Kuvagalleria

Dancers in Red

Tekniset tiedot

  • Merkki: Chevrolet El Camino, vm. -87
  • Moottori: 400 cid (6,5 l), remmiahdettu, automaatti vaihteet
  • Polttoaine: Puu, vaihtoehtoisesti bensiini
  • Polttoaineen kulutus: Puuta noin 40 kg / 100 km
  • Polttoainekustannus: 2 ?/100 km
  • Toimintamatka: Hieman yli 200 km/ tankillinen (mahd. ottaa nopeudesta riippuen 1300 km polttoaine mukaan)
  • Huippunopeus: yli 140 km/h
  • Oma paino ajokunnossa: ~ 2 000 kg
  • Kaasutinlaitteisto: Rakennettu 2007
  • Moottorin elektroninen ohjaus: Motec M800, sähköisesti ohjattu seoksen lamda-säätö, bensiinin ja puukaasun yhteiskäytön mahdollisuus, automaattinen kaasuttimen sytytys
  • Päästöt: Täyttää E4-normin katsastusmittauksessa puukaasulla

ekokortteli.jpg
http://www.youtube.com/watch?v=x6168-5S9io

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Viimeisimmät

  • 1.7.2016 10:21Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen Kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta 1.7.2016Lue lisää »
  • 20.6.2016 13:54Puhe Keitele 35 vuotta -juhlaseminaarissa ja Kemijärven yksikön avajaistilaisuudessa 17.6.2016 Lue lisää »
  • 12.6.2016 14:16Puheenjohtaja Juha Sipilän puhe puoluekokouksen pääjuhlassa 12.6.2016Lue lisää »

Blogin arkisto

Terve!

Olen Juha Sipilä, pääministeri, keskustan puheenjohtaja ja diplomi-insinööri Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleestä. Tervetuloa sivuilleni. Täältä löydät tietoa työstäni ja ajatuksistani.

Uskon Suomen tulevaisuuteen. Selviydymme, kun meillä on rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka luovat työpaikkoja ja turvallisuutta sekä ottamalla vastuuta lähimmäisistämme ja omasta elämästämme.

Laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!

Pääministerin ilmoitus Yhdistyneen Kuningaskunnan kansanäänestyksen johdosta 1.7.2016

Perjantai 1.7.2016 klo 10:21

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Viime perjantaina moni suomalainenkin hieraisi silmiään lukiessaan Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen. Kansa oli äänestänyt EU-eron puolesta. Harva uskoi etukäteen, että näin todella tapahtuisi, vaikka tilanne oli koko ajan tiukka ja EU-kriittisyys ennestään vahvaa.

Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on ollut Suomen rinnalla viemässä unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On kuitenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan.

Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroamisilmoitusta. Pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä.

Riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen. Kuten olemme nähneet, markkinat ovat reagoineet äänestyksen tulokseen vahvasti, ja selkeyttä kaivataan erityisesti tässä mielessä. Epävarmuuden ajan on oltava mahdollisimman lyhyt.   

Näillä näkymin eroneuvottelut kestävät ehkä pari vuotta. Mahdollisesti tarvitaan erityisajan järjestelyjä, mikäli erosopimus ja uuden suhteen määrittelevä sopimus eivät tule samanaikaisesti voimaan. Iso-Britannia on täysivaltainen jäsenvaltio oikeuksineen ja velvollisuuksineen eropäivään saakka.

Monet kysymykset ovat vielä auki, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenvaltio eroaa unionista. Euroopan unionia ei ole rakennettu tällaista päivää varten. Eroprosessi on hoidettava käytännönläheisellä ja asiallisella tavalla.. EU ja Britannia tarvitsevat aina toisiaan ja suhteesta halutaan tasapainoinen ja niin läheinen kuin mahdollista.

EU27 –jäsenmaat linjasivat tällä viikolla, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden (tavarat, palvelut, pääoma ja henkilöt) liikkumista. Samoin päätettiin, että komissio vetää eroneuvotteluita Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen pohjalta. Suomi käynnistää kattavan arvioinnin siitä, mihin kysymyksiin Britannian EU-suhteen muuttuminen vaikuttaa ja mitä neuvotteluprosessissa on otettava huomioon Suomen etujen turvaamiseksi.

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unioni syntyi sodan raunioille turvatakseen rauhaa ja vakautta Eurooppaan. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistuksessa 9. toukokuuta 1950 todetaan näin: ”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin." Julistus oli lähtölaukaus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiselle. Sen perustamisella haluttiin estää uusi sota.

Eurooppa ei saa unohtaa historiaa. Päämiesten kokouksessa kollegani totesi: ”ihmisen, joka ei ymmärrä EU:n merkitystä, pitäisi mennä sotilaiden haudalle.”

Euroopan unionin jäsenyys oli Suomelle poliittinen valinta, jolla sidoimme itsemme entistä vahvemmin läntiseen arvoyhteisöön. Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. Tarve hoitaa näitä perustehtäviä ei ole muuttunut mihinkään.

 

Arvoisa puhemies!

Sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden toimintakyky tarvitsevat taakseen kansalaisten luottamuksen. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheuttamasta ongelmasta.

Eroa vaatinut puoli vetosi kansallistunteeseen, itsenäisyyteen ja imperiumiiin, jonka he saisivat takaisin EU-eron myötä. Tältä osin maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus kytkevät meidät toisiimme ennen näkemättömällä tavalla ja tätä kelloa ei voi kääntää takaisin päin.  Eurooppa, ja Suomi sen mukana, on osa maailmanlaajuista taloudellista kilpailua. Kun vastapuolella on Kiinan ja Intian kaltaiset jätit, on selvää että Euroopan pitää toimia yhtenäisesti. Euroopan hyytävä historia on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta.

Meidän on myös pakko miettiä, miten puhumme Euroopan unionista. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta turhasta ei saa arvostella. EU-slangi on hankalasti ymmärrettävää. Meidän pitää ottaa opiksi ja ottaa kritiikki nöyränä vastaan ja parantaa toimintaa. Mikäli ihmisellä on epäoikeudenmukaisuuden kokemus, sitä ei voi vähätellä.

EU tarttuu välillä lillukanvarsiin ja säätelee asioita liian pikkutarkasti. Tämän ovat kokeneet niin kuljetusyrittäjät kuin maatalouden harjoittajat. Jäsenvaltioiden erityispiirteet ja olosuhteet on huomioitava päätöksenteossa, jotta yhteiset säädökset voidaan kokea reiluiksi. Myös jäsenmaissa on vikaa: direktiivien asettamien vaatimusten päälle lisätään usein kansallisia vaatimuksia. 

 

Arvoisa puhemies!

Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Koen, että tällaisessa saranakohdassa piilee myös aina mahdollisuus parantaa omaa toimintaa. Niin nytkin.

Hallitusohjelmankin mukaisesti unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. On tärkeää, että keskitymme olennaiseen, toimeenpanemme päätöksiä ja puramme byrokratiaa. Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvitaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä, sisämarkkinoiden syventämistä ja vapaakaupan edistämistä. 

On edettävä kolmella tasolla, jotta taloutemme kasvaa ja yritystemme edellytykset menestyä kovassa kilpailussa paranevat. Suomessa niin kuin muissakin jäsenmaissa on löydyttävä rohkeutta ja tahtoa tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja toimeenpanna ne. Kansallisesti kilpailukykysopimus osoittaa, että on mahdollista tehdä suuriakin rakenteellisia uudistuksia, vaikkakaan se ei ole aina nopein ja helpoin tie.

Lisäksi on nähtävä mitä EU meille tarjoaa kasvun edistämiseksi.  Minun mielestäni rauhan, vakauden ja turvallisuuden jälkeen EU:n suurin saavutus ovat sisämarkkinat - yhteinen eurooppalainen markkina-alue, jossa tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma liikkuvat vapaasti. Sisämarkkinat eivät ole vielä valmiit, vaan niitä on kehitettävä ja EU:lla on oltava yhteinen näkemys tästä suunnasta.

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on jo tehty paljon ja sen näemme myös jokapäiväisessä arjessamme. Tuotevalikoimat ovat hyvät, kilpailu pitää hinnat kurissa ja toimii kuluttajan hyväksi.

Digitalisaatio avaa meille uusia mahdollisuuksia. Ennen kun myimme paperikoneen toiselle puolelle Eurooppaa, lähetimme ensin asentajan ja kohta huoltomiehen koneen perään. Nyt tarjoamme samat palvelut reaaliaikaisesti verkossa ja tarjoamme erilaisia tukipalveluja suurilla volyymeilla. Sisämarkkinoilla tulee nähdä tämä nopea kehitys ja uudet liiketoimintamallit. On mietittävä tarkkaan mitä säännellään ja miten. Kaiken sääntelyn tulee olla sopivaa digitaaliseen maailmaan, muuten putoamme kyydistä ja jäämme kilpailijoiden jalkoihin.

Kaikessa sääntelyssä taakkaa tulee keventää. On katsottava eteenpäin ja mietittävä, missä on se suurin lisäarvo ja turvattava se yhteisillä säännöillä. Tätä samaa johdonmukaista politiikkaa on toteutettava myös kansallisissa hankkeissa.

 Kolmanneksi EU tarjoaa meille myös unionin yhteisen kauppapolitiikan, välineen toimia muun muassa globaaleilla markkinoilla, suuren kysynnän äärellä. Sopimusten aikaansaaminen mm Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa on keskeistä niin kilpailukyvyn kuin kasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle merkitys on aivan erityinen.

 

 Arvoisa puhemies!

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Jäsenyys oli Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta. Tämä perusasetelma ei ole muuttunut kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Päinvastoin, Suomen ja Euroopan turvallisuuteen kohdistuu haasteita, joihin vastaaminen edellyttää kansallisten järjestelyjen lisäksi entistä enemmän yhteistyötä kumppaniemme kanssa.

Hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan linjannut keskeiset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Niiden mukaan Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan kansallisiin etuihinsa perustuen valintoja, jotka edistävät Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.  Suomi edistää aktiivisesti lähialueensa turvallisuuspoliittista vakautta. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä. Nämä hallituksen linjaukset kestävät myös brexitin.

Suomi onkin pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan EU:ta turvallisuusyhteisönä. Yksi esimerkki aktiivisuudestamme oli Ranskan presidentti Hollanden kanssa kaksi viikkoa sitten julkistamamme julkilausuma. Tarvitsemme tiiviimpää puolustusyhteistyötä jäsenmaiden kesken ennen kaikkea eurooppalaisten puolustusresurssien ja materiaaliyhteistyön kehittämiseksi.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ollut tähän saakka ennen kaikkea kriisinhallintaa maailman kriisipesäkkeissä. Nyt huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän eurooppalaisten turvallisuudentunteen vahvistamiseen. Jatkossa yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybdriuhkiin varautumisessa.

On selvää, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella on vaikutuksia myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Useat vaikutukset ovat kahdensuuntaisia. Suomen selonteossa linjattujen tavoitteiden täysimittainen saavuttaminen vaatii vaikutusten pidemmän aikavälin arviota ja etujemme puntarointia eri tilanteissa.

 

Ärade talman,

Finland respekterar resultatet av folkomröstningen i Storbritannien. Förhandlingarna om utträde mellan EU och Förenade kungariket tar kanske ett par år. Storbritannien är även i framtiden en nära partner till EU och Finland, och det avtal som förhandlas fram med Storbritannien måste trygga vår exportledda ekonomis intressen. EU 27 fortsätter att utveckla unionen med betoning på en stärkt ekonomi, sysselsättningen och bättre lagstiftning.

 

Arvoisa puhemies!

Keskustelimme Eurooppa-neuvostossa myös siitä, miten tästä eteenpäin. Kiteytettynä voisi todeta, että emme tarvitse uusia julistuksia tai ohjelmia, vaan komission nykyinen työohjelma on hyvä. Se pitää sisällään niin työpaikkojen luomisen ja kasvun edistämisen, paremman sääntelyn, turvallisuuden tuottamisen kuin ulkoisen toiminnan tehostamisen. Pikemminkin tarvitsemme yhtenäisyyttä, parempaa toimeenpanoa ja selkeämpää viestintää.

Haastoin myös EU-johtajat säätämään ajatukset kriisimoodista kehittämiseen moodiin. Brysselin on pystyttävä parempaan, samoin Suomen. Suomi ei kuitenkaan järjestä kansanäänestystä EU-erosta. Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan.

Puhe Keitele 35 vuotta -juhlaseminaarissa ja Kemijärven yksikön avajaistilaisuudessa 17.6.2016

Maanantai 20.6.2016 klo 13:54

(muutosvarauksin)



Arvoisat kutsuvieraat!

Hyvät yhtiön edustajat ja kemijärveläiset!

Olemme nyt kokoontuneet tänne Kemijärvelle Keitele Lappi Timberin tiloihin juhlistamaan Keitele Groupin 35-vuotisjuhlaa ja uusien tuotantolaitosten vihkiäisiä. Minua on arvosteltu siitä, että puolustan hajautetun yhteiskunnan rakentamista. Minua on vaadittu kertomaan onnistuneita esimerkkejä hajauttamisesta. Niitä ei tarvitse keksiä. Tämä investointi on siitä hyvä esimerkki. Investointi on tehty lähelle luonnonvaroja ja täällä on osaavat ja motivoituneet tekijät.

Vierailin Keiteleen sahalla viime vaalikaudella. Silloin jo noteerasin Keitele Groupin vakavaraiseksi ja hyvin johdetuksi perheyhtiöksi. Yhtiö työllistää Suomessa yli 400 työntekijää. Kemijärven lisäksi tuotantoa on Keiteleessä ja Alajärvellä.  Kyseessä on Suomen toiseksi suurin yksityinen sahayhtiö. Te olette tähän mennessä valmistaneet 7 miljoonaa kuutiota sahatavaraa, myyneet tuotteita 1,85 miljardilla eurolla - joista valtaosa vientiin mm. Aasiaan, Japaniin ja Eurooppaan - sekä olette investoineet toimintaanne lähes 200 miljoonaa euroa. 

Keitele Groupin ansiosta puunjalostus on saatu elvytettyä Stora Enson entisen sellutehtaan tontilla.  Lappi Timber on aivan viime vuosina investoinut Kemijärvelle yhteensä 45 miljoona euroa.  Kemijärven vanhan sellutehtaan paikalle on noussut saman katon alle Suomen modernein saha ja erittäin edistyksellinen puutuotetehdas (Keitele Wood Products Oy:n liimapalkkitehdas). Uusinta teknologiaa sisältävä tehdaskokonaisuus käynnisti toimintansa viime vuonna.

Kemijärvellä metsäteollisuus on myötätuulessa. Tänne on suunnitteilla 700–800 miljoonaa euroa maksava sellutehdas. Se käyttäisi havupuuta jopa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Uusi tehdas nousisi tälle samalle tontille. Se olisi kerrannaisvaikutuksineen huomattava piristysruiske koko Koillis-Lapin aluetaloudelle.

 

Arvoisat juhlavieraat,

Viime vuosi osoitti, että Suomi elää edelleen vahvasti metsästä. Metsäteollisuus vastasi Suomen viennin valopilkuista. Erityisen iloinen olen ollut metsäteollisuuden viime vuosien uusiutumiskyvystä, innovaatioiden ja patenttien määrästä sekä sitä kautta syntyneistä uusista puupohjaisista tuotteista ja markkinoista. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa biotalouden strategiaa.

Suomen talouden maisema on kirkastumassa. Tässä yhteydessä biotalous on avainasemassa ja samalla biotalous tarjoaa Suomelle edelläkävijän roolin koko Euroopassa. Valon kajoa tulee erityisesti biotalouden noususta.  Biotaloudessa alueellisina vetureina toimivat merkittävät uudet investoinnit. Kemijärvi on hyvä esimerkki siitä, että puunjalostus ja muu biotalous kasvaa nyt Suomessa vahvasti - hallitus haluaa ohjelmallaan tukea tätä kasvua.

Puuta käyttävän teollisuuden investointien toteuttaminen edellyttää lisääntyvää puun tarjontaa.

Kemijärvellä ja muualla Suomessa jo tehtyjen ja suunnitteilla olevien investointien myötä tarvitaan merkittävästi lisää puuta liikkeelle suomalaisista metsistä. Tämä on merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille metsänomistajille. Pidän erityisen hyvänä esimerkkinä sähköistä puukauppapaikkaa, jonka perustivat puumarkkinaosapuolet yhdessä. Se on konkreettinen osoitus markkinaosapuolten kyvystä tehdä yhteistyötä kasvun vauhdittamiseksi ja toisaalta vahvasta tahtotilasta aikaansaada biotalouden kilpailukykyhyppyä digitalisaation keinoin.  Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt Suomessa laajalla rintamalla.

Hallitus on tietoisesti asettanut kaikkia toimijoita vahvasti haastavan 15 milj. kuutiometrin puunkäytön lisätavoitteen. On tärkeää konkreettisin keinoin varmistaa sen tavoitteen toteutuminen. Edistämme yrittäjämäistä metsätaloutta toimilla, jotka nostavat metsätilojen keskikokoa ja vauhdittavat myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vahvistamme puun tarjontaa myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Nämä mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen.

On tärkeää, että teemme tulevaisuutta, jossa metsien aktiiviseen, kestävään ja kasvavaan talouskäyttöön kannustetaan kokonaisvaltaisesti. Näin toimien vahvistamme puun tarjontaa huomattavasti kasvavan puun kysynnän vastapainoksi, mikä on edellytys kaikelle puun käytön lisäämiselle. Kaikki metsänomistajat on nyt saatava biotalouden kasvuun aidosti mukaan.

Investointien lisääminen on hallituksemme politiikan keskiössä. Suomi tarvitsee investointeja ja investoinnit yrityksiä, jotka kehittävät hankeideoita ja toteuttavat ne. Suomi ja koko Eurooppa kärsii edelleen investointien liian matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta.

Merkittäviä biotaloutta edistäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat. 

Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten investointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on viime aikoina kaventanut yritysten mahdollisuuksia riskirahoitukseen. Biojalostamohankkeista Äänekosken biotuotetehdas on jo saanut myönteisen ESIR -rahoituspäätöksen.

Hyvät kuulijat,

Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa. Käänne on siis tapahtumassa.

Tällä hetkellä kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen. Työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä. Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite. Nyt pitäisi vielä saada vienti vetämään - vasta silloin kasvu on terveellä pohjalla.

Metsä- ja muun teollisuuden kasvu- ja toimintaedellytyksiä pyritään ryydittämään myös yritysten kustannuskilpailukykyä vahvistavilla toimilla, paikallista sopimista edistämällä sekä työmarkkinoiden toimintaa tehostamalla.  Olemme viime vuosina jääneet pahasti jälkeen keskeisimmistä viiteryhmistämme, muista Pohjoismaista ja Saksasta, tärkeillä talouden mittareilla. Yhteiskuntasopimuksella saavutamme Ruotsin ja Saksan yksikkötyökustannuksia.

Yhteiskuntasopimus on aidosti historiallinen. Samanlainen ratkaisu ei ole aiemmin meillä, eikä juuri muuallakaan Euroopassa onnistunut. On myönteistä, että Suomessa pystytään poikkeuksellisessa tilanteessa sopimaan ja asettamaan yhteinen etu muun edelle.

Yhteiskuntasopimus helpottaa yritysten vientiä, parantaa niiden kannattavuutta ja kykyä työllistää. Sopimuksen on arvioitu tuovan 35 000-45 000 uutta työpaikkaa. Nyt on syytä odottaa, että investoinnit kääntyvät nousuun. Luotankin yhteiskuntasopimuksen purkavan investointisumaa. Samalla yhteiskuntasopimus nostaa henkistä ilmapiiriämme pois apatian tilasta ja vapauttaa luovuuttamme. Myönteisillä uutisilla on tapana vahvistaa toisiaan.

 

Arvoisat juhlavieraat,

Ollaan rohkeita, investoidaan, rakennetaan vahvuuksien varaan, ollaan ketteriä ja innovatiivisia, toimitaan älykkäästi ja energiatehokkaasti ja tiivistetään yhteyksiä maailmalle. Näinkin voisi kuvata hallituksen visiota Suomesta 2025.

Näillä sanoilla tuon valtioneuvoston puolesta tervehdyksen ja sydämelliset onnentoivotukset Keitele Groupin tuotantolaitosten vihkiäisjuhlaan.

Puheenjohtaja Juha Sipilän puhe puoluekokouksen pääjuhlassa 12.6.2016

Sunnuntai 12.6.2016 klo 14:16

(muutosvarauksin)

Keskusta on kertomus Suomen kehittämisestä

Hyvät keskustalaiset, arvoisa puoluekokous

Keskustalainen kansanliike täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Itsenäinen Suomen tasavalta saavuttaa ensi vuonna 100 vuoden iän.  Näiden asioiden ajoitus ei ole sattumaa. Kaikki alkoi jo vuoden 1865 – 1866 suurista uudistuksista. Silloin luotiin kunnalliselle itsehallinnolle, kansakoululle, elinkeinovapaudelle ja suomen kielelle tasavertainen asema hallinnossa.

Vuoden 1906 äänioikeusuudistuksessa naiset ja myös kaikki miehet saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Suomi näytti suunnan maailmalle. Meistä tuli kansanvallan ja tasa-arvon edelläkävijöitä, mistä voimme olla edelleen ylpeitä. Uudistuksen seurauksena ihmiset ryhmittyivät puolueiksi sen mukaisesti, mitä yhteiskunnallisia kysymyksiä he pitivät tärkeinä.

Santeri Alkio ja Kyösti Kallio kumppaneineen perustivat maalaisliitot, kaksi puoluetta, jotka vuonna 1908 yhtyivät yhdeksi. Ensimmäinen palvelus, jonka tämä kansaliike Suomelle teki, oli hallitusmuoto. Maalaisliitto taisteli tasavallan puolesta yhdessä edistysmielisten nuorsuomalaisten kanssa. Tasavallan puolustaminen vaati kansanvaltaista ja tulevaisuuteen katsovaa vakaumusta. Siinä asetuttiin omaa eliittiä vastaan, eikä välitetty Euroopan suurvalta-asetelmista.

Suomi pääsi rauhallisen kehityksen aikaan noiden kipeiden vaiheiden jälkeen. Silloin Santeri Alkio kirjoitti periaateohjelman johdantoon puolueen olevan ”se kaivattu keskustapuolue”, jota ristiriitojen repimä kansakunta tarvitsee. Tässä varhaisessa vaiheessa näkyy jo se, että Maalaisliitto ei ollut etu- eikä intressipuolue. Se näki maan yhteisen edun ja rakensi siltoja jakolinjojen yli. Kyse oli myös vuoden 1918 haavojen ymmärtämisestä ja hoitamisesta.

Keskustalaisella, kansakuntaa yhdistävällä otteella, on tähän päivään asti ulottuva vaikutus. Keskustalainen toimintatapa tarkoittaa yhteiskunnan ja maailmanpolitiikan ristiriitojen ymmärtämistä ja toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Politiikassa ratkaisujen on oltava sellaisia, että kukaan ei putoa tyhjän päälle työttömyyden, osattomuuden tai sairauden takia. On siis ymmärrettävä muutos ja muunnettava se kaikkia koskevaksi myönteiseksi mahdollisuudeksi.

Keskusta on osannut Suomen historian vaiheissa valita koko isänmaan etua palvelevan tien. Näistä kouriintuntuvia esimerkkejä ovat vaikkapa torpparivapautus tai taistelu tasavaltaisen hallitusmuodon puolesta. Listaa voisi jatkaa koko maan teollistumisella, jokaisesta lapsesta maksettavalla lapsilisällä, 1960-luvun peruskoulu- ja kansanterveysuudistuksilla, korkeakoululaitoksen hajauttamisella kaikkiin maakuntiin 1970-luvulla, 1990-luvun vaihteen suuren laman hoitamisella, EU-jäsenyydellä sekä tuoreimpina maakuntauudistuksella ja yhteiskuntasopimuksella. Kaikissa näissä tapauksissa olemme valinneet menneisyyden sijasta tulevaisuuden, paikoillaan pysymisen sijasta edistyksen, kansakunnan sosiaalisen hajoamisen sijasta yhteisvastuun.

Keskustassa näemme, että vastuullisen toimijan on nähtävä helppojen voittojen ja mielikuvien yli. Keskusta on uudistaja ja edistyksen lipunkantaja.  Moni uudistus osoittautuu oikeaksi vasta jälkikäteen. Niillä hetkillä kun uudistuksia tehdään, ei arvostelusta ole pulaa.

Edistyksen lippua Keskusta osoitti jälleen eilisillä valinnoillaan. Luultavasti kaikkien aikojen ennätys alle 30-vuotiaita valittiin vastuutehtäviin. Uusi sukupolvi marssi esiin ryminällä. Seinäjoelta lähtee vahva jatkuvuuden ja ylisukupolvisuuden viesti. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että tiimeissä on sopiva sekoitus nuoruuden intoa ja idealismia sekä kokemuksen mukanaan tuomaa realismia.

Hyvät aatesisaret ja –veljet,

Tämän hallituskauden yksi merkittävimpiä uudistuksia, jolla rakennetaan tulevaisuutta, on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus. Muissa Pohjoismaissa maakuntauudistus tehtiin jo 1860-luvulla ja asia on hyväksi koettu. Syy siihen, miksi meillä ei siihen menty, oli asemamme suuriruhtinaskuntana, osana Venäjän imperiumia. Jokaista maakuntaa johti hallinnollisesti kuvernööri, joka puolestaan oli kenraalikuvernöörin alainen ja koko rakennetta johdettiin Pietarista.

Kun K. J. Ståhlberg kirjoitti Suomen perustuslain, hän kirjasi perustuslakiin mahdollisuuden valtion ja kuntien välissä olevista itsehallintoalueista. Tätä asiaa käsitteli jo 1920-luvulla työskennellyt maakuntakomitea. Sen jälkeen maakuntahallinto on pompahdellut politiikan kentällä ikuisuuskysymyksenä.

Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kahden epäonnistuneen sote-yrityksen jälkeen, että sote-ratkaisun tulee perustua suoraan kansanvaltaan ja itsehallintoon, tuli poliittiseksi tosiasiaksi, että ratkaisuun oli soten ohella otettava mukaan muu maakunnallinen tehtävärepertuaari, mukaan lukien valtion aluekehitystehtävät.

Maakuntauudistus tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy 18 tapaa kehittää alueita. Syntyy erilaisia tapoja tehdä asiat oikein. Tämä luo uutta dynamiikkaa, maakunnat erikoistuvat ja erilaistuvat ja niiden välille syntyy sekä kilpailua että luontaista työnjakoa. Tämä on tulevaisuutta. Uudistus mahdollistaa kunkin alueen voimavarojen entistä paremman hyödyntämisen. Maakuntavaalit käydään koko maakunnan kattavilla poliittisilla ohjelmilla.

Hyvät ystävät,

Keskustaa on arvosteltu siitä, että tavoitteenamme on hajautettu, monikeskuksinen yhteiskunta eli syvän työnjaon yhteen kytkemä Suomi. On arveltu, että emme tunne ajan merkkejä, että yhteiskunta-analyysimme on väärä.

Yrittäjänä sain herätyksen tähän asiaan melkein 15 vuotta sitten. Amerikkalainen asiakas teki kaupat sillä ehdolla, että työ tehdään Kajaanissa. Heillä oli tiedossa, että maailman paras radiokanavaosaaminen oli yrityksen monista toimipisteistä juuri Kajaanissa. Mietin silloin, että jos asiakas vaatii palvelemaan heitä Kaliforniaan juuri Kainuusta, miten on mahdollista, että emme pysty itse rakentamaan omaa yhteiskuntaamme samalla periaatteella - hajautetusti.

Se desentralisaatio, jota keskusta aatteellisesti tavoittelee, on moderni, näköpiirissä olevan tulevaisuuden Suomi. Sellainen Suomi, jossa valta ei keskity yksiin käsiin tai yhteen voimakeskukseen. Sellainen Suomi, joka noudattaa parlamentarismia. Sellainen Suomi, jossa vallan kolmijako-periaate toteutuu. Sellainen Suomi, jossa koko maata kehitetään ja jossa myyttinen kaupunki ja myyttinen maaseutu eivät ole toistensa vastakohta. Tällaisessa Suomessa toteutuu maakuntaitsehallinto.

Tällainen Suomi on sivistyssanalla sanoen resilientti eli se selviytyy kaikissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tällainen monikeskuksinen Suomi pystyy yhdistämään korkean osaamisen, digitaaliset verkot ja ja biotalouden. Tällaisessa Suomessa on yhteisvastuuta ja joustavuutta niin, että aina joku yritys pystyy tarttumaan maailmantalouden mahdollisuuksiin. Tällaisessa Suomessa toteutuu sekä kansalaisten vapaus että yhdenvertaisuus.

On aina haitallista, jos maahan mahtuu vain yksi totuus. Tällä hetkellä Suomessa ei ole luvallista arvioida tai arvostella keskittymistä eikä sitä, mikä rooli valtiolla on tarpeettoman keskittymisen vauhdittajana. Meidän pitäisi ymmärtää varoa yksipuolista asennemaailmaa. Asenteellisen torjunnan sijaan pitäisi pikemminkin pyytää hajakeskitetyn, verkostomaisen yhteiskunnan kannattajia kertomaan vaihtoehdoistaan enemmän ja perustelemaan niitä. Siihen keskusteluun Keskusta on valmis. Jos jotain historia osoittaa, niin sen, että yhteiskunta, jossa on lukuisia kehityksen pisteitä, menestyy – me uskomme siihen vahvasti.

Hyvä keskustaväki,

Edellä puhuin siitä, miten keskustaa on aina tarvittu maan vaikeimpien ongelmien ja haasteiden ratkaisuun. Tällä kertaa pöydillämme on kolminkertainen ongelma. Näitä ongelmia ovat maailmantalouden rakennemuutos, puutteellinen hintakilpailukykymme ja ikärakenteemme. Näihin pulmiin ei vastata pysymällä entisessä. Niitä ei voi sysätä sivuun. Eikä niihin vastata suhdannepolitiikalla eli velkaantumista jatkamalla. Nämä kolme ongelmaa ovat talouspoliittisia, joihin vastataan vain uusilla talouspoliittisilla keinoilla tai reformeilla. Niin tylsältä kuin asia kuulostaakin, hyvä talouspolitiikka on parasta köyhän asian puolustamista. Talouspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, kuten presidenttiehdokkaamme Matti aamulla tiivisti.

Olen vakuuttunut siitä, että Santeri Alkio ei peittelisi maan ongelmia. Hän ei uskottelisi, että rakenteelliset ongelmat olisivat ratkaistavissa valtionvelkaa lisäämällä. Kun rahaa ei ole, sitä ei ole. Alkio pohtisi maailmantalouden suuntaa. Hän esittäisi radikaaleja ja toimivia ratkaisuja Suomen ongelmiin.

Meillä on parhaillaan menossa periaateohjelman valmistelutyö. Siinä kirjoitetaan auki tämän ajan tulkinta siitä, mitä on keskustalaisuus. Periaateohjelmasta tunnistamme itsemme ja sillä näemme eteenpäin. Se kertoo myös muille ytimekkäästi, mistä keskustalaisessa politiikassa on kysymys. Keskusta on sopimus siitä, miten toisiamme kohtelemme ja mihin yhdessä pyrimme.

Hyvät naiset ja herrat,

Samalla tavalla Suomi on sopimus tasavallasta ja oikeusvaltiosta. Suomi ei ole yhtä kieltä, samaa genetiikkaa, eikä yhdelle sukupolvelle osunut lottovoitto. Suomi on sopimus siitä, että järjestämme maamme olot niin, että jokainen voi kehittää kykyjään ja lahjojaan palvelemaan yhteiskuntaa. Suomi on meille yhteinen kansalaiskoe, josta selviämme yhdessä.  

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden teema on Yhdessä. Suomen satavuotias tarina on sellainen, jota voi ylpeänä maailmallakin kertoa. Se sisältää vaikeat ja dramaattiset vaiheensa, mutta myös pienen kansakunnan voimanponnistukset ja harvinaislaatuisen vakaan demokraattisen kehityksen. Juhlavuosi katsoo menneen lisäksi myös nykyisyyteen ja tulevaan. Sen moni-ilmeisellä vietolla pyritään vahvistamaan suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja löytämään uusia aihioita tulevaisuuden menestykselle. 

Keskusta on hieno tarina. Suomi on hieno tarina. Jatketaan näitä yhdessä seuraavalle vuosikymmenelle. Tähän työhön kutsun teitä kaikkia.

Näillä ajatuksilla haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia muistorikkaasta puoluekokouksesta, ja toivottaa päätösjuhlan jälkeen kaikille turvallista kotimatkaa.

                           

 

Seinäjoen puoluekokous poliittinen linjapuhe 11.6.2016

Lauantai 11.6.2016 klo 10:30

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä

 (muutosvarauksin)

 

Hyvät keskustalaiset, aatesiskot ja –veljet,

arvoisat kuulijat

Keskusta lupasi vaaleissa laittaa Suomen kuntoon, uudistaa Suomen. Kerroimme ihmisille, että edessä on kovia päätöksiä ja hikinen urakka. Velkaa ei siirretä enempää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Nyt Suomi uudistuu. Keskusta on yhteiskuntamme uudistavin voima ja edistyksen edelläkävijä.  Aateisämme Santeri Alkio on todennut muutoksesta seuraavasti:

Edistyksen täytyy joskus kulkea ”raunioiden läpi, vanhaa murskaten ja sulattaen. Kaikki sivistystaistelu tarkoittaa vanhan, yli-ikäisen hävittämistä ja uuden luomista”.

Santeri Alkio on minulle ennen kaikkea intohimoinen yhteiskunnan uudistaja. Yhteiskunnassa on paljon sitä henkeä, että mihinkään ei voi koskea, mikään ei saa muuttua tai että kaikki on säilytettävä ennallaan. Se ei ole alkiolaisuutta. Keskusta on nimenomaan aatteen ja Alkion lähtökohdista hengittävä uudistuspuolue. Pidetään huoli siitä, että Keskusta myös pysyy uudistuspuolueena.

Vaalien jälkeen laadimme strategisen hallitusohjelman ja luovuimme tolkuttoman pitkistä, yksityiskohtaisesti ohjelmista. Jo ennen vaaleja Keskusta esitteli strategiset tavoitteet Suomen uudistamiseksi ja lupasimme maan johtamiseen muutosta: hallituksen on oltava pienempi, johtamistavan kollegiaalinen ja ohjelman strateginen. Sanoimme, että hallituksen on keskityttävä suuriin asioihin ja tehtävä ne kunnolla.

Keskustan vaaliohjelmasta tuli hallitusohjelman runko. Valmistelimme vaaliohjelman huolella.  Esimerkiksi yhteiskuntasopimus ja kotikunta-maakuntamalli ovat siirtyneet meidän vaaliohjelmasta suoraan hallitusohjelmaan. Keskusta esitti velaksi elämisen lopettamista, biotalouden vauhdittamista koko maassa, hiilen mustasta energiapolitiikasta luopumista, omaishoidon kuntoon laittamista, lapsiperheille parempia kotipalveluita, byrokratian ja normien järjestelmällistä purkamista, yrittäjyyteen ja työllisyyteen kannustavaa verotusta, jättiloikkaa koulujen digitaalisiin oppimisympäristöihin, kokeilujen käyttöönottoa sekä ylipäätään digitalisaation vauhdittamista kaikilla alueilla. Esitimme liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Valtion Infra Oy:tä. Vaadimme liikenneväylien korjausvelkaa pienennettäväksi.

Lupasimme laittaa valtion taseen töihin yritysten kasvurahoituksen helpottamiseksi. Loimme vaaliohjelmassa päätöksenteolle periaatteet, jotka täytyy pitää takaraivossa päätöksenteon vaikutuksia arvioidessa: teollisuuden rasitusta ei saa ainakaan lisätä ja kokonaisveroastetta ei saa nostaa.

Nämä vaaliohjelmamme tavoitteet lukevat nyt hallitusohjelmassa.  

Äänestäjät tiesivät myös, että joudumme tekemään kipeitä päätöksiä. Säästämään jouduttiin hieman enemmän kuin vaalien alla arvioimme ja toivoimme. Keskustan vaaliohjelmassa oli valtiontalouden leikkauksia noin 2 miljardia ja kuntien talouden tasapainottamista miljardilla. Vaaliohjelman tekemisen jälkeen taloustilanne arvioitiin vielä heikommaksi. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa tarkasteltiin koko julkista taloutta. Emme halunneet enää siirtää valtion ongelmia kuntien hoidettavaksi.

Kilpailijamme väittävät, että hallituksen päätöksistä ei puolueena tunnista keskustaa. Minun vastaukseni tähän on se, että he eivät tunne keskustaa. Pitkäaikainen keskustavaikuttaja, ex-päätoimittaja Kari Hokkanen kannusti eilen kiitospuheessaan Keskustan ministeriryhmää ja antoi voimakkaan tukensa leikkauksille ja uudistuksille siteeraamalla Alkiota. Alkion mukaan ”kansantaloudessa vallitsevat aivan samat lait kuin yksityistaloudessa. Jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee sen talous rappiotilaa kohti”.

Oma rautalankamallini keskusta-aatteen ytimestä tapahtuu kolmion avulla: ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde.

Ihmisyys: Yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja välittäminen, oma vastuu, sivistys sekä jokaisesta kodista mahdollisuus kouluttautua tohtorin hattuun saakka ovat keskustalaisuuden ydintä. Ihmisyyttä on myös se, että pidämme sydämen lämpimänä heitä kohtaan, jotka pakenevat hätää ja vaino.

Kestävä talous: Köyhän asian hoitaminen on ennen muuta valtiontaloudesta huolehtimista. Velaksi elämisen on loputtava ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää rohkeita uudistuksia. Taantumuksellisuus ja pysähtyneisyys eivät ole keskustalaisuutta.

Realistinen luontosuhde: Tällä tarkoitan toisaalta ymmärrystä sopeutua kulutuksessa luonnon vuotuisen kasvun rajoituksin, mutta toisaalta hyväksyntää vuosikasvun hyödyntämiselle.  Tätä kuvaa myös keskustalaisuuden ytimessä oleva periaate, että tila jätetään paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Hyvä puoluekokousväki,

Seitsemän laihaa vuotta on takana. Nyt näyttää paremmalta.

Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina kyselyn, jossa kuudestakymmenestä ekonomistista jopa 94 prosenttia arvioi, että taantuma on ohi ja pohja on nähty. Suomi nousee. 

Suomen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan. Vielä vuosi sitten olimme talouskasvulla mitattuna yksi euroalueen heikoimpia. Nyt kasvumme on samassa vauhdissa Saksan kanssa.

Tällä hetkellä kasvun taustalla on ennen kaikkea yksityinen kulutus ja asuntorakentaminen. Kulutusta ja rakentamista on omalta osaltaan tukeneet ihmisten kokeman epävarmuuden vähentyminen työpaikan säilymisestä. Kyse on hyvästä kierteestä, jossa epävarmuuden vähentyminen rohkaisee kuluttamaan. Tämä puolestaan luo uusia työmahdollisuuksia nyt työttömänä oleville ihmisille.

Työllisyys seuraa talouskasvua pienellä viiveellä. Syksyllä voimme kuulla jo parempia uutisia myös työllisyyden kehityksestä. Työllisyyden parantaminen ja työttömän saaminen töihin on hallituksen ykköstavoite.

Talouskasvun seurauksena vähenevä työttömyys on tärkeää talouden kannalta, mutta ennen kaikkea myös inhimillisesti. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo pitkään kasvussa. Nopeutuva talouskasvu on ehdottomasti paras keino estää pitkittyminen ja siten torjua riski syrjäytymisestä.

Työllisyyttä parantaa myös eilen maaliin saatu yhteiskuntasopimus. Sen arvioidaan luovan 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa. Sopimusyhteiskunta näytti tässä voimansa. Kovin harvassa maassa pystytään sopimaan yhdessä tällaisesta kilpailukykyloikasta. Sopimus syntyi vielä seitsemän kuukautta etuajassa. Suuri kiitos tästä neuvottelijoille! Tällaista piristysruisketta Suomi juuri tarvitsee.

Suomen vienti on ollut pitkään vaikeuksissa. Vaikka uudet ideat ja tuotteet ovat viennin pitkän aikavälin menestyksen resepti, ainoa nopeasti vaikuttava lääke on kustannusten alentaminen. Tästä syystä yhteiskuntasopimus on erittäin tärkeä Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle. Sopimuksella kuromme kiinni merkittävästi Saksan ja Ruotsin kilpailukykyetua. Samalla luomme vakaan ja ennustettavan näkymän yrityksille. Tämä kannustaa yrityksiä entistä enemmän investoimaan Suomeen.

Hyvät aatesisaret ja -veljet,

 Maatalous on ollut kauan vaikeuksissa erityisesti tilojen huonon kannattavuuden ja EU-sanktioiden takia. Tilanne on kestämätön sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Hallitusohjelmassa sitouduimme ruoantuotannon kannattavuuden nostamiseen ja kauppataseen parantamiseen 500 miljoonalla eurolla elintarvevientiä lisäämällä.

 Haemme ratkaisuja tilojen akuuttiin rahoituskriisiin valtion takauksilla ja laina-aikoja jatkamalla.

 Pyrimme konkreettisin toimenpitein edistämään biokaasun käytön lisäämistä. Se päivä ei ole enää kaukana, kun tilan biokaasulla kuljetaan omavaraisesti. Jotkut tekevät siitä myös sähköä ja lämpöä.

Hyvä puoluekokousväki,

Yksi asia on yllättänyt minut positiivisesti. EU:n ja muiden kansainvälisten asioiden hoito on ollut todella mielenkiintoista. Kreikka, maahanmuutto kuin muut neuvottelut ovat olleet antoisia ratkaisukeskeiselle ihmiselle.

Suomen EU-politiikkaa ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, käytännönläheisyys ja ratkaisuhakuisuus. Keskitymme ratkaisemaan eteen tulevia käytännön ongelmia.  Olemme hakeneet toimivia ratkaisuja Eurooppaan kohdistuneeseen muuttoliikkeen hallintaan, neuvotelleet Iso-Britannian EU-suhteesta ja vakauttaneet euroaluetta Kreikka-päätöksillä.

Jäsenmaat ja unionin toimielimet ovat yhdessä hakeneet kestäviä ratkaisuja, joilla pyritään vahvistamaan unionin yhtenäisyyttä, toimintakykyä ja kansalaisten luottamusta. Paljon on vielä työtä edessä. Unionin on lunastettava kansalaisten luottamus tulosten kautta. Seuraavan kerran sitä mitataan Iso-Britanniassa kahden viikon päästä

Euroopan unioni asialista on paljon laajempi kuin miltä kriisien valossa näyttää. Suomi painottaa kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden vahvistamista, sisämarkkinoiden kehittämistä etenkin digitaalisten sisämarkkinoiden ja palvelujen aloilla, vapaakaupan edistämistä sekä yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan vahvistamista.

Olemme talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutuneet edistämään euroalueen vakautta. Tavoitteenamme on sääntöperusteinen ja vakaa euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Euroopan unioni on Suomelle keskeinen turvallisuusyhteisö. EU:n on jatkettava päättäväisesti toimia terrorismin torjumiseksi, hybridiuhkiin vastaamiseksi ja yhteisen puolustusyhteistyön syventämiseksi.

Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää EU-sääntelyä. Tämä on Keskustalle avainasia. Olemme pitäneet sääntelyn toimivuutta aktiivisesti esillä unionissa ja se on saanut vahvan painoarvon komission ohjelmissa.

Hyvä keskustaväki

Olen haastanut Suomea uudistumaan talouden hoidossa, olen kannustanut suomalaisia uudenlaiseen tekemisen meininkiin. Paikalleen ei saa jähmettyä, sillä silloin puutuvat jalat, ja uudelleen liikkeelle lähteminen on kovin kankeaa ja hidasta.

Katseemme täytyy olla aina suunnattu eteenpäin - myös asioissa, joissa vaalimme jatkuvuutta. Tällainen asia on esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Kenellekään ei ole enää uutinen, että toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi. Tällä hetkellä tärkein velvollisuutemme on ymmärtää tuon muutoksen merkitys Suomelle.

Pidän hyvin tärkeänä sitä, että näemme oman paikkamme viisaasti pitkässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa jatkumossa. Emme hötkyile, pidämme silmät auki. Tämä ei silti tarkoita sitä, että seisoisimme sokeina paikoillamme. Pidämme silmät auki ja olemme hereillä. Kirjasimme vuosi sitten hallitusohjelmaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kuitenkin ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Tämä kirjaus on mielestäni edelleen erittäin hyvä ja toimiva.

Reilu kuukausi sitten julkistetussa asiantuntija-arviossa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista todettiin, että Nato-jäsenyys olisi Suomen kaltaiselle maalle erittäin suuri päätös - todellinen vedenjakaja. Keväällä julkistetussa Nato-selvityksessä todetaan seuraavasti sotilaallisesta liittoutumisesta: Pohjimmiltaan kyse olisi suurstrategian muuttamisesta, joka vaatii huolellista harkintaa. Pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Niille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille.”

Mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi erittäin huolellista harkintaa ja laajaa kansallista yksimielisyyttä. Pidänkin tärkeänä, että jos tällaisen päätöksen äärelle joskus edettäisiin, järjestettäisiin siitä puoluekokouskannan mukaisesti kansanäänestys. Tämä ei tarkoita sitä, että päätöksentekijät ulkoistavat vastuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksentekijät ymmärtävät, että näin suuri päätös koskettaa meistä jokaista, niin nykyistä kuin tuleviakin sukupolvia.

Pidän itse tärkeänä sitä, että toimimme ulkopolitiikassa, kuten puhumme. Pohjoismaat ovat läheisin viiteryhmämme, joten meidän täytyy pitää siitä aidosti hyvää huolta. EU on tärkein turvallisuusyhteisömme, joten meidän täytyy puolustaa sen yhtenäisyyttä ja perusarvoja. Haluamme auttaa konflikteista kärsiviä ihmisiä, joten meidän täytyy löytää voimavaroja paitsi hädän lievittämiseen, myös konfliktien ennalta ehkäisyyn, kriisinhallintaan ja rauhanvälitykseen. Ymmärrämme arktisten asioiden suuren merkityksen Suomelle, joten meidän täytyy terävöittää toimiamme kotimaassa, Euroopassa ja maailmalla.

Uskomme vuoropuhelun voimaan, joten ylläpidämme vuoropuhelua. Haluamme edistää lähialueidemme vakautta, joten toimimme tavoilla, jotka edesauttavat sitä.

Hyvät ystävät,

Niin kuin te hyvin tunnette minut, olen taustaltani insinööri. Olin aikanani tekemässä näitä NMT-härpäkkeitä.

Ennen kuin tulin politiikkaan, minulla oli tapana kysyä päättäjiltä, mikä on sinun aikakautesi NMT-päätös. Yhteispohjoismaisen, maailman ensimmäisen automaattisen matkapuhelinverkon rakentaminen oli poliittinen päätös. Sen seurauksena Pohjoismaihin syntyi satojatuhansia uusia työpaikkoja. Se oli sen aikaista alustataloutta, minkä seurauksista Suomi nauttii tänäänkin.

Ajatelkaapa millainen visionääri Alkio oli. Hän osasi ennustaa sähköautojenkin tulevaisuuden todetessaan:

”Olen jo näkevinäni nykyisten raskaitten autojen sijasta … sähkövaunuja, jotka kulkevat sirosti, ääntelemättä, haisematta kuin ajatus..”

Minä puolestani olen näkemässä tämän hallituksen työlistalla useita ehdokkaita NMT-päätöksiksi, jotka voivat luoda uutta alustataloutta. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen ict-ratkaisut, liikennekaari ja Valtion Infra Oy. Biotalous on jo tätä aivan varmasti. Sitä voivat olla myös digitaaliset oppimisympäristöt tai e-hallinnon kehittäminen ja digitaalinen tiedonvaihto yli rajojen Viron kanssa. Lopulta se on meidän rohkeudestamme kiinni, mihin nyt aloitetut uudistukset voivat tulevaisuudessa viedä.

Tulin politiikkaan tekemään ratkaisuja, mutta myös muuttamaan poliittista kulttuuria. Alkio aika ajoin pelkäsi, että Maalaisliittokin ”menee sinne kuin puolueet yleensä: vain valtakilpailuun, vaalikilpailuun, kykykilpailuun, suunsoittokilpailuun. Ja silloin kun näin käy, pysähtyy kehitys.”

Näin ei saa käydä. Me emme mene tunkion tonkijoiden joukkoon. Emme saa tahallisesti ymmärtää väärin ja sotkea naapuripuolueiden viestejä. Se ei hyödytä ketään, eikä ole arvokasta politiikalle, kansanvallalle. Meillä kaikilla on sama yhteinen asia: Suomi kuntoon.

Vastuunkantajien on kestettävä välillä kohtuuttomaltakin tuntuvaa arvostelua. Pidän tärkeänä, että meidän on nähtävä vaikeiden päätösten yli. Pitää nähdä se tavoite, jota kohti mennään. Olemme pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt meitä mitataan teoilla: saadaanko päätökset tehtyä, ennen kaikkea toimeenpantua ja muuttuuko Suomen suunta. Merkkejä suunnanmuutoksesta näkyy jo nyt -  paljon aikaisemmin kuin uskalsin odottaa.

Rohkeus kannattaa. Muutosvastarinta ja pelko eivät vie asioita eteenpäin, mutta kun ne alkavat muuttua yhteen hiilen puhaltamiseksi, rupeaa tapahtumaan ja paljon. Uskon, että me keskustalaiset olemme valmiita muutokseen, toimimme rohkeasti ja kannamme edistyksen lippua myös siinä vaiheessa, kun muilla usko tulevaisuuteen horjuu.

Minulle, ministeriryhmälle, eduskuntaryhmälle ja varmasti myös teille vuosi on ollut raskas. Teidän tukenne on auttanut jaksamaan. Lämmin kiitos siitä. Toivottavasti koette meidän työmme luottamuksenne arvoiseksi! Lopuksi vielä varovaisesti muistuttaisin, että olen itsekin ehdolla.

Mielenkiintoista, jännittävää ja hyvää puoluekokouspäivää!

  

Lisää kirjoituksia