheessaan maansa asemaa EU:sta eroamisen jälkeen. Puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä.

Kesän kansanäänestyksessä Britannian kansalaiset päättivät maansa lähtevän unionista. Nyt Britannian hallitus on tehnyt oman valintansa siitä, millaista uutta suhdetta EU:n kanssa se tulee tavoittelemaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen. Näitä ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Suomen kannalta keskeistä Mayn puheessa oli valmius edistää ja ylläpitää Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita. Suomelle Britannia on tärkeä kauppakumppani. Meille on todella tärkeää, että tämä tiivis kauppasuhde säilyy. Myönteistä oli myös, että May korosti maansa tahtoa pysyä edelleen tiiviisti EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

Pääministeri Mayn puhe helpottaa EU:n ja Suomen valmistautumista neuvotteluihin. Unioniin jäävät 27 jäsenmaata ovat linjanneet neuvottelujen alkavan vasta Britannian jätettyä virallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen jälkeen Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti suuntaviivat, joiden pohjalta EU:n 27 jäsenmaata aloittaa neuvottelut Britannian kanssa.  Suuntaviivoja koskevaan valmisteluun hallitus ja eduskunta ottavat kantaa ja vahvistavat kansalliset prioriteettimme neuvotteluprosessissa.

Lisää kirjoituksia