Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.8.2016 12:10Avauspuhe Team Finland -päivässä 25.8.2016Lue lisää »
  • 23.8.2016 9:54Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 23.8.2016Lue lisää »
  • 22.8.2016 13:44Puhe suurlähettiläspäivillä 22.8.2016Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Avauspuhe Team Finland -päivässä 25.8.2016

Torstai 25.8.2016 klo 12:10

(muutosvarauksin)

 

Arvoisat Team Finland -kollegat,

Hyvät yritysten edustajat,

Hyvät suurlähettiläät,

Sain pari viikkoa sitten sähköpostin erään suomalaisen pk-yrityksen edustajalta. Hän kertoi juuri viimeistelleensä erään intialaisen yrityksen kanssa investointisopimuksen, joka pohjustettiin helmikuisella Team Finland -matkallamme Mumbaihin.

Tämä yksi sähköposti riitti muistuttamaan minua jälleen kerran siitä, miksi Team Finland -työ on niin tärkeää ja miksi asia on meidän yhteisemme. Suomalaisilla yrityksillä on mahtava määrä osaamista. Monet yritykset pärjäävät maailmalla omillaan, mutta kun meitä muita tarvitaan, on välttämätöntä, että voimme yhdistää voimamme ja kääriä hihat – kääntää kiviä ja avata ovia porukalla ponnistaen.

Team Finland -työtä on tällä nimellä tehty nyt noin neljä vuotta. Paljon on saatu aikaan, ja haluankin kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet rakentamassa tätä uutta ja uskoneet muutokseen. Koko joukko työtä on vielä jäljellä, mutta onneksi meitä tekijöitäkin riittää, ja suunta on aivan oikea.

Yhtenä tärkeänä askeleena eteenpäin pidän sitä, että Team Finland -yhteistyötä on nyt tiivistetty myös uusien toimijoiden kanssa – kansainvälistymispalveluita tarjoavien seudullisten ja yksityisten toimijoiden sekä kauppakamarien kanssa, kuten tänään täällä Team Finland -päivässä. Myös maailmalla on julkisten toimijoidemme lisäksi paljon tahoja ja yhteisöjä, joiden kautta voimme auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kiinni globaaleihin arvoverkkoihin.

Team Finland -työllä on keskeinen rooli hallituksen tavoitteessa nostaa Suomen työllisyysastetta. Haluamme rohkaista yhä useampia suomalaisia yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, maailmalle. Myös niitä, jotka eivät ole tänään täällä paikalla. Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei ole mitenkään mahdoton tavoite. Tässä yhteydessä meidän viranomaisten tulee sopivassa suhteessa yhtäältä olla avuksi muun muassa turhia normeja purkamalla ja ovia avaamalla – mutta toisaalta pysymällä pois jaloista silloin, kun meitä ei tarvita.

 

Hyvät ystävät,

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Se on erittäin tärkeä merkkipaalu. Juhlavuoden teema on Yhdessä, Tillsammans. Kyseessä on se sama yhdessä tekemisen henki, jonka kantaa myös Team Finlandia.

Mitä juuri te voisitte antaa lahjaksi satavuotiaalle Suomelle?

Haluaisin tässä yhteydessä rohkaista meitä kaikkia, ja juuri tänään etenkin suomalaisia yrityksiä, Suomi 100 -tekoihin. Suomi antanut meille sata vuotta ja nyt on meidän vuoromme antaa panoksemme Suomen tulevaisuudelle. Millaista uudenlaista yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja osallistumista juuri sinun yrityksesi haluaisi antaa Suomelle lahjaksi? Yhteiskunnan näkökulmasta yrityksen tehtävä on tuottaa toimialueelleen taloudellista hyvinvointia. Investoida ja työllistää. Antakaa lahja satavuotiaalle Suomelle – työllistäkää ja investoikaa.

Teen myös toisen konkreettisen ehdotuksen. Ehdotan, että luomme pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Suomi 100 -mentorointiohjelman, jossa kokeneet johtajat yrityksissämme sekä suurlähettiläämme ja kunniakonsulimme eri puolilla maailmaa ryhtyvät yhteisvoimin pk-yritysten mentoreiksi Suomi 100 -hengessä. Nämä mentorointiryhmät tarjoaisivat maa- tai aluekohtaista mutta puitteiltaan vapaamuotoista Team Finland -kansainvälistymissparrausta yrityksille, joiden katse on kääntynyt maailmalle. Yrityksille tämän mentoroinnin tulisi olla talkoohengessä ilmaista. Mentorien panos ohjelmaan voisi vaihdella muutamasta aivomyrsky-sparraustunnista aina hallitusjäsenyyteen saakka.

 

Arvoisat yritysedustajat,

samalla haastan teidät toisiin tulevaisuustalkoisiin, joissa hyödynsaajana on Suomen lisäksi koko muu maailma. Suomi on kestävän kehityksen ratkaisujen maa. Otamme YK:ssa sovitun kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka tunnetaan nimellä Agenda 2030, erittäin vakavasti ja tosissaan. Olemme kehittäneet kansainvälisestikin ainutlaatuisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, johon haastamme suomalaiset yritykset sankoin joukoin mukaan.

Tämä malli kiinnostaa myös maailmalla, ja tätä kiinnostusta kannattaa hyödyntää osana suomalaisten yritysten tarinaa maailman markkinoilla. Kestävän kehityksen periaatteet huomioiva vastuullinen liiketoiminta on vahva lisä yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Myös tätä vastuuta haluamme Team Finlandissa kantaa.

 

Hyvät ystävät,

Team Finland -työ on myös Suomen maakuvatyötä, ja tässä työssä jokainen meistä on Suomen suurlähettiläs. Suomen tarinan kertomiseen on rakennettu vahvoja viestejä ja monipuolisia instrumentteja – olivatpa kyseessä sitten maailman ensimmäiset maakohtaiset emojit tai Team Finlandin laajempi toolbox eli työkalupakki. Näitä työkaluja kannattaa käyttää, Suomen tarinaa kannattaa kertoa ja jakaa.

Team Finland -ohjausryhmän vetämisessä olen saanut erinomaista tukea Risto Siilasmaalta, jonka päästän seuraavaksi lavalle. Tämän jälkeen ministerikollegat Olli Rehn ja Kai Mykkänen kertovat tarkemmin siitä, mitä uudistuksia työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ulkoministeriössä on tehty ja tullaan tekemään Team Finland -työn edelleen kehittämiseksi.

Mutta tämänkin päivän päätähtiä olette te yritysten edustajat ja toivon, että aamupäivän speed dating -sessiot ovat teille hyödyllisiä. Voin omasta kokemuksestani kertoa, että suurlähettiläätkin ovat ihan tavallisia, mukavia ihmisiä, joten näitä treffejä ei tarvitse jännittää. Ja muistakaa myös tämän päivän jälkeen, että voitte ottaa epäröimättä yhteyttä verkostomme toimijoihin aina, kun apua tarvitsette.

Toivotan teille kaikille erinomaisen inspiroivaa Team Finland -päivää – ja mitä parhainta menestystä tulevaan!

Puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 23.8.2016

Tiistai 23.8.2016 klo 9:54

(muutosvarauksin)

Hyvät kansanedustajat, hyvät keskustalaiset,

Vaikka Suomen politiikka rauhoittui hetkeksi kesällä, maailman tapahtumat eivät jättäneet meitä rauhaan. Nizzan iskut, Turkin tilanne, Syyria, terrorismi, pakolaisvirrat, inhimillinen hätä tulevat meidän olohuoneisiin ja herättävät kysymyksiä ja huolta. Onko maailma tänään rauhattomampi paikka kuin pitkään aikaan?

Monin paikoin kehitys on mennyt eteenpäin. Talouden kehitys ja globaalin yhteisön ponnistukset ovat nostaneet miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävässä kehityksessä on saavutettu edistysaskeleita. Mutta vaikka elämme vuotta 2016, sodat, konfliktit, pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on merkkejä ilmassa siitä, että maailma ei muutukaan päivä päivältä paremmaksi. Eurooppa on ajautunut viimeisten vuosien aikana kriisistä toiseen ja globaali maailma kohtaa uudenlaisia haasteita. Terrorismi ja rauhattomuus ovat salakavalia ja moniulotteisia ongelmia. Länsimaisten demokratioiden ahdas liikkumatila, populistiset liikkeet, globalisaatiovastaisuus, protektionismin kasvu ja vapaakauppaan kohdistuvat ongelmat sekä yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen asettavat meidät uuden eteen.

Emme saa antaa pelolle sijaa, eikä pelko saa ohjata poliittista päätöksentekoa. Maailma tarvitsee kokoavia voimia, ei sen hajottajia. Tarvitsemme rakentajia, ei huutelijoita. Tarvitsemme yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta. Päättäjiä, jotka rakentavat rauhaa ja keskustelevat kaikkiin suuntiin. Päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä päätöksiä ja uskaltavat viedä tarvittavia uudistuksia eteenpäin monissa velkaantuneissa maissa.

Jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos niin todella haluaa. Niin myös Suomi. Suomi on aina nojannut vapaakauppaan. Meidän hyvinvointimme kasvu on pitkälti pohjautunut kansainvälistymiseen. Suomalaisella työllä ja tavaralla on hyvä maine maailmalla. Suomalaiseen kädenpuristukseen voi luottaa. Sisäänpäin kääntyminen ei ole meille vaihtoehto. Me tarjoamme maailmanlaajuisesti ratkaisuja ja huippuosaamista ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, esimerkiksi puhtaan veden saamiseen, päästöjen vähentämiseen ja jätteiden kierrättämiseen. Olemme myös tottuneet toimimaan ahtaissa paikoissa ja keskustelemaan kaikkien kanssa. Rauhantyössä meillä on pitkä perinne. Sitä työtä on jatkettava.

On tärkeää, että olemme pragmaattisia, mutta samalla pidämme sydämen lämpimänä ja yritämme löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Kun maailma hakee suuntaa, ikkuna on auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.

 

Hyvät ystävät,

Myös Euroopan unionilla on ongelmansa. Tämä näkyy syksyn ja tulevan vuoden eduskuntatyössä, johon meidän on valmistauduttava huolella.

Euroopan unionin kriisejä on aina ratkaistu uusilla rakenteilla, toimivaltuuksilla ja säännöillä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Tässä tilanteessa emme tarvitse uusia sääntöjä ja rakenteita vaan ennen kaikkea nykyisten noudattamista. Unioni pystyy kyllä tekemään päätöksiä, mutta niiden toimeenpanoa on parannettava. Pakolaiskriisin vaikeimpina aikoina oli hämmentävää huomata, miten jouduimme ylimääräisissä Eurooppa-neuvostoissa palaamaan yhä uudelleen asioihin, joista oli päätetty jo aiemmin. Suomalaiselle sellainen ei sovi: se mistä yhdessä sovitaan, siitä pidetään kiinni ja yhdessä sovittu myös toteutetaan.

Nyt ei ole aika viedä EU:n integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin. EU:n on keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös byrokratian purkamista on jatkettava. Talouden vakauttamisella, uuden työn ja kasvun luomisella sekä vakaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vastaamme kansalaisten huolenaiheisiin ja palautamme luottamusta unionin toimintakykyyn. Brexit-äänestyksen jälkeen on hyvä, että kaikki viimein havahtuvat siihen, että ainoastaan kansalaisten luottamus antaa pohjan unionin toiminnalle ja pitkän aikavälin tulevaisuudelle. Ilman sitä tulevaisuus on epävarma.

Muutos on aina mahdollisuus. Niin myös Euroopan unionissa. Unioni ei ole kaatunut eurokriisiin tai pakolaiskriisiin, eikä se kaadu yhden jäsenvaltion eroon. Saavutukset rauhan, demokratian, vakauden ja hyvinvoinnin luomiselle ovat merkittäviä. Niiden eteen on jatkettava määrätietoista työtä. Populistiset puolueet ja erilaista ääriajattelua edustavat liikkeet ympäri Eurooppaa tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Se on vaarallista ja vastuutonta. Rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan eurooppalaista politiikkaa, joka perustuu huolelliseen valmisteluun ja vastuulliseen päätöksentekoon. Keskusta on kansallisissa kysymyksissä aina ollut eheyden ja tasapainoisen kehityksen kannattaja, se on ohjenuorani myös Euroopan kentillä.

 

Hyvät ystävät,

Kun maailma ja Eurooppa ovat myllerryksessä, niin kaikkein tärkeintä on, että Suomi on kunnossa. Meidän vaalislogan on edelleen tässä yhteydessä varsin pätevä ja ajankohtainen. Omat asiat on yksinkertaisesti laitettava kuntoon. Tulevaisuudessa se maa menestyy, jolla on kyky nopeasti muuttua ja reagoida.  Suomi menetti nuo kyvyt vuosikausiksi. Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä.

Suomen tilanteessa on nähtävissä paljon myönteisiä valonkajahduksia, mutta ne ovat vielä hyvin hauraita. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on takana. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin.  Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut noin 33 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta ja tekemisen meiningiksi. Samaan aikaan epävarmuutta maailman talouteen tuo kuitenkin maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Britannian tuleva EU-ero. Suomen talouden kasvu perustuu tällä hetkellä yksityiseen kulutukseen. Vienti ei vieläkään vedä.

Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen loppuu vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista. Isot säästöpäätökset on tehty, mutta osa varsinaisista esityksistä on vielä tekemättä, ja ne realisoituvat myöhemmin.

Kilpailukykysopimus oli osoitus suomalaisesta sopimisen taidosta. En usko, että monessa muussa maassa voidaan päästä vastaavaan. Sopimus ja sen keskeinen sisältö on nimensä mukainen. Siinä työntekijät ja julkinen valta ottavat kontolleen yksityisen sektorin kustannuksia, jotta suomalaisten vientiyritysten menestys paranisi. Kilpailukykysopimuksessa kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille tulevilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Tämä on siis kiky-sopimuksen rakenne, emmekä voi sitä jälkikäteen muuttaa tai miltään osin livetä. Tämä on myös koko ajan koskenut julkisesti rahoitettuja toimintoja. Jos joku lähtisi tästä pois, niin kikyn rahoitus jäisi vajaaksi.

Kilpailukykysopimuksella on koko ajan haluttu parantaa juuri yksityisen sektorin kilpailukykyä. Julkisen sektorin asema paranee kiky-sopimuksella vain välillisesti kasvun ja työllisyyden mukanaan tuoman julkisen talouden lisätulojen ansiosta. Tämä on iso rakenteellinen muutos, joka ei vaikuta heti tammikuussa, vaan vasta loppuvuodesta ja myöhempinä vuosina. Kilpailukykysopimuksen positiivisen vaikutuksen jakautumista on vaikea määrittää vuosien välillä, mutta on aivan selvää, että positiivisia vaikutuksia talouteen nähdään jo tämän vaalikauden aikana. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailueron kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin. 

Ensi vuoden budjetissa työllisyyttä edistäviä toimia jatketaan. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Tuomme eduskuntaan yrittäjyysveropaketin, joka sisältää muun muassa yrittäjävähennyksen.

Suomen työllisyysaste on alempi kuin meidän verrokkimaiksi laskettavia muita Pohjoismaita Norjaa, Tanskaa, Ruotsia ja Islantia. Vaikka pohjoismaisia työmarkkinoita ja työvoimapolitiikkaa yhdistää moni asia, myös eroja löytyy. Ruotsi ja Tanska esimerkiksi käyttävät palkkatukeen selvästi Suomea enemmän euroja. OECD-tilastojen mukaan vuonna 2014 Ruotsin palkkatukimenot olivat 0,65% suhteessa BKT:hen, Tanskan 0.4% ja Suomen 0,17%. Euroissa tämä tarkoittaa sitä, että eromme Ruotsiin on miljardiluokkaa ja Tanskaan puoli miljardia. Tätä eroa kuromme umpeen mahdollistamalla ensi vuonna työttömän peruspäivärahan aktiivisemman käytön joko palkkatukena tai yrittäjän starttirahana. Neuvottelimme viime talvena työmarkkinajärjestöjen kanssa ansiosidonnaisen päivärahan käyttämiseksi aktiivisemmin palkkatukeen tai yrittäjän starttirahaan. Emme löytäneet silloin riittävän hyvää mallia, mutta vetoan työmarkkinajärjestöihin, että tämäkin keino otetaan vielä käyttöön.

Työllisyysasteen nostaminen on keskeisin keino hyvinvointipalveluiden rahoituksen takaajana, mutta ennen kaikkea työttömäksi jääneen ihmisen syrjäytymisen ehkäisemiksi. Työllisyyskeinoja on mietitty useamman hallituksen toimesta. Emme saa nyt antaa periksi. Esimerkiksi Anttilan konkurssissa jäi 1 300 palvelualan ammattilaista ilman työtä. Kun tällainen vastaava asia tapahtuu suuremmassa vientialan yrityksessä, niin tilanteisiin mietitään erilaisia tukipaketteja. Kaikki työpaikat ovat samanarvoisia. Hallitus haluaa pitää jokaisesta työpaikasta kiinni. Palvelualan palkansaajilla oli myös merkittävä asema koko kiky-sopimuksen synnyttämisessä. Emme unohda teitä. Työministeri Lindströmin johdolla selvitetään, minkälaiset toimet ovat mahdollisia.

Hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelmassa sovittuja reformeja. Tärkein niistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ilman uudistusten läpiviemistä hyvinvointiyhteiskunnan perusarvot joutuvat koetukselle väestön ikääntyessä.

Normien purku on myös vahvasti hallituksen työlistalla. Eilisessä strategiaistunnossaan hallitus päätti käynnistää ministeri Bernerin valmistelun pohjalta norminpurunmittaristoon liittyvän yksi yhdestä periaatteen kokeilun vuodelle 2017. Se tarkoittaa sitä, että sääntelyuudistuksen maksaessa yhden euron lisää olisi purettava tai muutettava sääntelyä niin, että näin saavutetaan yhden euron kustannussäästö. Periaatteen pohjalta on tarkoitus rakentaa norminpurkua koskevan mittaristo ja tavoitteena on turvata, että lainsäädännöstä aiheutuva kustannusrasitus ei kasva.  Kokeilu rajoittuu ensivaiheessa elinkeinotoimintaan ja maatalouteen.

Hallitus on sitoutunut toteuttamaan ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Meillä on myös selvä periaate.  Sikäli kun muutoksia ohjelmaan tulee, niin niistä sovitaan yhdessä. Tästä pidämme kiinni.

Tehtävää on vielä paljon ja Suomi kuntoon –projekti kesken. Tärkeintä on nyt, että keskitymme työntekoon ja vältämme turhaa kohinaa, joka usein liittyy politiikkaan. Pidetään suuri kuva ja tavoitteet mielessä. Tätä hallitusta ja meitä mitataan vain tuloksilla ja onnistumisilla. Tämä on meistä itsestämme kiinni.

 

Puhe suurlähettiläspäivillä 22.8.2016

Maanantai 22.8.2016 klo 13:44

(muutosvarauksin)

Arvoisat suurlähettiläät,

hallituksen työtä on nyt takana reilu vuosi. Tämä on ollut tiivistahtinen, työläs mutta palkitseva vuosi. Kun tapasin teidät viime elokuussa tässä samassa salissa, vertasin puheessani Suomen silloista tilannetta lentämiseen sumuisessa säässä. Totesin, että silloin vallinneissa olosuhteissa näkyvyytemme oli heikko ja meidän piti seurata tarkasti kaikkia lentokoneemme mittareita, jotta emme menettäneet asentotajuamme ja suuntaamme. Sen jälkeen Suomen säätila on ollut kirkastumaan päin ja olemme ainakin toistaiseksi päässeet lentämään paremman näkyvyyden olosuhteissa.

Tuloksia on saatu aikaan yhteisvoimin, ja Suomen kuntoon saattamisen polulla mennään nyt oikeaan suuntaan. Voin ilokseni pitää tänään valoisamman puheen kuin vuosi sitten, jolloin vielä peräänkuulutin kriisitietoisuuden löytämistä. Se on löydetty, ja nyt jahdataan seuraavia rasteja. Johtotähtenämme on, että meidän täytyy pystyä keskittymään isoon kuvaan, suurimpiin ja olennaisimpiin asioihin.

Myös jokainen teistä on ollut kuluneena vuonna osaltaan toteuttamassa Suomen hallitusohjelmaa maailmalla, ja haluan esittää siitä teille parhaat kiitokseni. Kuten totesimme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, on oma edustustoverkko Suomelle elintärkeä tiedonlähde ja vaikuttamisen väline, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.

Myös minulla itselläni on ollut eri matkojen ja kokouksien yhteydessä ilo hyötyä ulkoministeriön ja Suomen edustustoverkoston asiantuntemuksesta eri puolilla maailmaa.

Te katsotte Suomen, Euroopan ja maailman menoa toisesta vinkkelistä kuin me täällä kotimaassa. Tämä vuotuinen suurlähettiläskokous on teille monella tapaa uuden lukuvuoden alku, pakkaatte täällä eväsreppunne tulevaa kautta varten.

Hyvät Suomen edustajat,

Minä toivon, että te viette täältä tänä vuonna repussanne yhden tärkeän eväspaketin: vahvan yhteenkuuluvuuden ja yhdessä tekemisen tunteen.

Ensi vuonna vietettävän itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä, Tillsammans. Se ei ole mikään päälle liimattu iskulause vaan viesti, kannustin ja tehtävä meille jokaiselle. Sen sisältöä kannattaa todella miettiä.

Kirjoittaessamme hallitusohjelmaa reilu vuosi sitten kirjasimme Suomen tulevaisuuden visioksi vuodelle 2025 tässä samassa hengessä: Suomi on yhdessä rakennettu.

Yhdessä tekeminen, kokeminen ja eläminen koskee kaikkia suomalaisia ja Suomen ystäviä erilaisista taustoistaan riippumatta. Me kaikki olemme tekemässä Suomen tulevaa suuntaa. Toivon, että tämä viesti satavuotiaasta Suomesta välittyy teidän kauttanne myös eri puolille maailmaa.

Totesimme hallitusohjelmassa myös: Luotamme toisiimme. Kunnioitamme toisiamme. Sovimme asioista.

Ohipuhuminen ja yhteiskunnallinen kahtiajakautuminen ovat nostaneet päätään Suomessa. Ne vaivaavat myös monia muita länsimaisia demokratioita, sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella.

Yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta tarvitaan meidän yhteiskunnissamme nyt erittäin kipeästi. Tämä pätee niin Suomeen, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöömmekin. Ihmisiä, maita ja maanosia vastakkain ajavia voimia ei saa päästää hallitsemaan ajatteluamme ja toimintaamme. Meidän täytyy osata kuunnella ja keskustella, ei opettaa. Yhteydenpitoa – etenkin eri tavoilla ajatteleviin – tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi.

Hyvä uutinen on se, että jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos todella haluaa. Myös me Suomessa ja Suomena.

Hyvät kuulijat,

totesin edellä, että Suomen tilanteessa on nyt monia positiivisia merkkejä. Pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin.  Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä, joka on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 000 henkilöllä. Ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta.

Velaksi elämisen on loputtava vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista.

Hyvinvointipalvelujen rahoituksen takaava korkea työllisyysaste on ollut ja tulee olemaan hallituksen talouspolitiikkaa keskeisesti määrittävä tekijä. Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana tehtiin monia yrittäjyyden edellytyksiä ja työn tekemisen kannustavuutta parantavia toimenpiteitä, joista keskeisin oli kilpailukykysopimus. Sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin avulla voimme saada Saksan kustannuskilpailueron kiinni vielä tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin. 

Ensi vuoden budjetissa sama linja jatkuu. Ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa ja otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Tämän lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään keinoihin, joilla työttömyysjaksot saadaan lyhenemään. Tämä on tärkeää paitsi kansantalouden kannalta, myös ennen kaikkea työttömäksi jääneen ihmisen syrjäytymisen estämiseksi.

Hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin myös hallitusohjelmassa sovittuja reformeja. Näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Ilman uudistusten läpiviemistä hyvinvointiyhteiskunnan perusarvot joutuvat koetukselle väestön ikääntymisen myötä. Olen hyvinvointiyhteiskunnan ystävä ja suuri kannattaja enkä halua, että ajaudumme tällaiseen tilanteeseen. Nyt asiat ovat vielä meistä itsestämme kiinni.

Suomi, joka on meidän kaikkien yhdessä rakentama, on yhteiskuntamme vakaan ja turvallisen tulevaisuuden paras tae.

Me emme kuitenkaan elä tyhjiössä ja siksi olemme seuranneet huolestuneina yhtäältä Euroopan ajautumista kriisistä kriisiin ja toisaalta laajemman globaalin yhteisömme monia uudenlaisia haasteita.

Aloitetaan laajemmasta kansainvälisestä kuvasta. Globalisaation vastaisuus kasvaa nyt eri puolilla, ja moni toimija pitää parempana omiin poteroihin kaivautumista silmälaput silmillä, korvatulpat korvissa. Länsimaiset demokratiat toimivat aiempaa ahtaammassa liikkumatilassa niin sisäisten kuin ulkoistenkin paineiden vuoksi. Kansainvälisessä kaupassa protektionismin henki on vahvistumassa, vapaata ja sääntöihin perustuvaa kauppaa on alettu pitää uhkana ja kauppasopimuksia peräänkuulutetaan uudelleen neuvoteltaviksi. Pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään, vaikka elämme vuotta 2016.

Tulevaa on entistä vaikeampi ennakoida, kun toimijoiden ja ilmiöiden kenttä moninaistuu. Kuten olemme nähneet, yksi yksilö voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun paitsi hyvässä, myös pahassa. Kynnys yhteisesti sovittujen sääntöjen ja arvojen rikkomiseen on madaltunut. Puhe maailman ykseydestä on joutunut antamaan tietä toiseuden pelolle. Kehitysuskon lineaarinen viiva on pirstoutunut eri suuntaan osoittaviksi katkoviivoiksi. Monille kansalaisille niin meillä kuin muuallakin tällainen maailma on epävarmuudessaan pelottava ja tuntematon. Moni haluaa laittaa luukut kiinni ja vetää vielä verhotkin siihen päälle.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tehdä väsymätöntä työtä sen eteen, että tilannekuvamme muodostuu faktojen, ei oletusten pohjalta. Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla meidän täytyy muistaa inhimillisyys ja pitää sydän lämpimänä.

Ja kun maailma hakee suuntaa, on ikkuna auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.

Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä. Haluamme kantaa vastuuta, haluamme tarttua nopeasti avautuviin mahdollisuuksiin. Haluamme vaikuttaa niihin asioihin, joita pidämme Suomen, Euroopan ja globaalin yhteisön kehityksen kannalta tärkeinä. Haluamme puolustaa ja vahvistaa yhteistyön henkeä.

Tämän tueksi tarvitsemme vahvaa ulkopoliittista ajattelua. Olen hyvin tyytyväinen uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoomme, joka on tiivis, aikaa kestävä, realistinen ja tavoitteellinen. Nyt on tärkeää pitää huolta siitä, että tavoitteet jalkautetaan konkreettisiksi toimiksi.   

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen asema ja rooli Euroopan unionissa on yksiselitteisen selkeä. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Suomen paikka on uudistuvassa Euroopan unionissa. Kuten jo viime vuoden suurlähettiläspäivillä totesin, olemme aina osa ratkaisua, emme osa ongelmaa.

Brexit, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, maahanmuutto, talouden ongelmat, Euroopan suhteellisesti heikentynyt asema maailmassa – Euroopan unioni etsii nyt suuntaa ja kirkkaalle visiolle on tilaus.

Ikkuna on täälläkin auki vaikuttamiselle, ja Suomi haluaa olla mukana tekemässä unionin tulevaisuutta. Kyse ei ole rakettitieteestä vaan olennaiseen keskittymisestä. Meidän täytyy nyt keskittyä jo aiemmin tehtyjen yhteisten päätösten toimeenpanoon. Nyt ei ole aika viedä integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin.

Samalla meidän täytyy palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan unioniin, ja tämä voi tapahtua vain tulosten kautta. Viestinnässäkin on petrattavaa, mutta EU:n tulevaisuutta eivät ratkaise uudet moniväriesitteet. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. On siis keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Itse aiheutetuista ongelmista ei pidä syyttää Brysselin koneistoa.

Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi on aikaistunut ja tulee hoidettavaksemme vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heti eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Poliittinen koneisto joutuu siis tuoreeltaan kovaan testiin – ja siksi virkamieskoneiston on tärkeää olla tuossa vaiheessa huippuunsa viritetty. Te ja kolleganne kautta valtionhallinnon olette siis paljon vartijoina – ja me poliitikot tiedämme asioiden olevan erittäin hyvissä käsissä.

Hyvät suurlähettiläät,

Ison-Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. EU:n ja Britannian sopimus on rakennettava siten, että se ottaa huomioon kummankin osapuolen keskeiset intressit. Uuden järjestelyn aikataulu ei saa venyä suhteettoman pitkäksi. Olemme käynnistäneet kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi.

Britannian pysyminen EU:n sisämarkkinoilla, jos se sitä aikanaan haluaa, tulee vaatimaan kaikkien neljän vapauden kunnioittamista. Tämän Eurooppa-neuvosto linjasi kesäkuussa hyvin selkeästi. Kysymys henkilöiden liikkumisesta tulee olemaan yksi vaikeimmista neuvotteluasioista. Britannian pysyminen osana sisämarkkinoita olisi kuitenkin sekä suomalaisen elinkeinoelämän että kansalaisten etu.

Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö, ja olemme sitoutuneet sen vahvistamiseen. Teimme kesäkuussa Ranskan kanssa yhteisen kannanoton ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. Pidämme tärkeänä EU:n puolustusyhteistyön syventämistä, jotta unioni ja sen jäsenvaltiot pystyvät paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. Yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybridiuhkiin varautumisessa.

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat ovat asialistallamme tänäkin syksynä. Järjestäytymätön muuttoliike on asia, jota EU ei yksinään voi ratkaista, vaan tarvitsemme globaaleja toimia ja läheistä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto vahvisti kesäkuussa uuden kumppanuuskehyksen muuttoliikkeen paremmaksi hallitsemiseksi keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Kumppanuussopimukset on tarkoitus solmia Nigerian, Nigerin, Malin, Senegalin ja Etiopian kanssa. Suomen tavoitteena on, että EU laatisi kumppanuussopimukset myös Somalian, Irakin ja Afganistanin kanssa.

EU:n on jatkettava yhteistyötä Turkin kanssa. Se on tärkeää muuttoliikekysymysten hoidon kannalta, mutta ennen kaikkea laajemmankin vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Turkki on tärkeä naapurimme. Tuomitsimme EU:na ja Suomena selkeäsanaisesti kuukausi sitten tapahtuneen sotilasvallankaappauksen yrityksen ja annoimme tukemme Turkin demokraattisesti valituille instituutioille. Olemme kuitenkin luonnollisesti huolissamme Turkin vakaudesta ja toimista vallankaappausyrityksen jälkeen. Oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioitus ovat keskeisiä periaatteita ja niistä on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Näidenkin viestien välittämiseksi tarvitsemme EU:n ja Turkin välille yhteydenpitoa ja vuoropuhelua.

Vuoropuhelua tarvitsemme myös Venäjän kanssa. Suomi on vankkumattomasti mukana EU:n yhteisissä pakotetoimissa, jotka otettiin käyttöön Ukrainan konfliktin, mukaan lukien Krimin laittoman liittämisen, johdosta. Pakotteet on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon, ja siinä ei valitettavasti edelleenkään ole edetty. Venäjän eristäytyminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu, ja siksi yhteydenpitoa tarvitaan. Me suomalaiset olemme tottuneet käymään vuoropuhelua Venäjän kanssa niin myötä- kuin vastamäessäkin. Venäjä-kysymyksiin tulemme EU-päämiestasolla keskittymään lokakuun Eurooppa-neuvostossa.

Sisämarkkinoiden syventäminen erityisesti palveluiden, pääomamarkkinoiden, energian sekä digitaalisten palveluiden ja tuotteiden aloilla ovat Suomen EU-politiikan ydinkysymyksiä. Komissio julkaisi viime vuonna uuden sisämarkkinastrategian, joka sisältää useita toimenpiteitä jäljellä olevien esteiden purkamiseksi. Komissio esittelee strategiaan liittyvät toimenpiteet erikseen tämän ja ensi vuoden aikana. Suomen kannalta keskeisimmät asiat ovat palvelumarkkinoiden avaaminen, toimeenpanon parantaminen sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden tukeminen.

EU:n sisämarkkinoilla lainsäädäntö on useilla sektoreilla EU-tasolla harmonisoitua. Sisämarkkinaesteissä onkin useimmiten kyse siitä, että olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä ei sovelleta yhtenäisellä tavalla. Välillä on kyse hallinnollisista asioista, kuten esimerkiksi arvonlisäverotuksessa, jossa verokantojen erot synnyttävät vaikeuksia. Näissä asioissa on välttämätöntä yhtenäistää ja digitalisoida menettelyjä.

Uusiakin haasteita tulee. Digitalisaatio on itsessään merkittävä sisämarkkinoiden edistäjä. Rajat ylittävä kaupankäynti ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nyt. Samalla se nostaa kuitenkin esiin uusia haasteita. Kuluttajansuojassa on edettävä yhtenäisempiin sääntöihin ja tekijänoikeuksien on oltava yhdenmukaisempia.

Britannian EU-ero vaikuttaa täälläkin, sillä yhdessä pohjoisten jäsenvaltioiden kanssa Britannia on ollut keskeinen sisämarkkinoiden kehittäjä. Uusi tilanne edellyttää Suomelta entistäkin painokkaampaa toimintaa sisämarkkinoiden syventämiseksi ja uusien koalitioiden rakentamiseksi.

Suomalaisten kannattaa seistä selkä suorana ja mennä kohti aitoja sisämarkkinoita. Mitä paremmin sisämarkkina toimii, sitä paremmin me suomalaiset pärjäämme.

Euroalueen toipumista ovat vauhdittaneet elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka sekä alhainen öljyn hinta, mutta hidas kasvu yhdistettynä korkeisiin velkatasoihin vähentää jäsenmaiden liikkumavaraa ja altistaa ne shokeille. Lisäksi maailmankaupan hidastuminen, demografiset tekijät ja heikko tuottavuuskehitys jarruttavat euroalueen kasvua.

Sisämarkkinoiden kehittämisen lisäksi on jatkuvasti etsittävä uusia keinoja, joilla vastataan hitaan talouskasvun haasteeseen. Tässä on keskeistä toimintaympäristön vakauden ja ennustettavuuden vahvistaminen sekä investointien ja yritysten rahoitusmahdollisuuksien edistäminen. Euroopan kasvua ja työllisyyttä on edistettävä myös tehokkaalla kauppapolitiikalla ja kauppasopimuksilla, joilla helpotetaan eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyä.  

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa kehotimme jatkamaan talous- ja rahaliiton viimeistelemistä koskevaa työtä. Jatkotyössä on keskityttävä olemassa olevien sopimusten ja sääntöjen toimeenpanoon ja virtaviivaistamiseen EMU:n syventämisen asemasta. Kuluvan syksyn aikana EMU:n kehittämisessä ovat esillä lähinnä pankki- ja pääomamarkkinaunioniin liittyvät hankkeet.

Suomen lähtökohta on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Vahvan, sijoittajanvastuuseen ja markkinakuriin perustuvan pankkiunionin toteuttaminen on hallituksen EMU-linjausten keskiössä.

Kriisien ja erilaisten ongelmien hoitaminen ovat hallinneet Euroopan unionin ympärillä käytävää keskustelua. Kriisien ratkaisemisesta ja uusien ehkäisemisestä tulemme puhumaan tänäkin syksynä. Mutta tulemme puhumaan myös EU:n 27 jäsenvaltion yhteisestä tulevaisuudesta. Tämä on innostava mahdollisuus rakentaa entistä toimintakykyisempää ja kansalaisiaan paremmin palvelevaa unionia.

Näistä asioista puhutaan myös tämän viikon perjantaina, kun tapaan Berliinissä Saksan liittokansleri Merkelin yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden pääministereiden kanssa. Unioninkaan tulevaisuus ei tule itsestään vaan se on rakennettava – yhdessä.

Suomi voi olla tässä rakennustyössä mukana vain, jos sen oma perusta on kunnossa. Siksikin jatkamme Suomen uudistamista väsymättömästi, hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Arvoisat kuulijat,

olemme olleet tänä vuonna Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Pohjoismaat ovat meille tavattoman tärkeitä kumppaneita ja ystäviä – paitsi pohjoismaisissa, myös muissa kansainvälisissä asioissa. Tiivis yhteydenpito välillämme on tärkeää. Olen itse käynyt tänä vuonna monia keskusteluja kollegoideni kanssa muun muassa maahanmuuttotilanteesta ja Brexitin vaikutuksesta. Jatkamme näitä keskusteluja seuraavan kerran syyskuun lopulla kokouksessamme Ahvenanmaalla. 

Toinen Suomelle tärkeä pohjoinen asia ovat arktiset kysymykset. Puheenjohtajuutemme Arktisessa neuvostossa alkaa ensi vuonna, ja tiedän meillä olevan siihen paljon annettavaa. Esimerkiksi arktisen alueen telekommunikaatioyhteyksien kehittämiseen löytyy Suomesta sekä visioita että osaamista. Ympäristösektorilla toivon meidän pääsevän eteenpäin esimerkiksi mustan hiilen aiheuttamien vaikutusten vähentämisessä.

On tärkeää, että olemme tehneet myös arktisissa asioissa tiivistyvää yhteistyötä Arktisen neuvoston nykyisen puheenjohtajamaan Yhdysvaltojen kanssa. Samalla meidän on tärkeää olla vaikuttava toimija EU:n arktisessa politiikassa – ja tietysti peilaamme arktisuuttamme koko ajan myös siihen, miten kehitämme omaa maatamme muun muassa talouden ja infrastruktuurihankkeiden kannalta.

YK:ssa viime vuonna sovittu kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 tulee ohjaamaan taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen politiikkaa globaalisti seuraavat 15 vuotta. Suomi ottaa toimintaohjelman vakavasti ja tosissaan: hallitus on päättänyt laatia kansallisen toimeenpanosuunnitelman ensi vuoden alkuun mennessä.  Suomi on jo saanut kiitosta kansainvälisestikin ainutlaatuisesta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksestaan, joka on yksi keino edistää kestävää kehitystä Suomessa. Suomen mallissa erityisen kiinnostavaa on yhdistelmä korkeaa tasoa ja poikkihallinnollisuutta sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin aktiivista osallistumista.

Tätä työtä pitää jatkaa. Päivänpolttavien asioiden ohella meidän tulee kantaa vastuuta myös pitkän aikavälin kysymyksistä.

Tällainen kysymys on myös pitkäjänteinen rauhanvälitystyö, johon suuntaamme nyt aiempaa enemmän voimavaroja. Pidän tärkeänä sitä, että tämä tulee tarkoittamaan myös aiempaa useampien suomalaisten sijoittumista kansainvälisiin rauhanvälitystehtäviin.

Tärkeä, vielä pidemmän aikavälin kysymys on ilmastopolitiikka, jonka osalta Pariisin sopimus oli todella hieno edistysaskel. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon liittyen monet ovat tänä kesänä kauhistelleet EU-komission ehdotusta asettaa Suomelle ennakolta arvioitua korkeampi, 39 prosentin vähennysvelvoite kasvihuonekaasupäästöihin päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla kuten maataloudessa ja liikenteessä. Olipa lopullinen velvoite kuinka suuri tahansa, minä näen tämän mahdollisuutena paitsi kantaa globaalia vastuutamme, myös kehittää ja hyödyntää monipuolista teknologista osaamistamme ja ongelmanratkaisukykyämme.

Ja tästä pääsenkin sujuvasti Team Finland -työhön, jossa myös olen saanut olla mukana viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osallistuin tosin itse aikoinani jo yrittäjänä silloisen presidentti Halosen ja silloisen ulkomaankauppaministeri Lehtomäen vetämälle vienninedistämismatkalle Brasiliaan, joten olen nyt nähnyt suomalaista vienninedistämistä prosessikaavion molemmista päistä käsin.

Pääministerinä olin tämän vuoden helmikuussa Team Finland -matkalla Intiassa ja totesin jälleen kerran, kuinka paljon meillä olisi annettavaa maailman markkinoilla. Yritysten itsensä täytyy bisnes lopulta tehdä, mutta meidän muiden täytyy tukea heitä niin paljon kuin pystymme silloin, kun meitä tarvitaan.

Myös Team Finland -työhön pätee se sama viesti, jonka välitin teille jo aiemmin: tärkeintä on tehdä näitä asioita yhdessä. On ollut hienoa nähdä, miten paljon Team Finland -rintamalla töitä on jo tehty. Me ajamme maailmalla asiakasyritysten ja -organisaatioiden sekä Suomen asiaa. Tässä työssä aivan olennaista on, että te Suomen edustajina tunnette paitsi Suomea, myös suomalaista yrityskenttää. Huominen Team Finland -päivä on teille tässäkin suhteessa tärkeä.

Olen seurannut ilolla myös Suomen maakuvatyön uusia avauksia. Suomen edustajat pystyivät tällä saralla turvautumaan takavuosina lähinnä Jukka Kuoppamäen pohdintaan: kotimaa nyt taakse jäi ja mietin hiljaa mielessäin, että mitä siitä kertoisin. Mutta viime aikoina maakuvatyöhön on rakennettu Team Finlandin yhteisvoimin vahvoja viestejä ja monipuolisia instrumentteja – käyttäkää niitä.

Arvoisat suurlähettiläät,

jatketaan töitä kansainvälisesti vahvan ja vaikuttavan, nuorekkaan satavuotiaan Suomen puolesta – Yhdessä, Tillsammans. 

Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen Kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta 1.7.2016

Perjantai 1.7.2016 klo 10:21

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Viime perjantaina moni suomalainenkin hieraisi silmiään lukiessaan Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen. Kansa oli äänestänyt EU-eron puolesta. Harva uskoi etukäteen, että näin todella tapahtuisi, vaikka tilanne oli koko ajan tiukka ja EU-kriittisyys ennestään vahvaa.

Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On kuitenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan.

Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroamisilmoitusta. Pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä.

Riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen. Kuten olemme nähneet, markkinat ovat reagoineet äänestyksen tulokseen vahvasti, ja selkeyttä kaivataan erityisesti tässä mielessä. Epävarmuuden ajan on oltava mahdollisimman lyhyt.   

Näillä näkymin eroneuvottelut kestävät ehkä pari vuotta. Mahdollisesti tarvitaan erityisajan järjestelyjä, mikäli erosopimus ja uuden suhteen määrittelevä sopimus eivät tule samanaikaisesti voimaan. Iso-Britannia on täysivaltainen jäsenvaltio oikeuksineen ja velvollisuuksineen eropäivään saakka.

Monet kysymykset ovat vielä auki, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltio eroaa unionista. Euroopan unionia ei ole rakennettu tällaista päivää varten. Eroprosessi on hoidettava käytännönläheisellä ja asiallisella tavalla.. EU ja Britannia tarvitsevat aina toisiaan ja suhteesta halutaan tasapainoinen ja niin läheinen kuin mahdollista.

EU27 –jäsenmaat linjasivat tällä viikolla, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden (tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt) liikkumista. Samoin päätettiin, että komissio vetää eroneuvotteluita Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta. Suomi käynnistää kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi.

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unioni syntyi sodan raunioille turvatakseen rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistuksessa 9. toukokuuta 1950 todetaan näin: ”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin." Julistus oli lähtölaukaus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiselle. Sen perustamisella haluttiin estää uusi sota.

Eurooppa ei saa unohtaa historiaa. Päämiesten kokouksessa kollegani totesi: ”ihmisen, joka ei ymmärrä EU:n merkitystä, pitäisi mennä sotilaiden haudalle.”

Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

 

Arvoisa puhemies!

Sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimintakyky tarvitsevat taakseen kansalaisten luottamuksen. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheuttamasta ongelmasta.

Eroa vaatinut puoli vetosi kansallistunteeseen, itsenäisyyteen ja imperiumiiin, jonka he saisivat takaisin EU-eron myötä. Tältä osin maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus kytkevät meidät toisiimme ennen näkemättömällä tavalla ja tätä kelloa ei voi kääntää takaisin päin.  Eurooppa, ja Suomi sen mukana, on osa maailmanlaajuista taloudellista kilpailua. Kun vastapuolella on Kiinan ja Intian kaltaiset jätit, on selvää että Euroopan pitää toimia yhtenäisesti. Euroopan hyytävä historia on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta.

Meidän on myös pakko miettiä, miten puhumme Euroopan unionista. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta turhasta ei saa arvostella. EU-slangi on hankalasti ymmärrettävää. Meidän pitää ottaa opiksi ja ottaa kritiikki nöyränä vastaan ja parantaa toimintaa. Mikäli ihmisellä on epäoikeudenmukaisuuden kokemus, sitä ei voi vähätellä.

EU tarttuu välillä lillukanvarsiin ja säätelee asioita liian pikkutarkasti. Tämän ovat kokeneet niin kuljetusyrittäjät kuin maatalouden harjoittajat. Jäsenvaltioiden erityispiirteet ja olosuhteet on huomioitava päätöksenteossa, jotta yhteiset säädökset voidaan kokea reiluiksi. Myös jäsenmaissa on vikaa: direktiivien asettamien vaatimusten päälle lisätään usein kansallisia vaatimuksia. 

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Koen, että tällaisessa saranakohdassa piilee myös aina mahdollisuus parantaa omaa toimintaa. Niin nytkin.

Hallitusohjelmankin mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. On tärkeää, että keskitymme olennaiseen, toimeenpanemme päätöksiä ja puramme byrokratiaa. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden syventämistä ja vapaakaupan edistämistä. 

On edettävä kolmella tasolla, jotta taloutemme kasvaa ja yritystemme edellytykset menestyä kovassa kilpailussa paranevat. Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa on löydyttävä rohkeutta ja tahtoa tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja toimeenpanna ne. Kansallisesti kilpailukykysopimus osoittaa, että on mahdollista tehdä suuriakin rakenteellisia uudistuksia, vaikkakaan se ei ole aina nopein ja helpoin tie.

Lisäksi on nähtävä mitä EU meille tarjoaa kasvun edistämiseksi.  Minun mielestäni rauhan, vakauden ja turvallisuuden jälkeen EU:n suurin saavutus ovat sisämarkkinat - yhteinen eurooppalainen markkina-alue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti. Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, vaan niitä on kehitettävä ja EU:lla on oltava yhteinen näkemys tästä suunnasta.

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on jo tehty paljon ja sen näemme myös jokapäiväisessä arjessamme. Tuotevalikoimat ovat hyvät, kilpailu pitää hinnat kurissa ja toimii kuluttajan hyväksi.

Digitalisaatio avaa meille uusia mahdollisuuksia. Ennen kun myimme paperikoneen toiselle puolelle Eurooppaa, lähetimme ensin asentajan ja kohta huoltomiehen koneen perään. Nyt tarjoamme samat palvelut reaaliaikaisesti verkossa ja tarjoamme erilaisia tukipalveluja suurilla volyymeilla. Sisämarkkinoilla tulee nähdä tämä nopea kehitys ja uudet liiketoimintamallit. On mietittävä tarkkaan mitä säännellään ja miten. Kaiken sääntelyn tulee olla sopivaa digitaaliseen maailmaan, muuten putoamme kyydistä ja jäämme kilpailijoiden jalkoihin.

Kaikessa sääntelyssä taakkaa tulee keventää. On katsottava eteenpäin ja mietittävä, missä on se suurin lisäarvo ja turvattava se yhteisillä säännöillä. Tätä samaa johdonmukaista politiikkaa on toteutettava myös kansallisissa hankkeissa.

 Kolmanneksi EU tarjoaa meille myös unionin yhteisen kauppapolitiikan, välineen toimia muun muassa globaaleilla markkinoilla, suuren kysynnän äärellä. Sopimusten aikaansaaminen mm Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on keskeistä niin kilpailukyvyn kuin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle merkitys on aivan erityinen.

 

 Arvoisa puhemies!

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta. Tämä perusasetelma ei ole muuttunut kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Päinvastoin, Suomen ja Euroopan turvallisuuteen kohdistuu haasteita, joihin vastaaminen edellyttää kansallisten järjestelyjen lisäksi entistä enemmän yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan linjannut keskeiset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Niiden mukaan Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan kansallisiin etuihinsa perustuen valintoja, jotka edistävät Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.  Suomi edistää aktiivisesti lähialueensa turvallisuuspoliittista vakautta. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä. Nämä hallituksen linjaukset kestävät myös brexitin.

Suomi onkin pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan EU:ta turvallisuusyhteisönä. Yksi esimerkki aktiivisuudestamme oli Ranskan presidentti Hollanden kanssa kaksi viikkoa sitten julkistamamme julkilausuma. Tarvitsemme tiiviimpää puolustusyhteistyötä jäsenmaiden kesken ennen kaikkea eurooppalaisten puolustusresurssien ja materiaaliyhteistyön kehittämiseksi.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän saakka ennen kaikkea kriisinhallintaa maailman kriisipesäkkeissä. Nyt huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Jatkossa yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybdriuhkiin varautumisessa.

On selvää, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella on vaikutuksia myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Useat vaikutukset ovat kahdensuuntaisia. Suomen selonteossa linjattujen tavoitteiden täysimittainen saavuttaminen vaatii vaikutusten pidemmän aikavälin arviota ja etujemme puntarointia eri tilanteissa.

 

Ärade talman,

Finland respekterar resultatet av folkomröstningen i Storbritannien. Förhandlingarna om utträde mellan EU och Förenade kungariket tar kanske ett par år. Storbritannien är även i framtiden en nära partner till EU och Finland, och det avtal som förhandlas fram med Storbritannien måste trygga vår exportledda ekonomis intressen. EU 27 fortsätter att utveckla unionen med betoning på en stärkt ekonomi, sysselsättningen och bättre lagstiftning.

 

Arvoisa puhemies!

Keskustelimme Eurooppa-neuvostossa myös siitä, miten tästä eteenpäin. Kiteytettynä voisi todeta, että emme tarvitse uusia julistuksia tai ohjelmia, vaan komission nykyinen työohjelma on hyvä. Se pitää sisällään niin työpaikkojen luomisen ja kasvun edistämisen, paremman sääntelyn, turvallisuuden tuottamisen kuin ulkoisen toiminnan tehostamisen. Pikemminkin tarvitsemme yhtenäisyyttä, parempaa toimeenpanoa ja selkeämpää viestintää.

Haastoin myös EU-johtajat säätämään ajatukset kriisimoodista kehittämiseen moodiin. Brysselin on pystyttävä parempaan, samoin Suomen. Suomi ei kuitenkaan järjestä kansanäänestystä EU-erosta. Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan.

Lisää kirjoituksia