Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 16.1.2017 8:18Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017Lue lisää »
  • 13.1.2017 9:38Speech by Prime Minister Sipilä at the Opening Ceremony of Finland 100 ExhibitionLue lisää »
  • 12.1.2017 19:18EU-asiat keskiössä VarsovassaLue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Puhe Ylivieska 150 vuotta - Suomi100 -juhlaseminaarissa 14.1.2017

Maanantai 16.1.2017 klo 8:18

(muutosvarauksin)

Arvoisat ylivieskalaiset, hyvä juhlayleisö,

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Voimme ylpeänä todeta, että Suomen tarina on menestystarina. Itsenäisyytemme vaiheisiin on mahtunut myös murroskausia, sotia ja lamavuosia. Niistä olemme selvinneet. Kansakuntamme tarina rakentuu keskeisille periaatteille, jotka Suomessa ja suomalaisuudessa ovat tunnistettavissa edelleen. Näitä ovat muun muassa tasa-arvo, koulutus, yhteisöllisyys ja mahdollisuuksien luominen kaikille. Meille leimallisia piirteitä ovat myös välittäminen, työnteko, uudistuminen, historian saatossa testattu selviytymiskyky sekä sisu.

Juhlavuotta vietämme koko Suomessa koko vuoden. Katsomme kolmeen suuntaan: historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Mikä on itsenäisen Suomen tarina? Millainen satavuotias Suomi tänään on? Ja tärkeimpänä: Mitä meidän päättäjien on nyt tehtävä, jotta rakennamme Suomesta entistä paremman maan?  

Juhlavuoden teema on Yhdessä. Tämä teema on omiaan vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä hyvää. Juhlavuoden vietto alkoi vuodenvaihteessa. Se huipentuu itsenäisyyspäivänä. Olen toiminut Suomi100-valtuuskunnan puheenjohtajana. Siinä tehtävässä olen nähnyt sen aidon aktiivisuuden ja luovuuden, jotka juhlavuoden valmistelut ovat synnyttäneet ihmisissä eri puolilla maatamme. Juhlavuoden hankkeiden määrä ja kirjo kertovat moni-ilmeisyydestämme, osaamisestamme ja erityisesti rohkeudestamme.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut erittäin aktiivinen maakunta juhlavuoden ohjelman valmisteluissa. Siitä kiitos jo tässä vaiheessa kaikille mukana olleille pohjoispohjalaisille. Myös Ylivieskassa juhlitaan läpi vuoden satavuotiasta isänmaata. Tämä tilaisuus on yksi monesta.

Hyvät kuulijat!

Suomella on edellytykset jatkaa menestystarinaa, kun huolehdimme kestävästi asioistamme ja pidämme kaikki suomalaiset mukana. Viime aikoina julkistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on todettu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi elää ja asua. Toki meillä on edelleen haasteita. Kaikilla ei mene hyvin. Moni suomalainen on vailla työtä. Etenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät ansaitsevat tulevaisuudenuskoa.

Avainasemassa eriarvoisuuden torjumisessa ovat uudet työpaikat ja talouden saaminen pysyvään kasvuun. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen myös tuleville sukupolville. Talous on alkanut kääntyä nyt hiljalleen nousuun ja työttömyys laskuun. Tätä myönteistä kehitystä ja tekemisen meininkiä on vahvistettava kaikin keinoin.

Arvoisat ylivieskalaiset!

Ylivieskan tarina on osa itsenäisen Suomen kehitystä ja menestystä. Kunnallisen itsehallinnon täyttäessä 150 vuotta, voimme todeta, että Ylivieska on hieno tarina kuntien joukossa. Itsehallinnon aloittaessa Ylivieskassa ja koko Suomessa elettiin vaikeissa oloissa. Maataloutta oli kohdannut täydellinen kato. Ihmiset nälkiintyivät. Ylivieskassa oli tuolloin, 150 vuotta sitten, noin neljätuhatta asukasta. Siitä nälkäkuolema ja siitä seuranneet kulkutaudit verottivat runsaalla kolmella sadalla hengellä. 

Ylivieskan kehitys on sittemmin ollut myötäsukaista. Kehitystä vauhdittivat esimerkiksi kauppalaoikeuksien saaminen vuonna 1965 ja kaupungiksi tulo vuonna 1971. Keskeinen lähtökohta kaupungin kehitykselle oli ollut rautatien rakennus paikkakunnalle. Junaliikenteen alkaminen Pohjanmaan radalla 1880-luvulla toi Ylivieskaan monella tapaa ihmisiä, palveluita ja työtä. 1920-luvun puolivälissä rakennettu Iisalmen rata paransi puolestaan kulkuyhteyksiä Savon suuntaan. Itse asiassa ensimmäinen kokemukseni rautateiltä on, kun kuljin lapsena Sievin asemalta Ylivieskaan.

Ylivieskan kannalta oli merkittävää, että valtiopäivien rautatievaliokunnassa istui kansankirjailija, lukkari Pietari Päivärinta, joka arvostettuna ja tunnettuna kirjailijana sekä voimakkaana puhujana vaikutti siihen, että radan suunnaksi valittiin sisämaan vaihtoehto eli Kokkolasta Ylivieskan kautta Ouluun menevä linjaus.

Päivärinta oli vahva kotiseutuvaikuttaja myös seurakunta- ja kunnallispolitiikassa. Hän edusti kirkkokansaa kolmessa kirkolliskokouksessa ja toimi 1800-luvun loppupuolella toistakymmentä vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Maaseudun vähäosaista kansaa ja sen tuntemuksia kirjoissaan ja lehtiartikkeleissaan realistisesti kuvannut Päivärinta puhui voimakkaasti kansansivistyksen, valistuksen ja maatalouden kehittämisen puolesta. Päivärinnan vaikutus Ylivieskan hengenelämään oli merkittävä ja siitä sai varmasti vaikutteita myös lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Ylivieskassa asunut presidentti Kyösti Kallio.

Ylivieskan väkiluku on kasvanut pääsääntöisesti koko 150-vuotisen historian ajan. 2000-luvun puolella kaupungin kasvu on ollut suhteellisesti Suomen nopeimpia. Kasvua ovat tukeneet muuttovoitto ja korkea syntyvyys. Ylivieskan kasvu on jatkossakin nopeaa, jos tilastokeskuksen väestöennuste vuosille 2015–2030 toteutuu. Asukkaanne on varsin nuorta: paljon lapsia ja nuoria lapsiperheitä. Euroopan nuorin väestö asuu täällä Ylivieskan ja Oulun seuduilla.

Ylivieska on sijoittunut liikenteen solmukohdaksi. Hyvien rautatie- ja maantieyhteyksien ohella Ylivieska tunnetaan Suomessa laajalti markkina-alueensa kasvavana kaupallisena keskuksena. Myönteisen kaupunkikehityksen taustalla on varmasti ollut kunnallispolitiikka, jossa on toimittu määrätietoisesti ja viisaasti kaupungin vahvuuksia ja etuja hyödyntäen. Ylivieska on yrittäjien ja kauppiaiden kunta, kasvava alueensa keskuksena. Ylivieskan talousalue on noussut Suomen 26. merkittävimmäksi talousalueeksi.

Ylivieska on ihmisen kokoinen kaupunki vahvoine kylineen. Kyläkoulut ovat täällä edelleen voimissaan. Teillä on peräti neljä vahvaa kyläkoulua, jotka on päätetty pitää toiminnassa ja laajentaa. Rautatien myötä asukkaita on tullut ajan saatossa paljon eri puolilta Suomea, mikä on virkistänyt ajatusmaailmaa ja tuonut eri vaikutteita. Täällä arvostetaan kulttuuria, liikuntaa sekä koulutusta. Teillä on upea kulttuurikeskus, uusi jäähalli sekä uusi teatteritalo. Kouluttautuakin voi Ylivieskassa. Ylivieska on kokoaan suurempi niin kuin kaupungin slogankin kertoo, kaupunkinne on suuren kaupungin oloinen. Kaupunkinne on vireä, kehittyvä ja rohkeasti tulevaisuuteen katsova.

Viime pääsiäisen aikaan järkytyin, kun katsoin uutisia televisiosta. Teidän vanha ja kaunis puukirkkonne oli tulessa. Tiedän, että te ylivieskalaiset olette kokeneet kirkon menettämisen erittäin raskaaksi asiaksi. Tämä asia on myös yhdistänyt teitä. Kirkossa koettiin vuosisatojen aikana elämän surut ja ilot ja jaettiin ne yhdessä suvun ja ystävien kanssa.  Olin itsekin käynyt kirkossanne useampaan kertaan, koska sukuani on tältä seudulta kotoisin.

Olkaa rohkeita miettiessänne kirkolle uutta vaihtoehtoa. Voisitteko jopa miettiä, että tekisitte samoille perustuksille uuden ja samasta materiaalista. Rakennettiinhan Pudasjärvellekin komea puukoulu.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen Ylivieskaa sen 150-vuotisesta hallinnollisesta itsenäisyydestä. Toivotan teille ylivieskalaisille hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta!

"Nykyinen sukupolvi rakentaa edeltäjiensä työlle.". Näin totesi täällä syntynyt presidentti Kyösti Kallio. Jatketaan yhdessä tätä työtä isänmaan rakentamiseksi. Kiitos.

Speech by Prime Minister Sipilä at the Opening Ceremony of Finland 100 Exhibition

Perjantai 13.1.2017 klo 9:38


(check against delivery)

Szanowna Pani Premier, Excellencies, Ladies and Gentlemen, Dear Friends of Finland,

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

This year, we are celebrating 100 years of Finland’s independence. Our celebrations started on New Year's night in Helsinki, and we will continue with countless more events throughout Finland this year.

We will mark the centenary in many ways outside the borders of our country, too. Today, it gives me particular pleasure to launch the celebrations here in Warsaw, at the first ‘Finland 100’ event that is taking place abroad. The magnificent POLIN Museum, designed by Professor Mahlamäki, offers the perfect venue for this.

I had the opportunity to visit the Museum earlier today. The way that the history of Polish Jews comes alive here is truly special and the exhibition leaves a permanent impression on the visitor. It is humbling to visit this unique place, in the middle of the former ghetto area.

I feel privileged that we in Finland can experience a special connection to the Museum, and that Finnish creativity and architecture have contributed to its success.

A museum designed by a Finnish architect in the capital of Poland is one of the latest examples of the close ties between our two countries, and it also highlights the many opportunities we have for cooperation.

Also the presence of Prime Minister Szydlo at this event tonight reflects this link between our countries.

The history of our friendship across the Baltic Sea extends well beyond the last 100 years. But, in 1917 and 1918, Finland and Poland shared the same destiny as both gained their independence. Next year, Poland will be celebrating its centenary.

One of the eight themes of the Echoes exhibition is ‘Light and Dark’. During the years of our independence, we have seen light, as well as dark, in both of our countries. The Museum of the History of Polish Jews is a reminder of this.

Now Finland and Poland work together, as members of the European Union, and it is our constant responsibility to make sure that light will always prevail over dark in Europe and in the world.

Ladies and gentlemen, the theme of the Finland 100 celebrations is ‘Together’. This reflects the Finnish experience: From the very start of our independence, we have valued the equal participation of all citizens, women and men, in building the Finnish society. The war years brought the young nation together in a unique way. The following decades saw Finland become a success story.

The Echoes exhibition is also a demonstration of this theme. Finnish design and architecture have a universal appeal, but they are also clearly Finnish. They reflect our society, the natural surroundings and the challenges that we Finns experience, but they also look towards the future.

Through this exhibition we hope to tell our story to our Polish friends as well. What makes the exhibition especially interesting is that it shows how design is a part of our everyday lives in Finland. It is a shared experience – in fact, I’m sure that every Finnish person in the audience will recognise some objects in the exhibition from their own home. I certainly did.

I would like to congratulate the organising team, and also pay tribute to the way this exhibition has been created together with several partner companies.

I would also like to express our deep gratitude to the POLIN Museum for holding this exhibition, which is so different from your usual programmes. Without your help and cooperation this Finland 100 event would not have been possible.

Madam Prime Minister, Dear Friends,

Thank you for being with us tonight. I wish you an enjoyable evening and a memorable Finland 100 experience.

EU-asiat keskiössä Varsovassa

Torstai 12.1.2017 klo 19:18

Olen tänään Varsovassa ensimmäisellä Suomi100 -ulkomaanvierailulla. Tapasin Puolan pääministerin Beata Szydłon, ja kävimme viralliset keskustelut. Keskustelujen pääpaino oli ajankohtaisissa EU-asioissa. Kuten kaikkien EU-maiden kanssa, keskusteluissa löytyi joitakin eroja lähtökohdissamme, mutta runsaasti kuitenkin myös aiheita, joissa näkemyksemme ovat hyvin samankaltaiset. Meillä oli hyvä ja avoin keskustelu esimerkiksi EU:n tulevaisuudesta, muuttoliikkeestä ja brexitistä.

Käsittelimme myös Itämeren alueen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomea ja Puolaa yhdistää muun muassa se, että olemme molemmat pitäneet tärkeänä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen kehittämistä. Asiaa tullaan edistämään jatkossakin. Hybridiuhkiin liittyvä työ on meille molemmille tärkeää. Olen tyytyväinen, että saimme kuulla, että myös Puola tulee olemaan aktiivinen Suomeen perustettavaan hybridiuhkien osaamiskeskuksen osalta.

Suomalainen osaaminen tunnetaan Puolassa. Painotin Puolan pääministerille osaamistamme mm. biotalouden, terveysteknologian sekä älykkäiden liikenneratkaisujen alalla. Toivon, että jatkossa yrityksemme tulevat löytämään entistä enemmän yhteistyömahdollisuuksia Puolasta. Viime aikoina suomalaisyrityksillä on ollut muiltakin osin huomattavaa kiinnostusta Puolaa kohtaan. Yhteyksiä pidetään yllä useilla eri tasoilla. Myös suomalainen innovaatiopolitiikka herättää puolalaisissa runsaasti kiinnostusta.  Sivusimme tätä aihetta myös pääministerikollegani kanssa. Tähän liittyen halusin ottaa Puolan ohjelmaani myös yrityksille suunnatun roundtable-keskustelun. Tilaisuudessa keskeiset suomalaiset ja puolalaiset yritykset esittelivät liiketoimintaansa. Suomalaisista yrityksistä mukana olivat Fortum, Stora Enso, UPM, Valmet, Watrec ja Wärtsilä. Isännöimme tapahtumaa yhdessä Puolan varapääministerin kanssa. Tilaisuus oli hyvin antoisa ja toivon, että yhteistoiminta maidemme välillä saa tästä lisää pontta.

Suomelle Puola on tärkeä maa sekä kahdenvälisesti, Itämeren alueella että EU:ssa. Tämän vuoksi totesin keskustelussamme Suomen toivovan, että Puola ja EU-komissio pääsevät yhteisymmärrykseen komission käynnistämän oikeusvaltiomenettelyn puitteissa. Tämä olisi tärkeää niin Puolan kuin EU:nkin kannalta. Kysymys yhteisistä arvoista on erityisen olennainen nyt, kun meidän on varmistettava EU:n yhtenäisyys. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat EU:n kulmakiviä.  On tärkeää varmistaa niiden kunnioittaminen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.  On kuitenkin selvää, että viime kädessä kyse on asioista, joihin kestävät ratkaisut löydetään puolalaisten itsensä toimesta. Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin tärkeää myös koko EU:n kannalta. 

Tapasin Puolassa myös Euroopan parlamentin ALDE-ryhmään liittyneen oppositiopuolue Nowoczesnan puheenjohtajan. Tapaaminen täydensi hyvin tapaamiset Puolassa.

Historia yhdistää Suomea ja Puolaa, sillä Puolan itsenäisyyden palautumisen juhlavuosi on ensi vuonna. Käynnistimme Suomi100  -juhlinnan Varsovan upeassa Puolan juutalaisten historian museossa, jossa avautuu suomalaista designia ja arkkitehtuuria esittelevä juhlavuoden Echoes-näyttely.

Päivä oli tiivis, mutta erittäin antoisa. Suomen kaltaiselle pienelle maalle kahdenvälisten suhteiden hoitaminen ja meille tärkeiden EU-asioiden edistäminen tätä kautta on tärkeää. Työ jatkuu.

Puhe MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan juhlaseminaari 11.1.2017

Keskiviikko 11.1.2017 klo 14:19

(muutosvarauksin) 

Hyvä seminaariyleisö,

Ruokaturva on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakiviä. Ruokaturva on myös yksi ihmiskunnan suurimmista tulevaisuuden haasteista. Miten turvataan maailman ihmisten ruokaturva eli poistetaan maailmasta nälkä?

Miten annetaan ihmisille mahdollisuus saada turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän?

Ja miten vielä pystytään tekemään tämä kestävästi, väestökasvuun ja ilmastonmuutokseen sopeutuen?

Ruokaturvaan liittyviä ongelmia ei ole vielä onnistuttu ratkaisemaan. Usein arvellaan, että nälän poistamisessa kysymys ei niinkään ole osaamisesta vaan tahdosta. Jos yhteinen poliittinen tahto ruuan takaamiseen kaikille löytyisi, voisi tavoite toteutua.

Maailmassa tuotetaan nytkin periaatteessa tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille. Ruokaturvaongelma on pelkkää ruuan tuotantoa moniulotteisempi kysymys. Se liittyy läheisesti köyhyyteen ja ihmisten mahdollisuuteen tuottaa tai hankkia tarvitsemansa terveellinen ja ravitseva ruoka.

Tänä päivänä noin 800 miljoonaa ihmistä elää ruuan puutteessa eli ei saa ruuastaan riittävästi energiaa. 2 miljardia ihmistä ei saa ruuasta tarvitsemiaan hivenaineita, vitamiineja ja valkuaista. Suurin osa nälkää kärsivistä ihmisistä on maaseudun asukkaita, siis pienviljelijäperheitä, maatyöläisiä, ja muita maaseudun köyhiä. Heidän kohdallaan ei toteudu oikeus ruokaan, joka on yksi ihmisoikeuksista.

Tänä päivänä noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään pois ruokaketjun eri vaiheissa. Jos ruokahävikkiä saataisiin pienennettyä ja ihmisten käytettäväksi, olisi osa nälkäongelmaa ratkaistu. Ja jos hävikkiä saataisiin pienennettyä, vähenisi myös tarve raivata metsiä pelloksi tuotannon kasvattamista varten.

Maailman väestö kasvaa ja kaupungistumisen myötä ruokailutottumukset muuttuvat. Tulevaisuudessa ruokaa ja rehua on tuotettava selvästi nykyistä enemmän.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) on arvioinut, että vuonna 2050 maatalouden pitäisi tuottaa ainakin puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Myös energian ja puhtaan veden tarve tulee lisääntymään merkittävästi.

Tavoitteiden saavuttamista uhkaa muuttuva ilmasto. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotannon tulevaisuutta erityisesti niillä alueilla, joissa jo nyt on heikko ruokaturvatilanne. Siksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen ovat maailman ruokaturvan ja myös rauhan kannalta välttämättömiä.

Globalisoituvassa maailmassa käy usein niin, että sääolojen vaikutus ruuantuotantoon yhdellä alueella heijastuu myös muualle maailmaan. Tästä on esimerkkejä viime vuosilta. Kova kuivuus tärkeillä tuotantoalueella vaikutti osaltaan ruuan maailmanlaajuiseen hinnannousuun, ruuan äkillinen hinnannousu sai puolestaan kansalaiset kaduille kapinoimaan erityisesti maissa, joissa suurin osa ihmisten tuloista kuluu ruuan ostamiseen.

Ruokaturva turvaa siis osaltaan myös turvallisuuden. Epäonnistuminen tarkoittaa levottomuuksien leviämistä yli maiden rajojen ihmisten etsiessä elantoa ja rauhallisempaa elämää toisaalta.

Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, on maailman tulevaisuuden kuva ruokaturvan ja sen mahdollistaman vakaan kehityksen kannalta hyvin vaikea.

Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin omaa taustaamme vastaan. Meidän viimeisimmistä nälkävuosista on aikaa runsaat sata vuotta. Ja monella on vielä muistissa sotavuosien ja sodan jälkeisten vuosien ruuan säännöstelty saanti. Tuolloin ruoka oli arvossaan, eikä myöskään ruokahävikkiä päässyt syntymään.

 

Hyvät kuulijat,

Työtä ruokaturvan parantamiseksi tehdään maailmassa paljon. Tähän velvoittavat jo ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja kestävän kehityksen tavoitteet, joista tavoite numero kaksi koskee nimenomaan nälän hävittämistä. Tavoitteista ensimmäinen koskee köyhyyden poistamista, sillä ilman köyhyyden poistamista ei myöskään ruokaturvatavoite voi toteutua. Nämä tavoitteet siis kulkevat käsi kädessä.

Vaikka jokainen maa itse on vastuussa kansalaistensa ruokaturvan varmistamisesta, monet maat tarvitsevat siihen tukea – niin osaamista kuin rahallista tukea – sekä ruokaturvatarpeiden huomioon ottamista kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.

Kansainvälinen yhteisö on nostanut maatalouskehityksen ja ruokaturvan varmistamisen keskeisiksi kehityksen tavoitteiksi. Tähän on syynä myös se, että monen köyhän kehitysmaan koko talouselämä, työllisyys ja ulkomaankauppa ovat riippuvaisia maatalouden, metsän ja kalastuksen tuotosta.

Maailman puoli miljardia pienviljelijäperhettä tuottavat merkittävän osan ihmiskunnan ruuasta. He eivät tuota vain omalle perheelleen vaan yhä enenevässä määrin myös markkinoiden tarpeisiin. Yhä useampi pienviljelijä on nainen, koska monesti perheen miehet ovat lähteneet elannon perässä kaupunkiin tai ulkomaille. Jos maailman ruokaturvaa halutaan parantaa, on välttämätöntä ottaa mukaan työhön myös pienviljelijät – siis joukko, jonka omakin ruokaturva on huonon vuoden sattuessa vaakalaudalla.

Perheviljelmävaltaisella Suomella on paljon kokemuksia jaettavaksi pienviljelijävaltaisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyöllä ja kumppanuudella voimme vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten tuotanto ja koko ruokajärjestelmä saadaan toimimaan ja omalta osaltaan varmistamaan ruokaturvan syntymistä. Ruokajärjestelmän toimivuuden eteen tehdään Suomessakin edelleen töitä.

 

Hyvät kuulijat,

Maailman ruokaturva syntyy pienistä puroista, pienistä teoista, poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta. Keskeistä on, että meillä on myös henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat valmiita tekemään voitavansa ruokaturvan edistämiseksi.

Juha Marttila on työssään puolustanut jo vuosien ajan voimalla suomalaista ruokatuotantoa. MTK on ollut niin kansallisesti kuin eurooppalaisellakin tasolla näkyvä ja arvostettu toimija. Kotimainen ruoka on myös meille suomalisille yksi osa turvallisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätöksenteossa niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla takaamme mahdollisuuden kestävään, puhtaaseen ja kannattavaan kotimaiseen ruokatuotantoon.

Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja Juha Marttilaa joukkoineen aktiivisesta ja paneutuvasta otteesta kehityksen pyörän pyörittämisessä. Kehitysapu on julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntatoimijoiden innostuneisuutta, asiantuntemusta ja varojakin, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita pystytään saavuttamaan.

Ja aivan lopuksi haluan toivottaa omasta ja valtioneuvostonpuolesta lämpimät onnittelut: Juha Marttilalle, 50-vuotiaalle puheenjohtajalle. Sinä pidät jäsenistönne asemasta kiinni ja kannat syvää huolta heidän arjestaan, sekä luonnollisesti tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävälle MTK:lle, unohtamatta myöskään Suomea, joka tänä vuonna voi juhlia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Vuosi 2017 on juhlan arvoinen. Toivotan menestystä myös tuleville vuosikymmenille!

 

Lisää kirjoituksia