Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 25.5.2016 13:29Vuosi kovaa työtä takanaLue lisää »
  • 23.5.2016 14:46Puheenvuoro World Humanitarian Summitissa Istanbulissa Lue lisää »
  • 18.5.2016 14:25Vastaus välikysymykseen Suomen suunnasta eduskunnalle 18.5.2016Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Vuosi kovaa työtä takana

Keskiviikko 25.5.2016 klo 13:29

Kolumni on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 25.5.2016

Suomi oli liian pitkään uudistamatta. Nyt uudistuksia tulee rytinällä. Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti.

Velkaannuimme vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Lähdimme kuromaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi joudumme tekemään erittäin valitettavia leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Tavoitteemme on turvata jatkossa hyvinvointipalvelut vauvasta vaariin sekä laadukas ja maksuton koulutus jokaiselle suomalaiselle taustasta riippumatta.

Työpöydälläni on nyt erityisesti toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi. Esimerkiksi koeaikaa pidennetään, yritysten takaisinottovelvollisuutta helpotetaan, parannamme itsensä työllistävien asemaa, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollisuus käyttää starttirahana sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön. Lisää työllisyystoimia tulee syksyllä. Silloin tuomme myös eduskuntaan yrittäjyysveropaketin. Yhteiskuntasopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan.

Muuttoliikkeen voimistuminen osoitti yhteiskuntamme erinomaisen kyvyn toimia yllättävän kriisin keskellä. Vastasimme maahanmuuttotilanteeseen perustamalla Tornioon järjestelykeskuksen ja luomalla kattavan vastaanottokeskusverkoston. Itärajan maahantulovirtaan löytyi ratkaisu Venäjän kanssa.

Kiitän pohjoissuomalaisia kansalaisjärjestöjä ja teitä monia vapaaehtoisia, että tartuitte omilla voimavaroillanne ja osaamisellanne tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Jokaisen maahantulijan on saatava ihmisarvoinen kohtelu ja hädässä olevia on autettava. Pidemmän aikavälin ratkaisu maahanmuuttotilanteeseen on, että rajoille saadaan järjestys ja YK:n pakolaisjärjestön ylläpitämät inhimilliset leirit. Hädänalaiset ihmiset voivat tulla leireiltä suoraan Suomeen pakolaiskiintiömme puitteissa.

Ensimmäisen vuoden aikana olen usein muistuttanut itseäni, miksi tätä kaikkea tehdään. Suomi elää edelleen joka päivä velaksi, joten käänne on pystyttävä tekemään hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

                   

Puheenvuoro World Humanitarian Summitissa Istanbulissa

Maanantai 23.5.2016 klo 14:46

(muutosvarauksin)

Valtion- ja hallitusten päämiesten pyöreän pöydän keskustelu: Poliittinen johtajuus konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

Arvoisat puheenjohtajat, herra pääsihteeri, hyvät naiset ja herrat,

Arvoisa pääsihteeri, kiitämme teitä tämän huippukokouksen koolle kutsumisesta. Arvostamme suuresti sitä, että Turkin hallitus on ottanut kokouksen isännöinnin vastuulleen. Pidämme pääsihteerin raporttia ("One humanity: shared responsibility") tärkeänä ja annamme vahvan tukemme siinä esiin nostetuille viidelle keskeiselle kokonaisuudelle, joiden edistäminen on vastuullamme. 

Haluan ilmaista Suomen vahvan tuen myös tämän pyöreän pöydän keskustelun ytimen muodostaville sitoumuksille. Ne peräänkuuluttavat poliittista johtajuutta konfliktien ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi. Keskustelumme aihe on toden totta ajankohtainen ja koskettaa meitä kaikkia. 

Arvoisat kollegat, meidän täytyy lisätä ponnistuksiamme konfliktien ennalta ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Meidän täytyy jalkauttaa sanat teoiksi. Haluaisin nostaa esiin erityisesti kolme teemaa:

Ensiksi, meidän täytyy päästä käsiksi konfliktien varsinaisiin syihin. Tähän liittyen Suomi on sitoutunut jatkamaan tukeaan vähiten kehittyneille maille sekä hauraille valtioille. Tämä on yksi kehityspolitiikkamme prioriteeteista.

Toiseksi, konfliktit täytyy ratkaista neuvotteluteitse eikä aseita ja sotilaallisia voimakeinoja käyttäen. Suomi puheenjohtaa yhdessä Turkin kanssa rauhanvälityksen ystäväryhmää YK:ssa. Suomi on tässä vahvasti mukana, koska uskomme rauhanvälityksen olevan tehokas - mukaan lukien kustannustehokas - keino ratkaista kriisejä kestävällä tavalla. Rauhanvälitys tulee tuoda YK:n rauhantyön ytimeen, ja rauhanvälitystoimien näkyvyyttä tulee lisätä. Rauhanvälityksen ystäväryhmän työn kautta Suomi haluaa vahvistaa myös rauhanvälityksen sääntöpohjaa. Suomi tulee myös keräämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä sekä muita kokemuksia konfliktien ehkäisyyn liittyvästä käytännön työstä. 

Kolmanneksi, todellinen johtajuus konfliktien ehkäisemisessä ja lopettamisessa tarkoittaa myös sitä, että tuomme esiin niiden ihmisten ääniä, joita emme tällä hetkellä riittävästi kuule. Naiset ovat edelleen aliedustettuja useimmissa prosesseissa, jotka tähtäävät konfliktien lopettamiseen. Tämän täytyy muuttua. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Kyse on myös siitä, että meidän on täysimittaisesti hyödynnettävä ne korvaamattoman arvokkaat näkemykset, joita naiset kaikkialla maailmassa voivat tuoda konfliktien ratkaisuun. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ("Naiset, rauha ja turvallisuus") toimeenpano kuuluu Suomen hallituksen prioriteetteihin. Tänä vuonna tulemme jälleen päivittämään kansallisen 1325-toimintasuunnitelmamme. Tulemme myös lisäämään taloudellista tukeamme kumppanuuksille, jotka tähtäävät 1325-toimintasuunnitelmien laatimiseen muissa maissa sekä alueellisissa järjestöissä. 

Kansainvälinen yhteisö on pystynyt kehittämään monia mekanismeja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi. Meidän, poliittisten johtajien, täytyy osoittaa kunnioitusta ja antaa kiitoksemme kaikille humanitaarisille apujärjestöille ja niiden henkilökunnalle - naisille ja miehille, jotka työskentelevät vaikeissa oloissa eri puolilla maailmaa ja jotka epäitsekkäästi auttavat avun tarpeessa olevia. Meidän täytyy myös muistuttaa itseämme siitä, miten tärkeä humanitaarisia periaatteita, ihmisoikeuksia ja siviilien suojelua koskeva kansainvälisen oikeuden kehikko meille kaikille on. Emme saa hyväksyä sen toistuvia loukkauksia. 

Lopuksi haluaisin vielä kerran painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Siinä prosessissa olemme kaikki välillä antavalla, välillä saavalla puolella - mutta viime kädessä me kaikki hyödymme siitä. Hyödyntäkäämme tätä huippukokousta siihen, että vahvistamme sitoumuksemme yhteistyöhön. Olemme sen velkaa konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille. Olemme sen velkaa myös niille, jotka auttavat heitä.  

Kiitos.

Vastaus välikysymykseen Suomen suunnasta eduskunnalle 18.5.2016

Keskiviikko 18.5.2016 klo 14:25

Pääministeri Juha Sipilä

 

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymys käsittelee Suomen suuntaa. Vastaan mielelläni tähän kysymykseen. Suomella on nyt suunta.

Vuosi sitten tunnustimme tosiasiat ja ryhdyimme töihin. Etenemme määrätietoisesti hallitusohjelman mukaisesti. Suomi oli liian pitkään uudistamatta, nyt uudistuksia tehdään rytinällä.

Teemme samanaikaisesti yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen edistämistä ja vauhditamme biotalouden läpimurtoa.

 

Arvoisa puhemies!

Viime kauden onnettoman työllisyyskehityksen vuoksi tämä hallitus joutuu tekemään leikkauksia ja hakemaan kasvun eväitä uusilla keinoilla. Vanhojen vaikutukset on nähty.

Olemme velkaantuneet vuosia tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt tälle tulee piste. Hallitus lähti taklaamaan noin 10 miljardin kestävyysvajetta. Siitä 4 miljardia tehdään isoilla, rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia säästöillä ja 2 miljardia paremmalla kasvulla ja työllisyydellä. Hallituksen talousohjelman mukaan velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.

 

Arvoisa puhemies!

Välikysymyksen ensimmäinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Pidämme kiinni päätavoitteista: terveyserojen kaventamisesta, kustannusten hallinnasta ja katkeamattomista hoitoketjuista. Lääkärille on päästävä nykyistä nopeammin koko maassa.

Sote etenee määrätietoisesti kuin juna. Hallitusneuvotteluissa teimme päälinjaukset. Marraskuussa päätettiin, että järjestäjiksi tulee 18 maakuntaa. Huhtikuussa linjasimme rahoitusratkaisun, monituottajamallin ja kiinteistöjä koskevan linjauksen. Valinnanvapauden suomalainen malli linjataan kesäkuun aikana. Reformiministeriryhmän linjausten perusteella kesäkuussa valmistuvat julkisesti keskusteltavaksi ja lausuntokierrokselle järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslaki ja voimaanpanolaki. Valinnanvapaus ja rahoituslait lähtevät lausunnoille marraskuussa. Kaikki tähän kokonaisuuteen kuuluvat lait tulevat eduskuntaan talven ja ensi kevään aikana. Ne ovat valmiina kesäkuussa 2017. Näin maakunnille jää puolitoista vuotta aikaa toimeenpanna historiallisen suuri uudistus. On myönteistä, että useissa maakunnissa valmistaudutaan muutoksen käytännön toimeenpanoon jo etuajassa.

Uudistuksen keskiössä on ihminen. Sote-linjausten lähtökohtana on perustason palvelujen saatavuus ja katkeamattoman hoitoketjun eli integraation toteuttaminen. Tulevaisuudessa tieto liikkuu yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Ihmisten pompottelu paikasta toiseen päättyy.

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että maakuntien palvelutuotanto on yhtiöitettävä silloin, kun kyse on markkinoilla olevista palveluista. Markkinoilla toimivan tuotannon yhtiöittämisvelvollisuudesta säädettiin edellisellä vaalikaudella kuntalaissa.

Yhtiöittämisvelvollisuus ei siten ole mitenkään uusi asia. Sote-palveluista markkinoilla tulevat olemaan esimerkiksi laajan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut. Laaja valinnanvapaus tulee pääsäännöksi erityisesti perustason palveluissa. Niissä julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto tulevat saman vahvan järjestäjän ohjaukseen mahdollisimman vertailukelpoiseksi yhtenäisten periaatteiden mukaan.

Muun kuin markkinoilla toimivan palvelutuotannon osalta hallitus lähtee siitä, että maakunta voi hyödyntää yhtiömuotoa tai muodostaa esimerkiksi erillisen maakunnan julkisoikeudellisen laitoksen. Julkisoikeudellinen laitos voi tuottaa vaativimmat palvelut mukaan lukien myös virkavastuulla hoidettavat palvelut ja tehtävät. Monet viranomaistehtävät ovat sellaisia, joita ei voida antaa osakeyhtiöiden hoidettavaksi.

Osa maakunnan tuottamista palveluista on sellaisia, joita varten voidaan muodostaa maakunnan omistamia yhtiöitä. Aivan kuten nykyisinkin on tehty. Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat yhtiöittäneet osia omasta palvelutuotannostaan. Käsitys, jonka mukaan maakuntien on siirrettävä oma palvelutuotanto kokonaisuudessaan osakeyhtiömuotoiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi, on virheellinen.

 

Arvoisa puhemies!

Toinen kysymys koskee valtion liikenneverkkoyhtiötä. Suomea uudistaessa on etsittävä uusia ratkaisuja muun muassa teiden ja siltojen rahoittamiseksi. Korjausvelkaa on vuosien varrella kertynyt yli 2 miljardia. Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisia panostuksia korjausvelan kuromiseksi: 600 miljoonan korjausvelkapaketti alkaa tulevana kesänä näkyä tietyömaina koko maassa. Lisäksi sovimme kehysriihessä lukuisista työllisyyttä, asuntorakentamista ja kaupunkiseutujen kehitystä edistävistä liikennehankkeista, kuten Mikkeli–Juva- ja Oulu–Kemi- valtateiden kunnostamisesta, Raide-Jokerista, Tampereen ratikasta ja Turun nopean junan suunnittelusta.

Tämä välikysymys kertoo ennen muuta opposition kyvyttömyydestä uudistaa Suomea. Hallitus ei esimerkiksi saisi edes selvittää valtionyhtiön perustamista, joka vastaa liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Haemme nyt avoimesti uusia tapoja rahoituksen löytämiseksi ja vireyttä niille investoinneille, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että voimme pitää koko maan asuttuna ja tukea sitä kautta biohankkeita, joita meillä on ympäri maata.  Nyt olemme sitoutuneet selvitykseen, mitään päätöksiä ei ole tehty.

Mitä tulee liikennekaareen, niin taksiliikenteen vapauttaminen on vain yksi osa valmistelussa olevaa liikennekaarihanketta. Asia on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus muodostaa kantansa kokonaisuuteen. Olemme sitoutuneet turvaamaan joukkoliikenteen ja taksin kulun koko maassa myös tulevaisuudessa. Tästä myös digitalisaatiota ja avointa dataa hyödyntävässä liikennekaaressa on kyse. Sitä Suomi tarvitsee, jotta koko maa pysyy asuttuna.

 

Arvoisa puhemies!

Kolmas kysymys koskee valtion omistajapolitiikkaa. Eilen kävimme keskustelun omistajapolitiikan linjauksista. Kyse on merkittävästä muutoksesta, jossa valtion tasetta laitetaan uudella tavalla töihin. Rakenteita muutetaan palvelemaan myös aktiivista kehittämistä ja uuden synnyttämistä. Linjaukset sisältävät myös vahvan yhteiskuntavastuun ja kohtuuden viestin.

Periaatepäätös ei sisällä mitään välikysymyksessä mainittujen yhtiöiden, VR:n ja Postin, yhtiökohtaisia päätöksiä. Hallitus ei kuitenkaan missään oloissa sulje pois keinovalikoimastaan sitä vaihtoehtoa, että olemassa olevien yhtiöiden sisältä syntyisi uutta ja erikseen kehitettävää. Näin ovat syntyneet muun muassa Neste Oyj, Outotec ja Tikkurila. Hienoja yhtiöitä kaikki!

 

Arvoisa puhemies!

Hallituksella ei voi olla tärkeämpää tekemistä kuin luoda edellytykset työttömän ihmisen työllistymiseksi. Tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin eli noin 110 000 uuden työpaikan luominen.  Yhteiskuntasopimuksen on arvioitu tuovan tästä tavoitteesta 35 000–45 000 uutta työpaikkaa. Olemme linjanneet lukuisista uusista työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävistä toimista. Esimerkiksi itsensä työllistävien asemaa parannetaan, työttömyysturvaa on jatkossa mahdollista käyttää starttirahana ja palkkatukena sekä innovaatioseteli ja -pankki otetaan käyttöön.  Lisää toimia tulee budjettiriihessä. Syksyllä tuomme eduskuntaan myös yrittäjyysveropaketin.

Tarvitsemme toimia, joilla madalletaan työnantajien kynnystä palkata työntekijöitä sekä toimia, jotka parantavat työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Sitran aloitteesta on syntynyt ehdotus uuden työnäytepalvelun kokeilemisesta. Neljäs kysymys koski tätä. Työnäyte olisi työttömille työnhakijoille tarkoitettu vapaaehtoinen ja lyhytkestoinen mahdollisuus osoittaa mahdolliselle työnantajalle, millaista osaamista hänellä on.

Olemme kuulleet asiasta työmarkkinajärjestöjä. Niiden kommentit huomioidaan valmistelussa.  Selvityksen valmistuttua katsotaan, onko työnäytteelle luotavissa sellaiset pelisäännöt, että sitä olisi mahdollista kokeilla. Jos ei, sitä ei kokeilla. Ministeri Lindström lähtee tunnin päästä keskustelemaan tästä asiasta ja muista tärkeistä työelämäkysymyksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tehdään tästä yhdessä hyvä!

 

Arvoisa puhemies!

Viidennessä kysymyksessä mainittu Itä-Suomen yliopiston päätös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen siirtämisestä Joensuun kampukselle on Savonlinnan kannalta ikävä. Vierailin 14.3. Joensuussa. Vetosin yliopiston johtoon hajautetun kampusmallin säilyttämisen puolesta. Opetusministeri on käynyt keskusteluja Itä-Suomen yliopiston johdon ja Savonlinnan kaupungin kanssa. Minä tapasin johtoa viimeksi toissa päivänä. Olen vedonnut useaan otteeseen jatkon puolesta ja ideoinut eri toimijoiden kanssa lukemattomia ratkaisuja OKL:n säilyttämiseksi. Päätöksentekijä tässä kysymyksessä on lain mukaisesti Itä-Suomen yliopisto, ei Suomen hallitus.  

Olemme esittäneet jo viime kuussa kahden miljoonan euron strategiarahoitusta opettajankoulutuksen jatkumiseksi Savonlinnassa, kuten neljä vuotta sitten. Lisäksi hallitus tarjoutui keskustelemaan ratkaisuista liittyen yliopistokiinteistöihin. Yliopiston hallitus ei tarttunut ehdotukseemme.  Itä-Suomen yliopisto perustelee päätöstään sillä, että viime kaudella yliopistolle annetun rahoituksen ehtona oli tiettyjen tuloksellisuusmittareiden täyttyminen. Yliopisto on itse arvioinut, että nykyrakenteella toivottuihin tuloksiin ei päästä. Rehtorin mukaan opettajankoulutus Savonlinnassa ei ole tarpeeksi vetovoimainen, hakijoista 18 prosenttia asettaa sen ensisijaiseksi toiveeksi, keskeyttäneiden määrä on liian suuri ja jatko-opiskelijoita on liian vähän.

Keskusteluissa kävi selväksi, että Suomen hallituksella ei ole keinoja muuttaa yliopiston päätöstä. Tätä kysyin monta kertaa. Tein myös oman tahtotilani yksiselitteisen selväksi.

Pellervon Taloustutkimuksen selvityksen alustavien johtopäätösten mukaan OKL:n lakkauttamisella on negatiiviset vaikutukset Savonlinnan alueen talouteen. Ei silti niin suuret kuin julkisuudessa on esitetty. Vaikka alueella ei näinä päivinä siltä tunnu, vaikeastakin muutoksesta pitäisi löytää mahdollisuus. Hallitus työskentelee sen puolesta, että Savonlinnaan syntyy korvaavaa toimintaa, joka tukee alueen kehitystä. Meillä on nyt vuoden 2017 loppuun saakka aikaa hakea yhdessä ratkaisuja alueen toimijoiden kanssa.

 

Arvoisa puhemies

Kuudes kysymys on helppo. Hallitus toteuttaa yksimielisesti ja määrätietoisesti ohjelmaansa, Ratkaisujen Suomea. Uudistamisessa on osattava luopua vanhoista toimintatavoista. Nyt ei ole syytä katsoa peruutuspeiliin, vaan ennakkoluulomattomasti tulevaisuuteen.

Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta 17.5.2016

Tiistai 17.5.2016 klo 14:16

Pääministeri Juha Sipilä

(muutosvarauksin)

 

Arvoisa rouva puhemies!

Hallitusohjelman vision saavuttaminen velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Vision toteuttaminen edellyttää, että tehostamme valtion omistajaohjauksen keinoin pääomien käyttämistä paitsi nykyisen omistuksen aktivoimiseksi, myös uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttämiseksi.

Tätä hallitus on nyt tekemässä.

 

Arvoisa puhemies!

Puhun aluksi valtion omistuksen nykytilasta ja sitten sen jälkeen, mitä hallitus aikoo muuttaa ja miksi.

Suomessa valtion omistamien yhtiöiden arvo on poikkeuksellisen suuri. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kärjessä. OECD:n vuoden 2014 tietojen mukaan vuonna 2012 Suomen valtio oli omistajana mukana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näiden lukujen valossa hukkaamme resursseja, mikäli emme pysty lisäämään nykyistä enempää taloudellista toimeliaisuutta valtion omistajuuden avulla.

Valtio-omistajuuden historia on kunniakas. Sotakorvausten maksamiset loivat pohjaa teollistumiselle. Presidentti Kekkoselle valtion omistukset tarjosivat kansakunnalle mahdollisuuden vaurastua ja luoda uutta. Viime vuosikymmenet valtio-omistajuus on sittemmin hakenut suuntaa.

Valtion omistus on pikemminkin koettu haitaksi, jopa jäykistäväksi tekijäksi. Omistajuudelle ei ole ollut visiota eikä valtion yhtiöomistuksella ole ollut omistajan määrittämää kehityspolkua. Omistuksen laajentaminen on käytännössä tapahtunut pakon sanelemana ja valtio-omistajuuden myynnit sekä tuotot on käytetty budjetin paikkaamiseksi.

Tähän tarvitaan muutos. Valtion tase on saatava tuottavampaan ja tehokkaampaan käyttöön. Valtion taseen saaminen töihin ei tarkoita minulle budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi. Se tarkoittaa nykyisen omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä. Tällaisia mahdollisuuksia valtio-omistajalla on esimerkiksi alustatalouden kehittämisessä.

 

Arvoisa puhemies!

Valtion omistamisesta on tehtävä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen väline.

Omistamisella on väliä. Tämän vaikea taloudellisen jakson aikana on viimeistään korostunut kasvollisen suomalaisen omistajuuden merkitys. Suomesta ei saa tulla pelkkä tytäryhtiötalous. Tarvitsemme edelleen toimia, jotka vahvistavat yritysten omien pääomien syntymistä. Tavoitteena pitää olla se, että yhä useampi suomalainen tulisi tavalla tai toisella esimerkiksi työnantajayrityksiin omistajiksi ja vahvistaisi kansankapitalismia.

Valtion omistajapolitiikan muutos edellyttää muutoksia omistajaohjauksen toimintatapoihin ja rakenteisiin. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää kahdeksan kohdan muutosohjelmaa:

  1. Pääomia irrotetaan uuden synnyttämiseksi
  2. Perustetaan kehitysyhtiö uudistamisen työkaluksi
  3. Omistajaohjauksen tueksi valitaan parlamentaarinen neuvottelukunta
  4. Strategisen intressin turvaamiseksi perustetaan uusi omistusraja (33,4 %)
  5. Yhtiökohtaisiin omistusrajoihin ehdotetaan muutoksia
  6. Yhteiskuntavastuu valtionyhtiöiden perusarvoksi
  7. Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen
  8. Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvauksia pienennetään

Ensinnäkin valtio-omistajan pitää tarjota omistamilleen yhtiöille luonnollisia kehityspolkuja kasvun aikaansaamiseksi. Tämä vaatii usein omistajarakenteen muutoksia. Silloin, kun kokonaistaloudellisesti ei enää ole tarpeellista valtion omistaa yhtiötä nykyisessä laajuudessaan, pääomia voidaan irrottaa uuden synnyttämiseksi. Uusiutuminen vaatii rohkeutta ja aina myös jostain luopumista.

Lähtökohtana uuden synnyttämiselle on valtion toimiminen uuden yritystoiminnan ja sen ympärille säteilevän taloudellisen toiminnan mahdollistajana. Valtion lähteminen mukaan uuteen yritystoimintaan on tietenkin poikkeustapaus. Se vaatii syvällistä harkintaa ja korkeaa päätöksentekokynnystä.

Toiseksi hallitus on päättänyt perustaa Kehitysyhtiön uudistamisen työkaluksi. Kehitysyhtiön tehtävänä on tarjota valtion omistamille yhtiöille luonnollinen kehityspolku yhtiöiden uusiutumiseksi ja omistusrakenteen kehittämiseksi. Kehitysyhtiö on Solidiumin tapaan budjettitalouden ulkopuolella oleva toimija. Se mahdollistaa irrotettujen pääomien käyttämisen

-       uuden yritystoiminnan synnyttämiseen

-       kehitysyhtiön salkussa olevien yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja

-       yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen.

Kehitysyhtiön toiminta ei ole päällekkäistä elinkeinopoliittisten toimijoiden kuten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekes Pääomasijoitus Oy:n kanssa.

Kehitysyhtiöön siirtyy ensimmäisessä vaiheessa seuraavien yhtiöiden osakkeita:

Neste Oyj (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Posti Group Oyj (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Vapo Oy (33,4 prosentin ylittävä osuus osakkeista)

Altia Oyj

Ekokem Oy

Nordic Morning Oyj

Raskone Oy

Arctia Oy (50,1 prosentin ylittävältä osuudelta)

Kemijoki Oy

Yhtiöomaisuus siirretään Kehitysyhtiöön apporttina. Hallinnollisesti Kehitysyhtiön toiminta pidetään lähempänä poliittista päätöksentekoa kuin Solidiumin. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukempaa päätöksentekokontrollia esimerkiksi ostettaessa, myytäessä tai uutta perustettaessa. Valtioneuvosto päättää Kehitysyhtiön laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista. Omistajaohjausministeri vastaa Kehitysyhtiön omistajaohjauksesta ja hallituksen nimittämisestä. Tärkeimmät päätökset käsitellään valmistelevasti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Kolmanneksi valtion omistajapolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista. Nyt esitettävä muutos valtion omistamiseen on suuri. Hallitus esittää valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettavaa parlamentaarista neuvottelukuntaa. Sen avulla muutos pystytään viemään läpi hallitusti ja koko eduskunta on mukana muutoksessa. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä neuvoa-antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Neuvottelukunnan vastuulla ei ole yhtiökohtaiset asiat. Nimeämispyyntö neuvottelukuntaan lähetetään eduskuntaryhmille toukokuun aikana.

Neljänneksi hallitus esittää uutta omistusrajaa (33,4 %) strategisen intressin toteuttamiseksi. Kolmanneksen määrällä osakkeita on käytännössä veto-oikeus yhtiön tärkeimpiin päätöksiin. Valtio on tähän asti omistajana toteuttanut strategista intressiään joko täydellä omistuksella (100 %) tai enemmistöomistukselle (50,1 %).

Viidenneksi hallitus esittää eduskunnalle toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä seuraavaa seitsemää omistusrajan muutosta:

Ensinnäkin Gasumin ja Fingridin omistusraja nostetaan 0%:sta 50,1%:iin. Tällä linjataan selkeästi valtion kaasu- ja sähköverkkojen olevan valtion strategista omistusta myös pitkällä tähtäimellä.

Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n strateginen intressi toteutetaan jatkossa uudella 33,4%:n prosentin omistusrajalla.

Postille halutaan antaa mahdollisuus hyödyntää entistä paremmin ydinosaamista logistiikassa ja ihmisten kotioville tuotavissa palveluissa nyt myös omistusrakennetta kehittämällä. Postissa pidetään kuitenkin valtion enemmistöomistuksesta kiinni.

Arctia Oy:ssä haluamme varmistaa, että tulevien suurten investointien rahoittamisessa voidaan tarvittaessa myös omistusrakennetta muuttaa.

Kemijoki Oy:ssä määriteltyä strategista intressiä ei ole ollut tähänkään asti ja omistusrajaa ollaan pudottamassa nollaan. Kemijoen osalta mahdollinen myyntipäätös edellyttää osakassopimuksen solmimista nykyisten omistajien kesken. Mitään muutoksia valtion omistukseen ei ennen sitä tehdä.

Omistusrajoista ja niiden muutoksista päättää aina eduskunta. Eduskunnan hyväksymä omistusrajan muutos ei ole myyntipäätös, vaan valtioneuvosto päättää erikseen kunkin yhtiön osalta omistuksen mahdollisesta myynnistä.

Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä tarkasteltiin myös kunkin yhtiön omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriötä. Tavoitteena on tehostaa omistajaohjausta ja erottaa mahdollisimman pitkälle regulaatio ja omistajaohjaus. Ohjausvastuu siirretään valtioneuvoston kansliaan jo aiemmin päätetyn Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistävän peliyhtiön lisäksi seuraavissa yhtiöissä:

-       Lentokenttien toiminnasta ja lennonjohtopalveluista vastaava Finavia Oyj

-       Luotsaustoiminnasta vastaava Finnpilot Pilotage Oy

-       Lentäjien koulutuksesta vastaava Suomen Ilmailuopisto Oy

-       Lisäksi raideliikenteen ohjaamisesta vastaava Finrail Oy siirretään valtioneuvoston kansliasta liikenne- ja viestintäministeriöön.

 

Arvoisa puhemies!

Kuudenneksi yhteiskuntavastuusta on tehtävä valtionyhtiöiden perusarvo. Arvot muodostavat maaperän, mihin kaikki päätöksenteko perustuu. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa. Yhteiskuntavastuun kantaminen lähtee periaatteesta, että yritys osana yhteiskuntaa pärjää sitä paremmin, mitä paremmin ympäröivä yhteiskunta voi.

Globaalissa taloudessa on tärkeää, että valtion omistamat yhtiöt rakentavat kilpailukykyään pitkäjänteisesti. Yhtenä osana pitkäjänteisen kilpailukyvyn kasvattamista on myös yhteiskuntavastuun kantaminen. Hyvänä yrityskansalaisena yritys osaltaan edesauttaa yhteiskunnan pitkäjänteistä kehittymistä ja uudistumista. Yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä muun muassa seuraavin tavoin:

-       Verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy

-       Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää

-       Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin panostetaan.

Valtionyhtiöt ovat näissä asioissa jo pitkällä, mutta haluamme kehittyä vieläkin paremmiksi.

Muutosohjelman kohdat seitsemän ja kahdeksan ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Me voimme muuttaa asioita, kun tahtoa riittää.

Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä myös johdon palkkauksessa ja välitettävä kohtuuden viestiä yhteiskuntaan.

Pörssiyhtiöiden johtoa ja henkilöstöä kannustetaan omistamiseen. Valtio pörssiyhtiöiden omistajana haluaa vahvistaa kansankapitalismia kannustamalla henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiön osakkeita.

Yhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Tämä koskee tietenkin uusia sopimuksia, mutta toivomme ohjeen muuttamisen toimivan vahvana viestinä muuhun yhteiskuntaan.

 

Arvoisa puhemies!

Tämä hallitus on vahvasti sitoutunut Suomen uudistamiseen. Nyt nuo pitkään tekemättä olleet uudistukset myös toimeenpannaan. Valtion talouden liikkumavara on olematon. Sen vuoksi myöskin tase eli omaisuus on laitettava töihin. Tämä omalta osaltaan auttaa hallitusta saavuttamaan työllisyystavoitteensa eli 110 000 uuden työpaikan syntymisen.

Lisää kirjoituksia